Mainos

MM 2022: Suomi

  • 296 641
  • 1 937

Schadowan

Jäsen
Pari kommenttia itseltäni:
- Suvereeni turnaus Suomelta, vaikka lopussa menikin jännäksi. Se olikin ainoa hetki, kun oikeasti jännitti, niin varma fiilis oli läpi turneen Suomen voitosta.
- Miro on paras näkemäni suomalaisyksilö maajoukkuepaidassa sitten 90lopun Koivu/Selänne.
- NHL pelaajat olivat juuri niin hyviä kuin vain voitiin toivoa. Manninen sitten europuolelta paras - saa nähdä, mihin hänen tiensä vie.
- Kulta kotikisoissa on millä tahansa mittapuulla huikea suoritus.
- Jalonen best ever.
 
Jalonen voisi käytännössä nyt jo leimata 15 passia kauden 2023 kisoihin ja joukkueenrunko pelaisi juuri sellaista kiekkoa kuin Jalonen toivoo ensimmäisestä pelistä lähtien. 15 passia sen takia, että voidaan katsoa onko NHL-vahvistukset tasoa Juho Lammikko vai Sebastian Aho, jotka ripotellaan sitten rutinoituneisiin ketjuihin ja pakkipareihin tuomaan sitä yksilöllistä ratkaisuvoimaa.

Ihan totta. Näiden kisojen joukkueesta kun poistetaan NHL-pelaajat ja mahdollisesti maajoukkueuransa päättävät pelaajat (Hietanen, Filppula, Anttila?) niin siinähän se runko jo onkin. Voidaan lukita jo nyt ja Suomi lähtee vähintäänkin mitalisuosikkina.
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kova joukkue, hauskaa tämä on kun kotikatsomossa usko ei tahdo horjua vaikka oltaisiin tappiolla. Turhauttaa välillä pelien sisällä tietyt ratkaisut ja peluutukset, mutta silti uskoo että voitto tulee.

Jukka Jalonen. Jos tuolla CV:llä ei pääse valmentamaan änärissä, ei millään. 3x miesten kulta, u20 kulta, olympiakulta, liigamestaruuskin löytyy...

Suomen sisäinen tähdistökentällinen ei yllätä:

Granlund-Manninen-Armia
Heiskanen-Lehtonen
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Jalonen on kova, luottaa omaan juttuunsa ja se heijastuu joukkueeseen. Jalosen johdolla joka turnausta lähdetään tosissaan voittamaan.

Toisaalta virheet kuuluvat peliin, niistä täytyy oppia, sillä tyytyväisyys tappaa kehityksen. 2-3 tilanteessa, jossa oli painetta ja painia tiedossa, Jalonen laittoi kentälle kevyempiä kavereita. Ei mielestäni ole Poriin päin vetoa, jos toteaa, että kentälle olisi pitänyt laittaa pelin paras, erityisesti kaksinkamppailuissa erinomainen, eli Lammikon ketju. Tasoituksen mahdollisuus olisi pienentynyt.

Armian +/- oli +9, joukkueen paras, Armian ollessa kentällä vastusta teki koko turnauksessa yhden maalin Suomen verkkoon. Seuraavana tuli ketjukaveri Pesonen, +7. Jalosena olisin peluuttanut näitä kavereita, aikalisää hyödyntäen. Jalonen pyyhkii lattiaa tsekeillä, ruotseilla (ja venäjöillä), mutta nikkareiden kanssa on ollut haasteita. Ehkä se on nämä pikkujutut, joissa voi vielä parantaa.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
9-4-3-0.

Jalosen ajan recordi 4 vuoden ajalta jääkiekon Top6 maita vastaan.
 

1313

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kyllähän eilen tuli pariin kertaan oltua omassa mielessään Jalosta parempi valmentaja. Että miksi se ei tiivistä? Miksi se peluuttaa vielä tätä ja tuota? Miksi ei ekan erän loppuun laitettu hyökkäyspään aloitukseen erikoisketjua?
Kun voittaa mestaruuden, niin ei noilla ole niin merkitystä.

