Minä en oikein kyllä ymmärrä tätä ihme venkoilua. Jokainen joka on yhtään perehtynyt (ilman värilaseja tai ainakin vain kevyillä tummennuksilla) Sipilän ja Marinin (Rinteen) hallitukseen, huomaa eron politiikassa. Se, kumpi on järkevämpää, parempaa tai enemmän hyvinvointia lisäävää politiikkaa lienee tulkinta- ja arvokysymys.
Minusta on ihan OK sanoa seuraavaa: Sipilän hallitus oli kapitalistinen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi lähdettiin tukemaan yksityistä sektoria. Ajatuksena se, että työpaikkojen luominen on prioriteetti numero 1. Keinovalikoima oli osaltaan kyseenalainen, mutta tuloksia tuli melkeinpä kiitettävällä tasolla. Samalla kärsimys lisääntyi yhteiskunnassa, kun pitkäaikaistyöttömien tilanne ahdistettiin jo vaikeasti vaikeammaksi, keppiä annettiin työnhakijoille mielummin kuin porkkanaa.
Noh, minun kohdalla tuo yhtälö kuulostaa hyvältä. Lisää työpaikkoja. En osaa kokea syvää empatiaa pelin häviäjiä kohtaan.
Marinin hallitus on onnistunut useassakin asiassa. Näitä olisi ihan hyvä tuoda esiin. Minua korpeaa se, että Marinin hallituksen onnistumisia ei kehdata kertoa, vaan keskitytään keksimään juttuja siitä kuinka ollaan oltu parempia kuin Sipilän hallitus. Lupaan syödä hattuni, jos kahden vuosikymmenen päästä yhteiskuntatieteilijät pitävät Marinin hallitusta parempana työllisyyden nostajana kuin Sipilän. Samoin kun lupaan syödä hattuni jos kahden vuosikymmenen päästä Sipilän hallitus saa paremmat propsit yhteiskunnan heikoimpien tukemisessa.