Kuka sen sitten määrittelisi, kuinka paljon työttömän niitä marjoja pitäisi kerätä päivässä, että olisi oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Ja millä rahalla palkattaisiin heille työnjohtajat. Vai hoidettaisiinko homma siten, että työnantajat voisivat aamulla soittaa työnvälitykseen ja pyytää, että tänne tänään 10 työtöntä kiitos.
Asiasta ihan kolmanteen, itselläni on punavihervärisokeus, ja minulta ei esim. puolukoiden poimiminen onnistu ollenkaan, kun nään sen marjan kun silmät on siinä n. 20 sentin päässä puolukanvarvusta. Voin taata, että oli aika nöyryttävää, kun alakoululaisena opettaja osoitti metsäretkellä viereiseen mäkeen ja sanoi, että käykääpä poimimassa tuosta puolukoita ja minä olin että höh, missä niitä on. Luulenpa, että monella työttömällä on samantyyppinen vaiva, joka tekee heille tietyt työt mahdottomiksi.
Parhaan työttömät tekemään jotain hyödyllistä ehdotuksen kuulin edellisen laman aikana eräältä silloiselta kolleegaltani. Jokaiselle työttömälle annetaan tietty alue kaupungista vastuulle, jossa he valvovat ettei rikoksia tehdä työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. No kysäisin, että miltäs se sitten tuntuisi kun korttelin viinaan menevä pitkäaikaistyötön tulisi pidättämään häntä epäiltynä rikoksesta x, niin sain kuulla olevani lälly viherpiipertäjä, joka hyväksyy muiden verovarojen väärinkäytön eikä halua järjestystä yhteiskuntaan. Sen jälkeen ei ole enää tarvinnut ihmetellä, miten eräät hirvittävät tapahtumat ovat olleet maailmanhistoriassa mahdollisia.
Aiemmin jo kirjoitin, että kyllä se on näkemys paremmasta ja tulevaisuudenusko, joka saa ihmisiä toimimaan, ei pakko ja rangaistuksen uhka, vaikka monet niin tuntuvat uskovankin.
Ja kun joku sanoo, että ihminen on luonteeltaan laiska niin jos luvataan 10 000 €, jos kävelee Helsingistä Joensuuhun, niin uskon, että aika moni laiska työtön lähtisi yrittämään. Eli kyse on kuitenkin vain oikeanlaisesta motivoinnista työntekoon, kaikilla se ei kuitenkaan ole raha.