Höpöpaskaa tämä, että valmennuksella olisi merkittävästi sen suurempaa osaa pelaajien kieltäytymisiin, mitä aiemminkaan. Ja edelleen yhtä tiukkana ja faktapohjaisena mutuna heitän vastaväitteen, että isoa osaa tälläistä tekstiä suoltavista faneista vain yksinkertaisesti nyppii (tappioihin yhdistettynä) Marjamäen naama ja mielestään vääränlaiset puheet jossain tv-haastiksissa. Otsalla sitten tehdään läpiluotaava ana_lyyshi miehen psyykkeestä, motiiveista ja ihan vaan yleisestä vittupäisyydestä.
Edelleen mutulla väitän, että osaltaan yksittäiset kieltäytymiset ahdistavat nyt faneja vielä enemmän kuin takavuosina, koska pitkään ja hartaasti kuolatut nuoret NHL-pelastajat ovat nyt tehneet läpimurtoja. Heidät haluttaisiin nyt kovasti tuohon kansalliseen, periferiamme kollektiivista itsetuntoa vahvistavaan pelipaitaan. Minä tahdon osani tuosta talentin glooriasta, ja maajoukkue on se mun yhteisöllinen tiketti! Tietynlaista vahvistusharhaa siis, kun kieltäytymiset vielä tuntuvatkin vähän pahemmalta kuin ennen.
Merkittävintä kuitenkin väitän olevan sen, että kisojen yleinen arvostus suomessa on oleellisesti kärsinyt NHL:n suosion ja näkyvyyden noususta. Ei MM-kisoja vielä takavuosina vähätelty ollenkaan niin laajalti mitä nykyään. Varsinkin nuoriso ymmärtää nyt yhä paremmin faktan, että pahamaineisessa Skodaturneessa pelaavat vain ne, jotka eivät enää ole jäljellä niissä tosipeleissä, tai eivät niihin edes alkujaankaan mahtuneet. Kotimainen sarja ei myöskään paljoa hehkutuksia enää kerää. Ei tätä ennen ajateltu tai korostettu ollenkaan samoissa määrin, mutta silloin NHL:n näkyvyyskin oli aivan minimaalista nykypäivään verrattuna.
Eli ei tämä ilmiö Marjamäestä johdu, ainakaan merkittävästi. Koutsit on aina enemmän tai vähemmän epäsuosittuja hahmoja osan pelaajista, ehkä monenkin, silmissä. Maju ei ole poikkeus, ja NHL-kaverienkin kanssa on otettu männäturnauksissa yhteen ihan kunnolla, mutta silti peleille on tultu ainakin kohtalaisella innolla. Valmentajan merkitystä muutenkin usein yliarvioidaan ihan tolkuttomasti, ei se mikään jumala kuitenkaan ole mitä palvotaan rituaaleissa aamuin illoin, ja joka sanelee joukkueen joka ikisen asian. Kyllä ne turneet pelaajille ovat pääasiassa heidän keskinäinensä, oma juttu ja tarina.
Nuoret pelaajat vain ovat aikansa tuotoksia ja nykysuomen ajassa MM-kisojen imago on himpun verran muuta, kuin edellisten (pelaaja)sukupolvien. Mun oma hihasta revitty ana_lyyshini siis sanoo, että tästä muutoksesta voi, Marjamäkeä enemmän, osansa ottaa aika moni Billebeino-pipoissaan #änäkki-twiittaava betsijonne. Yhdessä tätä kulttuuria luodaan ja muutetaan, ja siinä on aika monella pieni osansa.