MM-kisat 2012: Venäjä

  • 85 771
  • 218
Tila
Viestiketju on suljettu.
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Datsjuk ja Malkin päässevät ainakin tavoittelemaan triplaklubin jäsenyyttä olympialaisissa.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Onnea vaan mestarille, olivat hurjan kova joukkue. Zinetula teki hienoa duunia joukkueen rakennuksessa, missä esimerkiksi Pär Mårts ei onnistunut. Malkin on hurja jätkä.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Tietysti voi heittää ilmaan kysymyksen, olisiko Venäjä juhlinut mestaruutta ilman Ovetshkinin ja Seminin liittymistä porukkaan. Tuo kaksikko nosti Datsjukin ihan uudelle tasolle sen jälkeen, kun tulivat mukaan. Tärkeitä palasia mestarijoukkueessa.

Olisi, mutta ei noin selvillä numeroilla. Tietenkin Ovechkin ja Semin olivat tärkeitä palasia ja oli todella hienoa nähdä kaverit Venäjän paidassa pelaamassa Suomessa ja tolla tasolla, mutta silti uskon, että vaikka Semin ja Ovie olisivat jääneet pois olisi Venäjä juhlinut mestaruutta.

Turnaus sai arvoisensa lopun kun Malkin lämäsi loppuluvut ja halli räjähti. Venäjän joukkue oli hurja ja aivan ansaitusti se voitti. Käsittämätön määrä taitoa ja kaikki pelasivat joukkueelle, kaikki!
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Tässä alkusarjan ottelu Neuvostoliitto-Suomi kokonaisuudessaan vuoden 1990 turnauksesta:

Aika hidastempoista peliä, vähän tulee KHL mieleen. Tuossa pelinopeudessa, pelitempossa ja pelaajien luistelunopeudessa joku Sergei Mozjakin olisi aivan suvereeni pelaaja.

Tamin sanoin: tässä saatettiin kylvää uuden dynastian syntysiemenet.

Kyllä ne kylvettiin mun mielestä jo Torinossa ne siemenet. Nyt ne itää.


En ole oikein tajunnut edes juhlia tätä Venäjän voittoa, kun keskityin enemmän Suomen peleihin tällä kertaa ja pidin Venäjän voittoa selviönä jo ennen kisoja.
 
Datsjuk pääsi arvovaltaiseen joukkoon | Yle Urheilu | yle.fi

Yle urheilun uutiseen vie linkki Datsjukin saavutuksista. Uskomatonta tietämättömyyttä väittää että tripla tuli täyteen ja että olympiavoitto olisi tullut vuonna 2002. Suurin moka pitkiin aikoihin.

Yövuoron jälkeen en jaksa kommentoida mestaruudesta enempää. Lukematon määrä mielenkiintoisia pointteja ja ilon aiheita. Kaksi erää kerkesin nähdä ja paikoittain päästiin juuri sille flow-tasolle mille vain Venäläiset voivat yhdessä päästä. Huh, kirjoittelen lisää myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Venäjää on aina ilo seurata, kun se pelaa joukkueena. Todella ansaittu mestaruus. Sotshissa jää on oletettavasti suurin piirtein kahden jalkapallokentän kokoinen ja jos joukkueella on sama kurinalaisuus niin voi olla kova työ Kanadallakin edessään.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Aivan mahtavaa pelaamista finaalissa, tuota saattoi kutsua jo punakoneeksi, koska Venäjä oli joukkue. Slovakialle sympatiat, mutta ei heillä ollut mitään mahdollisuuksia, eikä ollut Suomella sen enempää. Kisojen kiistattomasti paras joukkue, 10 voittoa kertoo aivan riittävästi ja maalisuhde oli 44-14, ei paha.
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Tietysti voi heittää ilmaan kysymyksen, olisiko Venäjä juhlinut mestaruutta ilman Ovetshkinin ja Seminin liittymistä porukkaan. Tuo kaksikko nosti Datsjukin ihan uudelle tasolle sen jälkeen, kun tulivat mukaan. Tärkeitä palasia mestarijoukkueessa.

Itse ajattelisin taas niin, että Datsjuk oli niin armottoman tunnollinen omaan(kin) päähän joka antoi Ovielle ja Seminille mahdollisuudet pelata vähän vapaammin minkä ansiosta kenttä olikin niin hyvä kuin esimerkiksi finaali antoi ymmärtää. Datsjukin harhautuksia on kyllä huikea katsoa.
 

kovalev

Jäsen
Kyllä ne kylvettiin mun mielestä jo Torinossa ne siemenet. Nyt ne itää.
Olen aika lailla samoilla linjoilla. -05 kisoissa oli ensimmäisen kerran ilmassa uutta tulemista; ne olivat myös ensimmäiset kisat joissa uusi sukupolvi ajettiin kunnolla sisään.
Vuosikymmenen lopulla homma oli jo täysin kasassa, kaiken piti olla kunnossa Kanadan nöyryyttämistä varten Vancouverissa.
Sitten homma kusikin täydellisesti. Siitä toipuminen vei kaksi vuotta ja vaati valmentajan vaihdon, joka näyttäisi kuin näyttäisikin osoittautuneen oikeaksi. MM-kisojen merkitystä ei kuitenkaan pidä liioitella, mutta tämä teki eetvarttia olympiaprojektia silmälläpitäen. Pelaajat näyttävät olevan sitoutuneita yhteiseen projektiin, jossa on kyettävä samanlaiseen "voitto vaikka väkisin" rutistukseen kuin Kanada teki.
Vasta sitten Venäjä on ottanut oman paikkansa jääkiekkokartalla.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Aika hidastempoista peliä, vähän tulee KHL mieleen. Tuossa pelinopeudessa, pelitempossa ja pelaajien luistelunopeudessa joku Sergei Mozjakin olisi aivan suvereeni pelaaja.
Katsottiin sitten eri peliä. Eivät esim. "venäläisraketit" Fedorov ja Bure erottuneet tässä pelissä kovin paljon kentän muista pelaajista.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Onko venäläisillä muuten jotain virallisia mestaruusjuhlia jossain päin Moskovaa/Venäjää tänään?
Tuolla Slovakia-ketjussahan vetoo linkitti kuvamaterilaalia Bratislavan hopeajuhlista, joissa kyllä ihan uskomattoman hieno meininki, arvioiden mukaan enemmän populaa kuin 2002 mestaruuden jälkeen, ainakin jos nimim vetoon tiedot pitävät kutinsa (yleensä pitävät).

Anekdoottina muuten hauska juttu eiliseltä. Sain kunnian jutella hetken Igor Larionovin kera Areenan käytävillä (mukana myös Detroitin Doug Brown noista 1997-1998 Stanley Cup-jengeistä). Mukavia herrasmiehiä.

Larionovilta kysyin matsin jälkeen mahdollisista juhlista, mutta Igor totesi olevansa huonossa huudossa Venäjän liiton "virallisilta" tahoilta: syynä Neukkulasta poistumisen taustat + avoin puhe ja paljastuskirja punakoneen systemaattisesta vitamiiniruiskeiden käytöstä :)
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Onko venäläisillä muuten jotain virallisia mestaruusjuhlia jossain päin Moskovaa/Venäjää tänään?
Ei tainnut olla. Moskovassa joukkuetta oli vastassa kourallinen ihmisiä. Jääkiekko ei tunnu kiinnostavan helteistä nauttivia moskoviitteja.

Larionovilta kysyin matsin jälkeen mahdollisista juhlista, mutta Igor totesi olevansa huonossa huudossa Venäjän liiton "virallisilta" tahoilta: syynä Neukkulasta poistumisen taustat + avoin puhe ja paljastuskirja punakoneen systemaattisesta vitamiiniruiskeiden käytöstä :)
Lisäksi Larionovia katsotaan Vetnäjällä vähän pahalla siksi, että Larionov on oman agentuurinsa kautta houkutellut monia nuoria venäläisiä Kanadan junioriliigoihin. Asiaa pidetään haitallisena sekä Venäjän oman jääkiekon että pelaajien kehityksen kannalta. Toistaiseksi näin onkin ollut.

EDIT:

Noita "vitamiineja" käyttivät 70- ja 80-luvuilla kaikki, myös suomalaiset ja ruotsalaiset. Stig Wetzell ja Ulf Nilsson jäivät 1970-luvulla kiinni piristeiden käytöstä MM-kisoissa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
EDIT:

Noita "vitamiineja" käyttivät 70- ja 80-luvuilla kaikki, myös suomalaiset ja ruotsalaiset. Stig Wetzell ja Ulf Nilsson jäivät 1970-luvulla kiinni piristeiden käytöstä MM-kisoissa.

Käyttivät tai ei, kovin monelle niitä kuitenkaan tuskin on pakkosyötetty ruokailun yhteydessä, kuten Larionoville miehen itsensä (+muutaman muun pelaajan )mukaan.

Hassua muuten jos mitään kemuja ei ollut. Putinin alkanut jääkiekkoharrastus näkyi eilen poliittisesti korrektina käyttäytymisenä ainakin areenan aitiovastaanotossa: Gazpromin + muiden lafkojen johtoryhmien jäseniä parveili paikalla. :) Mutta se näistä.

ps. Larionovin agentuurista tuli muuten mieleen (täysi ot), että ilmeisesti oli sainannut myös Lindgrenin Pertun.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Muutama sana Jevgeni Malkinista.

Näin Malkinin pelaavan ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Magnitogorskissa. Tuolla kaudella Venäjän Superliigan peleistä alkoi ensimmäisen kerran kerran näkyä striimejä netin kautta.

Kyseessä oli NHL:n työsulkukausi. 18-vuotias Malkin pelasi Magnitogorskissa kahden NHL-ammattilaisen Patrik Eliaksen ja Petr Sykoran kanssa samassa ketjussa.

Kiinnitin jo silloin huomioni Malkinin äärettömään lahjakkuuteen. Suoraan sanottuna hän oli lahjakkain nuori pelaaja mitä olin koskaan omin silmin nähnyt. Malkin ei vielä 18-vuotiaana pystynyt samanlaiseen kentän hallintaan kuin nyt, mutta vei jo silloin ajoittain Superliigan puolustajia kuin litran mittaa, ja näytti jo silloin paremmalta pelaajalta kuin NHL:n tähti Elias. Tuolloin kaikki puhuivat Aleksandr Ovetshkinista, mutta kirjoitin itse silloin Jatkoajassa että Malkin on heistä parempi. Omat silmäni sen todistivat.

Mikä tekee nyky-Malkinista maailman parhaan? Maailmassa ei ole toista pelaajaa, jolta löytyy niin paljon hyviä avuja kuin Malkinilta. Hän on iso ja ulottuva, mutta samalla äärimmäisen nopea sekä pysty- että sivuluistelussa. Malkin pystyy kiihdyttämään seisovilta jaloilta täyteen vauhtiin yhtä nopeasti kuin moni pienempi pelaaja. Mikään Bure hän ei ole, mutta paljon nopeampi ja jouhevampi luistimilla kuin muut isot sentterit kuten Thornton, Getzlaf ja M.Koivu. Isossa kaukalossa Malkin on vielä parempi kuin pienessä. Pienessä kaukalossa hänen liikkuvuutensa ei pääse yhtä hyvin oikeuksiinsa kuin suuressa.

Malkin ei myöskään ole pehmeä vaan varsin kova pelaaja. Hän pystyy ottamaan vastaan taklauksia ja suojaamaan kiekkoa paremmin kuin suurin osa muista huippupelaajista. Malkin taklaa itse harvoin jos koskaan, mutta tällä kaudella hänesta on löytynyt NHL:ssä pikkuilkeä puoli. Moni Malkinia (puhtaastikin) taklannut pelaaja sai takaisin Malkinin nyrkkiä leukaperiin tai poikittaista mailaa yläselkään. Tosin MM-kisoissa Malkin piti tämän puolen pelistään piilossa muutamaa Ruotsi-pelin hetkeä lukuunottamatta.

Tuo Ruotsi-peli oli Venäjälle tämän turnauksen käännekohta. Joukkuehan aloitti erittäin keskinkertaisilla suorituksilla Latviaa ja Norjaa vastaan. Ruotsi-pelissä Venäjä joutui 0-2 tappiolle, josta Malkin nosti Venäjän 7-3 voittoon yksin tekemällä tehot 3+2 ja olemalla jäällä jokaisen seitsemän maalin aikana. Malkin nousi Ruotsi-pelissä tasolle, jossa hänelle ei näissä kekkereissä löytynyt pysäyttäjää. Vaikka Ruotsin joukkue oli täynnä NHL:n huippupelaajia, näyttivät he (kuten myös jokainen Venäjän pelaaja) Malkiniin verrattuna pikkupojilta.

Toinen Malkinin suuri ottelu oli Suomea vastaan, jossa hän hattutempullaan nosti Venäjän ensimmäisen erän pelillisestä sillasta selvään 6-2 voittoon. Malkinin yksi ominaisuus näyttäisi olevan juuri se, ettei hän innostu jokaiseen peliin. Esimerkiksi Italiaa vastaan Malkin teki 0+0 ja suoraan sanottuna vain seisoi koko ottelun keskialueella. Kaikesta näki, ettei Malkin edes yrittänyt. Jos Malkin olisi pistänyt kaiken peliin kaikissa peleissä, olisi 25 tehopisteen raja voinut rikkoutua. Tosin Malkinin voimien säästäminen saattoi olla myös Biljaletdinovin tietoinen päätös, joka olisi ollut viisasta taktiikkaa.

Oma mielipiteeni on, että Malkin on paras pelaaja maailmassa sitten 1990-luvun alun Mario Lemieuxin. Jagr, Forsberg, Fedorov, Forsberg, Lindros, Selänne, Sakic ja kumppanit olivat loistavia pelimiehiä, mutta nykykuntoinen Malkin menee heistä jokaisen edelle.

Minun on pakko nostaa Malkin myös erittäin korkealle venäläisten keskushyökkääjien historiassa. Hän on samaa tasoa Vladimir Petrovin ja Aleksandr Maltsevin kanssa. Yksi kaikkien aikojen suurista.
 
Viimeksi muokattu:

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Itse pidin myös jo silloin Malkinia parempana kuin Ovechkin pelasi huippukausiaan. Ovie on kyllä parhaimillaan vielä viihdyttävämpi pelaaja voimahyökkääjä -tyylinsä vuoksi, mutta loppujen lopuksi hän on aika yksipuolinen pelaaja kun vertaa Malkiniin tai Datsjukiin.

The Original Jags kirjoitti:
Oma mielipiteeni on, että Malkin on paras pelaaja maailmassa sitten 1990-luvun alun Mario Lemieuxin. Jagr, Forsberg, Fedorov, Forsberg, Lindros, Selänne, Sakic ja kumppanit olivat loistavia pelimiehiä, mutta nykykuntoinen Malkin menee heistä jokaisen edelle.

Pelkästään tämän kauden kunnolla mitattuna ei tuo olekaan liiottelua. Supermarion punakoneversio tulee minullakin Malkinista ensimmäisenä mieleen, vaikka Lemieux -tasolle ei hän tule koskaan pääsemäänkään.

Ryssillä on kyllä ihan liikaa huipputaitoa tällä hetkellä. 90-luvullakin heillä oli Fedorov, Bure ja Mogilny, mutta valmennus ja pelaajasuhteet oli sillion heillä kv-kisoissa huonoja, eivätkä nuo olleet fyysisesti niin vahvoja kuin Malkin, Ovechkin ja Kovalchuk.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Itse pidin myös jo silloin Malkinia parempana kuin Ovechkin pelasi huippukausiaan. Ovie on kyllä parhaimillaan vielä viihdyttävämpi pelaaja voimahyökkääjä -tyylinsä vuoksi, mutta loppujen lopuksi hän on aika yksipuolinen pelaaja kun vertaa Malkiniin tai Datsjukiin.
Minusta taas Malkin on ollut aina sekä parempi että myös viihdyttävämpi pelaaja kuin Ovetshkin. No, parhaimmillaan vuosina 2005-2007 Ovetshkin oli yhtä viihdyttävä, mutta hänen pelinsä on yksipuolistunut kovasti noista vuosista eikä hän ole enää samanlainen taituri kiekon kanssa.

Pelkästään tämän kauden kunnolla mitattuna ei tuo olekaan liiottelua. Supermarion punakoneversio tulee minullakin Malkinista ensimmäisenä mieleen, vaikka Lemieux -tasolle ei hän tule koskaan pääsemäänkään.
Lemieux oli taitavampi kuin Malkin, mutta jos Malkin on jossakin edellä, niin nopeudessa. Lemieux ei ollut likimainkaan yhtä nopea kuin Malkin. Juuri tuo nopeus on se ominaisuus joka tekee Malkinista niin hyvän. Maailmassa on muitakin isoja ja pehmeäkätisiä hyökkääjiä, mutta kuka heistä luistelee kuten Malkin? Ei kukaan.

Ryssillä on kyllä ihan liikaa huipputaitoa tällä hetkellä. 90-luvullakin heillä oli Fedorov, Bure ja Mogilny, mutta valmennus ja pelaajasuhteet oli sillion heillä kv-kisoissa huonoja, eivätkä nuo olleet fyysisesti niin vahvoja kuin Malkin, Ovechkin ja Kovalchuk.
Lähes kaikki Venäjän 1990-luvun huiput (Fedorov, Bure, Mogilny, Zubov, Jashin, Kovalev, Zhamnov, Malahov, Konstantinov, Ozolinsh, Gusarov, Zhitnik, Jushkevitsh, Nemtshinov, Slava Kozlov, Mironovin veljekset, Habibulin, Kovalenko, Nikolishin) olivat Neuvostoliiton tuotteita. 1990-luvulla Venäjän jääkiekko joutui suureen lamaan, mutta joitakin huippupelaajan se pystyi silläkin vuosikymmenellä tuottamaan, lähinnä Sergei Gontsharin, Jevgeni Nabokovin, Pavel Datsjukin ja Andrei Markovin. Ehkä myös Aleksei Morozovin, Viktor Kozlovin ja Sergei Samsonovin voisi mainita.

Tällä hetkellä Venäjän jääkiekko on nousussa, koska maahan on rakennettu uutta halli-infraa ja pelaajamäärät nuorissa ovat nousussa. Vaikutukset alkavat kohta näkyä, sanoisin että vuonna 1995-syntyneissä ja heitä nuoremmissa.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Lemieux oli taitavampi kuin Malkin, mutta jos Malkin on jossakin edellä, niin nopeudessa. Lemieux ei ollut likimainkaan yhtä nopea kuin Malkin. Juuri tuo nopeus on se ominaisuus joka tekee Malkinista niin hyvän. Maailmassa on muitakin isoja ja pehmeäkätisiä hyökkääjiä, mutta kuka heistä luistelee kuten Malkin? Ei kukaan.

Malkinin liikekin on kyllä huikeaa, mutta täytyy muistaa, että suoraan luistelussa myös Lemieux oli nopea ennen jatkuvaa sairasteluaan. Kaudella 1995-96, jolloin Lemieux teki 160+ pistettä hän oli jo selvästi hidastunut ja valitteli itsekin kun ei pysty enää 1-1 tilanteissa ohittamaan pakkeja vanhaan malliin. Kanada Cupin finaalissa 1987 Neuvostoliittoa vastaan Lemieux kokoisekseen suorastaan lensi jäällä.

Eipä siinä, kyllä Malkin voi hyvin olla nuorta Marioakin nopeampi. Fyysisesti kovakuntoisempi hän muutenkin on kuin hieman laiskanpulska Lemieux. Molemmat pärjäävät myös fyysisessä pelissä ja käyttvät tarvittaessa ronskimpia otteita.

Hyökkäyspään peliälyssä, syöttötaidossa ja kiekonkäsittelyssä tulee sitten se ero Marion hyväksi. Rannelaukaus oli myös Mariolla suunilleen maailman parasta luokkaa varsinkin tarkkuudessaan.

Lämäri voi olla Malkinilla yhtä hyvä ellei parempikin. Puolustuspeli menee sitten Malkinin eduksi aika selvästikin. Lemieux intoutui puolustamaan lähinnä Stanley Cup finaaleissa.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Katsottiin sitten eri peliä. Eivät esim. "venäläisraketit" Fedorov ja Bure erottuneet tässä pelissä kovin paljon kentän muista pelaajista.

Kyllä Bure ja Makarov olivat nopeudeltaan erittäin ylivoimaisia tuossa pelissä. Fedorov ei tainnut edes kertaakaan potkaista vauhtia koko pelissä, tai no, taisi se kerran siellä kiihdyttää sillain, että suomalaiset jäivät seisomaan, kun Fedorov otti pari potkua.
Venäjä näytti hakevan jotain sellaista hitaan lähdön tapaista hyökkäystä yleensä hyökätessään, mitä jonkin verran näkyi tämänkin vuoden kisoissa, hyökkääjät kaartavat, ottavat vauhtia ja lähtevät vastustajan päätyä kohden siten, että saavat pakit heti peräänsä ja pakki avaa vauhdista eteen hyökkääjälle. Suomalaiset jaksoivat häiritä tätä avausta kaksi ensimmäistä erää karvauksella niin, etteivät neukut päässeet vauhtiin kiekon kanssa ja ainoat nopeammassa vauhdissa tulleet hyökkäykset tapahtuivat Davidovin soolokuljetusten seurauksena.

Yleisesti ottaen tilaa ja aikaa pelissä oli varsin paljon neukuilla taiteilla. Hidasvauhtisessa keskialueen rikkovassa pelissä tila ja aika kuivuivat niin neukuilta, kuin suomalaisiltakin.

Tämän vuoden Venäjä oli tuota Neuvostoliittoa parempi hyökkäyksen yksilöidensä puolesta ja Suomi oli tuossa neukkupelissä melko heikko pelillisesti.
Fedorov ja Bure eivät olleet samalla tasolla, kuin Makarov ja luultavasti heikensivät Makarovin suoritusta. Homutov ja Bykov olivat kiekollisina erittäin hyviä, mutta eivät erityisen nopeita luistimilla.
Lumme oli ainoa pelaaja Suomelta, joka pystyi dominoimaan neukkuja vastaan. Summanen ja Davidov Pihlströmin kaltaisia pelaajia ja Semak ja Nemtshinov pelasivat hyvän pelin ja tekivät töitä. Makarovin luistelu arviolta nopeampaa kuin Afinogenovilla.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Malkinista sen verran, että isona keskushyökkääjänä Malkin on vasta nyt saavuttanut potentiaalinsa. Isoille keskushyökkääjille tyypillistä on, että uran huippu sijoittuu sinne 25-35 ikävuosien välille.

Sekä Crosbyn, että Malkinin peli on ollut runkosarjassa pääosin kamalan näköistä katottavaa, kun kaverit vain käyvät vähän kaartelemassa, eivätkä viitsi pelata ollenkaan ja sitten, kun peli päättyy, on kasassa tehot 2+2.
Kaveri koskee neljä kertaa pelissä kiekkoon ja tekee neljä pistettä.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Joku tuolla otteluketjussa, muistaakseni, mainitsi jotain Jevgeni "Doping"Malkinista. Kiinnostaa tietää, että mistä moinen nimi, vai oliko kirjoittajan ihan oma keksintö?
 

Schadowan

Jäsen
Malkin on nykykunnossaan dominoiva, mutta kuten playoffeissa nähtiin, hänet voidaan pysäyttää surkeallakin puolustuksella. TOJ:n kanssa olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että Malkin on luultavasti maailman paras ison kaukalon pelaaja. Pienessä kaukalossa taas jopa omasta joukkueesta löytyy parempi pelaaja. :)

Vielä kuitenkin odottelisin ennenkuin nostaisin Malkinin kolmikon Jagr, Foppa ja Sakic ohi. Jagr dominoi pistepörssiä 90-luvun jälkimmäisen puoliskon. Siihen on Malkinillakin vielä matkaa. Hyvin samankaltaisia pelaajia, mutta pitäisin Jagria silti parempana hyökkäyspään pelaajana.

Forsberg ja Malkin on sitten kinkkisempi juttu. Malkin on jo nyt parempi runkosarjapelaaja kuin Foppa. Mutta mikä nostaa Forsbergin Malkinin ohi omissa kirjoissani oli hänen uskomaton kyky nostaa tasoa entisestään playoffeissa. Foppa dominoi pleijareissa koko kenttää, kaikilla tavoilla. Malkinilla on yksi uskomaton playoff-run vyöllään, mutta Foppa oli tasaisempi. Mutta luultavasti parin seuraavan kauden aikana Malkin voidaan nostaa Forsbergin ohitse all-time listalla.

Sakicin uran pitkäjänteisyys (6 100 pisteen kautta) ja playoff-esitykset ovat myös sellaisia asioita, joihin Malkinilla on vielä matkaa. Sakic oli parhaimmillaan huikea pelaaja ja ennen kaikkea luotettavan tasainen. Malkinilla on kuitenkin snadi Russian factor ja hän on välillä raivostuttavan flegmaattinen. Jos pitäisi valita Stanley Cupin seitsemänteen otteluun ykkösketjun sentteri näiden kahden (huippukuntoinen Sakic vs huippukuntoinen Malkin) väliltä, niin kyllä itse ainakin Sakiciin kallistuisin.

MUTTA.. Malkin on vasta 26vuotias. Aika kutkuttavaa ajatella, millaisia pistesaldoja hän pystyy saavuttamaan tulevaisuudessa, koska hänellä on vieläkin paljon potentiaalia jäljellä. Jos motivaatio pysyy tämän kauden tasolla niin Malkin on matkalla kaikkien aikojen parhaimpien joukkoon...
 
Malkinista tuli vielä mieleeni, etät Jatkoajan jutusta luin hänen olevan ensimmäinen pelaaja sitten Gretzkyn, joka on saman kauden aikana voittanut NHL:n sekä MM-kisojen pistepörssin. Ja Gretzkyn saavutuksestakin on aikaa jo 30 vuotta. Lisäksi Malkin valittiin MM-kisojen MVP:ksi ja hän on (hyvin todennäköisesti) ehdolla NHL:n vastaavaan pystiin eli Hart Trophyyn. Malkinilla siis on kasassa jo 3/4 noista palkinnoista ja vieläköhän tulee se neljäs? Olisiko ensimmäinen pelaaja koskaan missään vai pystyikö Gretzky samaan?

No tietysti täytyy muistaa, että puhutaan "vain" MM-kisoista, mutta siitä huolimatta. Komeampaa tietysti olisi hoitaa saman kauden aikana NHL:n ja Olympialaiset, mutta kaikkea ei voi vaatia. Ei edes Malkinilta.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Pari päivää myöhässä, mutta pitääpä silti tulla omat mielipiteet laittamaan.

Kulta meni siis täysin oikeaan osoitteeseen. Biljaletdinovin ryhmä oli kurinalainen, pelasi joukkueena - ei yksilöille. Joukkue oli roolitettu täydellisesti, ja se olikin suvereeneimpia joukkueita joita olen koskaan nähnyt MM-tasolla. Joukkue toisensa perään jäi tämän tähtisikermän jalkoihin.

Niin paljon kuin toivoinkin Slovakian voittoa, niin tappio ei vaan osannut harmittaa niin kovasti. Syynä yksinkertaisesti se, että se tappio tuli niin ylivertaiselle joukkueelle. Malkin dominoi kenttää yksinään läpi turnauksen. Itse pidin melko suurena riskinä sitä, että Ovechkin ja Semin lisättiin joukkueeseen pudotuspelien kynnyksellä, vaikka joukkue jo tuolloin vaikutti omissa silmissäni suurimmalta mestarikandidaatilta. Väärässä olin; näiden NHL-tähtien lisääminen joukkueeseen näkyi vain positiivisesti, olivat nimittäin hyödyksi joukkueelle.

Suurimpana käännekohtana ja melkeinpä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä pidän alkusarjan voittoa Ruotsista. Lukemat olivat harvinaisen selvät (7-3) ja kyseisessä pelissä ei jätetty selittelyille sijaa. Malkinin tehot 3+2 ja plusmiinus-sarakkeen +7 kertoivat kaiken oleellisen. Malkinin johdolla tuo joukkue tulisi menemään pitkälle.

Alkusarja oli täydellinen Venäjän kannalta, ei yhtään tappiota eivätkä Biljaletdinovin suojatit joutuneetkaan kovinkaan tiukoille juuri missään vaiheessa, ehkä lukuunottamatta tuota Ruotsin 3-1 johtoa joka nopeasti kääntyikin selvänumeroiseen voittoon. Pudotuspeleissä taas ensin kaatui pirteästi pelannut ja nousua tekevä Norja, joka jaksoi kunnioitettavasti sinnitellä kaksi ensimmäistä erää, kunnes selkäranka lyötiin poikki. Suomi oli täysi suupala Venäjälle ja etenkin huippuvireessä olleelle Jevgeni Malkinille. Finaalivastustajana taas yllättäjä-Slovakia, joka ei valitettavasti tarjonnut hääviä vastusta (mitä siltä ei kyllä odotettukaan) ja Venäjän karhu vyöryi täysin ylivoimaiseen voittoon.

Ansaittu MM-kulta siis ZB:n miehistölle. Suurimpina tekijöinä Venäjän voitossa näen seuraavat seikat:

- Biljaletdinov. Toi uskottavuutta, pelaajat selvästi luottivat ja kunnioittivat.
- Hitsautuminen joukkueeksi. Varmasti myös suureksi osaksi Biljaletdinovin ansiota. Kuten niin monta kertaa jo kaikkialla todettua; Venäjällä ei ollut kaukalossa joukko itsekkäitä yksilöitä, vaan joukkueelleen pelaavia, yhteistyötä tekeviä tähtipelaajia.
- Malkin. Tarvitseeko sanoa enää mitään? Kaikki ylistykset kirjoitettu jo aiemmissa viesteissä!
- Ovechkin ja Semin. Viimeinen palapelin pala, jonka lisääminen oli ainoastaan positiivista. Hieman epäilin, mutta loppujen lopuksi olivat hyödyksi joukkueelle ja herättivät myös Datsyukin.
- Varlamov. Ei voida unohtaa loistavaa maalivahtipeliä. Ei virheitä, ei tappioita. Tarkoittanee sitä että pelasi moitteettomasti. Hyvä joukkue tarvitsee hyvän maalivahdin (vai mitä, Ruotsi?).

Täysin oikeaan osoitteeseen se kulta meni. Ensi vuonna uudestaan?
 

Lexaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Juventus
Katkeraa tilitystä, mutta olisi jännä nähdä miten venäjä pärjäisi jos näitä supertähtiä ei joukkueessa olisi, siinä missä meillä Kipperit, Pitkäset ja Selänteet jahkailee tai kieltäytyy suoralta kädeltä. Niin Malkinit ja Ovechkinit ilmoittaa jo kauden aikana että tulevat joukkueeseen.
 

kovalev

Jäsen
Malkinista tuli vielä mieleeni, etät Jatkoajan jutusta luin hänen olevan ensimmäinen pelaaja sitten Gretzkyn, joka on saman kauden aikana voittanut NHL:n sekä MM-kisojen pistepörssin. Ja Gretzkyn saavutuksestakin on aikaa jo 30 vuotta. Lisäksi Malkin valittiin MM-kisojen MVP:ksi ja hän on (hyvin todennäköisesti) ehdolla NHL:n vastaavaan pystiin eli Hart Trophyyn. Malkinilla siis on kasassa jo 3/4 noista palkinnoista ja vieläköhän tulee se neljäs? Olisiko ensimmäinen pelaaja koskaan missään vai pystyikö Gretzky samaan?

No tietysti täytyy muistaa, että puhutaan "vain" MM-kisoista, mutta siitä huolimatta. Komeampaa tietysti olisi hoitaa saman kauden aikana NHL:n ja Olympialaiset, mutta kaikkea ei voi vaatia. Ei edes Malkinilta.
Kaikki kunnia Malkinin saavutukselle.
Mutta minua kiinnostaisi se, kuinka monta kertaa on ollut edes aito mahdollisuus siihen, että runkosarjan pistepörssin voittaja olisi voinut halutessaan tulla pelaamaan MM-kisat ensimmäisestä ottelusta alkaen?
Ennenhän sen on käytännössä täytynyt tatkoittaa sitä, ettei kyseisen pelaajan joukkue ole päässyt pudotuspeleihin ollenkaan.

En jaksa laskea, mutta jos joku jaksaa niin mielenkiinnolla odottelen vastausta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös