Miten tilaat pihvisi ravintolassa?

[puuha-pete]

Jep. Jossain paikoissa on keskelle pöytää integroitu infrapunagrilli, jossa ruokailijat voivat makunsa mukaan grillailla lihat itse.

Vähän aiheen sivusta, mutta onko tällaista paikkaa tarjolla Helsingissä? Kuulostaa mielenkiintoiselta.

 

[Hemingway]

Ystäväni on kokki ja hän tuumasi kerran, kun oli pihvin paistamisesta kyse, että tuntuu lihan totaaliselta haaskaukselta jos joku tilaa sisäfilettä well donena ja sitä se minustakin on.

Minä taas uskon, että kyseessä on osaksi aikaan kuuluva muoti-ilmiö. Jos jonkun suuhun kypsä pihvi maistuu paremmalta, niin sitten se maistuu. Se vain on niin.

Ihan sama muidenkin makuihin liittyvien asioiden kanssa. Jos jonkun mielestä viini on pahaa, niin se on pahaa.

 

[Sistis]

Minä taas uskon, että kyseessä on osaksi aikaan kuuluva muoti-ilmiö. Jos jonkun suuhun kypsä pihvi maistuu paremmalta, niin sitten se maistuu. Se vain on niin.

Minä taas tulkitsin asian niin, että tässä ei kyseenalaistettukaan sitä, etteikö näin voisi olla. Tässä kyseenalaistettiin se, että kannattaako kypsä pihvi tehdä sisäfileestä, vai voisiko sen tehdä jostain muusta kehon osasta, koska läpi kypsänä tuo sisäfileen erikoisuus ei oikein tule enää esiin...

Vähän sama kuin se, että kyllä viskin saa juoda colalla, jos siitä tykkää eniten. Mutta ei sitä drinkkiä kannata noista kalleimmista laatuviskeistä tehdä. Jack Daniels kelpaa tuohon tarkoitukseen hyvin...

 

[#71]

Mediumia olen tähän asti suosinut, ja hyvältä on maistunut. Raaemmat ovat aina herättäneet jonkinlaisia ennakkoluuloja, se myönnettäköön. Pitää kuitenkin laajentaa näkemystä ensi kesänä ja hypätä medium rareen.

 

[ReijoRotta]

Jep. Jossain paikoissa on keskelle pöytää integroitu infrapunagrilli, jossa ruokailijat voivat makunsa mukaan grillailla lihat itse.

Todennäköisesti joku halpisrafla, jossa omistaja-kokki-tarjoilija-siivoja on vittuuntunut tyytymättömiin asiakkaisiin ja ajatellut että "perkele rillakkaa ite jos ei kelpaa"

Tilaan yleensä mediumin, ja en missään Micheliineissä kuleskele.. Joskus ottanut tuon medium raren ja saanut joko mediumin tai raren joka on liian raaka mun makuuni.

 

[Rod Weary]

Minä taas uskon, että kyseessä on osaksi aikaan kuuluva muoti-ilmiö. Jos jonkun suuhun kypsä pihvi maistuu paremmalta, niin sitten se maistuu. Se vain on niin.

Sama homma pastan kanssa. Tähän aikaan kuuluu muoti-ilmiö keittää pasta al denteksi. Jos veteläksi mössöksi keitetty maistuu jonkun suussa paremmalta, niin sitten se maistuu.

 

[Murmeli]

Silloin harvoin, kun on mahdollisuus raflassa murkinoida on valinta medium rare. Taloudellisesti mahdotonta on kovin laadukkaissa ravintoloissa vierailu meille, joten kun tilaa medium rare on todennäköisempää, ettei saa lähes kypsää pihviä.

 

[sampio]

Minä taas uskon, että kyseessä on osaksi aikaan kuuluva muoti-ilmiö. Jos jonkun suuhun kypsä pihvi maistuu paremmalta, niin sitten se maistuu. Se vain on niin.

Ihan sama muidenkin makuihin liittyvien asioiden kanssa. Jos jonkun mielestä viini on pahaa, niin se on pahaa.

Aika pitkäaikainen muoti-ilmiö on kyseessä.

Jokainen saa kyllä puolestani pitää mistä pitää, jos on kokeillut edes kohtalaisen laajasti muita vaihtoehtoja. Pelkkä ennakkoluuloisuus ei taas oikein uppoa mulle. Eikä se, ettei omaa makuaistia edes yritetä kehittää, vaan jumitetaan tarkoituksella kuusivuotiaan makutottumuksissa. Toki ymmärrän kyllä sen, ettei ruoka ole kaikille intohimo, kuten itselleni. Silti hiukan sitä palettia auki, hei.

 

[Hemingway]

Aika pitkäaikainen muoti-ilmiö on kyseessä.

Miten pitkä, lieneekö edes paria sataa vuotta?

Eikä se, ettei omaa makuaistia edes yritetä kehittää, vaan jumitetaan tarkoituksella kuusivuotiaan makutottumuksissa.

Mitä makuaistin kehittäminen tarkoittaa käytännössä? Sitäkö, että on samaa mieltä kuin arvolinjoja vetävät asiantuntijat? Minulla on esimerkiksi viinien suhteen sama ongelma kuin tällä kyselijällä. En aisti niistä eroja. Viinin mausta pidän, mutta siihen se jää.

Toinen kysymys on se, miksi makuaistia pitäisi kehittää? Jos ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, niin eikö se riitä jos ei sitten harrasta maistelua? Pitääkö maistelustakin tehdä koko kansan velvollisuus?

 

[kananlento]

Sivistymätön ja tyhmä, mutta tietämätön siitä itse. Ja jos joku tästä nyt riemastuu, niin toistettakoon että en väitä näiden ihmisten olevan sivistymättömiä ja tyhmiä, vaan se on se kuva, joka minulle muodostuu ihmisisestä jota en sen paremmin tunne.

Mä kyllä ihmettelen tällaista ajattelutapaa. Toki jokainen tyylillään, mutta en ole päässyt siihen logiikkaan sisään, että miten makuasian perusteella voi tuomita jonkun ihmisen tyhmäksi ja sivistymättömäksi.

Itse olen saanut syödä hyvin tehtyjä pihvejä laidasta laitaan ja siitäkin huolimatta omaan makuuni osuu parhaiten welldone-pihvi. Se yksinkertaisesti maistuu parhaalta. Tää on vaan mun mielipide.

 

[Rod Weary]

Miten pitkä, lieneekö edes paria sataa vuotta?

Jos tunnet yhtään ruokakulttuurin kehitystä, niin et heittele tuollaisia kommentteja. Ruokailu on muuttunut sivistysvaltioissa eloonjäämisestä kohti elämyksiä. Samoin maustamisen ja kypsentämisen suhteen mennään nyt makuelämysten eikä silkan säilyvyysongelmien ehdoilla. Hyvälaatuisen lihan voi jättää hyvinkin raa'aksi maun pysyessä edelleen hyvänä. Toista se oli silloin, kun kaikki kypsentämätön liha maistui mädälle.

Mitä makuaistin kehittäminen tarkoittaa käytännössä? Sitäkö, että on samaa mieltä kuin arvolinjoja vetävät asiantuntijat? Minulla on esimerkiksi viinien suhteen sama ongelma kuin tällä kyselijällä. En aisti niistä eroja. Viinin mausta pidän, mutta siihen se jää.

Se kehittäminen tarkoittaa käytännössä, että oppii erottamaan aromit ja niiden väliset erot. Muuten jämähtää tuolle tasolle, missä sinä olet. Kuten sanoit, se on sinun ongelmasi. Se ei silti tarkoita sitä, että sinun tapasi olisi mitenkään oikea. Sinun tapasi (oma tulkintani) on se, että ei edes kokeilla mitään uutta tai hyväksi tiedettyä, koska "en kuitenkaan havaitse eroa". Jos kokeilee eikä silti huomaa eroa, voi pysyä halvoissa ja turvallisissa vaihtoehdoissa. Ei ole pakko osata. Mutta jos arvostelee hifistelijöitä, pitää olla kompetenssia.

Toinen kysymys on se, miksi makuaistia pitäisi kehittää? Jos ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, niin eikö se riitä jos ei sitten harrasta maistelua? Pitääkö maistelustakin tehdä koko kansan velvollisuus?

Makuaistia kannattaa kehittää siksi, että voi vertailla asioita. Jos ei ole koskaan maistanut medium-pihviä, koska se punertava liha on ällöä, niin ei kannata retostella sillä, että tilaa pihvinsä aina kypsänä.

 

[Vanha Len]

Sisäfile mediumina tai sitten selkeästi tartar pihvinä. Maksa myös medium tai plussa päälle. Liian kypsä nauta muuten maistuu suht paljon maksalle. Pihvilihan tuhlaamista. Jos kypsää haluaa niin sitten mehevää possua tai kanaa.

 

[sampio]

Miten pitkä, lieneekö edes paria sataa vuotta?

Käsitän muoti-ilmiön himppasen lyhyemmäksi ilmiöksi.

Mitä makuaistin kehittäminen tarkoittaa käytännössä?

Toinen kysymys on se, miksi makuaistia pitäisi kehittää?

Makuaistin kehittäminen... makutottumukset ehkä olisi parempi termi, sorry. Makuaistia voi toki kehittää vaikkapa mun tyylilläni, että pyrin tunnistamaan ruoan aineosia syödessäni ja varsinkin analysoimaan, tuleeko halutut maut esiin. Mutta makutottumukset oli se mitä hain - makujen yhteensopivuus ja toistensa tukeminen, purutuntuma, raaka-aineiden kypsyydet yms. Aika moni aikuinen ihminen vetää sillä vetisellä spaghetilla ja kuivilla broilerin rintafileillä, kunhan vaan kermaa on yllin kyllin. Rasvan ja suolan liitto maistuu varmasti isältä pojalle, mutta ei siinä pelkästään paljon ideaa ole. Mielikuvituksetonta ja raaka-aineiden omaa makua kunnioittamatonta.

 

[sampio]

Itse olen saanut syödä hyvin tehtyjä pihvejä laidasta laitaan ja siitäkin huolimatta omaan makuuni osuu parhaiten welldone-pihvi. Se yksinkertaisesti maistuu parhaalta. Tää on vaan mun mielipide.

Saat pitää sen, mutta kysyn silti, että pidätkö myös purutuntumaa yhtä hyvänä kuin mediumissa tai raaemmassa?

 

[muaddib]

Toinen kysymys on se, miksi makuaistia pitäisi kehittää? Jos ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, niin eikö se riitä jos ei sitten harrasta maistelua? Pitääkö maistelustakin tehdä koko kansan velvollisuus?

No vaikkapa siksi, että on aika rasittavaa järjestää ruokailua useammalle kuin kolmelle nykysuomalaiselle, kun joukkoon mahtuu aina se puolitusinaa ruokamonivammaista (allergioita ei lasketa), jolloin aidon demarihenkisesti koko porukka sitten päätyy syömään niiden muutaman 4-vuotiaan tasolle jääneen makutottumusten mukaan.

muaddib

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Ravintolassa pihvit kyllä menee aikalailla wikipedian mukaan. Eli katsokaas täältä. Jos tilaatte medium raren niin uskoisin sen olevan aika paljon raaempi kuin medium -

wikipedia/pihvi

Itse pyydän medium miinusta...

 

[Hemingway]

Se ei silti tarkoita sitä, että sinun tapasi olisi mitenkään oikea.

Jos minusta jokin ruoka maistuu hyvälle ja toinen ei, niin mielestäni olen silloin oikeassa. Joku toinen kokee ruoan maun eri tavalla, eikä minulla ole siihen nokan koputtamista. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi minun pitäisi valita asiantuntija esikuvaksi ja pyrkiä hänen makuaistimuksiinsa, vaikka omani olisivat erilaisia.

Minä pidän baletista, oopperasta ja taitoluistelusta, vaikka olen haiseva ja nukkavieru heteromies. Saatan myös suositella muille näitä taiteen muotoja, mutta jos he eivät niistä pidä, niin hyväksyn sen, enkä ylennä itseäni normiksi kuvitellen, että toisten erilaiset mieltymykset johtuvat vain siitä, että he eivät ole kehittäneet itseään.

Minusta myös voisi rehellisesti myöntää, että ruoka ja juomat ovat nykymaailmassa merkittävältä osin silkkaa brassailua. Esimerkiksi sokkoteisteissä viiniasiantuntijat eivät ole erottaneet toisistaan aina edes puna- ja valkoviintä. En minä makujen merkitystä kiellä, mutta maut ja identiteetti pitäisi erottaa toisistaan.

 

[sampio]

Minusta myös voisi rehellisesti myöntää, että ruoka ja juomat ovat nykymaailmassa merkittävältä osin silkkaa brassailua. Esimerkiksi sokkoteisteissä viiniasiantuntijat eivät ole erottaneet toisistaan aina edes puna- ja valkoviintä. En minä makujen merkitystä kiellä, mutta maut ja identiteetti pitäisi erottaa toisistaan.

Olen tästä pitkälti samaa mieltä, mutta en näe tätä vertailukelpoisena kahden eriasteisen kypsennyksen kanssa. Jos täällä väitettäisiin, että paremmat ihmiset tunnistavat koben lihan, suomalaisen herefordin ja jonkun brassikarjan lihat toisistaan, sekä suomalaisistakin sen, onko laiduntanut vapaana vai ei, voisin syyttää jo hiukan brassailustakin. Mutta nyt on siis kyse kypsyysasteista, joissa on kyllä aikalaille erilaiset suutuntumat.

 

[Rod Weary]

Jos minusta jokin ruoka maistuu hyvälle ja toinen ei, niin mielestäni olen silloin oikeassa. Joku toinen kokee ruoan maun eri tavalla, eikä minulla ole siihen nokan koputtamista. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi minun pitäisi valita asiantuntija esikuvaksi ja pyrkiä hänen makuaistimuksiinsa, vaikka omani olisivat erilaisia.

Oikein ja väärin, kunnes toisin todistetaan. Saat pitää kypsästä pihvistä vasta silloin, kun tunnet raaka-aineen (eli tässä tapauksessa vaikka härän sisäfileen) niin hyvin, että pystyt analysoimaan nuo eri kypsyysasteiden vivahde-erot ja muut hienoudet. Siihen asti olet sivistymätön moukka, joka ei vain tiedä paremmasta.

 

[tinkezione]

Kaikkihan nykyään on brassailua. Jos et sokkomaista kaikkia oluita, viinejä ja muita lillinkejä kerrasta oikein ja arvosta ainakin kolmen eri mantereen viittä eri tuotetta, olet yhteiskuntaan kelpaamaton juntti. Nykyisessä informaatiotulvassa ja minä-minä-minä -mentaliteetin keskuksessa jokaisen täytyy tavalla tai toisella päästä muista päätä ylemmäksi ja rummuttaa sitä myöskin isoon ääneen, jotta ei vahingossakaan kuulu junttien massaan ja "on jotain". Suoritetaan, perkele!

Mitä jää meistä jäljelle? Kasa lihavia luurankoja.

 

[sampio]

Kasa lihavia luurankoja.

Luu ei liho.

 

[tinkezione]

Luu ei liho.

Ajan hengen mukaisesti tuumaan, että junttihan se olet sinäkin, kun et Jarkko Martikaisen 90-luvun hengentuotoksia muista ulkoa. Juntti. Niin kerta!

 

[Fordél]

Vastaus on: en tilaa.

En ymmärrä tätä pihvi-intoilua ja tilaan hyvin hyvin harvoin ravintolassa pihvin. Ainoastaan ulkomailla on tullut tilattua tässä parin vuoden aikana muutama pihvi, mutta niistäkin toinen oli hevosen lihaa ja toinen wienerschnitzel. Ei paljon kysytty pihvin paistosta. Olivat tosin helkkarin hyviä. Mutta noin muuten en innostu yhtään raskaista pihveistä ja kierrän ne kaukaa.

 

[Rod Weary]

Kaikkihan nykyään on brassailua. Jos et sokkomaista kaikkia oluita, viinejä ja muita lillinkejä kerrasta oikein ja arvosta ainakin kolmen eri mantereen viittä eri tuotetta, olet yhteiskuntaan kelpaamaton juntti. Nykyisessä informaatiotulvassa ja minä-minä-minä -mentaliteetin keskuksessa jokaisen täytyy tavalla tai toisella päästä muista päätä ylemmäksi ja rummuttaa sitä myöskin isoon ääneen, jotta ei vahingossakaan kuulu junttien massaan ja "on jotain". Suoritetaan, perkele!

Mitä jää meistä jäljelle? Kasa lihavia luurankoja.

Olet yhteiskuntaan kelpaamaton juntti, jos haluat bitterisi hileisenä, koska kura-lager on juotavaa siinä lämpötilassa. Pitää siis edelleen tietää, mitä arvostelee ja miksi. Tokihan viisaana miehenä tiesit tämän, mutta nousit vaihteeksi takajaloillesi, kun joku toinen nauttii shamppanjansa pikkurilli pystyssä.

 

[Surukuku]

Vastaus on: en tilaa.

En ymmärrä tätä pihvi-intoilua ...

Niin no - täällä nyt etupäässä intoillaan siitä, mikä on (naudanliha-)pihvin oikea kypsyysaste, ei siitä, kuinka useasti moista pitäisi syödä - mieltymykset ja mieliruuat erikseen.