Alkusarja ohitse. Kun katsotaan historiaa 8 joukkueen lohkoilla, niin vuonna 2014 meni alkusarja lähes yhtä huonosti, vain 11 p. Suomi hävisi mm. Latvialle ja pelasi heikompiaan vastaan tiukkoja matseja. Mutta joukkue selvisi finaaliin, jossa hävisi tuomarien avustuksella Venäjälle. Yleensä Suomi on pelannut kohtuu hyvin, 15-16 p. alkusarjassa. Maailmanmestaruudet on voitettu hyvän alkusarjan jälkeen. 2022 Suomi oli jopa erinomainen 21 pisteellä. Mutta 2024 tehtiin ennätys alkusarjan pisteiden vähyydessä, 4 tappiota on aika kova ennätys.
Vuoden 2019 MM-kulta voitettiin sekin hyvän alkusarjan jälkeen, vaikka viimeisessä matsissa hävittiinkin Saksalle. Suomi on voittanut ennakkosuosikkina ja voittanut hyvin keskinkertaisella miehistöllä. Jos Suomi pääsee neljän joukkoon, varmaankin verrataan tätä kisaa vuoden 2014 kisoihin, joissa ei alkusarjassa oikein mikään natsannut. Historia ei todista mitään näistä kisoista, mutta se osoittaa, että kaikki on kuitenkin mahdollista heikon alkusarjankin jälkeen.
Jos katsotaan joukkuetilastoja nyt, niin vähemmän yllättävästi maalinteon tehokkuus on hyvin alhaisella tasolla. Toisaalta, alivoima on ollut loistavaa. Maalivahtipeli on hieman ailahdellut, mutta on kuitenkin korkealla tasolla verrattaessa muiden maiden tilanteeseen. Valitettavasti Ruotsin on ollut parasta. Suomalaiset ovat pysyneet poissa jäähyiltä, joten siinä mielessä joukkue on ollut sangen kurinalainen.
Mitkä ovat Suomen vahvuudet Ruotsia vastaan? Kuuma maalivahti, joka kaiken järjen mukaan on Larmi. Säteri ei vakuuttanut Sveitsiä vastaan. Toiseksi, Suomi ottaa vähän jäähyjä ja tappaa ne erittäin hyvin. Lisäksi, Suomi lähtee altavastaajana Ruotsia vastaan. Joukkueen ei tarvitse herätä otteluun tai sitten valmennus on epäonnistunut täydellisesti. Suomi voi keskittyä puolustamiseen. Jos maltetaan tehdä yksinkertaisia ratkaisuja, ehkä sekin toimii Suomen eduksi.
Heikkouksia löytyy kuitenkin leegio. Maalintekijöitä on erittäin vähän, vielä vähemmän niitä, jotka kykenevät siihen kovaa vastustajaa vastaan. Kapanenkin on kadottanut maalijyvänsä. Innala tarvitsee maaliin todella monta yritystä. Granlundkaan ei ole nyt tehoillut, on silti paras hyökkääjämme. Pistepörssissä paras suomalainen on 28. (Kapanen). Paljon huolestuttavampaa on puolustajien epätasaiset otteet. Välillä Kaski on loistava, välillä surkea. Ja sama linja pätee kaikkiin laatupakkeihin. Lehtonenkaan ei ole nyt vakuuttanut.
Puolustuksessa koomaillaan, hyökkääjät eivät saa mitään aikaan. Tämäkin skenaario on hyvin lähellä toteutua. Suomi ei pääse maalipaikkoihin usein ja silloin kun pääsee, osumatarkkuus on heikkoa. Ns. viivelähdöt eivät tunnu tuottavan mitään bonusta kovia maita vastaan. Ruotsi saattaa kaapata matsin hallinnan täydellisesti itselleen. Silloin Suomea ei pelasta enää mikään.
Positiivinen skenaario puolivälierään on suunnilleen tyyppiä tshekkimatsi. Suomi puolustaa erittäin tiiviisti, Larmi on vireessä ja alivoima toimii. Roikkuu pelissä mukana. Tällaisessa matsissa yksikin maali voi ratkaista. Senhän voi randomisti tehdä myös Suomi ja kuka tahansa pelaajista. Ruotsalaisilla on pakkovoitto eikä se välttämättä ole kovin hyvä asia edes Ruotsille. Joukkue voi mennä kipsiin, jos tulosta ei synny. Jäähyjä saattaa änäritähdille tulla herkästi. Puolivälierissä panokset nousevat ja se hyödyttää Suomea.
Ainakaan Suomella ei ole mitään hävittävää puolivälieriin. Ja historiaan menee sekin, että Iso-Britannia järjesti Suomen finaaleihin. Thank you. (Mielestäni Suomen häviö ei olisi saanut aikaan mitään muutoksia hermeettisessä jääkiekkoliiton kuplassa kumminkaan).
