Miten käy paperilehden?

  • 4 846
  • 34

Miguel

Jäsen
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi ennusti 50-vuotisjuhlanumeronsa kunniaksi paperilehden jokseenkin pikaista näivettymistä. Pari päivää sitten Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen puolestaan arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että mediasisältöjen siirtyminen verkkoon ja talouskriisi uhkaavat koko nykymuotoisen median olemassaoloa.

Sellaisia lausuntoja ammattilaisilta suoraan alan sisältä. Jyrkän taloustaantuman saattoi moni ekonomisti mielessään arvata, mutta harva siitä halusi puhua ääneen, jottei ruokkisi negatiivista kierrettä. Media-alalla kuitenkin näemmä tartutaan härkää sarvista ja esitetään arvioita, jotka voivat johtaa oman työnkuvan muuttumiseen ja oman alan työpaikkojen dramaattiseen vähenemiseen.

Entä mitä ajattelevat lukijat? Tiedetään, paperilehtien valmistaminen ja kuljetus nielevät julmetusti kustannuksia, touhu on erittäin epäekologista ja monien mielestä vanhanaikaistakin, kun aamiaispöydässä luetaan niitä uutisia jotka olivat verkossa jo edellispäivänä. Silti ainakin minä olen siinä määrin vanhanaikainen ja tapojeni vanki, etten halua kuvitella sylimikroa aamiaiseni vieressä, vaan ehta lehti sen olla pitää. Vielä enemmän huolettaa se, että mökkireissuilla ja muilla matkoilla, jolloin on tilaisuus ottaa välimatkaa tietokoneeseensa, pitää olla laite mukana lukemista varten. Sähköiset lukulaitteetkaan eivät nykyisillä käyttöominaisuuksillaan ja hinta/laatu-suhteellaan houkuttele yhtään.

Paperilehtien näivettyminen olisi tappio myös journalismin laadulle. Liian moni hyvä toimittaja rajautuisi ainakin osin järjestelmän ulkopuolelle, koska tiukan rekrytointipolitiikan mediatalot suosivat konemaisen tehokkaita työntekijöitä, jotka pärjäävät verkkomedian reaaliaikaisuuden haasteiden kanssa. Veikkaisin myös, että aikakauslehtimäisten pitkien artikkeleiden suosio vähenisi, sillä niitä lukeva kansanosa tuskin omaksuu kyseisten juttujen lukemista verkosta yhtä vahvasti kuin paperilta.

Paperilehtien väheneminen ja oheneminen on väistämätöntä, mutta tapahtuuko kaikki niin nopeasti ja jyrkästi kuin Aviisi, Hyvärinen ja kumppanit ennustavat?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Suoranaisesti en usko siihen, että paperilehti näivettyy kokonaisuudessaan aivan lähitulevaisuudessa. Mielestäni jo yksin suuret ikäluokat pitävät huolen siitä, että lehtiä tullaan tilaamaan vielä vuosikymmen pari normaalisti - uskon nimittäin siihen, että suurin osa noin 60-kymppisistä ja sitä vanhemmista haluaa lukea lehtensä aamupalalla. Käydä läpi uutiset ja urheilun ja lukea sarjakuvat paperin kahistessa, siihen verrattuna suuri osa heistä voi pitää tietokonetta huonona lehden korvikkeena vaikka voivatkin päivittäin lukea uutiset netistä. Lehti on kuitenkin lehti!

Sanomalehtien tilanne on kuitenkin nykyään olennaisesti huonompi kuin reilu vuosikymmen sitten, mutta erikoislehtien menekki taitaa olla edelleen taattua. Löytyy runsainmitoin lehtiä naisille, miehille ja lapsille - ainakin vielä ja tässäkin tapauksessa uskon, että vielä useamman vuoden ajan, joskin pientä karsintaa tapahtuen. Mutta tämä karsinta ollee luonnollista ja vastaavasti uusia erikoislehtiä tullee tilalle.

Kokonaisuudessa:

Sanomalehtien kohdalla pieniä ja vähälevikkisiä lehtiä poistuu ja uusia ei välttämättä nouse tilalle, vastaavasti erikoislehtien kohdalla karsinnasta huolimatta myös uusia lehtiä tullee tilalle, joten pudotus ei ainakaan lehtien määrässä ole niin suuri - tilaustenmäärien/lehti suhteen lukema voi olla toinen. Erikoislehdille uskallan povata aurinkoisempaa tulevaisuutta, etenkin laajalevitteisille lehdille mutta en jaksa uskoa, että aivan pienelle kohderyhmällekään kohdistetut erikoislehdet kuolevat kokonaan - ilmestymismäärä/vuosi voi tippua mutta muuta muutosta ei välttämättä tapahdu.

Osa lehtistä siirtyy varmasti jossain vaiheessa liki täydellisesti tai täydellisesti sähköiseen muotoon mutta nämä lehdet lienevät sellaisia joiden kohderyhmä profiloituu täysin netinkäyttöön. Toki nytkin on jo täydellisiä verkkolehtiä kuten Jatkoajan-verkkolehti, ennakoimassa tulevaa. Mutta pienenä vähemmistönä nämä tällaiset lehdet ainakin tunnettuudessa ovat (eikä Jatkoaikakaan - verkkolehti siis - kiekkoväen ulkopuolella ole tunnettu nimenä).

En kuitenkaan ryhdy edes ennustelemaan tulevaisuutta parin sukupolven päähän koska tuolloin tilanne ollee jo aivan toinen. Mutta seuraavan vuosikymmenen parin ajan paperinen lehti pitää varmasti pintansa.

vlad.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Paperilehtien näivettyminen olisi tappio myös journalismin laadulle. Liian moni hyvä toimittaja rajautuisi ainakin osin järjestelmän ulkopuolelle, koska tiukan rekrytointipolitiikan mediatalot suosivat konemaisen tehokkaita työntekijöitä, jotka pärjäävät verkkomedian reaaliaikaisuuden haasteiden kanssa. Veikkaisin myös, että aikakauslehtimäisten pitkien artikkeleiden suosio vähenisi, sillä niitä lukeva kansanosa tuskin omaksuu kyseisten juttujen lukemista verkosta yhtä vahvasti kuin paperilta.

Paperilehtien väheneminen ja oheneminen on väistämätöntä, mutta tapahtuuko kaikki niin nopeasti ja jyrkästi kuin Aviisi, Hyvärinen ja kumppanit ennustavat?

Jaa, vähän kaksitahoinen asia - toisaalta kyllä huomaa miten monessa suhteessa valtamedia on myös osa valtakoneistoa. Tämä toimii niin pienessä maassa, jossa kaikki tuntevat toisensa kuin maailman johtavassa suurvallassakin. Parhaat analyysit USA:n politiikasta olen löytänyt netistä, enkä todellakaan perinteisten medioiden sivustoilta. Jotenkin tuntuu siltä, että valtamedia on yhä enemmän konventionaalisuuden ja epäitsenäisen, kritiikittömän ajattelun vallassa. Tässä mielessä perinteisen median alamäki ei olisi niin suuri pudotus kuin voisi kuvitella. Toisaalta taas netissä sitten on järkyttävät määrät puhdasta sontaa, joten jos sanomalehdistö ja perinteinen uutisjournalismi menettävät täysin asemansa niin keskimäärin olisimme varmaan huonommassa tilanteessa kuin nyt. Mutta tuskinpa tässä nyt mitään dramaattista on tapahtumassa - muutos tapahtuu varmasti vähittäin, melkein huomaamatta.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kun oma leipä on aika pitkälti kiinni paperilehden tulevaisuudesta niin kyllähän sitä mielellään toivoo ja uskoo että paperilehti voi hyvin tulevaisuudessakin. Kyllä sähköinen media tulee koko ajan isommaksi ja tämä taantuma voi olla paperilehdelle vaikea pala nieltäväksi, mutta uskon silti että ihan kokonaan paperilehti ei tule lähivuosina, tai edes lähivuosikymmeninä, näivettymään. Kyllä se monelle ihmiselle on edelleen tärkeää saada se lehti mukaan paskalle ja siihen ei sähköinen lehti vielä pysty. Eli nykysukupolvi ei kyllä vielä täysin pysty sopeutumaan sähköisiin lehtiin mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla ihan toinen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Veikkaisin myös, että aikakauslehtimäisten pitkien artikkeleiden suosio vähenisi, sillä niitä lukeva kansanosa tuskin omaksuu kyseisten juttujen lukemista verkosta yhtä vahvasti kuin paperilta

Tämä voi olla harvinaisen tosi asia, muistelen jopa luekeneeni jonkin sortin artikkelin tai uutisen siitä, että ihmiset eivät mielellään lue netistä pitkiä artikkeleja tai juttuja vaan mielummin iskeviä ja lyhyitä kirjoituksia - sellaisia jotka mahtuvat likimain kokonaisuudessaan näytölle siten ettei tekstiä tarvitse laisinkaan rullata nähdäksesi jatkon.

Toivoisin, mikä uutisointi ja artikkeleiden kirjoitteleminen nettiin lisääntyisi, niiden tason säilyvän ennallaan ja asioita käsiteltävän tarvittaessa perinpohjin lyhyiden ja iskevien muutamista lauseista koostuvien "uutisten" sijaan. Tarvittaessa, jos halutaan viitata johonkin, artikkelin perään lähde/linkkiluettelo, johon lukija voi tutustua mikäli haluaa entisestään syventää tutustumistaan aineistoon (toki toivottavaa, että linkit olisivat mahd. puolueettomia jottei näin johdettaisi lukijaa harhaan).

vlad.
 

scholl

Jäsen
Ostin hiljattain Ilta-Sanomien 75v kirjan Uutisia, historiaa ja puheenaiheita. Siinä kerrotaan ajasta, jolloin Ilta-Sanomat oli ensimmäinen, joka kertoi yön tapahtumista, koska he tekivät lehteä silloin, kun aamun lehdet olivat jo painossa ja sähköinen tiedonvälitys ei ollut vielä lyönyt läpi. Sittemmin tilanne on muuttunut. Netissähän jutut ovat välittömästi tapahtumien jälkeen.

Kirjassa sanotaan, että paperilehtien tehtävä on jatkossa kertoa jotakin enemmän, selittää jotain ilmiöitä. Niinhän se onkin, että uutiset ovat oikeastaan menneetkin nettiin ja sanomalehdet tulevat yhä enemmän aikakauslehtimäistymään. Osin ne ovat puhdasta viihdettä. Ihmiset lukevat niitä aikansa kuluksi vaikka lentokoneessa ja osin sitten sieltä voidaan lukea pidempiä juttuja, jotka menevät syvemmälle kuin puhdas uutisten välittäminen.
Eihän kukaan kai oikeasti enää sanomalehtiä uutisten takia lue.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Tämä voi olla harvinaisen tosi asia, muistelen jopa luekeneeni jonkin sortin artikkelin tai uutisen siitä, että ihmiset eivät mielellään lue netistä pitkiä artikkeleja tai juttuja vaan mielummin iskeviä ja lyhyitä kirjoituksia - sellaisia jotka mahtuvat likimain kokonaisuudessaan näytölle siten ettei tekstiä tarvitse laisinkaan rullata nähdäksesi jatkon.
Minä olen ainakin näitä ihmisiä. En mielelläni kovinkaan pitkiä juttuja lue näytöltä, mieluummin paperilta. Pöyristyttävä on ajatus, että kokonaisia kirjoja pitäisi lukea näyttöpäätteeltä. Never!

OK, olen reliikki, mutta ylpeä siitä.

Eihän kukaan kai oikeasti enää sanomalehtiä uutisten takia lue.
Minä luen. Netti on toki nopeampi ja tehokkaampi, mutta haluan silti sen jokapäiväisen Hesarini.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Minä olen ainakin näitä ihmisiä. En mielelläni kovinkaan pitkiä juttuja lue näytöltä, mieluummin paperilta. Pöyristyttävä on ajatus, että kokonaisia kirjoja pitäisi lukea näyttöpäätteeltä. Never!


Juuri tuon takia minä uskon että paperilehden kuolema ei ole ihan niin lähellä kuin monet haluavat uskoa. Itse olen vain (jo?) kolmekymppinen mutta kyllä ne jutut edelleen mieluummin lukee paperilta (paskalla istuessa tai aamiasipöydässä) kuin tietokoneen näytöltä. Onhan näitä kaikenmaailman digipapereita esitelty mutta kuinka lähellä tuotantoa nuo oikeasti on vielä tässä vaiheessa? Veikkaisin että aika monta vuotta menee vielä siihen kun aamupaskalle mennessä otat pienen näytön mukaan ja luet aamun lehden siitä sen "vanhan rapisevan" sijaan.
 

Tumpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lipö ty.
Eihän kukaan kai oikeasti enää sanomalehtiä uutisten takia lue.

Ei se minulle ole ainakaan koskaan ollut se pääsyy. Kyllä ainakin Helsingin Sanomissa ne taustajutut ja näkökulmat kiinnostaa enemmän. Kun vielä hesaria ostin irtonumeroina niin ihan ajanvietteeksi ostin, myöskin lehden esteettisyys merkkaa mulle paljon (taidetta siinä missä musiikkikin).

Paperisen sanomalehden lukemisen vaivattomuus on toistaiseksi vielä ainakin sähköisen maailman tavoittamattomissa.
 

scholl

Jäsen
Veikkaisin että aika monta vuotta menee vielä siihen kun aamupaskalle mennessä otat pienen näytön mukaan ja luet aamun lehden siitä sen "vanhan rapisevan" sijaan.

Ne digimuodossa olevat paperilehden versiot ovat ihan kuolleenasyntyneitä ideoita. Kehitys on mennyt siihen, että verkkolehti on päivittyvä kokonaisuus ja ihmiset vierailevat sivuilla useammin ja käyttävät kerralla vähemmän aikaa.

lehden esteettisyys merkkaa mulle paljon (taidetta siinä missä musiikkikin).

Paperisen sanomalehden lukemisen vaivattomuus

Nuohan eivät sovellu Hesariin lainkaan, vaan johonkin tabloid-kokoiseen lehteen kuten edesmenneeseen Uuteen Suomeen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Minä olen ainakin näitä ihmisiä. En mielelläni kovinkaan pitkiä juttuja lue näytöltä, mieluummin paperilta. Pöyristyttävä on ajatus, että kokonaisia kirjoja pitäisi lukea näyttöpäätteeltä. Never!

OK, olen reliikki, mutta ylpeä siitä.

Täytyy todeta, että minäkin taidan kuulua näihin muinaismuistoihin vaikka minulle ei sanomalehteä tulekaan - erikoisalan lehti kylläkin ja lisäksi tulee osteltua säännöllisesti Tähdet ja avaruus, lehden kiinnostavuuden ja laadukkuuden tähden.

Kirjat on ehdottomasti luettava kirjoina eikä minään muuna, sivujen plärääminen ja kaikki muu kuuluu olennaisella tapaa kirjoihin ja siitä en todellakaan halua luopua. Jo ajatus satojen sivujen lukemisesta sähköisessä muodossa tuntuu puistattavalta ajatukselta...

vlad.
 

Tumpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lipö ty.
Nuohan eivät sovellu Hesariin lainkaan, vaan johonkin tabloid-kokoiseen lehteen kuten edesmenneeseen Uuteen Suomeen.

No ehkä toi tabloid-koko, sillä onhan ne pienempänä mukavempi pitää kädessä vaikka seistessä ja selaaminenkin on helpompaa. Mutta eipä tule mieleen tabloid-kokoista sanomalehteä joka olisi yhtä nautittavaa luettavaa silmille.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ne digimuodossa olevat paperilehden versiot ovat ihan kuolleenasyntyneitä ideoita. Kehitys on mennyt siihen, että verkkolehti on päivittyvä kokonaisuus ja ihmiset vierailevat sivuilla useammin ja käyttävät kerralla vähemmän aikaa.

Totta. Minä näkisin asian niin että verkkolehti on sellainen mistä saadaan erittäin nopeasti pintapuolista tietoa erilaisista asioista, mutta jos halutaan sitä tietoa syvemmältä ja perusteellisemmin niin turvaudutaan edelleen paperilehteen. Lehtien pitäisikin entistä enemmän keskittyä siihen että syvennytään asioihin vakavammin ja paremmin ja jätetään nopea raportointi verkkolehdille. Koska edelleen tilanne on se että suuri osa ihmisistä ei pysty keskittymään kunnolla netistä lukemiinsa uutisiin vaan ne on enemmänkin "pikauutisia" joille haetaan sitten perusteellisempaa ja syvemmälle pureutuvaa versiota paperilehdistä.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Sitäpaitsi vanha Uusi Suomi ei ollut kummoinenkaan lehti. Ei ihme että kaatui.
 

scholl

Jäsen
Jo ajatus satojen sivujen lukemisesta sähköisessä muodossa tuntuu puistattavalta ajatukselta...

vlad.

Kyllähän se on niin, että kaikki pdf-hölmöilyt eli esim. artikkelit, mitkä ovat sähköisessä muodossa pitää ensin printata ulos ennen kuin niitä voi lukea. Syy miksi osa materiaalista on sähköisessä muodossa on vain ja ainoastaan se, että materiaalia voi jakaa helpommin. Ei se tarkoita sitä, että pitäisi olla tampio ja yrittää lukea päätteeltä, vaan printteri höbisemään.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kyllähän se on niin, että kaikki pdf-hölmöilyt eli esim. artikkelit, mitkä ovat sähköisessä muodossa pitää ensin printata ulos ennen kuin niitä voi lukea. Syy miksi osa materiaalista on sähköisessä muodossa on vain ja ainoastaan se, että materiaalia voi jakaa helpommin. Ei se tarkoita sitä, että pitäisi olla tampio ja yrittää lukea päätteeltä, vaan printteri höbisemään.

Niin ja jos rupeat kopioimaan kaiken mielenkiintoisen mitä netistä eteen tulee niin paljonkohan se sitten tuleekaan maksamaan?

Ja onko loppujen lopuksi järkeä siinäkään, että tulostelee loputtomasti satoja sivuja netistä kun laskee siihen kuluvan ajan (välillisesti) sekä materiaalikulut (paperi, tulostin, muste tms.) kun sitten vaikkapa hakee samaa aihetta käsittelevän suht' ajankohtaisen kirjan kirjastosta tai vaikkapa kaukolainaa sellaisen jollei sitä löydy lähikirjastosta.

Omasta puolestani kulutan sen ajan mikä menee tulostamiseen sun muuhun paljon paljon paremmin, vaikkapa menemällä sinne lähikirjastoon lukemaan lehtiä.

Tietty jos työnantajani maksaisi minulle tulostukseni niin tulostaisin vaikkapa kaiken mahdollisen materiaalin netistä jota tarvitsen mutta kun ei maksa, ei nyt eikä varmasti tulevaisuudessakaan niin omasta pussista tulostellessa on hivenen harkittava sitä mitä tulostaa ja mitä taasen ei. Tuolloin prioriteettina ensimmäisenä eivät ole satojen sivujen kokoiset tiedostot (joiden säilyttämiseen pitäisi hankkia kansiot jollei halua heittää tulostettua tiedostoa hetimmiten lukemisen jälkeen mappi-Ö:hön, mikä taasen olisi silkkaa paperin ja musteen tuhlaamista) vaan lyhyemmät artikkelit ja mahdollisesti omat kirjoitukset joita on "toimitettava" eteenpäin.

vlad.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Totta. Minä näkisin asian niin että verkkolehti on sellainen mistä saadaan erittäin nopeasti pintapuolista tietoa erilaisista asioista, mutta jos halutaan sitä tietoa syvemmältä ja perusteellisemmin niin turvaudutaan edelleen paperilehteen. Lehtien pitäisikin entistä enemmän keskittyä siihen että syvennytään asioihin vakavammin ja paremmin ja jätetään nopea raportointi verkkolehdille. Koska edelleen tilanne on se että suuri osa ihmisistä ei pysty keskittymään kunnolla netistä lukemiinsa uutisiin vaan ne on enemmänkin "pikauutisia" joille haetaan sitten perusteellisempaa ja syvemmälle pureutuvaa versiota paperilehdistä.

Jaa, tänä iltana olen lueskellut USA:n elvytyspaketin tilanteesta ja ylivoimaisesti paras konkreettinen analyysi niin monipolvisesta prosessista edustajainhuoneen ja senaatin välillä kuin poliittisesta kontekstistakin löytyi blogeista, ei esimerkiksi New York Timesista tai Washington Postista. Kaiketi puhtaassa uutisoinnissa ja pinnallisen ensianalyysin tarjoamisessa paperilehdet ja niiden verkkoversiot ovat kilpailukykyisiä, mutta siitä eteenpäin alkaakin yskiä. Toki edelleen täysin ylivoimainen tiedonlähde mistä tahansa asiapiiristä on aiheesta asiantuntevasti kirjoitettu teos - siinä jäävät niin perinteiset joukkotiedotusvälineet kuin nettikin hyvin kauaksi taakse. Sinänsä ei kai ole suurta merkitystä onko sitten tälläinen kirja paperi-muodossa tai sähköinen, jos lukukokemus säilyy olennaisesti samanlaisena. Voisi kuvitella, että jossain vaiheessa tekniikka kehittyy sille asteelle, että myös fyysinen kokemus on kilpailukykyinen. Anyway, kauheasti en siis sure perinteisen median kohtaloa vaikka se sattuisi olemaan huono, ehkäpä seuraajat ovat jopa korkeatasoisempia.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Voisi kuvitella, että jossain vaiheessa tekniikka kehittyy sille asteelle, että myös fyysinen kokemus on kilpailukykyinen. Anyway, kauheasti en siis sure perinteisen median kohtaloa vaikka se sattuisi olemaan huono, ehkäpä seuraajat ovat jopa korkeatasoisempia.

Tosiaan jo ihan oman tulevaisuutensa kannalta toivoisi että printtimedia ei ihan täydellisesti kuole tulevien vuosien aikana. Tekniikka varmasti kehittyy mutta näkisin että monta vuotta menee vielä siihen että aamupaskalle lähtiessä voisit ottaa mukaan sellaisen laitteen josta voit lukea uutiset samalla tavalla kuin päivän lehdestä. Ehkä nuoremmat sukupolvet totutetaan siihen paremmin mutta luulisin että ainakaan meikäläisen sukupolvi (kolkyt ja risat) ei ihan helpolla sopeudu siihen että uutiset luetaan näytöltä sen paperin sijaan. Itsellä se menee edelleen siihen että "pikauutiset" tulee luettua netistä mutta jos haluaa perusteellisempaa tietoa niin siinä vaiheessa kaivaa sen paperilehden käsiinsä ja lukee siitä. Jostain syystä ei jaksa keskittyä tarpeeksi ruudulta lukemaansa tekstiin, ainakaan samassa määrin kuin paperilehdestä lukemaansa tekstiin.
 

Viljuri

Jäsen
Eiköhän uudistuminen ole lehtimaailman megatrendi, vaikkei tautologisesti uudistuisikaan yhtä montaa kertaa kuin Hesarin Virkkunen tuossa pätkässään.

Murdochin, Erkon ja Sulzenbergien imperiumien tai hieman toisella sektorilla Newsweekin/Timen uudistukset eivät voi olla kuin askeleita parempaan, ja voi olla hyvin mahdollista talouslukujen valossa, että uudistuminen jatkuu todelliselle "the change" tasolle asti, eikä eufenismeihin tarvitsisi enää turvautua!

Po. taso tässä yhteydessä tarkoittaisi lehtien uudistumista siihen pisteeseen, että metsät pelastuvat ja demokratiakin siinä sivussa vahvistuisi, ainakin Suomessa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itsellä se menee edelleen siihen että "pikauutiset" tulee luettua netistä mutta jos haluaa perusteellisempaa tietoa niin siinä vaiheessa kaivaa sen paperilehden käsiinsä ja lukee siitä. Jostain syystä ei jaksa keskittyä tarpeeksi ruudulta lukemaansa tekstiin, ainakaan samassa määrin kuin paperilehdestä lukemaansa tekstiin.

En kyllä huomaa suurta eroa lukukokemuksessa vaikka kysymyksessä olisi pitkäkin artikkeli - mutta kirjaa en pysty näytöltä lukemaan muuten kuin aivan pakosta. Tuskinpa printti-medialla on mihinkään suureen paniikkiin syytä, mutta vaikea on mitään tekniikkaa pitää ikuisena: olosuhteet muuttuvat, kehitystäkin aina silloin tällöin tapahtuu.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tuskinpa printti-medialla on mihinkään suureen paniikkiin syytä, mutta vaikea on mitään tekniikkaa pitää ikuisena: olosuhteet muuttuvat, kehitystäkin aina silloin tällöin tapahtuu.

Ja tosiaan kun itsellä leipä on kiinni ilmoitusten teosta niin eiköhän noita hommia riittäne myös sähköisen median parissa, joten siinä suhteessa ei mikään paniikki ole. Vaan tällä hetkellä töitä tehdään printtimedian eteen ja toivotaan että mahdollisimman pitkään kantaisi se ala.
 

Miguel

Jäsen
mutta kirjaa en pysty näytöltä lukemaan muuten kuin aivan pakosta.

Ketjunavaukseni aataminaikuisista näkemyksistä huolimatta uskon, että sähköiset lukulaitteet lyövät läpi Euroopassakin viiden vuoden sisällä. Eivät ne missään nimessä kirjoja korvaa, mutta varteenotettava vaihtoehto siitä tulee, kun samaan pakettiin voi ladata lehtiä, kirjoja ja tärkeitä pdf-tiedostoja. Itse asiassa juuri viime mainittuun tarkoitukseen lukulaite voi olla pirun kätevä vehje. Eipä tarvitse kaikkea töiden ja opiskelujen taustamateriaaleja kantaa sekaisin menevänä paperipinkkana tai juosta päätteeltä toiselle muistitikun kanssa.

En ole e-lukulaitteita kokeillut, mutta useiden lukemieni arvostelujen perusteella niiden luettavuus on todella hyvä: typografia toimii ja on säädettävissä oman maun mukaan, eikä näytölle synny häiritseviä heijastuksia. Nykyiset lukulaitteet sattuvat olemaan muuten vain kömpelöitä ilmestyksiä ja täynnä puutteita. Jos oikein muistan, markkinoiden ykköstuote Amazonin Kindlessä ei ole pdf-lukuominaisuuksia jostain käsittämättömästä syystä. Eikä siinäkään mitään järkeä ole, että kirjan saa ladattua hintaa vastaan vain kyseiseen laitteeseen, ja jos laite menee rikki, niin sinnehän meni kaikki sinun ostamasi sähköiset kirjat.

No, painettu kirja ei kyllä oikeasti ole vaarassa. Varmasti valtaosa kirjallisuudenkuluttajista on niin kiintyneitä kirjaan materiaalisena esineenä, ettei siitä haluta luopua. Aivan kuten musiikki-CD:itäkin ostavat sellaiset ihmiset, jotka lopulta kuuntelevat musiikkinsa enimmäkseen tietokoneen kautta mp3-muodossa. Samalla tavalla e-lukulaitteet vyöryvät vielä rinnakkaiselämään painetun kirjan kanssa.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
En kyllä huomaa suurta eroa lukukokemuksessa vaikka kysymyksessä olisi pitkäkin artikkeli - mutta kirjaa en pysty näytöltä lukemaan muuten kuin aivan pakosta.

Itse en ole kerennyt "juurtua" mihinkään formaattiin mainittavammin, ja minulle on varsin luentavaa lukea tekstiä näytöltä, sanomalehtenä tai kirjana. Kuitenkin kyllä allekirjoitan lainatun täysin.

Artikkeli-tyyppisiä kirjoituksia on henkilökohtaisesti yhtä luentavaa lukea näytöltä kuin ihan sanomalehdestäkin, mutta kirjaa en kyllä tule lukemaan näytöltä ellei ole aivan välttämätön pakko. Toinen asia sitten onkin nuo erilaiset lukulaitteet, mutta ne tosiaan taitavat vielä olla aika raakileita. Ehkä tulevaisuudessa niistä voisi muodostua yleinen käytäntökin, kun niitä kehitetään enemmän ja niiden hintataso putoaa.
 

Viljuri

Jäsen
Tekninen minimitaso paperin hylkäämiselle lienee ns. älypaperi, ts. tallennettu/ladattu teksti on luettavissa ilman erityistä ulkopuolista/sisäistä virtalähdettä, ja lukulaite ulkoisesti muistuttaa käytettävyydeltään ja ominaisuuksiltaan hyvin paljon paperia (ajatellaampa uusia massamuistilaitteita, joissa ei ole liikkuvia osia lainkaan), ja ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä olisi edelleenkin selluloosapohjainen ratkaisu perinteisen paperin tapaan.

Luonnollisesti älypaperi/lukulaite kommunikoi langattomasti kodin viihdekeskuksen, matkapuhelinverkon yms. kanssa jonkinlaisessa "telakointiasemassa", jossa uuden/päivittyvän sisällön lataaminen/indusoiminen/magnetoiminen po. mediaan varsinaisesti tapahtuu.

Kustannustekijöiden niin salliessa tämän tyyppiset innovaatiot otetaan käyttöön 2010-luvun aikana.
 
Viimeksi muokattu:

Focker

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Medveščak Zagreb, Alaska Aces
Kyllähän tuo lehti edelleen paikkansa ajaa kahvipöydässä ja vessassa joten tuskin mitään suurempaa tapahtuu. Tosin sunnuntaihesari on ilmeisesti melkein puolittunut paksuudestaan.

Savon ykköslehti Savon Sanomat uudistuu helmikuussa"näöllisesti" Lehden ulkoasun suunnitellut joku englantilainen ekspertti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös