Miten käy paperilehden?

[Jarschka]

Mielenkiintoinen ketju. Itse olen aika lailla Miguelia, Viljuria ynnä muita roheemmilla linjoilla printtimedian tulevaisuuden suhteen. Näiden ipod-tyyppisten kannettavien lukulaitteiden edut ovat niin suuret esim. kaikille, jotka työssään tai muuten tarvitsevat paljon tausta-aineistoja, että paperimedian rajoittuneisuus ja vaivalloisuus alkaa syömään ko. alaa nopeasti.

Veikkaan, että lähivuosina nähdään tällä areenalla hieman saman tyyppinen kehitys kuin kännyköiden kanssa 90-luvulla; kun tietty kriittinen massa oli saavutettu, kaikki hankkivat sen Nokiansa, lähinnä siitä systä että sellainen kaikilla jo oli. Vaikkei niitä ollut edes kovin mukava käyttää.

Printtimedian asema taas, analogiaa jatkaakseni, tulee muistuttamaan pöytäpuhelimen ja painetun puhelinluettelon nykyasemaa kotitalouksissa; sinnittelee, mutta marginaalisessa roolissa.

Toki tiedon hallintaan liittyvät kysymykset ja muut systeemikitkat tuovat omia varaumiansa, mutta paine alhaalta tulee olemaan melkoinen.

 

[Chambza]

Viikonloppujen rauhallinen aamukahvi + lehden lukeminen on pettämätön yhdistelmä. Mutta en näe mitään syytä miksei lehti voisi olla keittiön pöytään upotetussa 30-tuumaisessa kosketusnäytössä. Itse asiassa tuo kelpaisi minulle paremmin kuin hyvin. Vastaavasti Metron lukisi mieluiten edellä olevan istuimen selkämykseen upotetusta kosketusnäytöstä.

Näitä odotellessa Hesari saisi kyllä lopultakin vaihtaa helpommin luettavaan tabloid-kokoon.

 

[Miguel]

Ei se minulle ole ainakaan koskaan ollut se pääsyy. Kyllä ainakin Helsingin Sanomissa ne taustajutut ja näkökulmat kiinnostaa enemmän. Kun vielä hesaria ostin irtonumeroina niin ihan ajanvietteeksi ostin, myöskin lehden esteettisyys merkkaa mulle paljon (taidetta siinä missä musiikkikin).

Tähän piti vielä kommentoimani, että näin onneksi Suomessa, mutta ei kaikkialla muualla. Pohjoisamerikkalaiset lehdet ovat minun vähäisten kokemusteni perusteella aivan kammotuksia. Ei se ihme ole, että tyhmäksi leimattuja kansalaisia ei sanomalehdenluku kiinnosta, jos lehti on ladottu tiheästi täyteen tekstiä ja minimaalisesti kuvia. Vähemmästäkin herää houkutus tarttua visuaalisempaan ja viihteellisempään tabloidiin. Ilmeisesti joillain tahoilla elää ajatus, että asiajournalismin pitää näyttää kuivalta tai muuten se ei ole uskottavaa. En pidä siitä, että "superdynaamiset" päivälehdet pätkivät kaikki juttunsa max 2000 merkin mittaiseksi, mutta sekin on pienempi paha kuin julkaista joka päivä niin pitkiä juttuja, jollaisia Suomessa näkee vain Hesarin sunnuntaisivuilla ja Kuukausiliitteessä sekä aikakauslehdissä. Se kuuluisa kultainen keskitie toimii tässäkin asiassa parhaiten.

 

[Hemingway]

Uusi ohuempi Kindle2 on ilmestynyt. Alempana sivulla on videoita ja muuta mainoshuttujuttua.

En näe mitään syytä, miksi en hankkisi tuollaista, jos myös suomenkielistä materiaalia olisi tarjolla. Luettavuus on käyttökokemuksien mukaan erinomainen, laite on helppo kuljettaa mukana, akun kesto on vähintään hyvä, kirjojen hinnat ovat halvat ja laite mahdollistaa mukaan otettavaksi kokonaisen kirjaston. Muistaakseni kirjojen menettämistäkään ei tarvitse pelätä laitteen hajotessa, koska ostetut kirjat säilyvät Amazonin tilillä, josta ne voi noukkia uudestaan laitteeseen.

Tuossa on osa tulevaisuutta.

 

[Niilo]

Kyllähän tuo lehti edelleen paikkansa ajaa kahvipöydässä ja vessassa joten tuskin mitään suurempaa tapahtuu. Tosin sunnuntaihesari on ilmeisesti melkein puolittunut paksuudestaan.

Onhan tuon sunnuntain Hesarin paksuus vaihdellu tässä viimeisen vuoden aikana. Kesällä oli aika ohuita painoksia ja nyt eilen oli 82 sivua. Mutta on niitä ollut yli 100 sivuisiakin painoksia.

Näitä odotellessa Hesari saisi kyllä lopultakin vaihtaa helpommin luettavaan tabloid-kokoon.

Niin miksikäs ei. Olenkin ihmetellyt, että miksi suomessa eivät päivälehdet voisi edes joskus olla tabloid-koossa. Onhan NYT-liitekkin joka tulee perjantaisin tehty tabloid-kokoon, sekä Aamulehden Valo, Sunnuntai ja Asiat liite.
Tosin Hesarin sunnuntai numero pitäisi sitten olla 2 eri tabloid-koon lehtenä. Itselle kyllä passaa tuo nykyinenkin lehden muoto, mutta eniten v*tutaa ne "yksittäiset irtosivut" siellä lehden välissä. Koetappa lukea lehteä vaikka ulkona kesällä pöydän ääressä tai tuolissa istuen. Saat olla aika houdin, että lehti ei jossain vaiheessa ole ihan mykkyrällä ja sivut lentele naapurin tontille.

 

[Vanha Len]

Eihän kukaan kai oikeasti enää sanomalehtiä uutisten takia lue.

Mutta levikkimyynti ei kuitenkaan ole vähentynyt...mainoksiako lukevat pelkästään...?

 

[Miguel]

Tältä rintamalta on kuulunut uutisia viimeisen puolentoista viikon aikana.

Sähköiset lukulaitteet tulevat Suomeen

Rupert Murdoch povaa painettujen sanomalehtien kuolevan 2030-luvulla

Murdoch tällaisten ennustusten lausujana ei ole ihan pikkuinen vaikuttaja. Jokin aika sitten tämä mediakeisari pohti ääneen, pitäisikö kaikkien suurten sanomalehtien siirtyä maksullisuuteen verkkoversioissa, kuten Wall Street Journal on menestyksekkäästi tehnyt. Jenkeissä kriisissä oleva sanomalehtiala pohtii tätä aivan vakavissaan, ja jos muutos tapahtuu, ilmiö leviää varmasti myös muualle maailmaan. Verkkolehtien mullistus ei voi olla vaikuttamatta paperilehden suosioon.

Suomessahan lehtiala ei ole päässyt murenemaan, vaan päinvastoin moni lehti on juuri nostanut lukijamääriään, kuten tuore Kansallinen mediatutkimus kertoo. Mutta mitä maailma edellä, sitä Suomi perässä. Vai miten saataisiin homma toimimaan päinvastoin?

 

[smasa]

mainoksiako lukevat pelkästään...?

Sähköisten tiedotusvälineiden myötä painetut lehdet eivät ole välttämättä ensisijainen uutislähde. Jutut tulevat lehtiin aina päivän viiveellä, kun netissä viivettä tapahtuman ja uutisoinnin välillä ei ole useimmiten kuin minuutteja. Siis se, mitä lehdissä kerrotaan, on jo "vanhaa" tietoa. Jatkossa painettujen lehtien sisältöä luodaan luultavasti painottamalla enemmän uutisten taustoja ja analysoimalla tapahtumia. Uskon lehtien siirtyvän enemmän HS:n kuukausiliitteen tyyliseen kirjoitteluun, siis pitkiä, asiantuntevia erikoisjuttuja varsinaisten ajankohtaisten asioiden taustoista ja henkilöistä. Sähköisen median kehittäminen aiheuttaa vanhassa jyyräävässä kansanosassa tietynlaista muutosvastarintaa, minkä ansiosta uskon painettujen lehtien säilyvän elinvoimaisina vielä pitkään.

 

[Pressiboxi]

Nettimedia on ehkä hiukan alikehittynyttä Suomessa. Jatkiskin melkoinen raakile tuotekehittelyltään. Pitäisi löytää muoto verkossa viestimiselle joka kiinnostaisi paitsi lukijoita myäs mainostajia. Jälkimmäisten puutehan pitää homman nettiskenessä toistaiseksi pienenä. Jahka portti aukeaa, tapahtuu ihmeitä.

 

[Pantse67]

Minäkin olen tilannut Helsingin Sanomia varmaan yli 20 vuotta, mutta pari kuukautta sitten peruutin tilauksen. En enää nähnyt tarpeelliseksi lukea uudestaan samoja vanhoja uutisia, joita olin edellisenä päivänä jo netistä selannut. Muutenkin Hesarin koko on aivan väärä, jotta sitä olisi kätevä lukea aamulla ruuhkabussissa.

Koko ajatus siitä, että kaadetaan puita ja painetaan lehti, jonka joku raukkaparka joutuu aamutuimaan jakamaan postilaatikoihin, tuntuu kovin vanhanaikaiselta. Sen sijaan tämä lukulaitekonsepti tuntuu mielenkiintoiselta. Toinen vaihtoehto olisi hyvälaatuisesta paksusta paperista rakennettu tabloid-kokoinen lehti, jossa on ns. elävää mustetta, eli uudet uutiset päivittyvät sitä mukaa, kun niitä syntyy. Näin samaa lehteä voisi käyttää melko pitkään. Sisältö vain päivittyisi automaattisesti.