Miten voit nykyään Jatkoaikalainen?

[ms.qvist]

Viestin lähetti Axel K.

Näkemys siitä, että ihminen saa "masennuksen" jo äidinmaidossaan on todella pelottava. Masentuneella ihmisellä ei paljon toivoa elämässä ole ja jos joku vielä ruokkii hänen synkkää ajatusmaailmaansa näin, miten luulet että käy? Tälläisestä ajattelusta ei ole kellekkään mitään hyötyä. Sairas ihminen on tässä ja nyt ja hänelle pitää saada apua. Ja siihen ei todellakaan auta se että joku kertoo hänelle että "hei, tämä on sinulla verissä".

Viestissäsi oli huomionarvoisia seikkoja, nyt kiireessä (tohtori lobotomia kutsuu) kiinnitän huomioni tähän.

On totta, että masennus voi kulkeutua "suvuissa", tai sitten se ei varsinaisesti ole periytyvää mutta masentunut äiti/isä voi kasvatuksessaan altistaa lapsensa masennukselle taipuvaiseen käyttäytymiseen. Edellinen ei tietenkään päde kaikissa tapauksissa mutta eräissä se voi päteä, senpä tähden nykyään masennuspotilailta tiedustellaan kohtuullisen tarkoin kärsivätkö vanhemmat masentuneisuudesta tms. psyykkisistä tiloista. Toki tätä tiedustellaan senkin tähden, että koetetaan saada selville se, johtuuko käyttäytyminen mahdollisesti jostain muusta mielenterveysongelmasta.

Mutta tässä piilee eräällä tapaa myös "toivonsiemen" jos voidaan todeta, että masennus voi olla periytyvää tai masentuneen ihmisen lapset ovat alttiimpia masentuneisuudelle (mikä on ilmeisen tosiasia) johtuen kasvatuksesta tms. syystä, jolloin lapsiin voidaan kiinnittää huomiota jo huomattavan varhaisessa vaiheessa ja mikäli tarvetta ilmenee aloittaa hoito jo ennen ennenkuin tauti on akuutissa vaiheessa, mikä edesauttaisi hoitoa ja paranemisprosessia. Eli ei niin huonoa etteikö edes jotain hyvääkin.

vlad#16.

 

[Taito-Ojanen]

Re: Re: Re: Itseensä käpertyminen ja masennukseta parantuminen

Viestin lähetti Axel K.
Puhuin masennuksesta, psyykkisestä sairaudesta, en mistään
Näkemys siitä, että ihminen saa "masennuksen" jo äidinmaidossaan on todella pelottava. Masentuneella ihmisellä ei paljon toivoa elämässä ole ja jos joku vielä ruokkii hänen synkkää ajatusmaailmaansa näin, miten luulet että käy? Tälläisestä ajattelusta ei ole kellekkään mitään hyötyä. Sairas ihminen on tässä ja nyt ja hänelle pitää saada apua. Ja siihen ei todellakaan auta se että joku kertoo hänelle että "hei, tämä on sinulla verissä".

Ei sen nyt ihan näinkään yksinkertaista ole. Otetaan esimerkiksi lukihäiriöt. Ennenhän lukihäiriöitä pidettiin jonkinasteisena tyhmyyden merkkinä tai ainakin ihmisen oman laiskuuden merkkinä. Lukihäiriöisille ei tämän vuoksi osattu välttämättä antaa oikenalaista hoitoa, vaan heitä monesti syyllistettiin ongelmastaan aivan turhaan. Sitten kävikin ilmi, että monessa tapauksessa lukihäiriö on syntyjään geneettinen, ja hoitokeinotkin alkoivat kehittyä. Tosiasiat todettiin, ja alettiin etsiä hoitokeinoja, joita onkin löytynyt. Toteamus siitä että "tämähän on sinulla verissä" johti siis positiivisiin tuloksiin. Kysehän on lähinnä siitä, miten suhtautuu tuollaiseen toteamukseen.

Sinänsä olet kyllä oikeassa siinä, että jos todetaan masennuksen olevan perinnöllistä, sillä voi olla monenlaisia seurauksia. En nyt tällä kertaa ehdi niitä kommentoimaan.

varjolle sen verran, että mitä tarkoitat tällä lauseella:

"Kieli on täydellisesti sopimus, tästä hyvänä osoituksena eri kielet joissa ei välttämättä ole yhtään yhteistä tekijää, pl. se että ihmisen kurkku on rakentunut lausumaan tietyntapaisia äänteitä."

Mitä siis tarkoitat noilla yhteisillä tekijöillä? Jokaisesta ihmisen puhumasta kielestä nimittäin löytyy ns. universaaleja. Esim. erottelu 'minun' ja 'sinun' välillä löytyy jokaisesta ihmiskielestä.

EDIT: vladhan tuossa käsittelikin jo samaa asiaa.

 

[varjo]

"Mitä siis tarkoitat noilla yhteisillä tekijöillä? Jokaisesta ihmisen puhumasta kielestä nimittäin löytyy ns. universaaleja. Esim. erottelu 'minun' ja 'sinun' välillä löytyy jokaisesta ihmiskielestä."

Nämä ovatkin kielten rakenteita, eivät "kieliä". Siis eli kieliopin termit ovat samankaltaisia mutta itse äänteet ovat pelkkiä sopimuksia. Ja käsittääkseni ei noita "sinun" ja "minun":itakaan kaikissa kielessä löydy, jotenkin muistin kätköistä löytyy joitain inkkarikieliä joissa omistukseen viittaavia termejä ei ollut olemassa.

mjr:
"Toki odotettavissa on että juuri tälläiseen perinpohjin vanhentuneeseen kielenkäyttöön perustuen kirjoitat tähän yhden lausen vastineen, jossa ilmaiset turhaksi kokonaisen tieteenalan eksaktit huomiot vain kun et (ilmeisesti) ymmärrä niitä."

Öh voisitko tarkentaa, en nyt mielestäni ole puuttunut kielitieteisiin kuin pienessä osiossa, jota vielä ylempänä selvensin.

"Minusta fysiologinen perusta ei tosiaankaan tarkoita robottiutta, eikä todennäköisesti varjokaan sitä tarkoita, vaikka osittain jopa tarkoituksellisestikin provosoi. Mutta vähän vanhanaikaista on tehdä jyrkkää jaottelua "ruumiin" ja "sielun" välille - tästä dikotomiasta ei ole kuin haittaa."

Öh missä ihmeessä minä olen puhunut roboteista?
Ja en minä jaottele "ruumista" ja "sielua" koska niitten erottelu ei ole kovinkaan fysikaalista, on vain ruumis ja sen osanen tietoisuus... jos siis fysikaalinen malli on pätevä.

Se mitä vastaan olen alun alkaen tapellut on juuri tämä "sielun" irroittaminen ruumiista, joka ainakaan nykyfysiikan mukaan ei ole kovinkaan mahdollista.


Shadowplay:
Ajattelitko joskus sanoakin jotain, lähinnä tuo huutelu on aika outoa etenkin kun se aina päättyy siihen että arvostelet minua ja esität kovinkin fiksua tällä tavalla.
Kenties saat jotain outoa tyydytystä tuosta koska vastaavia viestejä löytyy useista ketjuista.

 

[Axel K.]

Re: Re: Re: Re: Itseensä käpertyminen ja masennukseta parantuminen

Viestin lähetti Taito-Ojanen
Ei sen nyt ihan näinkään yksinkertaista ole. Otetaan esimerkiksi lukihäiriöt. Ennenhän lukihäiriöitä pidettiin jonkinasteisena tyhmyyden merkkinä tai ainakin ihmisen oman laiskuuden merkkinä. Lukihäiriöisille ei tämän vuoksi osattu välttämättä antaa oikenalaista hoitoa, vaan heitä monesti syyllistettiin ongelmastaan aivan turhaan. Sitten kävikin ilmi, että monessa tapauksessa lukihäiriö on syntyjään geneettinen, ja hoitokeinotkin alkoivat kehittyä. Tosiasiat todettiin, ja alettiin etsiä hoitokeinoja, joita onkin löytynyt. Toteamus siitä että "tämähän on sinulla verissä" johti siis positiivisiin tuloksiin. Kysehän on lähinnä siitä, miten suhtautuu tuollaiseen toteamukseen.

Sinänsä olet kyllä oikeassa siinä, että jos todetaan masennuksen olevan perinnöllistä, sillä voi olla monenlaisia seurauksia. En nyt tällä kertaa ehdi niitä kommentoimaan.

Mielestäni lukihäiriötä ja masennusta ei voi verrata keskenään. Eikä muutenkaan tämä vertaus sovi nykyaikaan. Nykyaikana ei ole enää ongelmana se, että sairautta ei tunnistettaisi, välillä tunnistetaan jopa liian herkästi.

Aiemmilla viesteilläni ajoin takaa sitä, että ei saa jäädä tuleen makaamaan kun "syylliset" on löydetty. Tähän juuri tarvitaan ammattiauttajan apua. Syyllisten ja syiden hakemisesta ja löytämisestä ei ole lopulta mitään hyötyä paranemisen kannalta. Mitä hyötyä on siitä että jos 30-vuotiaalla todetaan masennus ja sen jälkeen todetaan sen olevan perinnöllistä? Ehkä hänen lapsilleen, kuten vlad aiemmmin totesi. Mutta ei henkilölle itselleen. Masentunut ihminen etsii helposti muutenkin syyllisiä omaan pahaan olotilaansa ulkopuolelta. Sairaudelle ei saa antaa "oikeutusta" tyyliin "mä nyt olen tämmöinen, ei sille mitään voi, sitä kun on suvussa". Tai että "kyllä se kuitenkin lopulta itsensä tappaa, on yrittänytkin niin monta kertaa ja sellainenhan sen isäkin oli".

Turha asioiden pohtiminen ja loputon syyllisten ja syiden hakeminen ei johda koskaan mihinkään. Se saattaa vain pahentaa asianomaisen olotilaa ja lisätä hämmennystä ja epätoivoa. Paraneminen lähtee yksinkertaisista pienistä onnisumisista ja itsensä voittamisesta. Mutta kuten aiemmin sainoin, tähän saatetaan tarvita lääkityksen ja toisen ihmisen apua.

 

[mjr]

Viestin lähetti varjo
[Bmjr:
"Toki odotettavissa on että juuri tälläiseen perinpohjin vanhentuneeseen kielenkäyttöön perustuen kirjoitat tähän yhden lausen vastineen, jossa ilmaiset turhaksi kokonaisen tieteenalan eksaktit huomiot vain kun et (ilmeisesti) ymmärrä niitä."

Öh voisitko tarkentaa, en nyt mielestäni ole puuttunut kielitieteisiin kuin pienessä osiossa, jota vielä ylempänä selvensin.

"Minusta fysiologinen perusta ei tosiaankaan tarkoita robottiutta, eikä todennäköisesti varjokaan sitä tarkoita, vaikka osittain jopa tarkoituksellisestikin provosoi. Mutta vähän vanhanaikaista on tehdä jyrkkää jaottelua "ruumiin" ja "sielun" välille - tästä dikotomiasta ei ole kuin haittaa."
[/B]

Oikeastaan kysymys on laajempi, suorastaan maailmankatsomuksellinen: kielifilosofiassa on viimeisten vuosisatojen aikana käytännössä tapahtunut vallankumouksellinen näkökulman muutos, joka tuo etualalle niin arkikieleen kuin tieteenkin kielenkäyttöön liittyviä ongelmia, suhteellisuuksia ja kulttuurisia dimensioita. Monessa suhteessa on legitiimiä haastaa neutraalien havaintojen objektiivinen tekeminen, mikä pakostakin vaikuttaa olennaisesti myös ihmismielestä käytäviin keskusteluihin. Sinun tapasi argumentoida taas vaikuttaa melko kokonaan tätä näkökulman muutosta edeltävältä eli kielenfilosofian valtavirran silmissä suorastaan vähän arkaaiselta. Tosin omasta mielestäni tämä kielenkäyttö luonnontieteen suhteen on silti aika vankalla pohjalla, vankalla mutta ei universaalilla ja tästähän olemme ottaneet yhteen monessa ketjussa eli eipä siitä sen enempää.

Jälkimmäinen huomio oli taas lähinnä Kattilaa koskeva - tässä spesifissä kysymyksessähän uskon olevani aika lähellä sinun käsityksiäsi (joskaan en niiden muotoiluja...) Tämä näkökanta ei vain mielestäni tee hedelmälliseksi tehdä vertauksia tietokoneisiin tai robotteihin. Enpä edes tiedä onko fysiologinen tutkimus päässyt kovin lähelle tietoisuuden ydintä, kun se on saanut helppoja harjoitusvastustajia "sielun" yms. aineettomuuden puolestapuhujista. Kuten sanottu niin paljon tästä antipatiasta materialismia kohtaan tulee materialistien omalaatuisen kuuloisesta argumentaatiosta.

 

[Kattila]

siiseli soikoon

Viestin lähetti varjo

Ja et tasan näe värejä, silmäsi toimivat summittaisesti samalla tavalla CCD-kennon kanssa eli tuleva aallonpituus muuttaa tappi/sauvasolujen (l. kennon pinta) "johtavuutta"(energia-aukkoja) josta sitten kulkee viesti aivoihin joka tulkisee sen punaiseksi. Itseasiassa jos mennään fysikaaliselle tasolle niin uskoisin että kyse on normaalista valosähköilmiöstä.
Tästä ilmiöstä johtuen fotonien energia emittoituu vastaanottavalle pinnalle jne. Punainen tulee kuvaan vasta kun aivot yhdistävät virran voimakkuuden ja muistitilan "punainen", joka sinulle on opetettu lapsesta asti.
Aivan hyvin värit voitaisiin opettaa eritavalla, eikä sillä olisi mitään merkitystä ko. prosessin kanssa.

Totta ihmeessä värit voidaan opettaa eri tavalla. Kuitenkin kysymys on siitä samasta jutusta kuin sinun hellan levysi kanssa: minä näen värit valmiina, enkä ryhdy ajattelemaan:"hmm, tuossa kohdassa valo taitaa aaltoilla sellaisella taajuudella, että tätä esinettä voisi kutsua siniseksi".

Viestin lähetti varjo

Öh eli fakki-idiootti on ihminen jolla on tietyt ominaisuudet muttei kuitenkaan näistä ominaisuuksista saa tehtyä fakki-idioottia?
Kyllä vain yleisesti fakki-idiootiksi voidaan kutsua tietyt "arvot" täyttävää henkilöä, kun ensi kerran kuulet nämä arvot voit sen jälkeen niitten avulla määrittää vastedes fakki-idiootin.
Aivan kuten tummaihoiseksi ihmiseksi määrität ison joukon ihmisiä pikumustasta afrikkalaisesta maitokahvinväriseen amerikkalaiseen.

Minulla on mielikuva niistä ominaisuuksista, jotka kuuluvat fakki-idiootille. Mitäs luulet onko sinun listasi näistä ominaisuuksista samanlainen kuin minun. Itse asiassa tiedän yhden tyypin, jota voisin kutsua fakki-idiootiksi. Kutsuisitkohan sinäkin? Vain tieteen kielessä voidaan toimia täysin määritellyillä käsitteillä.

Viestin lähetti varjo

Minua kiinnostaisi siis selittää sinulle miten se tapahtuma synnyttää sen sähkövirran, eli aiheuttaako esim. adrenaliinitason nousu(pelätessä) jonkinlaisen johtavuuseron jonnekin joka aiheuttaa pelkotilan, joka taitaapi olla synnynnäistä eli tallentunut aivoihin geenien mukana tjsp.

Joo, joo, aivojen rakenne mahdollistaa tietynlaisten kausaaliketjujen toteutumisen, syystä tai toisesta, vaikkapa sitten dna-ketjun ohjaamana, mutta se kausaaliketju ei toteudu itsestään, se vaatii sen aistiärsykkeen. Kyllähän homma tietysti joissain tapauksissa on mielekästä selittää toisinkin päin - olisi melko tavatonta syyttää ihmistä alzheimerin taudistaan. Olen silti ollut havaitsevinani, että ihmiset reagoivat eri tilanteisiin eri tavoin. Interin tappio ei välttämättä herätä minussa samanlaisia tunteita kuin sinussa. Onkohan fanius sitten tatuoitu jo ihmisen dna:han?

Viestin lähetti varjo

Eikö ärsyke itsessään ole tietoa ennenkuin se nimetään? EIhän nimeäminen ole muuta kuin tarra itse informaation päällä. Itse informaatio on se yksittäinen fotoni joka osuu silmään "punaisena". Tässä siirtyy jo kaikki olennainen tieto, esim. tieto siitä että nyt edessä on "ei saa mennä"-valo jne.
Hyvä esimerkki tästä on kuumien esineiden koskettaminen jossa keho toimii autonomisesti ennen tietoisuutta, koska informaatio "Kuumaa, polttaa, käsi pois helvetin nopeasti" siirtyy suoraan lihaksiin ennenkuin itse edes tiedostat asiaa.

Huoh. Jos nimeäminen on vain tarra informaation päällä, niin koetapa välittää minulle tietoa aivojen toiminnasta käyttämättä kieltä. Ehdotan telekineesiä.

Jostain muistuu myös tämän tapainen jako mieleeni

data - ärsyke/bittivirta
informaatio-jäsennelty data
tieto - informaatiota käytetään johonkin

Siirytänkö seuraavaksi aiheeseen: Mistä tiedän, että en ole aivot astiassa, jonka aistimukset ovatkin itse asiassa vain supertietokoneen tuottamia?

 

[varjo]

"Kuitenkin kysymys on siitä samasta jutusta kuin sinun hellan levysi kanssa: minä näen värit valmiina, enkä ryhdy ajattelemaan:"hmm, tuossa kohdassa valo taitaa aaltoilla sellaisella taajuudella, että tätä esinettä voisi kutsua siniseksi"."

Et muuten näe, sinun silmäsi havaitsevat tietyn aallonpituuden ja viestivät tämän tiedon aivoihin joissa se yhdistetään käsitteeseen "punainen". Koska tämä tapahtuma on automaatio et edes ajattele sitä. Eli aivan kuten kännykkä tekee yhdistäessään numeron nimeen.
Ehkä vieraitten kielien opettelu voi avartaa tuon asian sinulle, siis kun olet juuri aloittanut opinnot ja et vielä "sisäistä" sanoja niin nähdessäsi sanan "red" joudut hetken miettimään kunnes yhdistät sen sanaan "punainen".

Jos tämä asian ymmärtäminen on niin vaikeaa niin silloin koko keskustelu on turhaa.

"Minulla on mielikuva niistä ominaisuuksista, jotka kuuluvat fakki-idiootille. Mitäs luulet onko sinun listasi näistä ominaisuuksista samanlainen kuin minun. Itse asiassa tiedän yhden tyypin, jota voisin kutsua fakki-idiootiksi. Kutsuisitkohan sinäkin? Vain tieteen kielessä voidaan toimia täysin määritellyillä käsitteillä."

Hyvin pitkälti fakki-idiootin määritelmät ovat samanlaisia koska kyseessä on sovitusta sivistyssanasta jonka määritelmän voi löytää sanakirjoista.

"Interin tappio ei välttämättä herätä minussa samanlaisia tunteita kuin sinussa. Onkohan fanius sitten tatuoitu jo ihmisen dna:han?"

Mitä tarkoita tuolla "tatuoinnilla", faniutta yleisesti vaiko Interismiä. Interin kannattaminen on valinta samoin kuin vaikkapa rakastuminen jonka jälkeen "rakkaallesi" tapahtuvat asiat tuntuvat sinustakin mukavilta/epämukavilta.
Mistä asia johtuu, sitä en tiedä mutta pohja "faniudelle" saattaa olla geneettistä, kohde onkin sitten vaihteleva.

"Huoh. Jos nimeäminen on vain tarra informaation päällä, niin koetapa välittää minulle tietoa aivojen toiminnasta käyttämättä kieltä. Ehdotan telekineesiä."

Siis oikeasti, etkö ymmärrä informaation käsitettä vaiko oletko niin parantumaton humanisti että kentän siirtämä "informaatio" on tuntematon käsite?

Miten magneettikenttä kertoo elektronille että sen pitäisi nyt kääntyä tuohon suuntaan jne.?

Se informaatio aivojen toiminnasta on olemassa riippumatta siitä välitänkö sitä vai en, nimeämistä tarvitaan jotta tieto saadaan selkeäksi ja ilmaisukelpoiseksi. Siltikin nimeäminen on vain tapa iskeä tarroja asioitten päälle jotta ne kyettäisiin vastedeskin erottamaan toisistaan.

"Jostain muistuu myös tämän tapainen jako mieleeni

data - ärsyke/bittivirta
informaatio-jäsennelty data
tieto - informaatiota käytetään johonkin"

Tässähän on siis vain sovittu jako, jonka tarkoitus on vain jakaa informaation eri "muodot" toisistaan.

 

[Kattila]

Minä muuten paitsi näen värejä ja muotoja, haistan hajuja, kuulen ääniä jne. jne. Tämä on se tapa, jolla jäsennän havaintoni, muuten niissä ei olisi mitään järkeä. Tulipa muuten mileeeni, kun puhuitte noista universaaleista, että nämä verbit: kuulla, nähdä, haistaa, maistaa, tuntea, kuuluvat varmaankin kaikkiin kieliin?

Viestin lähetti varjo
Interin kannattaminen on valinta samoin kuin vaikkapa rakastuminen jonka jälkeen "rakkaallesi" tapahtuvat asiat tuntuvat sinustakin mukavilta/epämukavilta.

Tapahtuuko rakastuminen siis, jotenkin näin: tapahtuma synnyttää sähkövirran, eli aiheuttaa esim. serotoniinitason nousu(rakastuessa) jonkinlaisen johtavuuseron jonnekin joka aiheuttaa rakastuneen ihmisen tilan, joka taitaapi olla synnynnäistä eli tallentunut aivoihin geenien mukana tjsp.?

Viestin lähetti varjo
"
Siis oikeasti, etkö ymmärrä informaation käsitettä vaiko oletko niin parantumaton humanisti että kentän siirtämä "informaatio" on tuntematon käsite?

Miten magneettikenttä kertoo elektronille että sen pitäisi nyt kääntyä tuohon suuntaan jne.?

Tämä saattaa tulla sinulle järkytyksenä, mutta magneettikenttä ei kerro elektronille yhtään mitään. Kysymyksessä on vain luonnontieteelle tyypillinen tapa jäsentää tapahtumia. Selitysmalli muiden joukossa. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa elektronin liikumisen olevan jumalan tahdon ilmausta. Elektronin liikettä on tietysti mukava ja helppo ajatella ihmisen toiminnan kaltaisena.

Viestin lähetti varjo
"
Se informaatio aivojen toiminnasta on olemassa riippumatta siitä välitänkö sitä vai en, nimeämistä tarvitaan jotta tieto saadaan selkeäksi ja ilmaisukelpoiseksi. Siltikin nimeäminen on vain tapa iskeä tarroja asioitten päälle jotta ne kyettäisiin vastedeskin erottamaan toisistaan.

Miten sinulla voi olla tietoa kohteesta a) jos et erota sitä kohteesta b)

Viestin lähetti varjo
"
data - ärsyke/bittivirta
informaatio-jäsennelty data
tieto - informaatiota käytetään johonkin"

Tässähän on siis vain sovittu jako, jonka tarkoitus on vain jakaa informaation eri "muodot" toisistaan.

[/B][/QUOTE]

Ei, tässä ei ole jaettu informaatiota eri muotoihinsa. Tässä jaossa informaatio tarkoittaa jotain muuta kuin mitä sinä sillä ymmärrät. Sinun käsityksesi informaatiosta ei ole sen oikeampi, tai alkuperäisempi kuin kenenkään muunkaan, ainoastaan erilainen.

Viestin lähetti varjo
"
Hyvin pitkälti fakki-idiootin määritelmät ovat samanlaisia koska kyseessä on sovitusta sivistyssanasta jonka määritelmän voi löytää sanakirjoista.

Olet siis kanssani yhtä mieltä siitä, että olet fakki-idiootti

 

[finnishninja]

Re: Re: Re: Itseensä käpertyminen ja masennukseta parantuminen

Viestin lähetti Axel K.
Puhuin masennuksesta, psyykkisestä sairaudesta, en mistään tavallisesta pahasta olosta. Kirjoitukseni tarkoitus oli herättää toivoa ja kannustaa. Monesti masentuneelle ihmiselle se oma masennus on ainoa asia, mikä on olemassa. Siksi tälläinen viestiketju ja nämä puimiset voivat vain pahentaa masentuneen ihmisen tilaa. Mutta tarkoitukseni ei todellakaan ole syyttää keskustelijoita mistään.

Ymmärsin tämän hyvin. En tosin usko että kannustus täällä Jatkoajassa parantaa ketään. Tietysti on aina hienoa tietää, ettei ole yksin ja ilman tukea, mutta psyykkisesti masentunut ei näe kannustuksia samalla tavalla kuin johonkun muuhun suorituksiin tähtäävä.

Olet oikeassa. Monesti tälläinen kaivelu ahdistaa jo masentunutta ihmistä, mutta taas toisaalta asiasta keskustelu ilman kaunistelua saattaa joskus helpottaa. Masentuneen ihmisen tila on hänelle tosiaankin jokapäiväistä elämää ja hän hakeutuu itse myös aiheeseen mielellään.

Lisäksi, psyykkisesti masentuneet ihmiset ovat usein todella lahjakkaita ihmisiä. Eivät kannustukset auta heitä pätkääkään. Monesti vaikkutus voi olla jopa päinvastainen "sinä ei tajua mitään" reaktio.

Minulla on monelaista kokemusta ko. sairaudesta ja voin sanoa, että siitä todellakin voi parantua.

Sama täällä. Mainitsin aikaisemmin että tapasin jostain kumman syystä vain masentuneita naisia yhdessä välissä. Jopa niin monta, että harkitsin aloittaa uuden tuttavuuden kysymällä: "Jaahas, mitäs lääkkeitä neiti käyttää?" Olen tullut siihen tulokseen, että syvät masennukset ovat monelle lähes elämäntehtävä. En usko että psyykkisesti sairas ja syvistä masennuksista kärsivä ihminen voi parantua. Joskus on kausia, jolloin kaikki näyttää valoisammalta. Nämä kaudet voivat olla pitkiäkin, sitten kaikki romahtaa taas. Syvistä masennuksista kärsivä on kuin alkoholisti.

Tälläisestä ajattelusta ei ole kellekkään mitään hyötyä. Sairas ihminen on tässä ja nyt ja hänelle pitää saada apua. Ja siihen ei todellakaan auta se että joku kertoo hänelle että "hei, tämä on sinulla verissä".

Et kai vaan tarkoita että sairas ihminen alkaa nousun, jos hänelle annetaan tekopyhiä lupauksia ja totuutta piiloitellaan? Moneen sairauteen on paljon helpompi sopeutua, jos edessä on totuus. Sairauden kanssa on silloin paljon helpompi elää. Ihminen on aika mustavalkoinen tapaus. Hänelle tieto on tärkeä asia. Mikä vaivaa, miten kauan kestää, voiko parantua ovat ensimmäiset kysymykset. Syvistä masennuksista kärsivä on myös jo tämän kaiken kaivanut itse esiin. Meillä on harvoin heille mitään uutta kertoa ja läpinäkyviin paijauksiin he ovat jo aikoja sitten vittuuntuneet. Asia on pikemminkin päinvastoin. Heillä on meille paljon kerrottavaa.

 

[Axel K.]

Re: Re: Re: Re: Itseensä käpertyminen ja masennukseta parantuminen

Viestin lähetti finnishninja
Et kai vaan tarkoita että sairas ihminen alkaa nousun, jos hänelle annetaan tekopyhiä lupauksia ja totuutta piiloitellaan? Moneen sairauteen on paljon helpompi sopeutua, jos edessä on totuus. Sairauden kanssa on silloin paljon helpompi elää. Ihminen on aika mustavalkoinen tapaus. Hänelle tieto on tärkeä asia. Mikä vaivaa, miten kauan kestää, voiko parantua ovat ensimmäiset kysymykset. Syvistä masennuksista kärsivä on myös jo tämän kaiken kaivanut itse esiin. Meillä on harvoin heille mitään uutta kertoa ja läpinäkyviin paijauksiin he ovat jo aikoja sitten vittuuntuneet. Asia on pikemminkin päinvastoin. Heillä on meille paljon kerrottavaa.

En ole aivan varma ymmärrätkö asian tahallaan väärin vai tuonko itseni julki epäselvästi. Kysymys ei ole mistää piilottelusta. Kysymys on siitä, että asialle tehdään jotain. Sillä ei ole mitään merkitystä voiko parantua vai ei. Sitä et sen enempää sinä kuin minä voi tietää, tuskin kukaan. Maailmassa on aivan liikaa ihmisiä, lääkäreitä, psykologeja yms. jotka "tekevät" ihmisistä toivottomia tapauksia. Kellään ei ole mielestäni oikeutta sanoa toiselle ihmiselle, että hän ei voi parantua. Tässä asiassa ei ole mitään absoluuttista totuutta, jonka voi sanoa. Kysymys on kuitenkin mielen, ei kehon sairaudesta. Ihmisen "mieli" tunnetaan vieläkin hyvin pintapuolisesti sen kertomiseen, että joku on parantumaton. Jos pelkästään ihmisen mielen terveyden määritteleminen on vaikeaa. Joissain sosiaalisissa ympäristöissä tietty ihminen voi olla terve, joissain sairas. Riippuu määritelmästä.

Itse pidän itseäni kaikkea muuta kuin tekopyhänä ihmisenä. En myöskään pidä teeskentelystä. Asiat pitää sano suoraan. En kuitenkaan koskaan uskaltaisi sanoa masentuneelle ihmiselle, että et voi parantua. Todennäköisyys, että olisin väärässä on aika suuri. Mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä liikutaan niin puolifilosofisella ja harmaalla alueella, että tuskin kukaan pystyy koskaan antamaan siihen liittyviin kysymyksiin selkeitä ja vedenpitäviä vastauksia. Esimerkki: pystyn 100% varmuudella esittämään sinulle masentunutta niin, ettet tiedä esitänkö vai olenko tosissani. Mitä minunkaltaiselleni ihmiselle pitäisi sanoa? Että en pysty paranemaan. Kun tämä on sanottu, tadaa, koen ihmeparantumisen. Olenko sairas vai terve? Totta, hieman kärjistetty esimerkki, mutta yritän vain kertoa sen, kuinka harmaalla alueella liikutaan.

Tarkoitukseni ei ole haastaa riitaa. Mikäli mielipiteeni tuntuvat hyökkääviltä, olen pahoillani. Itse yritän vain elämässäni korostaa toimintaa turhan puhumisen ja määrittelemisen sijaan. Olen nähnyt tämän monesti toimivan. Itse en alkaisi masentuneen ihmisen kanssa hänen masennuksestaan sen syvemmin keskustelemaan. Se olisi molemmille osapuolille turhan raskasta. Sitä varten maailmassa on koulutettuja ihmisiä. Yrittäisin mieluummin vaikka viedä "kaverin" ulos kävelemään tai punttisalille tai vaikkapa kalaan. Mikäli ei ole varma siitä, mihin keskustelun haluaa johtavan, voi olla parempi, ettei sitä aloita. Se voi johtaa jonnekkin, minne ei pitäisi.

 

[finnishninja]

Re: Re: Re: Re: Re: Itseensä käpertyminen ja masennukseta parantuminen

Viestin lähetti Axel K.
Kellään ei ole mielestäni oikeutta sanoa toiselle ihmiselle, että hän ei voi parantua. Tässä asiassa ei ole mitään absoluuttista totuutta, jonka voi sanoa.

Olen tästä hieman eri mieltä. Ajattelin nimittäin ennen juuri samalla tavalla kuin kirjoitat viestissäsi. Muutin tosin mielipiteeni, kun minulle esitettiin asia näin: "Olen sairas. Joudun syömään rauhoittavia lääkkeitä selviytyäkseni päivän askareista ja näin tulee olemaan koko elämäni. Älä käsittele minua kuin lasia - en ole mikään idiootti." Syvistä masennustiloista kärsivä ihminen on monesti todella lahjakas. Hänen kanssaan voi keskustella ihan mistä vaan, myös hänen sairaudestaan jos se hänelle sopii.

En kuitenkaan alkaisi selittämään kenellekään puolitutulle totuuksia, joita hän ei minun suustani kaipaa. Se ei ole soveliasta muissakaan tapauksissa.

Itse en alkaisi masentuneen ihmisen kanssa hänen masennuksestaan sen syvemmin keskustelemaan. Se olisi molemmille osapuolille turhan raskasta.

Tähän tilanteeseen joutuu aniharvoin. Itse olen elänyt tilanteessa, jossa toinen puoli on ollut jatkuvan avun tarpeessa. Koin sen hänelle erittäin tärkeänä, että olin paikalla ja kykenin keskustelemaan tarpeen vaatiessa. Raskasta? Kyllä, äärimmäisen raskasta ja kuluttavaa. Tosi on että alalla on paljon auttamaan kykeneviä, mutta myös mielenterveyden horjuessa ihminen tarvitsee itseään lähellä olevia henkilöitä. Ammattiauttajat eivät voi korvata tätä.

Ymmärrän pointtisi. Monesti keskustelu asiasta vain nostaa tilannetta ja ahdistaa sitäkin enemmän. Mutta toisinaan keskustelun tarve on todella kova. Sitäpaitsi, sairauksista keskustelun ei tarvitse olla välttämättä mustaa ja raskasta. Usein pelkästään se, että kuuntelee keventää ahdistuneen taakkaa.

 

[c'elysee]

Luin melko pitkään tätä ketjua ja masennuin. Eiih, piti sanomani, että masennuin siitä, kun en jaksanut lukea loppuun asti. Paljon hyvää asiaa on kirjoitettu.

Itse en ole kokenut mitään syvällistä masennusta koskaan. Yritän löytää kaikista elämän pienistä asioista sen positiivisen puolen. Sen sijaan sellaisia päiviä tulee eteen useinkin, että mikään ei kiinnosta ja kaikki tuntuu aivan yhdentekevältä.

Luulen löytäneeni ainakin omalta kohdaltani syyn tuohon mielialojen vaihteluun biorytmeistä. Jostain syystä uskon niihin kuin pukki suuriin sarviin. Jos nimittäin tulee sellaisia päiviä, että mieli on maassa ja kaikki lyö vastaan, niin siihen ei todellakaan auta mikään. Asia on vain tiedostettava ja odotettava pari päivää, niin hokkus pokkus, taas on keho ja mieli täynnä energiaa. Korkeintaan pari olutta voi helpottaa huonoina päivinä, mutta sitäkään ei kannata ylen määrin juoda. Puoli koppaa riittää.

 

[Oloneuvos]

Viestin lähetti champselyse
Luin melko pitkään tätä ketjua ja masennuin. Eiih, piti sanomani, että masennuin siitä, kun en jaksanut lukea loppuun asti. Paljon hyvää asiaa on kirjoitettu.

Ihan samoin kävi minulle aiemmin. Kun olen luonteeltani positiivinen ihminen, pyrin näkemään suossakin reunat. Siellä ei enää upota. Ja joskus on oltu siellä kaulaa myöten, mutta ylös on tultu silti. Ihmiselle, joka on masentunut on turha sanoa, että piristyhän, kyllä se siitä.

Masennuksen syyhyn on päästävä käsiksi ja pyrittävä poistamaan aiheuttaja tai ainakin auttamaan toista oppimaan tulemaan toimeen mahdollisesti elämään vastentahtoisestikin kuuluvan asian kanssa. Nykyään hoidetaan usein enemmänkin oireita kuin syytä. Siksi asiat korjaantuvat vain pintapuolisesti.

 

[Iceman]

Viestin lähetti Oloneuvos
Masennuksen syyhyn on päästävä käsiksi ja pyrittävä poistamaan aiheuttaja

Exactly.

Itse vastasin kysymykseen kohdan Jotain muuta, mitä? kun oikeastaan sopivaa ei ollut tarjolla. En masennu mutta se ei tarkoita että joka päivä olisi kukkasia, rauhaa ja rakkautta.

Luonnollisesti minua vituttaa joskus siinä missä ketä tahansa muutakin mutta näinä hetkinä astun elämästäni ulos ja ylös tarkastellen elämääni riittävän pitkällä aikajanalla. Tähän mennessä olen tullut siihen tulokseen, ettei minulla niin kurjasti mene; olen hengissä, suht terve ja kämppä pään päällä. Perustarpeet tyydytetty. Muu on hienosäätöä.

Ja sitäpaitsi, aina voi lohduttautua sillä, että ongelmasi eivät vaivaa sinua enää sadan vuoden päästä. Siihen asti kokeillaan ottaa irti paras mitä tästä elämästä saa.

 

[finnishninja]

Yleensähän tälläisissä ketjuissa käsitellään lähes poikkeuksetta asian nurjaa puolta, eli pahoinvointia. Miksi emme tosiaan voi keskustella myös hyvinvoinnista? Mistä johtuu ettei hyvinvointi puhuta samalla tavalla kuin pahoinvointi?
Ehkä hyvinvointi lasketaan ongelmattomaksi tilaksi ja näin ollen tarvetta keskusteluun ei ole.

Hyvästä fiiliksestä ja positiivisyydestä tulee aina mieleeni eräs ystäväni, jolla on ilmiömäinen taito kääntää kaikki positiiviksi. Oli sitten kysymys mistä tahansa. Hänen tyttö-ystävänsä räjähti hänelle kerran sanoen: "Kyllä mua sitten vituttaa tuo sun ainainen positiivisyys! Sano nyt edes joskus että sua vituttaa!" Ei voinut kun nauraa...

 

[varjo]

en ehdi kunnolla vastata koska vietän viikonlopun metsässä, palaan asian sunnuntaina:
mutta...

"Tämä saattaa tulla sinulle järkytyksenä, mutta magneettikenttä ei kerro elektronille yhtään mitään. Kysymyksessä on vain luonnontieteelle tyypillinen tapa jäsentää tapahtumia. Selitysmalli muiden joukossa. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa elektronin liikumisen olevan jumalan tahdon ilmausta. Elektronin liikettä on tietysti mukava ja helppo ajatella ihmisen toiminnan kaltaisena. "

Tämä saattaa tulla järkytyksenä mutta toinen meistä tietää mistä puhuu, toinen ei. Ainakin tässä asiassa.
Tietenkään kenttä ei " kerro" mitään mutta...otapa asiasta selvää ja palataan sitten astialle.

Olen ehkä fakki-idiootti mutta jotkut asiat hallitsen.

"Miten sinulla voi olla tietoa kohteesta a) jos et erota sitä kohteesta b)"

Tieto on olemassa silti riippumatta tiedänkö mitä se tarkoittaa. Voin sanoa että jos kaksi fotonia osuu silmiini toinen on "punainen" toinen "sininen" vaikka en sano kumpi on kumpaa. Minulla on jo tieto siitä että tuollaiset osuivat silmiini.
Sitten nimeän vain toisen "punaiseksi" ja nyt tiedän kumpi on kumpi, aivan hyvin voisin nimetä ne toisinpäin.

"Minä muuten paitsi näen värejä ja muotoja, haistan hajuja, kuulen ääniä jne. jne."

Et näe Piste. tutustu biologiaan viikonloppuna ja palaamme asiaan.

Viesti on ylimielinen mutta valitettavasti tässä tapauksessa vastapuolen tiedot keskustelun alaisista asioista ovat liian vajaat kunnolliseen keskusteluun. Tämän kyllä jokainen voi todeta aivan itse selaamalla "internettiä" hieman näitten asioitten tiimoilta.

 

[finnishninja]

Viestin lähetti varjo
en ehdi kunnolla vastata koska vietän viikonlopun metsässä, palaan asian sunnuntaina:
mutta...

"Tämä saattaa tulla sinulle järkytyksenä, mutta magneettikenttä ei kerro elektronille yhtään mitään. Kysymyksessä on vain luonnontieteelle tyypillinen tapa jäsentää tapahtumia. Selitysmalli muiden joukossa. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa elektronin liikumisen olevan jumalan tahdon ilmausta. Elektronin liikettä on tietysti mukava ja helppo ajatella ihmisen toiminnan kaltaisena. "

Tämä saattaa tulla järkytyksenä mutta toinen meistä tietää mistä puhuu, toinen ei. Ainakin tässä asiassa.
Tietenkään kenttä ei " kerro" mitään mutta...otapa asiasta selvää ja palataan sitten astialle.

Olen ehkä fakki-idiootti mutta jotkut asiat hallitsen.

"Miten sinulla voi olla tietoa kohteesta a) jos et erota sitä kohteesta b)"

Tieto on olemassa silti riippumatta tiedänkö mitä se tarkoittaa. Voin sanoa että jos kaksi fotonia osuu silmiini toinen on "punainen" toinen "sininen" vaikka en sano kumpi on kumpaa. Minulla on jo tieto siitä että tuollaiset osuivat silmiini.
Sitten nimeän vain toisen "punaiseksi" ja nyt tiedän kumpi on kumpi, aivan hyvin voisin nimetä ne toisinpäin.

"Minä muuten paitsi näen värejä ja muotoja, haistan hajuja, kuulen ääniä jne. jne."

Et näe Piste. tutustu biologiaan viikonloppuna ja palaamme asiaan.

Viesti on ylimielinen mutta valitettavasti tässä tapauksessa vastapuolen tiedot keskustelun alaisista asioista ovat liian vajaat kunnolliseen keskusteluun. Tämän kyllä jokainen voi todeta aivan itse selaamalla "internettiä" hieman näitten asioitten tiimoilta.

Löytyykö täältä joku toinenkin jolle tää on täysin mitäänsanomatonta höpinää? Kyllä nyt on tainnut varjo naukata metsäpullon jo etukäteen....:-)

 

[varjo]

joo ilmeisesti en lähdekään vielä...5 minuuttiin joten selvennetäänpä hieman aikaisempaa vihamielistä viestiä:

Eli elektronit ja magneettikenttä:
-Tietenkään kenttä ei kerro elektronille mitä tehdä mutta jostain kumman syystä silti elektronit tuppaavat kulkemaan juuri niitä ratoja pitkin jotka voidaan ennustaa, riippumatta siitä miksi näitä kutsutaan. ELi kyseessä on ihan universaali ilmiö eikä mitenkään riipu ihmisistä, me vain keksimme selitystapoja ilmiöille.


Jossain kohtaa jokatapauksessa kulkee informaatiota siitä miten elektronin täytyisi kulkea:QED:n mukaan fotonit toimivat viestinviejinä, ilman tietoisuutta mitä luultavimmin.

Ja ihan vinkiksi tosiaan, välttämättä ei kannata yrittää "selittää" asioita alan opiskelijalle.

Mutta koska ilmeisesti hallitset tämän asian minua paremmin niin vaadin selitystä sille miksi elektroni(tai mikätahansa varattu hitu) käyttäytyy magneettikentässä sillä tavalla kun ne käyttäytyvät, lisäksi haluan selityksen sille miksi neutraalit hiukkaset eivät toimikaan samoin. Tämä voi tuntua off-topicilta mutta on olennaista keskustelun kannalta, koska en selvästikään tunne käsiteltävää asiaa tarpeeksi hyvin.

Tietenkin kyseessä on vain meidän luomamme malli mutta itse ilmiöön se ei vaikuta.

"Elektronin liikettä on tietysti mukava ja helppo ajatella ihmisen toiminnan kaltaisena. "

Näinhän ei kukaan tee, enkä missään vaiheessa näin ole sanonutkaan.


Ja näkemiseen ja haistamiseen taas kerran: EI.

Eli sinä et näe mitään värejä tai haista mitään hajuja, sinä vain luulet näkeväsi niitä koska aivosi muuntavat saapuvan tiedon sellaiseen muotoon joka on sinulle tuttu.

Kannattaa ihan tosissaan tutustua hieman käsiteltävään aiheeseen. Toki ilmaisutavassani ja käsityskyvyssäni on aukkoja mutta ne ovat pieniä verrattuna siihen että sinulla juuri asioiden merkitys on hämärtynyt.

finnishninja: en kylläkään juo mutta ehkä grapalla silti on vaikutusta asiaan koska tuli syötyä jonkinsortin metsämarjagrappa brulee (tjsp.) about 1 h sitten.
TAi sitten ne etanat olivat vanhoja...

 

[Mdawg]

Voi luoja. Ketju alkaa kysymyksellä "Miten voit Jatkoaikalainen?" ja nyt ollaan taas, kuudennensadannenseitsemännentoista kerran edetty pisteeseen, jossa varjo laukoo muille universaaleja totuuksia, joilla ei ole hevonpaskaakaan tekemistä alkuperäisen aiheen kanssa.

Niin, itselläni menee erittäin hyvin, joskin kahden (2) Karhu-kopan mysteerinen tyhjeneminen illan mittaan on alkanut pikkuhiljaa masentaa. Ja baarin narikkamaksukin ketuttaa.

 

[finnishninja]

Viestin lähetti varjo
finnishninja: en kylläkään juo mutta ehkä grapalla silti on vaikutusta asiaan koska tuli syötyä jonkinsortin metsämarjagrappa brulee (tjsp.) about 1 h sitten.
TAi sitten ne etanat olivat vanhoja...

Okei. Hyväksytään selitykseksi:-)

 

[ms.qvist]

Olenko minä vain pikkumainen? Jos ei varjon viesteissä niin hirvittävästi aina sitä asiaa ole - jos syvällisesti keskittyy lukemaan, niin kyllä niistä jotain asiaakin saattaa löytyä, tai ainakin jutunjuurta, niin eipä tämäkään viesti kummoisesti ota kantaa itse ketjun kysymykseen. Mikä muuten oli (on edelleen) "Miten voit nykyään jatkoaikalainen".

Viestin lähetti Shadowplay
Hei, täällähän on pitkästä aikaa hauskaa!

Varjo: "Kieli on täydellisesti sopimus, tästä hyvänä osoituksena eri kielet joissa ei välttämättä ole yhtään yhteistä tekijää, pl. se että ihmisen kurkku on rakentunut lausumaan tietyntapaisia äänteitä."

Olisihan se pitänyt arvata; tämä on mahdollista vain Varjolle: ääriskientistinen realismi ja äärikonstruktivismi - samaan aikaan.

Jatkakaa (joskin ihmettelen mikäli Kattilan hermot kestävät kovin kauaa)...

* * *
shadowplay

Niin, shadowplay, kuinka voit? vai hauskaako on kaiken aikaa?

Rohkeasti vaan kivienheittelyn sijaan keskusteluun mukaan, näkökulmia kaivataan lisää.

vlad#16.

 

[Shane]

Kiitos kysymästä, aika huonosti. Opinnot seisoo, rahat lopussa, kesätöistä ei mitään tietoa, naissuhteista ei mitään tietoa.. + vielä jatkuva epäonni joka helvetin pikkuasiassakin. Masentaa väkisinkin.

Lähimmäksi osunee siis tuo vaihtoehto "Olen joskus masentunut, mutta en tarvitse hoitoa enkä apua".

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti finnishninja
Yleensähän tälläisissä ketjuissa käsitellään lähes poikkeuksetta asian nurjaa puolta, eli pahoinvointia. Miksi emme tosiaan voi keskustella myös hyvinvoinnista? Mistä johtuu ettei hyvinvointi puhuta samalla tavalla kuin pahoinvointi?
Ehkä hyvinvointi lasketaan ongelmattomaksi tilaksi ja näin ollen tarvetta keskusteluun ei ole.

Näinhän siinä yleensä ihmisen psyykkisestä (ja samalla myös fyysisestä) jaksamisesta keskustellessa käy, että hyvinvointiin ei juurikaan kiinnitetä huomiota mutta sen sijaan pahoinvointiin kiinnitetään. Toisaalta syyt ovat varsin yksiselitteiset miksi pahoinvointi puhututtaa paljon cenemmän kuin ihmisten hyvinvointi.

Lyhyesti ja todella paljon yksinkertaistettuna, ihmisen voidessa hyvin asiat sujuvat lähes omalla painollaan, kaikki tuntuu onnistuvan ja tuossa tilassa pienet negatiiviset tapahtumat eivat tunnu miltään, olo tuntuu kaiken aikaa positiiviselta - samalla se tavallaan "luo" positiivisuutta ympäristöön ja yhteisöön eli se on eräällä tavalla "tuloa", kun taasen ihmisen kärsiessä masennuksesta tila on kokonaisuudenkin kannalta negatiivinen (ei siis yksilön itsensä kannalta ainoastaan). Tämä negatiivinen tila tuottaa harmia myös muille ihmisille ja joko suoranaisesti tai välillisesti tästä potilaan omasta pahoinvoinnista aiheutuu menetyksiä useammalle kuin yhdelle ihmiselle - menetykset ovat niin henkisiä kuin myös taloudellisia, ja niin valitettavaa kuin se onkin, näiden taloudellisten menetysten arvo korostuu huomattavasti nykyään.

Ehkäpä varjon innoittamana ilmaisen asian seuraavalla "lausekkeella":

hyväolo = tuo energiaa; pahaolo = vie energiaa.

Jokainen voi sitten päätellä kumpi tila on parempi ja kumpaan kiinnitetään enemmän huomiota.

Voi tuossa ylläolevassa viestissä olla järkeäkin, mutta epäilen sen olevan silkkaa blaa-blaa-blaa'ta. Tänään on paska päivä.

vlad#16.

 

[werther]

Tällä hetkellä menee kohtalaisesti, mutta syksyn tulo tuo epävarmuutta elämään. Duuni loppuu kun elokuu loppuu ja jatko on epävarma, etenkin kun nyt tuli rekrytointikielto ja alkoivat yt-neuvottelut. Opintolainaa pitäisi alkaa myös maksella takaisin, ja vaikka sitä ei ole kuin 5000€, niin edessä on myös HELVETIN KALLIS remontti taloyhtiössä. Kaikki vesijohdot ja viemärit uusiksi. Siinä ei 10 000€ riitä. Jos edes voisi saada ansiosidonnaista, mutta eihän puoli vuotta töissä riitä.

Ainakin silloin kun on konkreettisia huolia joiden eteen on pakko tehdä jotain, niin ei ehdi vaipua angstiin, vaan voi potea pelkkää vitutusta, joka on hieman eri asia ja paljon helpompi kärsiä henkisesti. Tuo angstin käsite liittyy minulla jonkinlaiseen eksistentialistiseen itsensä etsimiseen ja ajoittaiseen itsesäälissä piehtaroimiseen. Se on jonkinlaista epämääräistä kaipausta johonkin jota ei välttämättä edes ole olemassa. Kaikkein ankarimmin se iskee yleensä huhtikuussa, mutta nyt olen kahtena vuotena osannut odottaa sitä ja moisen kyttäyksen takia se meni sitten ohi lähes huomaamatta.

 

[Kattila]

Ihan kiusallani jatkan vielä tätä hommaa. Mahdollinen piikikkyys ei ole seurausta niinkään ylimielisyydestä vaan turhautumisesta. Viemme tilaa aiheeseen liittyvältä keskustelulta ihan vain puhuaksemme toistemme ohi. Luulisi sinunkin sen huomaavan, mutta ehkä asian myöntäminen voisi käydä ammattiylpeytesi päälle, ts. ihan sama mitä kukin opiskelee, jos ei ole kielellistä kompetenssia selvittää sitä, mistä toinen on puhumassa. Sanojen merkitykset eivät ole arkielämässä ihan niin yksiulotteisia, kuten toivon tällä fakki-idiootti jutulla käyneen selväksi.

Viestin lähetti varjo

Eli sinä et näe mitään värejä tai haista mitään hajuja, sinä vain luulet näkeväsi niitä koska aivosi muuntavat saapuvan tiedon sellaiseen muotoon joka on sinulle tuttu.

No niin, miksi tämä muoto on minulle tuttu. Uskotko sen selviävän sillä, että tarkastellaan elektronien liikkeitä magneettikentässä tms. Miksi muuten kutsuisit tätä minulle tuttua muotoa, jossa tämä informaatio minulle näyttäytyy? Minä kutsun sitä tajunnaksi, tai tietoisuudeksi. Selventääkö tämä asiaa? Tällä tietoisuudella taas on erilaisia sisältöjä, se on siis aina tietoisuutta jostakin. Nähdäkseni masennuksessa on ensisijaisesti kysymys siitä, että tietoisuuden sisällöt muuttuvat, maailma näyttäytyy erilaisena kuin ennen. Mikäli masennuksesta haluaa eroon, tarkoittaa se sitä, että haluaa maailman näyttäytyvän erilaisena kuin se näyttäytyy. Jos masennuksesta hankkiutuu eroon napsaisemalla pillerin silloin, toisen tällöin, säilyy ihmisen mielessä luultavasti se seikka että masennus ei välttämättä ole poistunut, vaan pillerien syönnin lopettaminen palauttaisi maailman siihen samaan lohduttomuuteen ja kaaokseen, jossa se oli aiemminkin. Samoin kuin sinä oletat elektronin jatkavan liikerataansa silloinkin, kun et ole sitä katsomassa.

Viestin lähetti varjo

Tieto on olemassa silti riippumatta tiedänkö mitä se tarkoittaa. Voin sanoa että jos kaksi fotonia osuu silmiini toinen on "punainen" toinen "sininen" vaikka en sano kumpi on kumpaa. Minulla on jo tieto siitä että tuollaiset osuivat silmiini.
Sitten nimeän vain toisen "punaiseksi" ja nyt tiedän kumpi on kumpi, aivan hyvin voisin nimetä ne toisinpäin.

Olenko ainoa, josta tuo ensimmäinen lause vaikuttaa paradoksilta? Miksi toinen fotoni on erilainen kuin toinen? Miksi kyseessä on kaksi eri väriä, eikä saman värin eri sävyjä? Olisiko tämä ikään kuin sopimuksenvarainen asia. Harrastatko kaunokirjallisuutta? Olen kuullut, että Peter Hoegin Lumen taju sivuaa aihetta jollain tavoin. Jos luppoaikaa löytyy, niin siitä vaan.

Viestin lähetti varjo

Tietenkin kyseessä on vain meidän luomamme malli mutta itse ilmiöön se ei vaikuta.

Ilmiöitä ei ole olemassa ilman havaitsijaa. Ero Galileo Galilein ja skolastikkojen välillä voisi kenties selventää asiaa: munkki ja Galle kiipeävät Pisan torniin tekemään fysiikan kokeita, toisin sanoen nakkelemaan kiviä. Toinen heistä katsoo tippuvaa kiveä toinen sitä liikerataa, jota kivi kulkee allaolijoiden niskaan -> erilaiset selitysmallit, koskevat
eri ilmiöitä, vaikka tapahtumasarja onkin sama. Näihin tapahtumiin an sich meillä ei ole pääsyä, ainoastaan siihen millaisena ne ilmenevät meille, siis ilmiöihin.