Heiskasesta moni unohtaa sen, että hän on "yleispuolustaja" kuorutteena mahtava luistelu, pelikäsitys ja kädet. Heikkoa osa-aluetta ei oikeastaan ole. Ei voi sanoa, että hän olisi erityisen kiekollinen, kuten esim Lehtonen. Hyökkäyspäässä Heiskanen hyvin usein syöttää kiekon heti eteenpäin. Jos ei syötä, niin usein tapahtuu sitten jotain eriskummallista ja joku vastustaja muistuttaa keilaa.
Seppälän pakkiparina Heiskanen menee mielestäni vähän hukkaan. Seppälä on jotenkin nyt ruvennut "rakastamaan kiekkoa" ja esim viime pelin ensimmäisessä erässä ei sitä juuri parilleen lainannut. Heiskasen avaussyöttö on kuitenkin aivan eriluokkaa kun Seppälän ja "raiteilla etenevä" Seppälä ei myöskään pysty jalalla karvaajaa ohittamaan. On aika outoa, että kun kentällä on mm. Heiskanen ja kiekkotaitava Filppula niin Seppälä on se, joka tuo kiekkoa viivelähdössä. Kovin hyvinhän ne Seppälän orkestroimat avaukset eivät menneet.
Seppälän avut ovat jossain muualla kun kiekollisessa pelaamisessa vaikka onkin tässä kehittynyt. Samaa mieltä siinä että menee Heiskasen avut hieman hukkaan mutta toisaalta kuka olisi sitten parempi kaveri Seppälän pariks? Toisaalta sitten kun miettii Seppälän roolia joukkueessa niin silloin Heiskanen saa enempi ehkä vapauksia hyökkäyspäähän kun pakkipari on omaan päähän luokkaa parempi.
Nämä ovat mystisiä juttuja aina siitä että kenen kanssa pelaat tai saat pelata. Jos sentteri on maaginen niin se tekee keskinkertaisen laiturin näyttään paremmalta. Tästä esimerkki Tapparasta kaudelta 2009-2010 kun eräs Jori Lehterä voitti pistepörssin niin laiturit Enlund (28+21) ja Lucenius (17+29) eivät normaalisti olisi moisia pisteitä tehnyt.
Kun valmentaja löytää sopivan kombinaation toimivaan yhteistyöhön ketjun sisällä niin helposti tulos syntyy. Mitä Suomen puolustamiseen tulee niin seitsemään peliin onko viisi omissa paljon?