MM-kisojen uusi malli 2012

  • 26 013
  • 80

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jääkiekon taso ei laajene hokemalla. Jos tarkastellaan MM-kisojen historiaa, niin todellisia merkkejä tason laajennuksesta ei löydy...

Itse asiassa löytyy, eli olet väärässä.

"Pienet" maat ovat alkaneet saada jo puolustussapluunansa kuntoon, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että viime vuosien turnauksissa on nähty jo iso nippu pienempiä yllätyksiä yksittäisissä otteluissa.

Muistan, kun Suomi ennen aloitteli kisoja parilla 6-0- höntsävoitolla alkusarjassa 1990-luvulla. Näitä matseja ei juuri enää näe, vaan ottelut ovat numerollisesti tiukkoja.

Tämä on joka tapauksessa kiistatonta edistymistä. Takamatka "seitsemään suureen" vaan on alunperin ollut niin iso, että jengi ei välttämättä osaa arvostaa sitä työtä, mitä pienissä maissa on mj-lätkän eteen tehty.

Aina voi toki lällätellä ja jeesustella, että isot maat ovat silti (toistaiseksi) voittaneet kuolemanottelut, mutta sitä ei voi sanoa, ettei peli olisi kehittynyt taktisella puolella paljon myös muualla.

Futiksessa, jonka globaalia tasoa aina ylistetään laajaksi, on liki samat joukkueet aina arvokisojen top8:ssa, joku yllättäjä tai kaksi joukossa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Futiksesta voi myös kaivaa myönteisiä esimerkkejä arvokisojen joukkuemäärän nostamiselle. Vaikka EM-kisoissakin monesti "samat vanhat" maat kuten vaikkapa Saksa pärjäävät hyvällä prosentilla, niin kuka haluaisi muka paluuta vanhoihin aikoihin, jolloin joukkuemäärä oli paljon vähäisempi?

Kenen mielestä vaikkapa eurooppalaisen jalkapallon asiaa ja laajuutta edistäisi se, että turnaus olisi alkuperäisen mallinsa mukaisesti neljän joukkueen turnaus kuten se oli ennen vuotta 1980, jolloin se laajeni kahdeksan joukkueen turnaukseksi. Kahdeksankin joukkueen turnaus tuntuisi tänä päivänä järjettömältä ja aivan liian suppealta, vaikka sellaisia pelattiin minunkin nuoruudessani. Vasta vuonna 1996 siirryttiin 16 joukkueen turnausformaattiin.

Voiko joku sanoa, etteikö se ole tehnyt eurojalkapallolle hyvää, kun EM-kisat ovat olleet laajempia ja joukkueita on ollut enemmän? Ensi EM-kisoissahan siirrytään 24 joukkueen formaattiin, mikä on mielestäni erittäin järkevä linjaus eikä yhtään vähennä turnauksen arvoa.

Jääkiekossa ei toki ole joukkuemäärää tarvetta nostaa MM-turnauksissa, mutta kyllä nykyinen linja on koko kiekon kehityksen kannalta paljon tärkeämpi kuin vanha linja, jossa oli esimerkiksi kahdeksan maata mukana. Tai 12. Takuuvarmat murskavoitot isojen ja pienten välillä ovat vähentyneet koko ajan, ja pienistä maista on vähitellen tullut keskisuuria maita, jotka pystyvät monesti haastamaan tai voittamaan isompansa, kuten Sveitsin esimerkki osoittaa. Sitä suurta askelta eli pienemmän maan saavuttamaa mitalia ei ole vielä otettu, mutta eiköhän sekin vielä nähdä tulevina vuosina, kun pienempien maiden pelaajia pelaa yhä enemmän kovatasoisissa sarjoissa aina KHL:stä NHL-kaukaloihin.

Täytyy muistaa, että Suomikin oli vastaava jääkiekon "kääpiö" aina vuoteen 1988 asti (ja MM-tasolla vuoteen 1992 asti), joka ei ollut koskaan voittanut yhtään mitalia ja joka oli perinteisesti aina saanut nekkuunsa ties miltä Puolalta tai Itä-Saksalta vaikka olisikin joskus yltänyt tasuriin tai jopa niukkaan voittoon isompaansa vastaan. Ei niistä ajoista nyt niin kauan aikaa ole, ettenkö niitä varsin hyvin muistaisi. Ei mikään estä, etteikö vaikkapa Sveitsi tai muu vastaava maa jatkossa voisi nousta mitalimaiden joukkoon kun asiat loksahtavat kunnolla paikoilleen. Sitä varten tarvitaan riittävän laajat MM-kisat.
 
Suosikkijoukkue
IFK Helsingfors
Futiksessa, jonka globaalia tasoa aina ylistetään laajaksi, on liki samat joukkueet aina arvokisojen top8:ssa, joku yllättäjä tai kaksi joukossa.

En sitten tiedä tarkoitatko EM- vai MM-Kisoja, mutta tässä viimeisten kolmen futiksen MM-kisojen puolivälieräjoukkueet:

2002: 2006: 2010:
Englanti Saksa Hollanti
Brasilia Argentiina Brasilia
Senegal Italia Uruguay
Turkki Ukraina Ghana
Espanja Englanti Saksa
Etelä-Korea Portugali Argentiina
Saksa Brasilia Espanja
USA Ranska Paraguay

Ainoat maat, jotka ovat jokaisella kerralla puolivälierissä esiintyneet ovat Brasilia sekä Saksa. Kyllä tuossa omasta mielestäni on suurempi vaihtuvuus kuin Jääkiekon MM-Kisoissa vaikka toki jalkapallon vastaavassa tapahtumassa on joukkuemäärä paljon suurempi.
 

Teisa

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Lohkovoittajat suoraan puolivälieriin. Lohkojen viimeisistä kaksi huonointa B-sarjaan. Loput kymmenen joukkuetta pelaavat neljännesvälierät, joista voittajat puolivälieriin. MM-kultaan vaadittaisiin 7-8 ottelua ja pienille maille kertyisi 4-5 ottelua, elleivät yllätä neljännesvälierissä. Turnauksessa pelattaisiin yhteensä 43 ottelua (vrt. nykyisen mallin 64 ottelua). Mielestäni ihan hyvä kompromissi pienten maiden kehittämisen ja kisojen kilpailullisuuden välillä. Kahden lohkon malli 14 joukkueella voisi olla toimivampi ratkaisu, mutta yhden joukkueen karsiminen lienee helpommin toteutettavissa.

Lisäisin vielä, että kolmen lohkon mallia voisi käyttää myös 16 joukkueella. Onhan NHL:ssäkin ensi kaudella toisessa konferenssissa kaksi joukkuetta enemmän. Eli yhdessä lohkossa olisi kuusi joukkuetta, josta viimeinen putoaisi B-sarjaan. Viiden joukkueen lohkojen viimeiset pelaisivat keskenään "kuoleman ottelun", josta häviäjä B-sarjaan. Muutoin sama malli kuin edellä. Kuuden joukkueen lohkon viimeiseksi jääneeltä tulleita pisteitä ei otettaisi huomioon neljännesvälieräpareja muodostettaessa. Otteluita kertyisi tällöin 48 (+jumbofinaali), eli vain kolme ottelua vähemmän kuin vanhassa neljän lohkon mallissa. Voisi siis kelvata Kal€:llekin. Tässä mallissa olisi myös enemmän pudotuspelejä, jotka ovat alkusarjan pelejä helpommin markkinoitavissa. Jokaiselle maalle kertyisi vähintään 5 ottelua ja turnausvoittoon vaadittaisiin 7-9 ottelua.

Tämä on tällainen väkisin runtattu malli, mutta mielestäni ainakin harkitsemisen arvoinen.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Futiksesta voi myös kaivaa myönteisiä esimerkkejä arvokisojen joukkuemäärän nostamiselle. Vaikka EM-kisoissakin monesti "samat vanhat" maat kuten vaikkapa Saksa pärjäävät hyvällä prosentilla, niin kuka haluaisi muka paluuta vanhoihin aikoihin, jolloin joukkuemäärä oli paljon vähäisempi?

Kenen mielestä vaikkapa eurooppalaisen jalkapallon asiaa ja laajuutta edistäisi se, että turnaus olisi alkuperäisen mallinsa mukaisesti neljän joukkueen turnaus kuten se oli ennen vuotta 1980, jolloin se laajeni kahdeksan joukkueen turnaukseksi. Kahdeksankin joukkueen turnaus tuntuisi tänä päivänä järjettömältä ja aivan liian suppealta, vaikka sellaisia pelattiin minunkin nuoruudessani. Vasta vuonna 1996 siirryttiin 16 joukkueen turnausformaattiin...

Jep. Tämä futisesimerkki on tosiaan siinäkin mielessä ihan validi, että kyllä juuri niissä EM-kisoissakin yleensä ne samat 4-6 maata aina mestaruuden kohtalon ratkaisee (Saksa, Italia, Ranska, Espanja..)...

Näin ollen pystyisi kyllä löytämään argumentteja sille, että lopputurnauksessa pelaisi vain se kahdeksan joukkuetta. En tietenkään itsekään tätä haluaisi.

Futiksessa joukkueiden määrää ollaan taas nostamassa, vaikka tosiasiassa Suomen tapaiset asiasta hyötyjät eivät missään oloissa taistele hyvistä loppusijoituksista ja laji on muutenkin marginaalissa tässä maassa.

Lätkässä sen sijaan pitäisi viis välittää pienistä ja sinnikkäistä yrittäjistä ja vetää ylimielisesti seitsemällä maalla?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
En sitten tiedä tarkoitatko EM- vai MM-Kisoja, mutta tässä viimeisten kolmen futiksen MM-kisojen puolivälieräjoukkueet:

...


Futishistoria on kaikilla tasoilla karua luettavaa, siinä missä lätkänkin, jos "tasaisuudesta" puhutaan.

Toki en väitäkään, että futiksessa tasoerot olisivat ihan samaa luokkaa kuin lätkässä, mutta todellisuudessa ei futiksessa ole kuin ihan muutama maa, jotka aidosti kilpailevat voitosta. Välillä (kuten jo aiemmin sanoin) joku yllättää ja pääsee tsempillä (Turkki EM-2008) tai tuurilla&tuomarivirheillä (E-Korea MM 2010) välieriin asti.

Sitten löytyy toki muutama ihan fantastinen poikkeus, kuten Kreikan ja Tanskan EM-kullat!

Lonkalta mm- ja em- finalisteja viime kisoista taaksepäin: Espanja-Italia, Espanja-Hollanti, Espanja-Saksa, Ranska-Italia, Portugali-Kreikka, Saksa-Brasilia, Ranska-Italia, Ranska-Brasilia, Brasilia-Italia, Tanska-Saksa, L-Saksa-Argentiina, L-Saksa-Argentiina...

boldattuna yllättäjät
 

Ottomaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit forever ja muulloin HIFK
Itse en haluaisi pudottaa joukkuemäärää, sillä nykyään nämä ns. heikommat joukkueet osaavat myös pelata eivätkä keskity pelkästään puolustussumppuun ja halonhakkuuseen. Kyllähän nämä slovenialaiset ja osin myös itävaltalaiset kuten myös ranskalaiset olivat yllättävänkin liikkuvia ja pelaavia porukoita. Ensi kaudeksi A-sarjaan nousseet Italia ja Kazakstan saattavat tosin taas olla enemmän sellaisia joukkueita, jotka eivät välttämättä keskity siihen "pelaavaan" jääkiekkoon...

Pitäisikö A- ja B-sarjan MM-kisat pelata samaan aikaan ja A-sarjan kaksi huonointa pelaisi yksinkertaisen sarjan B-sarjan kahta parhainta vastaan? Kaksi parasta tietenkin jatkaisi A-sarjassa.
 

Migron

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
12 joukkuetta, kaksi lohkoa, neljä jatkoon kummastakin ja lohkojen viimeiset b-sarjaan. Ei olisi niin paljoa turhia matseja eikä turhia maita mukana, mutta sitten Kummola ja jääkiekkoliitot menisivät konkkaan joten ei ole realistista.
 

Kalzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Edmonton Oilers
Kisat lienevät jaetut myös 2017.

Jaetut MM-kisat my katso ehdokkaat - MTV3.fi - Urheilu - Jääkiekko - MM2013

Jaetut kisat Tanskalle ja Latvialle kuulostavat ihan hyvältä, mutta kyllä minusta Saksa voisi järjestää kisat yksin. Luulisin, että tämä kisojen jakaminen Suomen ja Ruotsin kesken tehtiin rahasyistä, molemmat maat saavat yhtä monta ottelua, kuin jakamattomissa kisoissa, mutta kahden vuoden aikana. Näin lipputulot saadaa maksimoitua. Mutta kyllä minusta Suomen ja Ruotsin pitäisi pystyä kisat yksin järjestämään. Ja jälkimmäisiä kisoja varjostaa jo hieman MM-ähky, mikä näkyy Tukholman katsomossa.

Minusta seuraavien maiden pitäisi järjestää kisat yksin: Suomi, Ruotsi, Venäjä, Tsekki, Slovakia, Kanada, USA, Sveitsi ja Saksa.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Tanska ja Latvia olisivat hyvät, Tanskan vuoksi liputtaisin tuota. Siinä kuitenkin varjopuolena se, että Latvia saisi uudestaan kisat. Vuoden 2006 skabat jääneet mieleen yhtenä negatiivispainoitteisimmista kisoista, kiitos typerän yleisön.

Latvia on silti niin kiekkohullua kansaa myös, että eiköhän sinne ihan kiva tunnelma ja yleisöä saataisi. Tanskaan ensimmäistä kertaa kisat ja pientä nostetta jälleen kehittyvälle kiekkomaalle, me likes.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Minusta seuraavien maiden pitäisi järjestää kisat yksin: Suomi, Ruotsi, Venäjä, Tsekki, Slovakia, Kanada, USA, Sveitsi ja Saksa.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta pienen takaportin jättäisi pienen ja suuren maan yhteisjärjestelyille. Esimerkiksi Malmön ja Kööpenhaminan järjestämät kisat olisivat varmasti mahtava tapahtuma ja paljon luonnollisempi kuin Kööpenhaminan ja Riikan.

Tätähän varmasti ajatellaan tuossa Saksan ja Ranskan yhteishaussa. Siinä pääsee IIHF mainostamaan itseään Keski-Euroopan rahakkailla markkinoilla. Ranskalla ei kuitenkaan taida olla muskelia yksin järjestää kisoja, vaikka maajoukkue onkin pelannut viimeiset kaksi vuotta melko nousujohteisesti.

Kisaformaatti itsestään on omasta mielestä paras, mitä jääkiekossa on koskaan käytetty. Pikkumaatkin ovat parantuneet ja enää ei nähdä kaksinumeroisia voittolukemia kuin äärimmäisen harvoin. Esimerkkinä Slovenia. Nousi joskus kymmenen vuotta sitten eka kertaa MM-kisoihin ja turpiinhan tuli mm. Suomelta 12-0 ja takaisin B-sarjaan. Tänäkin vuonna tippuivat, mutta pelasivat aivan loistavan tiukkoja pelejä ja olivat tervetullut lisä kisoihin.

EDIT: Laskinpa tuossa miten on maalieroja ollut näissä MM-kisoissa ensimmäisissä 59 ottelussa. Ja saman myös SM-liigan ja NHL:n tämän kauden ensimmäisistä 59 ottelusta. Tuloksia:

Ottelut, jotka päättyivät 1 maalin erolla (mukaanlukien jatkoaikapelit):
MM: 20
SM: 24
NHL: 21

Ottelut, jotka päättyivät enintään 2 maalin erolla:
MM: 39
SM: 36
NHL: 35

Ottelut, jotka päättyivät enintään 3 maalin erolla:
MM: 50
SM: 51
NHL: 51

Ottelut, jotka päättyivät yli 3 maalin erolla:
MM: 9
SM: 8
NHL: 8

Tasoerot MM-kisoissa ovat varmasti suuremmat, kuin näissä liigoissa, mutta ei se ainakaan otteluiden lopputuloksissa ole näkynyt.
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Itse asiassa löytyy, eli olet väärässä.
"Pienet" maat ovat alkaneet saada jo puolustussapluunansa kuntoon, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että viime vuosien turnauksissa on nähty jo iso nippu pienempiä yllätyksiä yksittäisissä otteluissa.

Minä määrittelen "huipputason" hieman eri tavalla kuin sinä. Tuo puolustussapluuna on muuten tosi nähty juttu. Jo silloin, kun Italia pelasi Kanadaa vastaan 1990-luvulla, nähtiin tiukkoja matseja. Puolustettiin eri tavalla, mutta tehokkaasti.

Pelkistetään erot näin: nykyisin on jotain 20 maata, jotka voivat pelata MM-kisoissa esim. Kanadaa vastaan tasaisesti, kunhan a) Kanadan pojat toipuvat aikaerosta, b) toipuvat aamuyön kapakkikierroksista ja c) heillä ei ole aavistustakaan, mistä syystä nyt pelataan. Mutta nykyisin on vain 7 maata, jotka voivat haastaa Kanadan olympiakisoissa silloin kun niillä on se kaikkein kirein änärijengi. Sveitsi liittyi tähän joukkoon viime olympiakisoissa.

Tämä on joka tapauksessa kiistatonta edistymistä. Takamatka "seitsemään suureen" vaan on alunperin ollut niin iso, että jengi ei välttämättä osaa arvostaa sitä työtä, mitä pienissä maissa on mj-lätkän eteen tehty.

Ja takamatka vain kasvaa, koska näistä pienistä maista ei vain tule tarpeeksi lahjakkuuksia, jotka voisivat tosissaan haastaa nämä isommat maat. MM-kisat eivät luo uusia lahjakkuuksia. Pelitapojen kehittyminen takaa vain sen, että peleistä tulee tiukempia ja aina on matseja, joissa huippumaata ei vaan peli näytä kiinnostavan. Voit nimittää tätä kehitykseksi, minä en. Itse asiassa, jos ollaan tarkkoja, materiaaliero kovien maidenkin kesken kasvaa. Eliittiryhmä on jakautumassa kahtia: kovimmat ovat Kanada, Ruotsi, USA ja Venäjä. Ja näiden haastajiksi sitten tulevat Suomi, Tshekki, Sveitsi ja Slovakia. Tämä johtuu pelaajatuotannon kehityksestä ja selkeistä eroista eri maiden kesken. En toki vielä propagoi vain 8 maan MM-kisojen puolesta.

Futiksessa, jonka globaalia tasoa aina ylistetään laajaksi, on liki samat joukkueet aina arvokisojen top8:ssa, joku yllättäjä tai kaksi joukossa.

Tämän täytyy olla sinulta vitsi. Tämä vie välittömästi ajatukset potkismaajoukkueeseemme ja heittää esiin kysymyksen: miksei tuo "huuhkajajengi" ei vaan kehity mihinkään? Suomi polkee paikoillaan eikä pääse ikinä arvokisoihin ellei näiden arvokisojen pääsyvaatimuksia muuteta. Oletetaan, että Suomen Euroopan ranki olisi ollut viimeiset 15 vuotta 24 (se on pyörinyt faktuaalisesti 20-30. välillä). Nyt, jos joukkue pääsisi EM-kisoihin, koska sinne pääsee 24 parasta joukkuetta, olisiko Suomen maajoukkueen taso noussut yhtään tästä syystä?

Sama kysymys voidaan esittää vaikkapa Itävallan maajoukkueesta lätkässä. Joukkue, joka pelaisi 12. maan A-sarjan systeemissä B-sarjassa, on nyt A-sarjassa, koska joukkueita on enemmän. Mitään kehittymistä ei ole tapahtunut, koska - kerron tämän vielä kerran - puuttuu se tärkein, eli lahjakkaat pelaajat. Opetettu koirakin osaa puolustaa ja jos löytyy hyvä maalivahti, verkko ei soi kovin usein. Mutta tästä on edelleen erittäin pitkä matka olympiakisoihin ja menestymiseen siellä.
 

Rara

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tämä nykyinen MM-kisojen malli on toiseksi paras malli turnaukseen mikäli joukkueita on 16. Paras olisi jalkapallon EM-kisoissa käytetty neljän lohkon ja neljän joukkueen malli, jossa kaksi parasta jokaisesta lohkosta selviytyisi puolivälieriin. Silloin pienemmillä mailla olisi parempi sauma venyä yllätyksiin kun riittäisi voittaa jokin parempi maa vain kerran yltääkseen puolivälieriin (olettaen, että molemmat häviävät lohkovoittajalle ja voittavat lohkojumbon). Nykyisessä mallissa pitää olla koko alkusarjan hyvä mikä on tietenkin urheilullisesti parempi, mutta ei ole niin altis yllätyksille. Tänä vuonna yllätykset sattuivat olemaan lähellä molemmissa lohkoissa, mutta viime vuonna molemmat lohkot olivat läpihuutojuttuja suosikeille. Harmi vain, että KV-jääkiekkoliitolle tuossa neljän lohkon mallissa ei taida olla riittävästi pelejä, kun nykyisessä niitä on hieman liikaa. Ehkäpä paras olisi kuitenkin 14 joukkuetta kahteen lohkoon ja puolivälierät eri lohkojen joukkueita vastaan.

Loppupeleissä MM-kisojen malli on kuitenkin yhdentekevä asia. Tärkein seikka kisojen kiinnostavuuden parantamiseksi olisi niiden arvostuksen nostaminen. Nykymuotoiset jokavuotiset kisat kiinnostavat vuosi vuodelta vähemmän. Itse seuraan Suomen maajoukkueita ja suomalaisia urheilijoita lajissa kuin lajissa ja toivon menestystä, mutta jääkiekon MM-kisoissa minulle on nykyisin täysin yhdentekevää miten Suomelle käy. Joskus 10 vuotta sitten Suomen tappiot saattoi ottaa raskaastikin, mutta enää Suomen menestys nimen omaan jääkiekon MM-kisoissa ei juuri innosta. Kisoja tulee jonkin verran seurattua (lähinnä joidenkin mielenkiintoisten pelaajien vuoksi), mutta miten muuten kisoissa käy ei kiinnosta ja tämä johtuu täysin siitä, että jääkiekon MM-kisat eivät ole MM-kisojen arvoiset tapahtumat. Missä muussa lajissa MM-kisat ovat joka vuosi? Missä muussa lajissa MM-kisoissa eivät lähtökohtaisesti pelaa/urheile kaikki parhaat pelaajat? Mielestäni on täysin naurettavaa, että jos pelaaja pelaa jääkiekon MM-kisoissa, niin se tarkoittaa sitä, että hän ei ole joko riittävän hyvä pelaaja (ei pelaa NHL:ssä) tai hänen seurajoukkueensa kausi on epäonnistunut (joukkue ei päässyt/on pudonnut NHL: pudotuspeleistä). Kaikkein typerintä on se kun kesken kisojen joukkueeseen voi vielä liittyä pelaajia. Typerää on myös se, että sen lisäksi, että Suomessa joka vuosi arvuutellaan sitä minkähänlainen joukkue sitä tänä vuonna saadaan kasaan, niin samalla toivotaan, että suomalaisten NHL-joukkueet tippuisivat, jotta pelaajat pääsisivät edustamaan Suomea. Nykyisen mallisista MM-kisoista ei voi pitkälle meneviä johtopäätöksiä vetää eri maiden joukkueiden todellisesta tasosta. Siksipä esim. Suomen mahdollinen maailmanmestaruus ei itse kovin paljon saisi juhlistamaan.

Paras malli MM-kisoille saataisiin kun laitettaisiin kuntoon kaksi asiaa: a) kisat maksimissaan kahden vuoden välein ja b) kaikki pelaajat mukaan. Minulla ei ole heittää jotain mullistaavaa ehdotusta miten etenkin tuo b) kohta hoidettaisiin. Jotenkin se pitäisi vain saada sovitella NHL:n kanssa, että MM-kisoissa pelaisivat parhaat pelaajat. Kyllähän he ovat olympialaisiinkin pelaajat päästäneet. Tämä onnistuisi tietenkin parhaiten mikäli kisat eivät olisi joka vuosi. Ja jos parhaat pelajat pelaisivat MM-kisoissa, voitaisiin olympialaiset pelata euroopassa pelaavilla. MM-kisat ovat KV-jääkiekkoliitolle toki merkittävä rahastustapahtuma eikä joka vuotisista MM-kisoista varmasti siksihään haluta luopua. Vaihtoehtoisesti välivuosina voitaisiin pelata vaikkapa viralliset jääkiekon EM-kisat Euroopassa pelaavilla pelaajilla. Tällöin voitaisiin luopua myös joutavanpäiväisistä EHT-peleistä ja näissä kisoissa pienemmilläkin maille olisi paremmat saumat menestykseen.

Harmi, että nämä jokavuotiset MM-kisat kiinnostavat yleisöä niin paljon, että ne on bisnesmielessä järkevää järjestää joka vuosi. Näkisin, että ainoastaan yleisön kiinnostuksen puute jokavuotisiin kisoihin olisi KV-jääkiekkoliitolle riittävä syy koittaa jotain radikaalia kisojen mielenkiinnon parantamiseksi. Luulenpa myös, että mikäli jääkiekon MM-kisojen arvostusta nostettaisiin sen kuulumalle tasolle, niin kiinnostus kisoja kohtaan nousisi myös pienemmissä jääkiekkomaissa mikä taas edesauttaisi kyseisten maiden jääkiekkokulttuuria eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Näin, kisat ovat liian pitkät ottelumäärien ja ajan suhteen. Useimpien matsien kilpailullinen arvo ja kiinnostavuus on vähäinen. Kisat ovat kärsineet inflaation jatkuvasta samojen asioiden toistosta. Tiivis sarja, jossa olisivat mukana kaikki parhaat pelaajat, on se tavoite, johon ehkä päästään päättäjäsukupolven vaihduttua. Rahastus on tietysti yksi ongelma, mutta se koskee kuitenkin vain muutamaa maata. Ranskassa ei varmaan mistään matsista iljetä pyytää edes 100egeä.

Sveitsin menestys muodostui kuluneiden kisojen tärkeimmäksi asiaksi. Nyt kv. kiekossa on 8 maan kärki, jolle voidaan rakentaa huippukiekkoa. Tietyt ongelmat voidaan myös kiertää, jos niitä ei voida suoraan ratkoa. Jos world cup-konsepti saadaan kondikseen, silloin MM-kisoillekin on jo pakko tehdä jotakin. Jospa luodaan futiksen kaltainen karsintajärjestelmä world cupiin, jossa pelaa vain 8 parasta. Silloin kaikki maat saisivat pelata omansa tasonsa mukaan kisoja ja parhaat voisivat sitten mitellä huippukovassa lopputurnauksessa.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Jonkinmoiset karsinnat olisivat loistava asia, mikäli joukkuemääriä pienennettäisiin ja ottelumääriä vähennettäisiin. Olisin valmis joustamaan näistä, mikäli kv. lätkään saadaan karsintasysteemit. Jos pelattaisiin vaikka neljän vuoden välein World Cupia, joihin saataisiin karsinnat. Joukkueita voisi tässä World Cupissa olla 12, kuten olympialaisissa. Sitten pitäisikin pohtia, että miten nuo karsinnat järjestettäisiin, pitäisi miettiä aikataulutukset ym.

World Cupin tullessa MM-kisoja ei tarvitsisi pelata nykyformaatillaan, eli joka vuosi ja 64 MM-kisaottelua. Olisi olympialätkä, World Cup ja MM-kisat. Jos MM-kisat pelattaisiin vaikkapa joka toinen vuosi, niin vuosittain olisi jotkin kisat joka tapauksessa, ja sen pitäisi riittää.

Nyt tosin noita MM-kisoja on buukattu jo vuoteen 2017 asti, että piakkoin pitäisi alkaa jotain muutoksia tehdä, jos niitä mielii tehdä.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
MM-kisojen nykyinen malli on varsin hyvä, koska World Cupia ei pelata. Jos tuo kuitenkin astuu kuvioihin, muutoksia on tarvis tehdä.

Mikäli oletetaan, että MM-kisoja pelataan jatkossakin joka vuosi, niin pidän tätä kaksi kahdeksan joukkueen lohkoa-systeemiä varsin mainiona. Tämä tuo tärkeitä pelejä noille ns. "pikkumaille" ja yllätykset ovat silti mahdollisia, kuten viime vuonna nähtiin Slovakian osalta, ja nyt Sveitsi on tekemässä vielä suurempaa pommia. Jos ja kun World Cup tulee vielä mukaan, niin ilman muuta kv. pelit kokevat inflaation, elleivät ole sitä tehneet jo. Siltä ainakin vaikuttaa monen kiekkofanit puheista päätellen. Minulle ei ähkyä ole tullut, mutta kyllähän se on ymmärrettävää, mikäli tulee.

Kuinka järkevää on sitten tällainen monen ison turnauksen pitäminen yllä samanaikaisesti? Aikamoista sillisalaattia verrattuna esimerkiksi jalkapallon konseptiin, joka toimii täydellisesti. Futiksessahan MM-kisat ovat joka neljäs vuosi, samalla kun eri maanosat pelaavat, ketkä kulloinkin, maanosan mestaruudesta.

Jääkiekon osalta olisivat samaan aikaan kilvoittelemassa olympialätkä, World Cup ja MM-kisat. Tälläkin hetkellä Kanada on hallitseva olympiavoittaja sekä World Cupin voittaja, ja kohta kruunataan uusi maailmanmestari. Jotenkin tämä nippu pitäisi saada nidottua yhteen järkeväksi kokonaisuudeksi.

Moni puhuu, että MM-kisojen osallistujamäärää pitäisi vähentää. Olen sitä mieltä, että korkeintaan kahdella. Nythän on selkeästi havaittavissa, että MM-tasolle on vakiintumassa 14 joukkuetta, ja satunnaisesti yksi näistä voi alempaan sarjaan pudota. Slovenia, Itävalta, Kazakstan ja Italia vaihtavat paikkoja keskenään vuosi toisensa jälkeen. Nämä maat eivät liene ihan samalla tasolla noiden isojen kanssa.

MM-kisojen järjestämisvuosia ajatellen pitää aina muistaa, että pienemmille lätkämaille MM-kisat ovat suurin juttu. World Cupiin ne eivät voi osallistua ja olympialätkäkin on käytännöllinen mahdottomuus. MM-kisat voitaisiin pelata 14 maan kesken joka toinen vuosi, kahden lohkon järjestelmällä. Divisioonalätkää pitäisi kuitenkin samalla muuttaa.

Ihan sivuhuomautuksena haluaisin, että IIHF:n rankingille annettaisiin jonkinmoista arvoa. Sen saavat päättäjät ihan itse pohtia.

A-taso: Kanada, Venäjä, USA, Ruotsi, Suomi, Tshekki, Slovakia, Sveitsi, Tanska, Saksa, Norja, Latvia, Valko-Venäjä, Ranska. Kaksi seitsemän joukkueen lohkoa.

B-taso: Itävalta, Slovenia, Kazakstan, Italia, Unkari, Japani, Etelä-Korea, Ukraina, Iso-Britannia, Puola. Kaksi viiden joukkueen lohkoa.

C-taso: Hollanti, Romania, Liettua, Kroatia, Viro, Belgia, Islanti, Australia, Serbia, Israel. Kaksi viiden joukkueen lohkoa.

D-taso: Espanja, Uusi-Seelanti, Meksiko, Kiina, Turkki, Etelä-Afrikka, Bulgaria, Pohjois-Korea (Luxemburg, Arabiemiraatit, Hongkong ym. voivat karsia, kuten tämän vuoden III-divarin kisoihin karsittiin). Kaksi viiden joukkueen lohkoa.

Siitä saavat lähteä päättäjät suunnittelemaan, pohjatyö on tehty.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
World Cupin tullessa MM-kisoja ei tarvitsisi pelata nykyformaatillaan, eli joka vuosi ja 64 MM-kisaottelua. Olisi olympialätkä, World Cup ja MM-kisat. Jos MM-kisat pelattaisiin vaikkapa joka toinen vuosi, niin vuosittain olisi jotkin kisat joka tapauksessa, ja sen pitäisi riittää.

Ongelmaksi tulisi vain IIHF:n tulot, jotka mielestäni ovat pitkälti kiinni MM-kisoissa, olympialaisista eivät taida juuri mitään saada ja World Cup/Canada cup on perinteisesti ollut NHL:n tai NHLPA:n hallussa jotka ovat rahat pääsääntöisesti jakaneet(kun Alan Eagelson ei ollut vetämässä välistä). No toki World Cupin tuotot voitasiin jakaa eri tavalla, mutta silti puhuttaisiin todennäköisesti paljon pienemmistä summista IIHF:lle.

Homma on juuri niin kuin Rara tuossa aiemmin mainitsi että yleisöä kiinnostaa riittävästi MM-kisat jolloin niille löytyy halukkaita järjestäjiä(plus facilitettien suhteen järjestäminen on monissa paikoissa mahdollista verrattuna vaikka jalkapallon kisoihin jotka vaativat ihan eri tason infrastruktuurin) ja sponsoreita jolloin ne kannattaa joka vuosi järjestää. Kun yleisön kiinnostun tarpeeksi laskee ja alkaa olla vaikea halukkaita järjestäjiä löytämään niin sillin varmaankin aletaan mittimään harvemmin järjestettäviä kisoja. Toki perinteetkin tietyllä tavalla velvoittavat, kisat kun on perinteisesti järjestetty joka vuosi niin sitä perinnettäkään ei ihan helposti muuteta. Jos alunperin kisoja olisi pidetty vaikka kahden vuoden välein niin tuskin silloinkaan kovin helposti lähdettäisiin pelaamaan joka vuosi (vaikka sattuisikin olemaan halukkaita järjestäjiä).

Mitä tulee itse pelijärjestelmään niin vuosina 98 ja 99 käytössä ollut järjestelmä oli mielestäni paras, silloin pelattiin alkulohko, jatkolohko, kaksiosaiset välierät ja finaali.
 
Viimeksi muokattu:

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
koko viesti

Totta puhut, ongelma on pitkälti tuossa rahapuolessa. Ihan ymmärrettävää, että IIHF ei suostu joustamaan kisojensa kohdalla. Kisojen ei kuitenkaan tarvitsisi olla vuotuisia, mikäli toisella systeemillä kisoista saataisiin riittävän kiinnostava ns. tuotteena, ja kisat toisivat saman verran rahaa joka toinen vuosi vrt. siihen mitä ne tuottavat vuotuisella formaatilla.

Tokihan perinteetkin velvoittavat, ei kysymystäkään. Jokin yhteisymmärrys on kuitenkin saatava eri toimijoiden välille. Jääkiekossa toimii nykyään liian monta "isoa kihoa" samoilla hiekkalaatikoilla ja suurimmat kv-kilpailut ovat nykyään yksinomaan bisnestä, mikä on sääli. Mutta niinhän se nykyurheilussa menee, että urheilullisuus ja kilpailullisuus ovat vasta toinen seikka bisnesmaailman jyllätessä etunenässä.
 

Lexaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Juventus
Ensi vuonna lähes samanlaiset lohkot? En kyllä tykkää tästä yhtään. Ja myös tuo että puolivälierät oman lohkon sisällä, on huono juttu.

Yksi mitä toivoisin myös, vaikkei ihan tämän topicin aiheita olekkaan, niin ettei kesken kisojen saisi vahvistaa joukkuetta. Lyötäisiin vaan mm-joukkue lukkoon. Nyt esim. hädässä ollut Ruotsi pelastui. Ei taida muidenkaan lajien mm-skaboissa kovin usein voida napata vahvistuksia sitä mukaa kun kisat etenee.
 

Kalzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Edmonton Oilers
Minusta tuo nykymalli on aika huono. Lohkovaihe hirveän pitkä, ja kun jaetut kisat yleistyvät, niin sitten pelataan lohkon sisäiset kvartsit, joissa lohkovaiheen tulos voidaan vetää vessasta alas.

Itse lyhentäisin lohkovaihetta ja lisäisin playoff-matseja. Minusta hyvä malli olisi 4 neljän joukkueen lohkoa, ja 16 joukkueen playoffit, tai sitten 8 joukkueen kahden ottelun playoffit, jolloin tuurin merkitys playoffeissa vähenisi.
 

Manic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ensi vuonna lähes samanlaiset lohkot? En kyllä tykkää tästä yhtään. Ja myös tuo että puolivälierät oman lohkon sisällä, on huono juttu.

Yksi mitä toivoisin myös, vaikkei ihan tämän topicin aiheita olekkaan, niin ettei kesken kisojen saisi vahvistaa joukkuetta. Lyötäisiin vaan mm-joukkue lukkoon. Nyt esim. hädässä ollut Ruotsi pelastui. Ei taida muidenkaan lajien mm-skaboissa kovin usein voida napata vahvistuksia sitä mukaa kun kisat etenee.

Tässähän tämä suuri ero muihin lajeihin juuri piileekin. Siellä pelaavat mm-kisoissa parhaat. Turnauksen etuhan tämäkin on, jos saadaan parempia ja "korkeampiprofiilisia" pelaajia mahdollisimman paljon mukaan. Ja tässäkin tapauksessa lisäykset olivat suuressa roolissa vs. Sedinit/Granlund/esim. Subbanin kovat peliajat Kanadalle. Ennemmin sitä kuitenkin mm-kisoissa kuitenkin katselee mahdollisimman kovia pelaajia.

Toinen huomio vielä noista lohkoista, niin 4 maata nyt tosiaan näyttää ensi vuodeksi pysyvän samana, kun taas 4 on eri. Periaate lohkojakoihin on mielestäni kuitenkin toimiva ja ehkä tässä sitten on mahdollisuus enemmän "rivalry"ihin edelisen vuoden kisojen perusteella.

Vielä itse ketjun asiaankin, niin lohkon sisäisistä puolivälieristä olen edellisten kirjoittajien kanssa samoilla linjoilla. Kun niitä pelattaisiin lohkojen välillä, myös alkulohkon merkitys korostuisi enemmän. Formaatti on mielestäni kuitenkin ihan toimiva tällä erää. Jawsin huomio kisojen sekasotkusta on tärkeä ja noiden kaikkien kisojen yhtenäistäminen olisikin mielestäni prioriteetti numero yksi. Se, että miten sitä sitten toteutetaan kaikki toimijat mukaan ottaen onkin sitten ihan toinen kysymys..


[edit: menihän sekaisin nuo lohkojen joukkuemäärät..]
 

Kalzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Edmonton Oilers
Pelataanko QF:t ensi vuonna muuten ristiin, kun on yhden maan kisat? Lohkon sisäiset QF:t olisi aika hullua, kun molemmat hallit on Minskissä, niin ei matkustaminenkaan tuottaisi ongelmia.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Pelataanko QF:t ensi vuonna muuten ristiin, kun on yhden maan kisat? Lohkon sisäiset QF:t olisi aika hullua, kun molemmat hallit on Minskissä, niin ei matkustaminenkaan tuottaisi ongelmia.

Luulisi, ettei systeemiä muuteta, vaikka varmaksi en mene vannomaan.

Lohkon sisäiset puolivälierät ovat kuitenkin loogiset, lohkojen väliset puolivälierät ovat aina tuntuneet jotenkin mielivaltaisilta ja liikaa kikkailumahdollisuuksia antavilta. Kun niin monet käyttävät NHL:ää esimerkkinä, niin käytänpä minäkin: ei NHL:ssäkään aloiteta pudotuspelejä pistämällä idän ja lännen joukkueita vastakkain, vaan pudotuspelejä pelataan sellaisten joukkueiden välillä, jotka ovat jo "alkusarjan" eli runkosarjan aikana sarjasijoituksista taistelleet.

Ensi vuoden kisojen lohkot ovat siis seuraavat (maiden perässä tuorein IIHF-ranking-luku ja maat ranking-järjestyksessä):

Lohko A
Ruotsi 1.
Tshekki 4.
Kanada 5.
Slovakia 8.
Norja 9.
Tanska12.
Ranska 13.
Italia 18.

Lohko B
Suomi 2.
Venäjä 3.
Yhdysvallat 6.
Sveitsi 7.
Saksa 10.
Latvia 11.
Valko-Venäjä 14.
Kazakstan 16.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
En ole seurannut tätä ketjua sen tarkemmin, joten ehdotukseni on varmaankin jo esiintynyt täällä. Haluaisin jääkiekon MM-kisoihin samanlaisen ohjelmamallin kuin jalkapallon arvokisoissa on. Eli 16 joukkuetta jaetaan neljään alkulohkoon, joista kaksi parasta pääsee puolivälieriin. Näin ollen pelejä tulisi yhteensä 3+1+1+1. Luulen että tämä malli olisi MM-kisojen käytössä, ellei toinen tapa toisi kassaan enemmän rahaa.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Laitetaan oma ehdotelma uudeksi MM-kisojen malliksi. Mallin oletuksena on, että joukkueiden määrä tiputetaan lukemaan 14 (kovempitasoiset B-, C- jne. -sarjat)

Kaksi seitsemän joukkueen lohkoa, jokainen lohkon joukkue kohtaa toisensa kerran. Molempien lohkojen viimeiset putoavat B-sarjaan (suuri panos lohkon viimeisen sijan välttämisessä). Neljä parasta kummastakin lohkosta menisi jatkoon ja kaikilla näillä joukkueilla olisi vielä mahdollisuus kultaan.

Lohkon ykkönen ja kakkonen pelaisivat puolivälierän vastakkain -> toinen joukkueista välierään. (huippumatsi, jossa voittaja saa palkinnoksi pääsyn suoraan mitalipeleihin). Hävinnyt osapuoli joutuisi varsinaiseen puolivälierään lohkon kolmosen ja nelosen keskinäisen "esipuolivälierän" voittajan kanssa. (ideana se, että lohkon ykkönen ja kakkonen saisivat kaksi mahdollisuutta välierään ja kolmonen ja nelonen taas joutuisivat lunastamaan kahdella voitolla paikkansa välierään -> alkulohkon merkitys kasvaisi, mutta silti lohkon neljällä parhaalla olisi mahdollisuudet kultaan asti.

Tällöin molemmista lohkoista olisi saatu seulottua kaksi joukkuetta välierävaiheeseen, josta jatkettaisiin nykyisen käytännön mukaisesti. Ottelumääräksi muodostuisi finalistille joko 9 tai 10 peliä.

Tämän mallin etuna olisi alkulohkon suurempi merkitys ja turhien läpsyttelyiden väheneminen. Jos 16 joukkuetta haluttaisiin säilyttää, voisi tämäkin malli toimia, tosin silloin joillekin joukkueille tulisi 11 peliä, joka on kyllä todella paljon.

Tiivistelmä 14 joukkueen mallista (joukkueet sijoitetaan lohkoihin nykyistä mukailevalla käytännöllä):

Lohko A Lohko B

A1 B1
A2 B2
A3 B3
A4 B4
A5 B5
A6 B6
A7 B7

Esim. merkintä A3 tarkoittaa A-lohkon kolmanneksi sijoittunutta joukkuetta.

A7 ja B7 putoavat B-sarjaan.

Puolivälierät 1 ja 2:
A1 - A2
B1 - B2

Neljännesvälierät 1 ja 2:
A3 - A4
B3 - B4

Puolivälierät 3 ja 4:
A1/A2 - A3/A4
B1/B2 - B3/B4

Välierät 1 ja 2:

A1/A2 - B1/B2/B3/B4
B1/B2 - A1/A2/A3/A4

Pronssimatsi: Välierien häviäjät vastakkain.
Finaali: Välierien voittajat vastakkain.

Mitäs sanotte? Mielestäni tällainen malli antaa alkulohkopeleille suuremman panoksen ja arvostuksen. Mielestäni on myös parempi, että lohkojen viimeiset tippuvat suoraan, jolloin viimeistä sijaa kannattaa vältellä kuin ruttoa. Malli mahdollistaa myös sen, että koko alkulohkon hyvin pelanneen joukkueen turnaus ei mene heti pilalle yhden rankkaritappion vuoksi puolivälierävaiheessa.

Toki tiedostan, että tällainen malli vaikeuttaisi huomattavasti lohkojen kolmosen ja nelosen mitalimahdollisuuksia, mutta toisaalta se on ehkä ihan oikein. Tällöin ehkä Tsekkikin jaksaisi pelata myös alkulohkopelit kunnolla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös