Ottelussa saatiin Tsekkiä vastaan tarvittava määrä paikkoja voittaa matsi, mutta ei vaan menny mistään sisään. Vastustajan veskari hoiti hyvin oman hommansa. Ei ollut helppo ilta Suomelle. Liikaa myös otettiin jäähyjä, noin hyvää joukkuetta kun Tsekkejä vastaan. Mutta jos jossain vaiheessa tappio on "hyvä" ottaa, niin nyt vielä tässä vaiheessa. Tästä eteenpäin olisi mukava voittaa pelejä. Varsinkin siitä seitsemästä pelistä lähtien.
Olen paljonkin eri mieltä tästä. Kyllä nuokin asiat vaikuttavat, mutta että jotkut kemiat ja kätisyydet painaisivat enemmän maalipaikoissa, kuin koko joukkueen pelisapluuna - eli siis se koko joukkueen pelitapa, minkä mukaan koko joukkue pelaa. Sanoin sen noin tyhmänkuuloisesti, ettei tulisi sellaista väärinkäsitystä, että maajoukkuetasolla on jotain "suoraviivausta psyykkauskiekkoa". Jos oltaisiin luotettu vain pelaajamateriaaleihin ja pelaajien roolituksiin, tuskin oltaisiin tultu edes lähelle tuota 2-1 tulosta Tsekkien kaltaista maata vastaan.käytännössä paikkojen määrää säätelee enemmän joukkueen/ketjujen kemia ja toimivuus. Miten kätisyydet osuu kohdalleen, miten pelaaja tyypit osuu kohdalleen.
Minä en voi omasta puolestani puhua pidemmältä ajalta, koska en ole seurannut näin tarkasti Suomen peliä aiemmin. Aiemmissa kisoissa keskityin vain tunteella Mertsin mukana. Minä puhun vain tästä yksittäisestä Tsekki-ottelusta. Kyllähän Suomi painoi aina hyvin sekä hitaammilla, että nopeemmilla lähdöillä kiekon Tsekin päätyyn ja sai painetta aikaiseksi. Pelkästään nuo maalipaikat kertovat siitä, että Tsekkejä vietiin. Tuskinpa Tsekkien suunnitelmiin kuului hävitä maalipaikat tuossa ottelussa. Maalivahti oli viimeisenä lukkona siellä, joten siinä mielessä ei ollut vaikeuksia, kun kerta pelin voittivat. Pelitapahtumien perusteella ei ainakaan Tsekki tuota peliä kontrolloinut, ellei sitten - taas kerran - maalipaikkojen selvä häviäminen tarkoita kontrollia. Tsekki viimeisteli paljon paremmalla prosentilla ja Pavelec vei Vehasta. Simple.Ollaan nyt kohta kolmet mömmöm kisat luotu enemmän paikkoja kun kukaan muu. Silti ei ole mitaleja näkynyt. Kyllä nämä meikäläisen mielipiteet lähtevät ihan jo noista aikaisemmista arvokisoista (myös olympialaisten pronssista jossa mielestäni suomi pelasi reippaasti alle tasonsa). Mutta sanottakoon että huomasitko missään vaiheessa peliä että Tsekillä olisi ollut vaikeuksia kontrolloida suomen peliä, jopa ilman kiekkoa ?
Tämä on taas sinäänsä jännää, että silloin kun puhutaan huonoista tuloksista niin kaikki on valmentajan vastuulla, mutta voiton tullessa se on pelaajien ansiota. Tuo joukkue koostuu pienistä kokonaisuuksista. Edelleenkin, ei ole olemassa niin isoa "pelaaja-allasta" noiden realististen valintojen suhteen, että voitaisiin puhua mitenkään merkittävistä eroista. Ei ole sellaisia pelaajia joukkueen ulkopuolella (paisti tietenkin kieltäytyjät, mutta sehän onkin taas Jalosen syytä...) jotka muuttaisivat MERKITTÄVÄSTI jotain nykyisessä tilanteessa.Kaikissa kolmessa mielestäni valmentajalla on hyvinkin suuri osallisuus.
Suomessa kun valmentaja on se joka joukkueeseen pelaajat jotka niitä jäähyjä ottavat valitsee (sen lisäksi pelikuri on valmentajan käsissä, siellä rupeaa jätkät aika kiltisti käyttäytymään kun viet peliajan pois ja pistät eräksi äijän penkin päätyyn miettimään tekosiaan. Yleensä myös muut huomaavat moiset temput).
Erikoistilanteet eivät siinä mielessä eroa 5vs5-pelissä, että valmentaja hoitaa, että maalipaikkoja tulee mahdollisimman paljoon vieraisiin ja mahdollisimman vähän omiin. Alivoima oli hyvää, mutta sitä oli yksinkertaisesti liikaa Tsekin kaltaista joukkuetta vastaan. Esimerkiksi joku Välivaaran tyhmä turhautumiskoukku ylivoimalla on kyllä ylivoimaisesti eniten juuri Jyrkin itsensä, kuin kenenkään muun - valmentajan, hierojan, kanssapelaajan tai huoltajan - vastuulla. Ei tällä tasolla valmentaja voi hoitaa pelaajia valmiiksi peliin heidän puolestaan. Toki KOKO valmennuksella on siinä tietty rooli, mutta ei tuollaisten yksittäisten pelaajien tyhmäilyjä saa millään järkevällä tavalla valmentajien syyksi.Erikoistilanteissa erityisesti tulee valmennus esiin, siellä pitäisi muistaa miettiä pakkien kätisyyksistä vastustajan vasemman laidan sukunimeen.
Nopeisiin lähtöihin pyritään, kun niillä on realistista saada vähintään tasavoimainen hyökkäys. Ei sinne ole mitään järkeä lähdellä yksin puskemaan kahta tai kolmea Tsekkiä vastaan laidasta, nakata kiekko päätyyn ja menettää hallinta. Aina, kun lähdetään nopealla jo vähänkään organisoitua vastustajaa vastaan, eikä saada vähintään tasapainoista hyökkäystä, tuloksena on mitä todennäköisimmin kiekonmenetys. Meidän hitaammat, organisoidut lähdöt purivat hyvin Tsekkien sumppuun. Keskikaistalle pelattiin kiekkoa ja paketti oli valmiiksi organisoitu. Paine saatiin vastustajan päätyyn ja maalipaikkoja syntyi.Pelillisiä ongelmia oli kyllä aika kasa tuossa, esim tsekki suorastaan käveli meidän siniviivan yli kiekon kanssa jatkuvasti, meidän lähdöt omasta päästä kesti niin kauan aina että harvoin saatiin puhtaasti kiekko tsekki alueelle, keskialue vuosi kun seula, karvauksessa ei muutaman pelaajan poikkeusta lukuunottamatta otettu fyysistä kontaktia ollenkaan. Kahvattiin enemmän kun väännettiin kroppaa väliin (josta osa jäähyistäkin). Taklausten haku pakkeihin puuttui jne jne jne jne.
Olen paljonkin eri mieltä tästä. Kyllä nuokin asiat vaikuttavat, mutta että jotkut kemiat ja kätisyydet painaisivat enemmän maalipaikoissa, kuin koko joukkueen pelisapluuna - eli siis se koko joukkueen pelitapa, minkä mukaan koko joukkue pelaa.
Eikä Suomen nykyisten pelaajien ja joukkueen ulkopuolisten pelaajien suhteen ei saada millään pelkästään erilaisilla valinnoilla tai roolituksilla mitenkään merkittävää eroa tuohon peliin.
Kuten sanoin, eri asia jos olisi ollut joku aivan selvä keissi (Selänne kisoissa tai Aaltonen neloskentässä ja alivoimalla) roolituksen ja valintojen suhteen.
Nyt puhutaan kuitenkin niin marginaalisista muutoksista, että asiat menevät turhaan jossitteluksi.
Kätisyydetkin on sellainen juttu, millä on suurempi arvo videopeleissä, kuin oikeassa jääkiekossa.
Minä en voi omasta puolestani puhua pidemmältä ajalta, koska en ole seurannut näin tarkasti Suomen peliä aiemmin.
Aiemmissa kisoissa keskityin vain tunteella Mertsin mukana. Minä puhun vain tästä yksittäisestä Tsekki-ottelusta.
Kyllähän Suomi painoi aina hyvin sekä hitaammilla, että nopeemmilla lähdöillä kiekon Tsekin päätyyn ja sai painetta aikaiseksi.
Pelkästään nuo maalipaikat kertovat siitä, että Tsekkejä vietiin.
Tuskinpa Tsekkien suunnitelmiin kuului hävitä maalipaikat tuossa ottelussa. Maalivahti oli viimeisenä lukkona siellä, joten siinä mielessä ei ollut vaikeuksia, kun kerta pelin voittivat. Pelitapahtumien perusteella ei ainakaan Tsekki tuota peliä kontrolloinut, ellei sitten - taas kerran - maalipaikkojen selvä häviäminen tarkoita kontrollia. Tsekki viimeisteli paljon paremmalla prosentilla ja Pavelec vei Vehasta. Simple.
Tämä on taas sinäänsä jännää, että silloin kun puhutaan huonoista tuloksista niin kaikki on valmentajan vastuulla, mutta voiton tullessa se on pelaajien ansiota.Tuo joukkue koostuu pienistä kokonaisuuksista.
Edelleenkin, ei ole olemassa niin isoa "pelaaja-allasta" noiden realististen valintojen suhteen, että voitaisiin puhua mitenkään merkittävistä eroista. Ei ole sellaisia pelaajia joukkueen ulkopuolella (paisti tietenkin kieltäytyjät, mutta sehän onkin taas Jalosen syytä...) jotka muuttaisivat MERKITTÄVÄSTI jotain nykyisessä tilanteessa.
Erikoistilanteet eivät siinä mielessä eroa 5vs5-pelissä, että valmentaja hoitaa, että maalipaikkoja tulee mahdollisimman paljoon vieraisiin ja mahdollisimman vähän omiin.
Alivoima oli hyvää, mutta sitä oli yksinkertaisesti liikaa Tsekin kaltaista joukkuetta vastaan. Esimerkiksi joku Välivaaran tyhmä turhautumiskoukku ylivoimalla on kyllä ylivoimaisesti eniten juuri Jyrkin itsensä, kuin kenenkään muun - valmentajan, hierojan, kanssapelaajan tai huoltajan - vastuulla.
Nopeisiin lähtöihin pyritään, kun niillä on realistista saada vähintään tasavoimainen hyökkäys. Ei sinne ole mitään järkeä lähdellä yksin puskemaan kahta tai kolmea Tsekkiä vastaan laidasta, nakata kiekko päätyyn ja menettää hallinta. Aina, kun lähdetään nopealla jo vähänkään organisoitua vastustajaa vastaan, eikä saada vähintään tasapainoista hyökkäystä, tuloksena on mitä todennäköisimmin kiekonmenetys. Meidän hitaammat, organisoidut lähdöt purivat hyvin Tsekkien sumppuun. Keskikaistalle pelattiin kiekkoa ja paketti oli valmiiksi organisoitu. Paine saatiin vastustajan päätyyn ja maalipaikkoja syntyi.
Tietysti, miksi edes teen tästä näin monimutkaista? "Tsekki suorastaan käveli meidän alueelle", mutta voitettiin silti maalipaikat reilusti? "Lähdöt omista kesti liian kauan", mutta voitettiin silti maailpaikat reilusti? "Keskialue vuosi kuin seula" (jännää, että pitää sanoa sama asia kahteen kertaan eri tavalla, vaikka on "jne:t" sun muut tuolla perässä ja "voisi jatkaa vaikka ikuisuuksiin"), mutta voitettiin silti maalipaikat reilusti? "Karvauksessa ei fyysisyyttä ja pakkeja ei taklailtu", mutta silti taklauksia oli enemmän kuin vastustajalla ja loppujen lopuksi, mitä helvetin väliä jollain taklausten määrällä tällaisessa ottelussa, jos joka tapauksessa VOITETTIIN MAALIPAIKAT REILUSTI?
Kaaduttiin - simple as that - VIIMEISTELYYN, MAALIVAHTIPELIIN (ja osittain erikoistilanteisiin, mutta voitettiin sielläkin maalipaikat, eli viimeistelyn ja maalivahtipelin piikkiin menee...).
PELAAJAMATERIAALI.
Älkää jaksako selittää pelaajamateriaalin olevan Jalosen syytä tai jotain muuta kivaa paskaa. Älkää myöskään selittäkö "maalintekopelistä". Tai selittäkää vain, mutta en noteeraa.
Koita nyt päättää, missä se ongelma on. Jos kaikki on pelaajien vastuulla niin sovitaan sitten niin...Kyllä ne on edelleen ne pelaajat ketkä siellä pelaa eikä pelisapluuna. --
Minulla ei ole suomen pelaajamateriaalin kanssa mitään ongelmaa vaan sen kanssa miten herra päävalmentaja sitä käyttää.
Mistä NHL-pelistä tai NHL-lähetystän analyytikoiden suusta näitä aatteita oikein vetelet? Jarruketju? Fyysinen peli? Mitä helvettiä? Ihan, kuin joukkueen sisällä olisi erikseen eri kentällisille eri pelitavalliset ohjeet. Eiköhän kaikkia ketjuja koska aivan samat ohjeet siihen, miten lähdetään omista, miten hyökätään ja miten puolustetaan.Roolituksella tarkoitetaan paljon muutakin kuin yksittäisen pelaajan ohjeistamista. Esimerkkinä kolmosketjun roolitus (esim. jarru), nelosketjun roolitus(esim fyysinen peli) jne. Jos valmentajan roolista puhutaan tässä yhteydessä niin ei pelaajat päätä siellä että "mä pelaan ykkösessä tänään kun tuntuu että saatan tehdä maalin". Peluuttamistavassa ja joukkueen roolittamisella on omasta mielestäni tänä päivänä valmennuksellisesti ehkä se kaikkein suurin yksittäinen merkitys. Näihin asioihin pitää myös kyetä reagoimaan pelin sisällä.
Ai, se pitää olla se kuuluisa van timeri vai? Rakennettiin ylivoimalla enemmän maalipaikkoja, kuin omiin tuli alivoimalla. Ei voi mitään, jos pelaajat eivät osaa viimeistellä.Eli ylivoimalla äijät ristiinluistelee huvikseen siellä ?
Ei sillä laiteta ainoastaan vastustajan neliötä liikkumaan (ja haeta mahdollista laukaisu paikkaa vaan haetaan se one timer laukaus niin ettei kiekko kulje laukojan luistinten ohi. Ei tämä ole mitään videopeli tekstiä.
Moderni jääkiekko perustuukin hyökkäyspäässä lähinnä hyvään kulmapeliin. Maalille ei ollut sinun mielestäsi "mitään asiaa", mutta silti Suomi loi reilusti enemmän tekopaikkoja, kuin Tsekki. Kummallista.Painetta kulmissa, maalineteen ei ollut mitään asiaan, slottiin ei mitään asiaa, tai jos hetkittäin oli niin kiekko ei ainakaan sinne asti päätynyt.
Missä minä olen puhunut otteluiden voittamisesta? Totta, en missään. Se tässä onkin ongelmana. Sinä kritisoit Jalosta. Joukkueen sisällä voidaan onnistua, vaikka ottelua ei voitettaisikaan. Laadukkaita maalipaikkoja saatiin luota yllin kyllin. Ei mikään "muisti väitä". Voit katsoa tuon ottelun uusintana, jos epäilyttää - tunne monasti sokaisee karjalalippisten arviointikykyä. Se taas, etteivät laukaukset ole laadukkaita tai mene kohti maalia, johtuu pelaajista - ei valmentajasta. Paikkoja oli Tsekkilläkin (harvemmin ottelua käydään VAIN toisessa päässä), mutta Suomi voitti maalipaikat reilusti.En kyllä ymmärrä mistä sinä olet keksinyt että maalipaikoilla voitetaan ottelut, toinen asia on se ettei suomella oikeasti tuossa ottelusta ollut kovinkaan montaa laadukasta laukausta kohti maalia. Vielä vähemmän siellä oli laadukkaita maalipaikkoja ns. Slotista. Kyllä nyt epäilen että on käynyt niin että kun suomi meni ja sai muutaman erittäin hyvän maalipaikan (esim. Immosen sutaisu) niin jostain muisti väittää että niitä oli aivan hirviä määrä.
Sen lisäksi unohdetaan että oli niitä paikkoja perkule vie Tsekin pojillakin.
Kuka on sanonut jotain tuollaista? En minä ainakaan. Meillä oli hyvät erikoistilanteet maalipaikkojen suhteen, paremmat kuin vastustajalla. Vastustajalla oli parempi maalivahti ja paremmat viimeistelijät. Mitkä sitten loppujen lopuksi pelin ratkaisivat Tsekeille. Olisi voinut ratketa vielä selvemmin, jos oltaisiin hävitty peli pelaajien taiston lisäksi myös valmentajien taistossa - onneksi edes se voitettiin.Jotenkin tämä ei nyt oikein sovellu edes siihen että me oltiin kuulemma koko ajan alivoimalla verrattuna tsekkiin, joka sekään ei pidä paikkansa (Tsekki ylivoimalla minuutin enemmän kun me).
Erittäin vekkuli ja hauska vertauskuva.Samaa mieltä kanssasi. Pienistä kokonaisuuksista joista väärä kortti korttitalossa voi romuttaa koko pinkan.
Spekulointi on spekulointia. Roolituskaan ei nykypäivän ole mitään "checking line, scoring line"-hommaa, vaikka se siellä pelaajakeskeisessä tähtien NHL:ssä joskus siltä tuntuukin.En ole ottanut kantaa pelaajavalintoihin, vain pelaajien peluutukseen ja roolitukseen sekä joukkueen pelitapaan.
Ei suoranaisesti. Ihan samalla tavalla pelaajatkaan eivät liikuta kiekkoa. Se on se maila, mikä sitä kiekkoa liikuttaa. Maila laukoo maalit ja antaa syötöt. Oli varmaan väärät erkat tai väärä merkki...Valmentaja ei tee edelleenkään maalipaikkoja.
Ai, se mitä selitetään haastattelussa on nykyään taktiikka? Tässä on juuri se ero meidän välillä. Minulle se peli siellä kentällä näyttää missä mennään. Sinä tunnut keskittyvän epäolennaisuuksiin.Totta mutta on valmentajan vastuulla tehdä asialle jotain, tai olla tekemättä mikä on Jalosen taktiikka. "Tää on vaan jääkiekkoa, kyl se kai siitä rauhottuu. Joskus hävitään joskus voitetaan"
Taas? Kolme peliä ja niistä yksi tiukka tappio yhdelle kisojen ennakkosuosikeista, hallitsevalle mestarille, huippupelaajia vilisevälle Tsekille. Aivan hirvittävää työtä Jaloselta.Minäkin voin tehdä tästä helkutin helppoa.
Turpaan tuli. Taas.
Jännää filosofiaa. Kenenkään pelissä ei ollutkaan mitään vikaa. Vastustaja oli vain parempi. Tosiasiassa Vehanen hävisi maalivahtien taiston Pavelecille. Pavelecilla oli enemmän ja laadukkaampia torjuntoja kuin Vehasella, joka päästi yhden maalin enemmän. Toisaalta iso syy oli myös Suomen heikko viimeistely. On aina vaikea tasapainoittaa viimeistelyn ja maalivahtipelin välillä, koska molemmat kulkevat käsi kädessä. Joka tapauksessa Tsekki-ottelun suurimmat ongelmat.Meikäläisen mielestä Vehasen pelissä ei ollut mitään vikaa.
Me hävittiin koska peli päättyi 2-1 Tsekille, kato sieltä se yksinkertaisuus taas iski.
En ole nähnyt vielä yhtään Saksan peliä alusta loppuun joten maalipaikkoja ja niiden laatua en ole pystynyt arvioimaan. Venäjä kaatui todennäköisesti Nabokoviin ja heikkoon viimeistelyyn (ja ylivoimaan), koska kuitenkin laukausten perusteella on peliä vienyt. Slovakiankaan maalivahtipeli ei ainakaan tilastojen valossa vakuuta, ylivoima yhtä vähän. En voi sanoa kummastakaan pelistä varmuudella, ennen kuin näen ottelut alusta loppuun. Tilastoja katsomalla syyt ovat kuitenkin aika perinteiset eli loistava maalivahtipeli (vs. vastustajan huono viimeistely), erinomainen alivoima ja hyvä viimeistely (vs. vastustajan surkea maalivahtipeli).Minkätakia saksa voittaa ?
No, katsopa huomenna sitten tarkasti kun Uwe kyykyttää Juttaa. Joo paikkoja luodaan paljon ja blaa blaa blaa. Jutta on päävalmentaja joka siis on vastuussa tästä paskasta mitä on vuosia joutunut katsomaan. Jutta valitsee puukäsiä jotka nöyrästi toimivat pelikirjan mukaan. Valitettavasti siihen Jutan pelikirjaan ei ole lisätty sitä faktaa, että maalintekeminen helpoittaa voittamista.En voi sanoa kummastakaan pelistä varmuudella, ennen kuin näen ottelut alusta loppuun. Tilastoja katsomalla syyt ovat kuitenkin aika perinteiset eli loistava maalivahtipeli (vs. vastustajan huono viimeistely), erinomainen alivoima ja hyvä viimeistely (vs. vastustajan surkea maalivahtipeli).
Mistä NHL-pelistä tai NHL-lähetystän analyytikoiden suusta näitä aatteita oikein vetelet? Jarruketju? Fyysinen peli? Mitä helvettiä? Ihan, kuin joukkueen sisällä olisi erikseen eri kentällisille eri pelitavalliset ohjeet. Eiköhän kaikkia ketjuja koska aivan samat ohjeet siihen, miten lähdetään omista, miten hyökätään ja miten puolustetaan.
Taas?
Tiedä mitä? Pelitapa ei liity fyysiseen peliin tai jarruketjuihin mitenkään. Kaikille ketjuille ohjeet hyökkäyksiin lähdöistä, puolustuksesta ja hyökkäämisestä ovat samat. Tosin ihan hieno idea kuitata koko keskustelu tällä, kun tuntuvat muut argumentit loppuvan. En jaksa yksityisviestillä itkeä vastauksia noihin muihin esittämiini pointteini, kuten itse teit, mutta etkö tosiaan pysty muihin ottamaan kantaa?Jos tätä et tosiaan tiedä niin omalta osaltani tässä keskustelussa ei ole enää pointtia. En koe tarvetta valistaa sinua tämän enempää, voit vetää karjala lippiksen syvemmälle päähäsi.
Minä en ole seurannut näitä aiempia kisoja niin tarkasti, että voisin ottaa tähän peliin liittyen kantaa. Tietääkseni on puhuttu näistä kisoista ja nimenomaan tuosta Tsekki-pelistä sekä valmennuksen ja pelaajien merkityksestä yleensä. Siihen eivät liity edelliset MM-kisat sen enempää kuin pronssi kaikkien aikojen kovimmasta turnauksestakaan.Kaksista viime kisoista ei mitalia ole tullut joten taas.