Yllätyin siitä, että Suomi nousi jatkoerässä kuskin paikalle ja määräsi pelin kulun. Jäähy oli selvä, toisessa kohtaa kenttää olisi voinut jättää ehkä viheltämättäkin, mutta ei tuossa. Kanadalle olisi auennut läpiajo.

Ja kyllähän siitä Kanadan 3-2 maalista jäi paska maku. Oliko siinä ainakin kiekottoman miehen estäminen, minkä olisi voinut viheltää.
 

1313

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jukka Jalonen. Jos tuolla CV:llä ei pääse valmentamaan änärissä, ei millään. 3x miesten kulta, u20 kulta, olympiakulta, liigamestaruuskin löytyy...
Josko sitä ennen kävisi opettamassa Kanadan maajoukkueelle menestymistä?

Tuolla ehkä "hieman" vallitsee sellainen sisäänpäin lämpiävä kulttuuri edelleen, että he tietävät ja osaavat kaiken paremmin kuin muut.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ottamatta kantaa, kuinka aiheellisia ovat, mutta syitä olla palkkaamatta Jalosta änäriin voi ymmärtää. Jalonen on luonut Suomelle aika suppean rungon pelaajista, jotka ovat olleet mukana kisoista toiseen. Lyhyissä turnauksissa omaksuttu pelitapa, joka pohjautuu pelaajien vahvuuksiin, on valtava etu. Useilla muilla huippumailla pelaajistossa on suurempaa vaihtelua kisojen välillä, joten ne vähän pakostakin nojaavat enemmän yksilöihin. Peliä on helpompi rikkoa kuin rakentaa ja Jalonen on lähtenyt siitä näkökulmasta liikkeelle suosiessaan työteliäitä tsemppareita. Muutenkin valmistautumisen suhteen Suomi tekee asiat muita ammattimaisemmin. Ehkä useampikin GM miettii, missä määrin Suomen menestys johtuu omasta ammattitaidosta ja missä määrin muiden hieman kevyemmästä suhtautumisesta turnaukseen. Nykypäivän Jalosella ei ole ollut mahdollisuutta antaa näyttöjä pienessä kaukalossa parhaita vastaan, joten kysymysmerkit eivät oikein ole saaneet vastausta.

Olisi hienoa päästä näkemään, kuinka Jalonen saisi hommat toimimaan rapakon takana. Etenkin se, minkälaista kiekkoa hän siellä peluuttaisi. Toivotaan mahdollisuuden aukeavan.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Jalonen on kova, luottaa omaan juttuunsa ja se heijastuu joukkueeseen. Jalosen johdolla joka turnausta lähdetään tosissaan voittamaan.

Toisaalta virheet kuuluvat peliin, niistä täytyy oppia, sillä tyytyväisyys tappaa kehityksen. 2-3 tilanteessa, jossa oli painetta ja painia tiedossa, Jalonen laittoi kentälle kevyempiä kavereita. Ei mielestäni ole Poriin päin vetoa, jos toteaa, että kentälle olisi pitänyt laittaa pelin paras, erityisesti kaksinkamppailuissa erinomainen, eli Lammikon ketju. Tasoituksen mahdollisuus olisi pienentynyt.

Armian +/- oli +9, joukkueen paras, Armian ollessa kentällä vastusta teki koko turnauksessa yhden maalin Suomen verkkoon. Seuraavana tuli ketjukaveri Pesonen, +7. Jalosena olisin peluuttanut näitä kavereita, aikalisää hyödyntäen. Jalonen pyyhkii lattiaa tsekeillä, ruotseilla (ja venäjöillä), mutta nikkareiden kanssa on ollut haasteita. Ehkä se on nämä pikkujutut, joissa voi vielä parantaa.

Tämä on erittäin totta. Mannisen kentällä ei mielestäni olisi pitänyt olla mitään asiaa lopussa enää kentälle, kuten ei myöskään Anttilalla jatkoajalla. Granlundin olisi voinut heittää Filppulan kenttään laidalle Rajalan tilalle. Vaikka tuon ketjun kiekollinen peli löysi uomia tässä vikassa pelissä parhaiten, oli tuo ketju kuitenkin omaan päähän Suomen paras. Hyvä puolustava sentteri, jalkoja Pesosen muodossa ja helvetisti vääntövoimaa Armian myötä. Toki ketju otti omiin tuon 3-2 maalin, mutta siinä sai kyllä vastustaja paljon siimaa tuomariston osalta.

Jalosella on toki syystäkin kova luotto omaan tekemiseen ja tuskin kukaan kaipaa kanadamaista peluutusta, jossa Granlund olisi pelannut joka toista vaihtoa jatkoilla. Mutta silti vielä peluutuksen suhteen on parantamisen varaa. Pitää löytää rohkeus ja osaaminen käyttää parhaita voimia silloin kentällä, kun niitä tarvitaan eikä rullata loputtomiin neljällä ketjulla. Mitä pidemmälle pystyy pelaamaan toki sillä omalla sapluunalla sen parempi. Paha sanoa kuinka paljon Kanadalla painoi jalka, kun vetivät kolmannen erän käytännössä kolmella ketjulla. 3 pelaajaa ei käynyt kentällä lainkaan ja kolmelle oli merkattu hieman yli minuutin peliaika. Mutta etenkin jatkoajalla hirvittää, kun Jalonen ei tiivistä riittävästi peluutusta.

Plussaa toki Jaloselle, että niille ratkaiseville ylivoimille löydettiin toimivat kentälliset. Itse ainakin pelkäsin, että 5v3 yv:llä ei nähdä Heiskasta ja, että jatkoajalla Mikko Lehtonen heiluu viivalla ja samalla joukkueen nimekkäämmät kaverit istuvat penkillä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: LuKi
Heiskanen ja Granlund näyttivät, miksi pelaavat NHL:ssä isoja minuutteja. Heiskanen hyvinkin kisojen paras pelaaja.

Toivotaan, että seuraava mestaruus tulee vasta sitten, kun fanit osaavat kunnioittaa patsaita myös. Tai joku tajuaa suojella ne niin, ettei sinne idiootit pääse kiipeilemään.
 

Thoma

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Leijonat
Heiskanen ja Granlund näyttivät, miksi pelaavat NHL:ssä isoja minuutteja. Heiskanen hyvinkin kisojen paras pelaaja.

Toivotaan, että seuraava mestaruus tulee vasta sitten, kun fanit osaavat kunnioittaa patsaita myös. Tai joku tajuaa suojella ne niin, ettei sinne idiootit pääse kiipeilemään.
Seuraavaksi Amanda Harkimon ympärillä?
 

Vilko93

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jukurit
Tämä kevät on ollut Suomi-kiekolle ja leijonafaneille maaginen, mutta tapparafaneille vielä astetta käsittämättömämpi. Miettikää nyt, Leijonien olympiakulta helmikuussa, oman suosikkijoukkueen suomenmestaruus huhtikuussa kotikentällä uudella Nokia-areenalla, Leijonien maailmanmestaruus toukokuussa samalla kotiareenalla. Ei tuollaista tapahdu edes sadan vuoden välein.

Tulkaa nyt joku Tappara-fani ite kertoo, onko nyt hjuva fiiwis?
 

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
On muuten isompi tarina taustalla tuosta Jalosen lausahduksesta "Pelataan vaan". Vuonna 2019 mm-kisoissa se oli muotoa "Vetää vaan".

Taisi lähteä siitä kun joku leijonien johtoryhmästä oli kysynyt pelaajilta vuoden 2019 kisoissa, että tiedättekö kuinka lähtee helvetin kova lämäri? Pienen hiljaisuuden jälkeen Lehtonen oli tähän vastannut, että "Vetää vaan!". Tämä lausahdus oli jäänyt sitten joukkueeseen elämään.

Jalosen valmentamis filosofian taustalla on juurikin se, että oli paikka kuinka kova tahansa niin silloin nautitaan ja pelataan vaan. Ei se sen kummempaa ole. Jalonen on kyllä melkoisen dynastian saanut leijoniin luotua. Toki myös suomen pelaajien taso ja laajuus on viime vuosina noussut ja pelisapluuna on saatu iskostettua koko joukkueeseen. Tähän vielä hyvät veskarit ja ripaus onnea niin jälki on tämän näköistä.

Loistavaa Leijonat!
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Josko sitä ennen kävisi opettamassa Kanadan maajoukkueelle menestymistä?

Tuolla ehkä "hieman" vallitsee sellainen sisäänpäin lämpiävä kulttuuri edelleen, että he tietävät ja osaavat kaiken paremmin kuin muut.

NHL:n sisäänpäinlämpiävyys valmentajien osalta yhä 2020-luvulla on ennen kaikkea mielenkiintoinen ilmiö. Eurooppalaispelaajat ovat tulleet, nähneet ja valloittaneet liigan 1970-luvulta lähtien ja officen puolella eurooppalaiset ovat niin ikään alkaneet ottaa roolia tämän vuosituhannen puolella.

Mutta niin vain päävalmentajina pyörii edelleen hyvinkin stabiili porukka kanukki-/jenkkiäijiä. Kaukalon koko, kielen ja kulttuurin omaksuminen jne. nostetaan toki usein esiin, mutta siihen nähden kuinka esimerkiksi huippufutiksen puolella valmentajamarkkinat ovat iät ja ajat olleet kansainväliset, on NHL:n konservatiivisuus silmiinpistävää.
 

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
Heiskasesta ja Granlundista on varmaan jo kaikki puhuttu, mutta pakko sanoa vielä muutama sananen Joel Armiasta.

3. kentässä joutui 0+0 Lammikon kanssa pelamaaan sekä toki Pesonen toisella laitaa. Mielestäni Armia olisi esityksillään ansainnut enemmänkin peliaikaa/paikkaa paremmassa ketjussa. Armia pelasi mielestäni tasaisimmat ja erinomaiset kisat. Olisi ansainnut paljon enemmän, mutta tyytyi rooliinsa ja teki tuhoa siltikkin.

Armian uraa ajatellen loistava näytönpaikka nämä kisat. Nostattaa varmasti ukkoa hierarkiassa myös seurajoukkueessaan ylemmäksi. Onko hänen pakko pelata vain alivoimaa ? ja työntekoroolia. Kun pystyy tuohon malliin tekemään tulostakin. Toki Armia on itse tuohon rooliinsa NHLssä muovautunut, koska pakko saada peliaikaa. Itse jotenkin olen sitä mieltä, että parasta Armiaa ei olla vielä NHLssä nähty.

Jukka Jalonen. Patsas joka vitun kaupunkiin. Aivan päällikkö ÄIJJÄ.
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Tämä kevät on ollut Suomi-kiekolle ja leijonafaneille maaginen, mutta tapparafaneille vielä astetta käsittämättömämpi. Miettikää nyt, Leijonien olympiakulta helmikuussa, oman suosikkijoukkueen suomenmestaruus huhtikuussa kotikentällä uudella Nokia-areenalla, Leijonien maailmanmestaruus toukokuussa samalla kotiareenalla. Ei tuollaista tapahdu edes sadan vuoden välein.

Tulkaa nyt joku Tappara-fani ite kertoo, onko nyt hjuva fiiwis?

On. Todella hyvä. Yhden kevään aikana kolmen kullan klubiin. Kiitos Tampere, Tappara, Suomi, Jalonen, Jatkiksen otteluseuranta, Björnisen viikset ja Olkijussin patjat.
 

Götze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mikke Granlundista tuli tosiaan ensimmäinen (ja enemmän kuin todennäköisesti ainoa) pelaaja vuoden 2011 joukkueesta joka ottaa toisen MM-kullan. Edellisillä mestaruuskerroilla on tainnut tosiaan olla pelkkiä uusia voittajia ennen tätä kertaa.

Yllättävän harva tuosta 2011 porukastakaan enää pelaa junnu-Miken lisäksi. Eikä kenenkään muun taso taida enää kisoihin riittää (toki Lepistö veti hienon kauden SHL:ssä)
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Toivotaan, että seuraava mestaruus tulee vasta sitten, kun fanit osaavat kunnioittaa patsaita myös. Tai joku tajuaa suojella ne niin, ettei sinne idiootit pääse kiipeilemään.
Tässä olis mahdollista ratkaista kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Jokaisen kaupungin ja kylän keskustaan Jalosen patsas johon keräännytään jatkossa juhlimaan. Voitanee jo todeta, että Jalonen kestää rajummankin pyörityksen.

Nyt kun juhlia tuntuu olevan harva se päivä, voisi patsaiden ympärille rakentaa nykyistä Mantaa isommat uima-altaat, sekä integroida isot ämyrit joissa pyörii kiinteänä playlistinä Poika saunoo, Den glider in, Löikö mörkö sisään ja mitä muita klassikoita nyt on.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
On kyllä melkoinen tuo Suomen 2016 MM-rosteri, joka otti kisoista hopeaa.

Mikael Granlund - Mikko Koivu - Leo Komarov
Patrik Laine - Aleksander Barkov - Jussi Jokinen
Mika Pyörälä - Jarno Koskiranta - Sebastian Aho
Antti Pihlström - Jere Sallinen - Mikko Rantanen

Topi Jaakola - Juuso Hietanen
Esa Lindell - Ville Pokka
Tommi Kivistö - Atte Ohtamaa

Mikko Koskinen
(Juuse Saros)

Jos nyt analysoisi, niin oliko tämä kuuden pakin systeemi Kari Jaloselta se isoin virhe? Finaalin rosterissa oli 15 hyökkääjää (Jani Lajunen ja Teemu Pulkkinen varalla). Loukkaantuiko kisoissa joku pakki, vai eikö vaan parempaa kalustoa ollut? Oltiinko liian nuoria?


***


Toki se Kanadakin oli aika perkeleen kova.

Brad Marchand - Connor McDavid - Matt Duchene
Mark Scheifele - Ryan O'Reilly - Mark Stone
Taylor Hall - Derick Brassard - Corey Perry
Sam Reinhart - Boone Jenner - Brendan Gallagher
(Max Domi)

Morgan Rielly - Chris Tanev
Ryan Murray - Ryan Ellis
Mike Matheson - Cody Ceci
RD Matt Dumba

Cam Talbot
(Calvin Pickard)
 
Viimeksi muokattu:

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Jos nyt analysoisi, niin oliko tämä kuuden pakin systeemi Kari Jaloselta se isoin virhe? Finaalin rosterissa oli 15 hyökkääjää (Jani Lajunen ja Teemu Pulkkinen varalla). Loukkaantuiko kisoissa joku pakki, vai eikö vaan parempaa kalustoa ollut?
Ainakin Lasse Kukkonen loukkaantui kesken kisojen ja hänen lisäkseen Anssi Salmela oli puolustajista pois tuosta finaalista. Kahdeksan pakkia siis oli yhteensä tuollakin.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Heiskasesta ja Granlundista on varmaan jo kaikki puhuttu, mutta pakko sanoa vielä muutama sananen Joel Armiasta.

3. kentässä joutui 0+0 Lammikon kanssa pelamaaan sekä toki Pesonen toisella laitaa. Mielestäni Armia olisi esityksillään ansainnut enemmänkin peliaikaa/paikkaa paremmassa ketjussa. Armia pelasi mielestäni tasaisimmat ja erinomaiset kisat. Olisi ansainnut paljon enemmän, mutta tyytyi rooliinsa ja teki tuhoa siltikkin.

Armian uraa ajatellen loistava näytönpaikka nämä kisat. Nostattaa varmasti ukkoa hierarkiassa myös seurajoukkueessaan ylemmäksi. Onko hänen pakko pelata vain alivoimaa ? ja työntekoroolia. Kun pystyy tuohon malliin tekemään tulostakin. Toki Armia on itse tuohon rooliinsa NHLssä muovautunut, koska pakko saada peliaikaa. Itse jotenkin olen sitä mieltä, että parasta Armiaa ei olla vielä NHLssä nähty.

Jukka Jalonen. Patsas joka vitun kaupunkiin. Aivan päällikkö ÄIJJÄ.

Jonkun toisen valmentajan joukkueessa Armia olisi luultavasti ollut Granlundin laiturina pyyhältämässä. Taitotaso kyllä riitti tuossa joukkueessa ihan sinne ykköskenttäänkin asti. Jalosen mentaliteetillä Armia rooli olikin sitten hieman eri, mutta saattoi palvella joukkuetta vielä enemmän ja paremmin kuin tuo ykköskentän rooli.

Pesonen-Lammikko-Armia oli tasakentällisin jatkopeleissä melko varma suorittaja Lammikosta huolimatta. Parempaan kiekolliseen peliin pystyvällä sentterillä tuo ketju olisi tehnyt isosti tuhoja, nyt teki riittävästi ja pärjäsivät omassa päässä erinomaisesti. Näissä kovissa peleissä tarvittiin jarrukenttiin osaamista, jotta vastustajan parhaimmisto ei päässyt ihan valtavasti tekemään tuhojaan. Armian rooli NHL:n puolella takasi sen, että tuohon rooliin löytyi nyt 2 peluria NHL:n puolelta ja kolmanneksi sitten ikiliikkuja Pesonen.

Kaikki kunnia Innaloilla, Rajaloille ja Sallisille, mutta vaikea kuvitella, että tuo kolmosketju olisi pärjännyt läheskään yhtä hyvin, jos Armia olisi ollut tuosta ketjusta pelaamassa ylempänä.

Jalosesta pitäisi tehdä patsaita varastoon asti ja jokainen patsas asettaa suihkulähteeseen. Näin ollen Havis Amandat ja Harkimot säilyvät jatkossa ja lätkäkansa voi kunnioittaa perinteitä kiipeämällä Jukan polvelle ottamaan selfien.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Mikke Granlundista tuli tosiaan ensimmäinen (ja enemmän kuin todennäköisesti ainoa) pelaaja vuoden 2011 joukkueesta joka ottaa toisen MM-kullan. Edellisillä mestaruuskerroilla on tainnut tosiaan olla pelkkiä uusia voittajia ennen tätä kertaa.

Yllättävän harva tuosta 2011 porukastakaan enää pelaa junnu-Miken lisäksi. Eikä kenenkään muun taso taida enää kisoihin riittää (toki Lepistö veti hienon kauden SHL:ssä)

Vatasen Sami olisi varmaan muuten ollut noissa kisoissa mukana, mutta kausi päättyi Teemu Kesän polveen.

Itse joukkueeseen mahtuneista aika moni on jo tosiaan uransa päättänyt, mutta vielä jatkavista Lepistö olisi tosiaan mennyt vieläkin tuossa puolustuksessa ja Komarovin Leksa olisi varmasti toiminut edelleen jarrukentässä, mutta nyt siihen kolmoseenkin oli parempi kaveri tarjolla. Toki myös Komarovin kiinnostus kisoja kohtaan on voinut olla melko olematon, olympiakulta lienee kuitenkin melkon hyvä lopetus mj-uralle. Muiden osalta ura lienee siinä vaiheessa, että asiaa ei enää maajoukkuepaitaan ole. Lepistön ja Komarovin osaltakin voitaneen puhua jo näistä tai seuraavista kisoista aivan viimeisinä mahdollisina kisoina.

Eipä ois jokunen vuosi taaksepäin arvannut, että 2022 mietitään tuplavoittajien nimiä ja tuplakerhoon kuuluvia, sekä odotellan ensimmäisiä kolme mm-kultaa ottaneita pelaajia. Marjamäen aika päävalmentajana jätti kyllä melkoisia traumoja, joita Jalonen on paikannut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös