Suomen maalivahtitilanne on myös erittäin mielenkiintoinen. Hyviä kansainvälisen tason maalivahteja Suomelta löytyy erittäin paljon sekä omasta kotoisesta Liigastamme, kuin myös KHL:stä sekä NHL:stä.
Vaikka Tuukka Raskin Boston menisikin pitkälle kevääseen playoffeissa. Antti Niemi lienee myös pelaamassa ns. "isojen poikien pelejä" mm-kisojen aikaan. Samoin nimikaimansa Antti Raanta. Mutta ei huolen häivää! Suomesta löytyy tästä huolimatta maailmanluokan maalivahdit ja uskallan jo sanoa, että maalivahteihin Suomi ei edelle kään tule kaatumaan. Päinvastoin, maalivahtipeli on avainasemassa Suomella sekä suuri voimavara tyydyttävän puolustuksen takana. Dallasin Kari Lehtonen, mikäli
ei ole playoffeissa, on leijonien ykköskassari. Loukkaantumiselta toipuva Pekka Rinne on myös ehdoton vaihtoehto ykkösmaalivahdiksi, mikäli on vain kunnossa sekä koppi tarttuu entiseen malliin. Näiden lisäksi Calgaryn Karri Rämö lienee käytettävissä, jolloin Suomella on jo kaksi NHL-maalivahtia. Mustana hevosena pidän viimeyönä debytoinutta Joni Ortiota. Hänen tiensä mennee AHL:n pudotuspeleihin lähes varmasti, mutta on silti mahdollinen joskin epätodennäköinen vaihtoehto Leijonien maalivahtikolmikkoon. Atte Engren tuskin mahtuu tänä vuonna enää mukaan, ellei ole muutenkin AHL:n playoffeissa.
Euroopasta puolestaan tyrkyllä ohat ehdottomasti Mikko Koskinen, joka on pelaamassa hienoa kautta KHL-liigassa, vuoden 2011 maailmanmestari Petri Vehanen ja niin ikään maailmanmestari Niko Hovinen. Toisaalta paljon saa tapahtua mikäli Vehanen tai Hovinen Minskissä nähtäisiin varsinkin torjuntahommissa.
Liigasta Minskiin ehdolla on tasan kaksi maalivahtia. Toinen heistä on varteenotettava vaihtoehto kolmosmaalivahdiksi, toinen erittäin lupaava juniori, joka voisi myös mahdollisesti lähteä opintomatkalle Minskiin. Herrat ovat tietenkin Jussi Rynnäs sekä nuorten maailmanmestari Juuse Saros. Molemmille on tarjolla lähinnä 3. veskarin roolia loistavasta maalivahtitilanteesta johtuen.
Leijonien maalivahdit näkisin kutakuinkin näin:
1. Kari Lehtonen
2. Pekka Rinne
3. Mikko Koskinen
Olkoot tuosta kolmikosta kuka tahansa maalilla, niin ei pelota. Toisaalta yhtään tasoitustakaan maalivahdeista ei Suomella ole varaa antaa.
Vaikka Tuukka Raskin Boston menisikin pitkälle kevääseen playoffeissa. Antti Niemi lienee myös pelaamassa ns. "isojen poikien pelejä" mm-kisojen aikaan. Samoin nimikaimansa Antti Raanta. Mutta ei huolen häivää! Suomesta löytyy tästä huolimatta maailmanluokan maalivahdit ja uskallan jo sanoa, että maalivahteihin Suomi ei edelle kään tule kaatumaan. Päinvastoin, maalivahtipeli on avainasemassa Suomella sekä suuri voimavara tyydyttävän puolustuksen takana. Dallasin Kari Lehtonen, mikäli
ei ole playoffeissa, on leijonien ykköskassari. Loukkaantumiselta toipuva Pekka Rinne on myös ehdoton vaihtoehto ykkösmaalivahdiksi, mikäli on vain kunnossa sekä koppi tarttuu entiseen malliin. Näiden lisäksi Calgaryn Karri Rämö lienee käytettävissä, jolloin Suomella on jo kaksi NHL-maalivahtia. Mustana hevosena pidän viimeyönä debytoinutta Joni Ortiota. Hänen tiensä mennee AHL:n pudotuspeleihin lähes varmasti, mutta on silti mahdollinen joskin epätodennäköinen vaihtoehto Leijonien maalivahtikolmikkoon. Atte Engren tuskin mahtuu tänä vuonna enää mukaan, ellei ole muutenkin AHL:n playoffeissa.
Euroopasta puolestaan tyrkyllä ohat ehdottomasti Mikko Koskinen, joka on pelaamassa hienoa kautta KHL-liigassa, vuoden 2011 maailmanmestari Petri Vehanen ja niin ikään maailmanmestari Niko Hovinen. Toisaalta paljon saa tapahtua mikäli Vehanen tai Hovinen Minskissä nähtäisiin varsinkin torjuntahommissa.
Liigasta Minskiin ehdolla on tasan kaksi maalivahtia. Toinen heistä on varteenotettava vaihtoehto kolmosmaalivahdiksi, toinen erittäin lupaava juniori, joka voisi myös mahdollisesti lähteä opintomatkalle Minskiin. Herrat ovat tietenkin Jussi Rynnäs sekä nuorten maailmanmestari Juuse Saros. Molemmille on tarjolla lähinnä 3. veskarin roolia loistavasta maalivahtitilanteesta johtuen.
Leijonien maalivahdit näkisin kutakuinkin näin:
1. Kari Lehtonen
2. Pekka Rinne
3. Mikko Koskinen
Olkoot tuosta kolmikosta kuka tahansa maalilla, niin ei pelota. Toisaalta yhtään tasoitustakaan maalivahdeista ei Suomella ole varaa antaa.