Suomen materiaalin kapeus (joka toivottavasti vähän korjautuu nuorien tähtien kasvaessa hyvällä prosentilla) iski myös vähän silmille tämän vuoden kisoissa. On mielestäni ihan ymmärrettävää että Olympia/World Cup-vuonna on paljon kieltäytymisiä, mutta Suomi kestää ne paljon huonommin kuin maailman 4 kovinta kiekkomaata. Myös Kanada, Venäjä ja USA saivat todella vähän olympiapelaajiaan joukkueisiin, mutta heillä oli kilpailukykyiset niput juuri materiaalinsa leveyden takia. Ylipäätään MM-kisoihin lähtee hyvällä joukkueella lähinnä isännät koska heitä se luonnollisesti kiinnostaa. Sen ohella joku yksittäinen joukkue saattaa saada tähtiään mukaan hyvällä prosentilla, mutta yleensä leveys puhuu menestyksen kieltä. Isojen maiden takana ainakin Sveitsi, Slovakia, Latvia ja Tanska pelasivat tänä vuonna aika repaleisella materiaalilla, eikä poissaoloja selittänyt pelkät loukkaantumiset. Kotikisoihin olisi lähdetty ihan erilaisella innolla!
Itse olisin odotellut kisoihin Suomen osalta lähinnä Armiaa, Lehkosta, Teräväistä + keskinkertaisia pakkeja NHL/AHL rajoilta ja vastaavia nuoria joiden paikka parhaiden miesten kisoissa ei ole itsestään selvää. Pulkkinen on AHL-pelaaja, joten hänen suora valinta joukkueeseen olisi ollut hyvin kyseenalaista.
Suomi ja Ruotsi eivät eroa juurikaan toisistaan Euroopassa pelaavia miehiä vertaillessa. Molemmat ovat suurissa vaikeuksissa jos he eivät saa käyttöönsä NHL-pelaajia, koska KHL-tähtiä on aika vähän jolloin rosteri jää keskinkertaiseksi jo MM-tasolla. Suuri ero tulee kuitenkin siinä, että Ruotsilla on lähes 100 pelaajaa NHL:ssä joten he voivat valita pelaajansa vireen yms mukaan. Siinä missä Venäjällä ja jopa Tshekillä on hyvä määrä KHL-tähtiä, niin ruotsalaiset jäävät yleensä taistelemaan Amerikkaan nopean Venäjälle muuton sijaan. Suomi joutuu ainakin vielä valitsemaan Olympialaisiin kaikki parhaat pelaajansa, eikä kilpailua käytännössä ole kuin korkeintaan viimeisistä 2-3 paikasta.
Vaikka Suomessa hehkutettiin Ruotsin kultajoukkuetta jonkinlaisena ”Dream Teaminä”, niin todellisuudessa siellä oli paljon pelaajia jotka eivät ole koskaan voittaneet mitään maajoukkueessa, joten kruunupaita kiinnosti. Kunhan joskus pelataan taas parhaiden miesten turnaus, niin Ruotsi tulee vahvistumaan merkittävästi. Toisaalta hyökkäysosasto oli nyt niin äärettömän nuori, että he tulevat kehittymään paljon lähivuosina, joten jotkut ovat varmasti mukana myös oikeissa Ruotsin Dream Teameissä.
Syystä tai toisesta kisat väliin jättäneistä NHL-pelaajista saisikin Ruotsille toisen mestarinipun MM-kisoihin:
Steen-Zetterberg-Nyquist
Sedin-Sedin-Zibanejad
Wennberg-Backlund-Eriksson
Johansson-Berglund-Burakovsky
Pääjärvi-Josefson-Fast
Klefbom-Larsson
Enström-Hjalmarsson
Kronwall-Oduya
Ericsson-Gunnarsson
Folin
Markström
Lehner
Nilsson
Puolustus ja veskarit eivät olisi tämän vuoden tasoa, mutta hyökkäys olisi selkeästi parempi! Esimerkiksi Mikael Backlund on niin hyvä sentteri, että hänen jättäminen kolmoskenttään MM-tasolla olisi suoranainen rikos. Myös laituripuolella on syvyyttä vaikka tuoreet maailmanmestarit jätetään tuosta hahmotelmasta pois. Johanssonia ja Burakovskya voikin käyttää MM-kisoissa vaikka ykkösessä asti. Kun tämän lisäksi NHL:n välierissä pelaa vielä suuri määrä käyttökelpoisia ruotsalaisia, niin ei ole ihme että Ruotsi on mennyt aikapäiviä sitten esim Venäjän ohi (on täysin uskomatonta että sinällään äärityylikäs Andrei Markov on edelleen heidän ykköspakki), ja onkin tällä hetkellä Kanadan suurin haastaja parhailla joukkueilla pelattaessa..
Forsberg-Järnkrok-Silfverberg
Hagelin-Rakell-Hörnqvist
Arvidsson, Ståhlberg, Åberg
Karlsson-Ekholm
Lindholm-Claesson