MM-kisat 2011: Suomi

[Fordél]

Suomen vahvuus on tottakai joukkuepelaamisessa, jossa jokainen pelaaja sitoutuu pelitapaan. Tunnelataus on ollut mainio ja mikä tärkeintä, se on kanavoitunut oikeaan asiaan eli pelitavan toteuttamiseen eikä oman egonsa pönkittämiseen niin kuin Venäjällä se vähäinen tunne on näyttänyt kanavoituneen.

Pelitapa on siis tärkeässä roolissa, mutta lopulta ratkaisut tekee yksilö, aivan kuten eilenkin esimerkiksi Granlundin loistavaan yksilötaitoon. Olisi helkkarin hienoa, jos tulevaisuudessa Suomella olisi tämän tunteen ja pelitapaan sitoutumisen lisäksi näitä ratkaisupotentiaalin omaavia yksilöitä kuten Granlund, Pulkkinen ja Vatanen. Yksi heistä on näissä karkeloissa näyttänyt tasonsa ja toinekin olisi mun mielestä hyvin mahtunut kisoihin, mutta eipä tässä enää mietitä niitä asioita. Nyt katseet kohti finaalia, josta on vaikea sanoa yhtään mitään. Uskon, että mitään romahdusta ei tulee vaan tasaväkinen vääntö, joka ratkeaa muutaman yksilön ratkaisuihin.

 

[jamppa1919]

Tämä oli Suomen paras peli näissä kisoissa. Ei annettu kaverille mitään saumaa ja koko joukkue pelasi helvetin hienosti joukkueena. Käytettiin myös ne maalipaikat mitä tuli. Granlundin ilmaveivi jää historiaan ehkäpä hienoimpana maalina koskaa jääkiekossa. Arvoa nostaa se tilanne missä Mikke sen maalin teki. Lajunen ansaitsee myös kehut. Aivan jäätävän hieno peli, ja nyt alkaa selviämään miksi Jani valittiin kisoihin hieman puskista. Hienoa peliä omassa päässä ja kruununa maali.

Huomista ei malta millään odottaa! Antakaa sen tapahtua. Nyt on realistisin mahdollisuus maailmanmestaruuteen koskaan. Suomi lähtee ennakkosuosikkina, koska on vaan yksinkertaisesti parempi kuin Ruotsin jengi. Suomi pelaa juuri nyt valmentajalleen ja se on hienoa ja tuloksellista.

 

[-Niks-]

Ovetshkin: "The first goal by the Finns is, of course... one of the best ever goals in hockey. They had everything - skill and luck. We were just unlucky, we had good moments, but failed to score."

Ei hassummat kehut.

Hienosti sanottu. Odotin jopa hieman naiivisti että joku isoista olisi onnitellut Granlundia kättelyissä jotenkin tuosta upeasta maalista. Toki vitutuksen keskelle tuskin sitä ajattelee mutta itse olisin hyvinkin voinut vastustajaa onnitella ekstrasti tuollaisen jälkeen.

Huomenna kaatuu Ruotsi, ikinä en ole uskonut näin paljon maajoukkueseen. Viime kisoissa luotto oli täysi nolla ja nyt alusta asti uskonut hiljaa menestykseen ja sitähän tulee vaikka väkisin! Höyryllä päälle.

 

[Lexaa]

Huomenna kaatuu Ruotsi, ikinä en ole uskonut näin paljon maajoukkueseen. Viime kisoissa luotto oli täysi nolla ja nyt alusta asti uskonut hiljaa menestykseen ja sitähän tulee vaikka väkisin! Höyryllä päälle.

Paskasta saa sittenkin konvehtia tehtyä. Itsellänikin menee vieläkin kylmät väreet kun katselee eilisen pelin parhaita hetkiä ja haastatteluita. Maha ei ole vielä täynnä ja uskoa että nyt se mestaruus tulee niin löytyy. Viimeksi ollut tälläinen fiilis Torinossa 2006, silloin päättyi katkerasti joten nyt on aika korjata sekin tappio.

Valmentajaryhmään tehdyt muutokset selvästi ovat toimineet, kun ei ole enää Dufvaa siellä kuiskimassa Jalosen korvaan ;) ei vaan kyllä Jukka Jalonen ansaitsee kehut todellakin, mies saanut paskaa niskaan varmaan eniten suomalaisista viimeisien vuosien aikana, osaksi ehkä ihan syystäkin ja osaksi taas aiheettomasti. Mutta jo tämä finaaliin pääsy on huikea juttu.

Hienoa että tämä sukupolven vaihdos tapahtuu ja aikoinaan Selänteen ja Koivun manttelinperijät Koivu ja Ruutu ovat nyt perineet ne paikat maajoukkueessa odotusten mukaisesti. Vielä kun löytyy junnuista Granlundia, Pulkkista, Armiaa, Salomäkeä, Donskoita niin huhhuh. Hyökkäyspää tulee olemaan kunnossa tulevina vuosina jossei jotain dramaattista tapahdu.

Tässä joukkueessa on ollut sitä jotain, kun ollaan tappioasemassakin uskottu omaan tekemiseen ja noustu rinnalle ja ohi.

Nyt naatitaan ja rillataan!

 

[Nimetön]

Ensimmäistä kertaa sitten Torinon on todella luottavainen fiilis joukkueeseen. Hienoa on katsella tuon joukkueen peliä ja se perussuomalainen "perkele periksi ei anneta" fiilis on ollut selvästi nähtävissä kumppaneilla. Tänä vuonna kaikki on mahdollista ja avaimet mestaruuteen on jaettu. Norja tuli vastaan puolivälierissä ja mahdollisesti sieltä tulevat sitten kanukit taikka bykovit vastaan, mutta tuli kumpi tahansa niin mikäli joukkue jatkaa samanlaisia peliotteita, niin voitto on täysin mahdollista ilman sitä "ylisuorittamista".

Suomi on osaittunut taas sen, ettei sen joukkueen tarvitse olla NHL-tähdistä koottu, vaan menestystä voi muutenki tulla Joukkueena. Nimenomaan JOUKKUEELLA.

Näin kirjoittelin ennen puolivälierä peliä ja aikalailla näin on myös asiat mennytkin. Mikä parasta, nuoret ovat olleet loistavia näissä turnauksissa. On helppoa ennustaa, että Suomi pysyy huippumaana myös seuraavat vuodet.

Luottavainen fiilis on huomiselle ja vihdoin haluaisin kokea sen mestaruuden huumaan, kun kerta ensimmäisestä mestaruudesta ei iän takia ole oikein kunnon muistokuvia.

Katkeria tappioita olen joutunut todistamaan (MM 98,99,01,07,WC 04, OK 06) ja välillä on ollut itku kurkussa, mutta huomenna olisi mahdollista muuttaa histoiaa. Jos ( ja kun ) Suomi voittaa, se ei ole vain voitto Suomen jääkiekkomaajoukkueelle, vaan se on voitto koko Suomen kansalle. MM 2011 on todistanut jälleen kerran, että Suomi ja jääkiekko ovat ylpeä asia Suomen kansalle ja yhdessä voitetaan ja kaadutaan.

 

[Henkka]

Uskomatonta miten yksi ilta voi palauttaa uskoni suomalaiseen jääkiekkoon.

Arvoisa Mikael Granlund, se ei ollut "vain yksi maali", vaan se oli käännekohta koko suomalaisen jääkiekkoilun historiassa. Laskusuhdanne on ohi, uudet nousun siemet on jo kylvetty ja eilinen oli sen käännekohta.

Ja miksi väitän näin? Granlund iski maalinsa suomalaisen perusmassan seuratessa MM-kisoja. Sen näki "kaikki". Voin vain kuvitella, kuinka monta pikkupenskaa on tänään ulkona jossain hiekkakentällä yrittämässä ilmaveiviä tai kotona veivataan säbämailalla sitä. Tämä toi taatusti hirvittävän boostin peruskansaan, isiin ja äiteihin, näihin ensimmäisiin valmentajiin, jotka pentua kuskaavat harjoituksiin ja niinpoinpäin. Ja tietysti itse niihin tenaviin, kaikki haluavat nyt olla Granlundeja ja tehdä ihmetemppuja. Jääkiekon yleinen kiinnostus nousi yhdestä tempusta räjähdysmäisesti, olen siitä aivan satavarma.

Ja tästä päästään tähän temppun. Siis mitä helvettiä, sen teki suomalainen jääkiekkoilija, joka normaalisti on vain virheiden välttelijä ja taustalla piilottelja, joka ei halua tuoda itseään esiin parrasvaloissa. Onhan Granlundkin vaatimaton kaveri, mutta pelikentällä näin ei ole. suomalainen jääkiekkooilija teki jotain suurta, josta maailmalla kohistaan ja ihaillaan, "minä haluan olla se seuraava", ajattelee pikkukersat tänään jossain tuolla ulkona/sisällä.

Tämä aukaisi sellaiset itseluottamuksen padot ettei paremmata väliä. Tällä veivillä tulee olemaan sama vaikutus suomalaiseen jääkiekkoon, mikä Peter Forsbergin Lillehammerin rankulla oli ruotsalaiseen jääkiekkoon. Massat näki sen ja kaikki heräsivät.

Jos joku Hisey iskee ilmaveivin Porissa tai Crosby NHL:ssä, niin ei sitä massat näe, vaan vain se hardcore-lätkäporukka, joka on nykytilanteessa kuihtumassa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi, kun edes SM-liigaa ei enää näe muualta kuin maksukanavilta. Ja ne tapahtuu jossain tavallisessa runkosarjapeleissä, nyt oli kyseessä arvokisojen välierä ja pojan pää kesti tehdä tällaisen tempun kovassa paikassa. Se oli parasta esimerkkiä tuleville sukupolville. Suomalaisten pää tulee kestämään jatkossakin kovassa paikassa, meillä tulee olemaan uskallusta ja taitoa tehdä tällaista.

Toistan vielä, tämän Granlundin maalin näki kaikki ja se tulee olemaan 15 vuoden sisällä täydellinen jackpot suomalaiselle jääkiekkoilulle. Uskomattoman vitun huikeeta.

Oikealla tiellä ollaan muutenkin, virheiden välttelemis -pelitapa on pikkuhiljaa kitketty maajoukkueen pelaamisesta helvettiin, ja toivottavasti sama tulee tapahtumaan myös seurajoukkueissa. Rispektit tästä Jaloselle ja maajoukkueen johdolle, että tätä ollaan huonosta menestyksestä huolimatta jatkettu sinnikkäästi eteenpäin.

Ja toinen asia mitä olen näissä kisoissa ihmetellyt, on tuo entisten syntipukkien eli näiden "EHT-tason paskapuolustajien" perusvarma pelaaminen. Entiset suuren yleisön syntipukit pelaa siellä virheettömästi kuin itse Teppo Winnipeg. Ai niin, kukas se olikaan lisätty sinne valmennukseen antamaan "pieniä vinkkejä" erityisesti pakiston pelaamiseen. Yhtäkkiä jäällä viilettää käytännössä kahdeksan Teppo Nummista.

Kun tähän lumipalloefektiin vielä lisätään se suomalaisen jääkiekkoilun työryhmän parannukset kenties luovempaan juniorivalmennukseen, 40-vuotiaan kautta aikojen suurimman suomalaiskiekkoilijan ihmekausi NHL:ssä, tuleva NHL-premiere syksyllä Helsingissä (totta vitussa Teemu jatkat), ja tulevat tupla-MM-kotikisat, niin tuskin tarvii olla meedio ennustaakseen, että tästä käynnistyy nyt oikeasti uusi suomalainen super-jääkiekkobuumi.

Se nyt vaan pitää huipentaa sunnuntaina maailmanmestaruuteen, niin päästään tuosta vanhasta yhden mestaruuden ja "ikuisten häviäjien" taakasta samalla kertaa eroon.

 

[Ujcik#11]

Yön yli nukuttua edelleen todella hyvä fiilis tuosta MG:n onnistumisesta. Suomi kiekkoa on lähdetty viemään eteenpäin ilman näitä vanhoja kapellimestareita. Uusia kovia tähtiä on tulossa maajoukkueeseen lisää. Vatasen ja Pulkkisen kaikki jo tietävätkin, Armia tulee varmasti olemaan jo ensikaudella lähellä maajoukkuepaikkaa.

Joonas Donskoi, tämä MG:n entinen ketjukaveri Kärppien junnumaajoukkueista tulee olemaan se seuraava, ehkäpä jo ensi kisoissa dominoiva pelaaja. Takana sekamelskakärppäjoukkueessa minusta kovat 16 maalia ja loistavaa pelikäsitystä. Ei tietysti ole MG:n veroinen, mutta erittäin vaarallinen pelaaja jolta löytyvät kaikki ominaisuudet dominoida jopa MM-kentillä. Granlundin kanssa aikanaan olivat täysin pitelemättömiä junnumaajoukkueissa. Granlund puhkesi jo kukkaan ja loistaa jo, seuraava suuri on Donskoi. Tulevalla kaudella johdattaa Kärpät ensin pitkälle kevääseen ja sitten maajoukkueen.

Näiden kahden veijarin lisäksi siis Pulkkinen on nyt todella kova ja tulee varmasti olemaan ensikaudella jo yksi suurista. Armia ottaa askeleita eteenpäin, Vatanen on todella kova.

Vuosi tai kaksi, niin Kärppien suurin pakkilupaus sitten Reijo Ruotsalaisen, eli Ville Pokka on tekemässä kovaa läpilyöntiä ja tulee myöskin olemaan taatusti maajoukkueen vakiopuolustajia ihan muutamien vuosien päästä.
Markus Granlundista voi kehittyä vielä ihan mitä tahansa, loistava pelaaja hänkin ikäisekseen. Miikka Salomäki tuo erillaisuudellaan ja suoraviivaisella pelaamisella jotain uutta, ikää hänelläkin vasta 17 ja maaleja on tehtynä sm-liigassa.

Pitkästä aikaan on sellainen tunne, että tämä välierävoitto ei ollut pekästään yksittäisen kisan voitto, vaan tämä oli myös voitto "nuorten pelaajien" esiinmarssissa. Tästä edespäin paine ottaa nuoria pelaajia mukaan ei varmasti ole niin suuri, mitä aiemmin. Tästä kiitos ja kunnia kuuluu Miguel Granlundille, joka viitoitti tietä nuorten esiinmarssille. Tuo kyseinen maali hiljensi viimeisetkin kriitikot ja johtavat analyytikot.

Suomikiekko on oikealla tiellä ja tästä pitää pystyä nauttimaan pitkään, kävi huomenna miten tahansa!

 

[Sambody]

Suomen vahvuus on tottakai joukkuepelaamisessa, jossa jokainen pelaaja sitoutuu pelitapaan. Tunnelataus on ollut mainio ja mikä tärkeintä, se on kanavoitunut oikeaan asiaan eli pelitavan toteuttamiseen eikä oman egonsa pönkittämiseen niin kuin Venäjällä se vähäinen tunne on näyttänyt kanavoituneen.

Pelitapa on siis tärkeässä roolissa, mutta lopulta ratkaisut tekee yksilö, aivan kuten eilenkin esimerkiksi Granlundin loistavaan yksilötaitoon. Olisi helkkarin hienoa, jos tulevaisuudessa Suomella olisi tämän tunteen ja pelitapaan sitoutumisen lisäksi näitä ratkaisupotentiaalin omaavia yksilöitä kuten Granlund, Pulkkinen ja Vatanen. Yksi heistä on näissä karkeloissa näyttänyt tasonsa ja toinekin olisi mun mielestä hyvin mahtunut kisoihin, mutta eipä tässä enää mietitä niitä asioita. Nyt katseet kohti finaalia, josta on vaikea sanoa yhtään mitään. Uskon, että mitään romahdusta ei tulee vaan tasaväkinen vääntö, joka ratkeaa muutaman yksilön ratkaisuihin.

Fordél on suoltanut koko kisojen ajan tekstiä kuin omalta näppikseltäni(tai no ehkä hieman paremmin jäseneltynä, mutta kuitenkin).

Ei voida ottaa mitään pois Jaloselta ja muulta valmennusjohdolta sillä tässä turnauksessa pelitapa on lähes poikkeuksetta toiminut loistavasti eikä se ole sulanut paineen alla edellisten kisojen tapaan. Silti en malta olla korostamatta juurikin näiden tiettyjen yksilöiden roolia tuossa joukkueessa. Se tapa millä sielä uskaltaa Koivu, Immonen ja Granlund etunenässä haastaa vastustajaa ja tehdä ratkaisuja oli paikka mikä tahansa, iskostaa sitä Kekäläisenkin peräänkuuluttamaa pelirohkeutta kaikkiin muihinkin.

Eilen Granlund heittää ilmaveivillä mm-välierässä tilanteen yhteen nollaan. Tämän jälkeen jo kotisohvallakin tuli tunne ettei tätä voida enää hävitä. Hetken päästä näen ihmeellisiä asioita, kun omanpään perusluuta Väänänen vie jäätävällä maltilla kovan paineistuksen alla kiekkoa kuin parempikin kiekollinen pakki kunnes saa tilaa avata peliä rauhassa. Muutama vaihto tästä Välivaara alkaa viljellä vartaloharhautuksia toisensa jälkeen peittäen omia syöttösuuntiaan. Jokainen Suomen pakki tunsi olevansa Bobby Orr tuon maalin jälkeen. Jokaisella hyökkääjällä tuntui yhtäkkiä olevankin sitä aikaa sielä hyökkäysalueella samallalailla kuin Mikko Koivulla ja Mikael Granlundilla on kokoajan ollut. Enää ei ollut sieläkään kiire.

Tällä tasolla jokaisella "suurella maalla" on joukkueessa tarvittava määrä taitoa ja kun pelirohkeus, pelitapa ja joukkuehenki(jokainen jätkä taistelee toistensa puolesta) saadaan tuolle tasolle ettei tappiota nähdä edes vaihtoehtona niin on sitä joukkuetta hyvin vaikea voittaa. Tälläiseen tilaan pääsyyn vain tarvitaan loppujen lopuksi näitä pelaajia, joiden päätä ei palella eikä mailaa tarvitse puristaa, sillä näiden pelaajien esimerkkiä kentällä ei voi mitkään valmentajan palopuheet kopissa korvata.

Nyt on helvetin hyvä fiilis lähteä kaatamaan Ruotsia finaalissa. Jollain tapaa on myös todella luottavainen olo. Pieni ainaisten finaali pettymysten peikko kummittelee takaraivossa, mutta jotenkin on sellainen fiilis että tuon joukkueen periksiantamattomuus, luotto omaan tekemiseen ja lopuksi vielä näiden muutamien yksilöiden kyky napata joukkue reppariin ja kantaa voittoon saa kullan kiillon silmiini.

 

[Hakki#20]

Huikea peli ja jäällä kaikki pelaajat pl. JMA olivat erittäin hyviä. Muutama pelaaja tosin nousee muiden yläpuolelle:
- Vehanen. Nollapeli välierässä Venäjää vastaan. Loisto peli.
- Immonen. Pistepörssin kärkeen.
- Väänänen. Itse rauhallisuus omassa päässä ja siivosi hyvin maalinedustaa.
- Kapanen. Paras peli kisoissa, loistavaa av-pelaamista
- Lajunen. Pelaa mainiolla asenteella joka vaihdossa.

Ai niin, olihan siellä Granlundkin jonka pitäisi olla pelaamassa A-junnuissa eikä olla nolaamassa aikuisia miehiä, eihän se muutenkaan tee pisteitä kuin heikompia maita vastaan...
Kaksi pistettä puolivälierässä ja välierässä, ei voi kuin ihmetellä kaverin rauhallisuutta ja taitoa. "Tää on vain lätkää" kuvaa loistavasti MG:n asennetta lajiin. Viime Venäjä-matsissa vanhanaikainen ei ihan onnistunut niin nyt sitten piti pistää pikkaisen paremmaksi, aivan käsittämätön maali noin tärkeässä pelissä.
Mikäs KHL-joukkue muuten aikoinaan varasi Granlundin? Taitaa tulla sieltäkin suunnalta huikea tarjous kisojen jälkeen, aika moni jengi varmaan haluaisi tutkaparin Immonen-Granlund itselleen.

Nostaisin vielä kehuttavien listalle valmennusjohdosta Pasi Nurmisen. Loistavasti hoidettu maalivahtivalinnat kisoihin ja osaa reagoida nopeasti pelin sisällä tapahtuviin tapahtumiin, maalivahdin vaihdot aikaisemmin turnauksessa kesken pelien osuneet aivan nappiin.

 

[aceman81]

Huikee peli. Ottelun alussa tuntu, että olen liian selvinpäin. Pelin jälkeen ei ollut enää tätä ongelmaa. Rakia voittojuomaksi, huh huh! Ja mitä Granlundiin tulee niin

Voi nyt Kristuksen vittu ja Jeesuksen pääsiäinen!

Vähän epäilin, miten kantti kestää isossa pelissä isoa maata vastaan, mutta tuo maali kyllä sulatti sydämet. Meidänkin kisakatsomossa melko moni heteromies oli valmis suorittamaan erinäisiä palveluja, mikäli Mikke näin haluaisi, mutta tästä tuskin on pelkoa.

Oli kyllä sellanen kliimaksi ettei mitään järkeä. Venäjän kaato on aina nannaa ja tapa millä se tehtiin aivan maaginen. Huomenna täytys latautua uudelleen, kaksi suhteellisen tähdetöntä mutta hienoa jääkiekkoa pelaavaa joukkuetta kohtaavat. Peli on täysin avoin, mutta olisiko vihdoinkin meidän vuoro?

 

[Hele]

Ilmaveivin hopeakirous

Historian saatossa ilmaveivi on tarkoittanut yleensä hopeaa; Rob Hisey, Porin Ässät 2005-06, Jani Lajunen, Espoon Blues 2010-11, Mikael Granlund, Suomi 2011...

 

[öRRi]

Kyllähän tuosta Granlundin pojasta tulee melkein Datsuk mieleen näin niinkun arvaamattomuudeltaan. Koskaan ei voi tietää mitä keksii seuraavaksi, uskomaton kaveri!

 

[Kilvenkantaja]

Eilinen peli on varmasti Suomen paras sitten Torinon olympialaisten. Tuloksellisesti samaan päästiin vuoden 2007 välierässä, mutta pelillisesti nämä kaksi ottelua ovat eri planeetoilta.

Minulla oli melko luottavainen fiilis jo ennen peliä, mutta pelin aikana tunteet heilahtelee aina vallitsevan kenttätilanteen mukaan. Silti fiilis oli rauhallinen siihen asti kun Granlund päätti maalin takana heittää kiekon verkkoon. Sen jälkeen tuli huudettua jotain erittäin antsamaista, varmaankin jotain herranjumalan ja perkeleen väliltä. Uskomaton kaveri ja hienoa on se, että mies -näin kai voi jo sanoa- on suomalainen! Yllättänyt kyllä minut sillä miten paljon vastuuta on kantanut. Vähän ehdin jo manailla kun ei meinannu huippupaikoista mennä kiekot sisään, mutta mitäs vielä, Granlund tekee sitten maalin paikasta, joka ei edes näyttänyt maalipaikalta. Siihen kai se kulminoituu: haluun tehdä maaleja ja luovuuteen. Mertarannan hehkutus on seuraava klassikkopätkä, kiva saada välillä uusia.

Muutenkin koko joukkueelta aivan loistava peli. Meidän aina haukuttu ja lytätty puolustus pelasi -yhdessä hyökkääjien kanssa- omaa päätä siihen malliin, että minulla oli vankka luottamus että peli hoidetaan. Jotenkin koko joukkueesta huokui virheiden ja vaikeuksienkin hetkellä sellainen tahtotila ja luottamus itseen ja muihin, että se vei mennessään. Toki siellä on kavereita, joiden suorituksia voisi haukkua, mutta en näe siihen mitään syytä tuollaisen pelin jälkeen. Tärkeintä on lopputulos, 3-0 Suomelle ja finaalipaikka.

Ottaen huomioon, että ottelun voitolla tosiaan varmistettiin finaalipaikka ja samalla mitali, olin yllättävänkin rauhallinen. No okei, varmaan hymyilin ääliömäisesti vielä yhden maissa kun nukahdin, mutta jotenkin on sellainen tunne, että tää ei ollu vielä tässä. Jos se mestaruus joskus uusitaan, niin nyt.

Mitäs tässä osaa tehdä, vielä yli vuorokausi aikaa... Ei tekisi mieli haaveilla mestaruudesta, mutta toisaalta, pelin jälkeen voi olla liian myöhäistä niille haaveille.

Kyllä Suomen kevät on sitten hienoa aikaa.


EDIT: No niin, se on alkanut:Suomi vaihtaa pelipaitoja Ruotsin historia keltaisilla paidoilla on tietenkin murskaava, mutta onko tuollaisia tilastollisia faktoja pakko kaivella? Niistä tulee ihan helvetin pelokas olo. Miksi Ruotsi muuten saa aina valita kumman värisillä pelaa? Ei ne aina voi olla "kotijoukkue"?!

 

[Zeta03]

Kyllä nyt on pitkästä aikaa sellainen fiilis, että se -95 kulta ei jääkään Suomen ainoaksi MM-kullaksi!! Suomen joukkue on hyvin yhtenäisen tuntuinen ja kaikki pelaavat nöyrästi sekä uhrautuvasti molempiin suuntiin. Sunnuntaina lyödään Ruotsille luu kurkkuun ja sitten hulabaloot ovat pitkästä aikaa taas valmiit alkamaan.

Sitä paitsi Granlund on jo tänä kevään kerran kultaa voittanut, niin eiköhän samantien pistetä toinen kultainen mitsku vielä pojan kaulaan. Ennen kauden alkua pidin Granlundia lahjakkaana mutta ylihypetettynä pelaajana. Kausi IFK:ssa ja nämä kisat osoittivat tuntemukseni vääräksi ja poika on 100% varmasti matkalla tähtiin ja suureen NHL:ään. Jos ei vielä ensi kaudeksi niin sitten seuraavana.

"Den glider in" -soi huomenillalla Suomen voiton kunniaksi. :)

 

[jamppa1919]

Historian saatossa ilmaveivi on tarkoittanut yleensä hopeaa; Rob Hisey, Porin Ässät 2005-06, Jani Lajunen, Espoon Blues 2010-11, Mikael Granlund, Suomi 2011...

Hyi helvetti! Ei tuollaisia saa tänne kirjoitella.

Granlundin viedessä kaiken huomion (ansaitusti), tulee myös nostaa hattu Petri Vehaselle. Aivan mieletön peli eilen. 2 viime pelissä ei ole pelitilannemaalia tehty Vehasen taakse. Vehasen työskentely maalissa on myös avainasemassa kun pelataan kullasta.

 

[oiler99]

Monessa aiemmassa arvokisafinaalissa Suomi ei ole saanut toistettua välierän huippusuoritusta vaan finaali on mennyt ohi, etenkin 2007 joukkue ei saanut loppuottelussa parasta itsestään irti.

Mikä nyt on erilailla verrattuna tuohon edelliseen tai vuoden 2001 finaaliin, niin nyt loppuottelua ei pelata heti välierän jälkeisenä päivänä vaan lauantai on välipäivä ja vasta sunnuntaina pelataan. Olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä on Suomelle hyvä asia, nyt hieno välieräpeli on helpompi nollata kun aikaa on enemmän.

Tämän illan suoritus oli mahtava, siitä kunnia pelaajille ja Jalosen valmennusjohdolle. Venäjä oli aseeton ja loput hoiti puolustus itseluottamusta huokuva Vehanen viimeisenä lukkona. Tässä oli paljon samaa kuin Torinon suvereenissa välierässä Venäjää vastaan, vaikka joukkueet tietysti olivat täysin erilaiset.

Sunnuntaina Suomi korjaa arvokisafinaalisaldoaan huomattavasti paremmaksi, siis voittaa maailmanmestaruuden. Siihen uskotaan.

Jos lasketaan 1998 ja 1999 kaksiosaiset finaalit pois, niin Suomi on hävinnyt joka kerta kun finaali on pelattu heti välierän jälkeen seuraavana päivänä. 1992, 1994, 2001 ja 2007. Ainut maailmanmestaruus on tullut finaalissa, jota edelsi välipäivä. Sattumaako?

 

[peruspata]

Granlundin viedessä kaiken huomion (ansaitusti), tulee myös nostaa hattu Petri Vehaselle. Aivan mieletön peli eilen. 2 viime pelissä ei ole pelitilannemaalia tehty Vehasen taakse. Vehasen työskentely maalissa on myös avainasemassa kun pelataan kullasta.

Vehasen varmuus oli kyllä huikeaa, tuli aika kovista hyökkääjänimistä nollapoikia Vehasen edessä.

Pakistossa tapahtui venymisiä kovan haasteen edessä, erikoisesti koko mennyttä turnausta ajatellen on nostettava esiin nimi Janne Niskala. Siinä on jotain komeaa pelaamista liikkeellä. Veto ei ole luokkaa Zidlicky, mutta riittävän hyvä. Yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa voidaan sanoa, että aika luottavaisin mielin voi seurata esim. ylivoimaa, kun Niskala on viivalla. Yllättävän näppärästi selviää heikoista syötöistä (joka on ollut yksi todellinen ongelma), eikä kovin usein kadota kiekkoa keskialueen puolelle ja vielä harvemmin lahjoittaa vastustajalle läpiajoja.

 

[d2uce]

Pakistossa tapahtui venymisiä kovan haasteen edessä, erikoisesti koko mennyttä turnausta ajatellen on nostettava esiin nimi Janne Niskala. Siinä on jotain komeaa pelaamista liikkeellä. Veto ei ole luokkaa Zidlicky, mutta riittävän hyvä. Yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa voidaan sanoa, että aika luottavaisin mielin voi seurata esim. ylivoimaa, kun Niskala on viivalla. Yllättävän näppärästi selviää heikoista syötöistä (joka on ollut yksi todellinen ongelma), eikä kovin usein kadota kiekkoa keskialueen puolelle ja vielä harvemmin lahjoittaa vastustajalle läpiajoja.

Piti samasta aiheesta kirjoitellakin jo aiemmin. Mielestäni Niskala on ollut jopa paras puolustaja Suomen joukkueessa. Perusvarmaa peliä puolustuspäässä sekä varmaa, mutta samalla myös rohkeaa peliä kiekollisena. Viivassa ylivoimalla erittäin hyvä, voittaa paljon siniviivan kulmassa kaksinkamppailuja pitäen kiekon alueella. Kiekollisessa pelissä ei Suomen pakeista pääse muut kovinkaan lähelle Välivaaraa lukuunottamatta.

Venäjä-pelissä kuvaava tilanne oli, kun viivalla tuli hieman vaikea kiekko Niskalalle jalkoihin ja vaikka mukana oli rutkasti onneakin, niin silti mies sai kiekon haltuun ja peliä edistävän syötön vieläpä nopeasti. Eilen Niskala myös käynnisti hyökkäyksiä varmasti ja nopeasti. Vaikka karvaaja tuli kovaakin päälle, näytti kokoajan siltä, että aikaa oli todella paljon. Lisäksi Niskalalla on käsiä tehdä jotain melko uskomattomiakin temppuja etenkin ylivoimalla. Kyllähän näissä kisoissa on yksi jalkakynäkin nähty.

Noh, jotta ei menisi jonkun Niskalan kehumiseen tämä koko viesti, niin mainitaan vielä se fakta, että Kapanen on aina maajoukkueessa parhaimmillaan, kun pelissä on kovemmat panokset. Kaiketi se maali jotain Latviaa vastaan, ja etenkin sitä seurannut tuuletus(!), sai paitsi koko hämeenlinnalaisen kiekkokansan, myös Kapasenkin pelin hieman raiteiltaan.

 

[Noitarumpu]

Historian saatossa ilmaveivi on tarkoittanut yleensä hopeaa; Rob Hisey, Porin Ässät 2005-06, Jani Lajunen, Espoon Blues 2010-11, Mikael Granlund, Suomi 2011...

Mut noi muut on tullu SM-liigassa, joten niitä ei lasketa!MM-kisat katotaan erillään=)

 

[puuha-pete]

Eilinen peli on varmasti Suomen paras sitten Torinon olympialaisten. Tuloksellisesti samaan päästiin vuoden 2007 välierässä, mutta pelillisesti nämä kaksi ottelua ovat eri planeetoilta.

Tismalleen samat ajatukset pyörineet tänään, todella ehkä peli. Missään vaiheessa ei ollut nähtävissä minkäänlaista paniikkia, mikä usein on ollut se suomalaisen palloilun perisynti.

Minulla oli melko luottavainen fiilis jo ennen peliä, mutta pelin aikana tunteet heilahtelee aina vallitsevan kenttätilanteen mukaan. Silti fiilis oli rauhallinen siihen asti kun Granlund päätti maalin takana heittää kiekon verkkoon. Sen jälkeen tuli huudettua jotain erittäin antsamaista, varmaankin jotain herranjumalan ja perkeleen väliltä.

Tismalleen sama myös tänne. EI HERRANJUMALA EI HELVETTI! OIJOIJOIJOI!! MIKÄ MAALI! MIKÄ MAALI!! Olipahan mahtava peli koko joukkueelta. Granlund tietysti päällimmäisenä mielessä. Lisäksi Koivu, Lajunen ja Kukkonen näin ensiksi pelasivat todella hienosti. Kukkosessa lämmittää mieltä se, että ei anna tuumaakaan missään kähinöissä periksi. Siinä kaikille haukkujille välillä muuta ajateltavaa.

Voittanutta joukkuetta ei vaihdeta, mutta ei kamalasti harmita, jos Joensuu olisi Aaltosen tilalla finaalissa. Eiköhän näillä kuitenkin mennä.

 

[Joope]

Harvoin, jos koskaan, on arvokisafinaalin alla ollut näin luottavaiset fiilikset Suomen joukkueesta. Norja-pelin jälkeen ei todellakaan voinut sanoa samaa, mutta oli se eilinen vaan kaikinpuolin huikea esitys. Jotenkin tuosta porukasta nyt vaan huokuu sellaista uskoa itseensä, mitä ei ole pitkään aikaan Leijonissa nähty. Sen näki heti eilisen pelin jälkeenkin, että ei joukkue vielä hirveästi tuota voittoa esim. jäällä juhlinut. Samoin pelaajien kommenteista pelin jälkeen oli aistittavissa sellaista nälkää, että nyt se kulta sieltä todellakin otetaan.

En usko sen olevan sattumaa, että tämä uudenlainen ilme on löytynyt nyt valmennusryhmässä tapahtuneiden muutosten jälkeen. Juuri tätä toivoin ja odotin Matikaisen ja Nurmisen tuohon joukkueeseen tuovan. Jalonen on myös varmasti oppinut aiemmista virheistään, ja ainakin ulospäin näyttää, että koko valmennusryhmän kemiat ja työnjako toimii hyvin. Selkeää kehitystä aikaisempiin Jalosen valmennusryhmiin mielestäni.

 

[#76]

MG:n osalta ehkä silmiinpistävin ominaisuus on rohkeus tehdä ratkaisuja ja rohkeus toimia erilailla. Moni Leijona-pelaaja pelaa aika samalla tavallaan pelistä toiseen, mutta MG kaivaa selvästi uusia aseita työkalupakkiinsa.

 

[Joghey]

MG:n osalta ehkä silmiinpistävin ominaisuus on rohkeus tehdä ratkaisuja ja rohkeus toimia erilailla. Moni Leijona-pelaaja pelaa aika samalla tavallaan pelistä toiseen, mutta MG kaivaa selvästi uusia aseita työkalupakkiinsa.

Mietin samaa. Norja-pelin jälkeen aloin miettimään, että olisivat jättäneet tuon ylivoimakuvion vasta seuraavaan peliin käytettäväksi, koska oli selvää, että Venäjä tuon kuvion estää. Kaivoipa sitten takataskustaan uuden pikkukikan. Mielenkiinnolla odotan mitä Granlund meille huomenna tarjoaa.

Painotetaan kuitenkin tämän kaiken Granlund-ylistyksen ohessa, että nimenomaan joukkueenahan Suomi on itsensä finaaliin pelannut. Nuo kaikki nousut takaa-ajoasemasta voittoon ja eilen johtoasemassa loistava pelaaminen ovat niitä asioita mitkä ovat minut tuossa joukkueessa vakuuttaneet. Granlund on sitten se pelaaja, joka pystyy tarjoamaan tuohon peliin vielä jotain ekstraa.

 

[Kental]

Historian saatossa ilmaveivi on tarkoittanut yleensä hopeaa; Rob Hisey, Porin Ässät 2005-06, Jani Lajunen, Espoon Blues 2010-11, Mikael Granlund, Suomi 2011...

Mutta muistetaanpa se originaalitapaus, Mike Legg, University of Michigan 1995-1996. Mestaruuteen päättyi.

 

[ELaine]

Vetäkää nyt vittu päähänne, ku ette tajuu kuka siellä lyö löylyä. Sieltä tulee mestaruus, koska Nupe potkii jätkiä persiille...