Mitähän varten?

[Iker]

Minkäs takia mainoskatkoa sanotaan lätkämatseissa "tekniseksi aikalisäksi"? Miksei sitä voi vaan sanoa mainoskatkoksi?

En sitten tiedä kuinka virallinen nimike tuo "tekninen aikalisä" on, varmaan aika selostajakohtainen juttu. Junnukisojen selostajahan sitä ainakin käytti.

NHL-matseissa pohjois-amerikkalaisselostajat tuntuvat kutsuvan mainoskatkojen aiheuttamia pelikatkoja yleensä tv-time outiksi.

 

[Erik Loka]

Minkähän takia

Mua on viime aikoina mietityttänyt, että miksi osa ihmisistä hidastaa autolla ajaessa aina kun vastaan tulee sellanen "tienvarsinopeusmittari" (vai miksikä sitä sanotaan) joka näyttää valotaulullaan auton nopeuden, vaikka siinä ei ole poliisin tutkaa ja heti mittarin jälkeen nostavat nopeutensa taas takaisin siihen mikä se oli ennen mittaria.

Joku refleksi tai joku sellanen, en minä tiedä.

 

[Iker]

Mua on viime aikoina mietityttänyt, että miksi osa ihmisistä hidastaa autolla ajaessa aina kun vastaan tulee sellanen "tienvarsinopeusmittari"

Joku refleksi tai joku sellanen, en minä tiedä.

Esim. tarkistaakseen nopeusmittarin tarkkuuden.

Voisi sen tietysti tehdä myös kiihdyttämällä vauhdin haluamaansa nopeuteen, mutta varmaan useampi jarruttaa vauhtia esim. tarkalleen 80 tai 90 km/h:n mittarinopeuteen. Siitä sitten katsomaan, kuinka hyvin täsmää taulun antamaan vastaukseen.

 

[ms.qvist]

Mua on viime aikoina mietityttänyt, että miksi osa ihmisistä hidastaa autolla ajaessa aina kun vastaan tulee sellanen "tienvarsinopeusmittari" (vai miksikä sitä sanotaan) joka näyttää valotaulullaan auton nopeuden, vaikka siinä ei ole poliisin tutkaa ja heti mittarin jälkeen nostavat nopeutensa taas takaisin siihen mikä se oli ennen mittaria.

Joku refleksi tai joku sellanen, en minä tiedä.

Oliskohan mahdollista, että kyseiset autoilijat haluaisivat saada tietää sen mikä todellinen nopeus autolla on nopeusmittarin esim. näyttäessä juuri sitä sallittua nopeutta, ja taulua lähestyessä jarrutetaan juuri sen tähden koska nopeus mittarin mukaan halutaan saada vastaamaan nopeusrajoitusta. Lopputuloksen ollessa se, että autoilija tietää jos nopeusnäyttö näyttää 80 alueella auton nopeudeksi 74 km/h voi vastaisuudessa ajaa ronskisti yli 80 km/h tarvitsematta pelätä sakkoja tms.

Itse ainakin toisinaan näiden taulujen kohdalla hidastan nopeutta jos haluan saada tietää mikä on todellinen nopeus auton nopeusmittarin näyttäessä vaikkapa 100 km/h. Enkä nyt tietty jokaisen taulun kohdalla näin tee vaan silloin tällöin tulee testattua tätä auton mittarin ja näytön välistä eroa.

Tietty osa autoilijoista voi hidastaa vain refleksinomaisesti tai kenties heidän edellä ajava painaa jarrua ja siksi hekin painavat tms.

vlad.

edit: hidas olin.

 

[Iker]

Oliko isä kiero kun ei jälkikasvun järki pelaa?

Kaverin kanssa tuli tätä jokin aika sitten taas ihmeteltyä, eli mitähän varten YLE:n sekä MTV3:n teksti-tv:t eivät voi SM-liigan tilastosivuillaan ikinä näyttää maalivahtien GAA-numeroita?

Kuka oikeasti jaksaa kiinnittää huomiota niihin teksti-tv:llä vuodesta toiseen tilastoitaviin maalit/torjunnat-lukuihin jotka ovat kauden päätteeksi luokkaa 97 / 1388? Todella jännittävä tilasto, ei paljon kauden päätteeksi tuota saraketta tule muisteltua veskarin kautta miettiessä.

Ja käsittämättömintähän on se, että YLE:n teksti-tv:llä on Mestis-sivuilla ja jopa A-nuorten SM-liigasivuilla nimenomaan nämä kaipaamani GAA-numerot veskaritilastoissa torjuntaprosentin lisäksi, ja joukosta puuttuu nuo turhan tuntuiset laukaus- sekä torjuntamäärät. Kai nyt jumalauta liigassakin veskareiden maalikeskiarvoja lasketaan? Ilmeisesti eivät vaan YLE:lle asti kyseiset numerot ole ikinä päätyneet.

 

[Repolainen]

Miksi broilerin koipireisiä käsketään ohjeissa kypsentämään 200 asteessa 35-45 minuuttia, kuitenkin ne tulee kypsiksi ja mureiksi vasta yli tunnin paiston jälkeen?

Miksi krapulassa panettaa niin saatanasti?

 

[Kelju]

Miksi broilerin koipireisiä käsketään ohjeissa kypsentämään 200 asteessa 35-45 minuuttia, kuitenkin ne tulee kypsiksi ja mureiksi vasta yli tunnin paiston jälkeen?

Itse olen juuri samoissa puuhissa, mutta omassa paketissani lukee 50-60min 175-asteisessa uunissa. Olisiko tämä sitten lähempänä oikeaa? Täytyypä kokeilla paistaa 200 asteessa tällä kertaa.

 

[fiftyeight]

Miksi broilerin koipireisiä käsketään ohjeissa kypsentämään 200 asteessa 35-45 minuuttia, kuitenkin ne tulee kypsiksi ja mureiksi vasta yli tunnin paiston jälkeen?

Miksi krapulassa panettaa niin saatanasti?

Varmaan siksi, että kypsiä ne tosiaan ovat jo kolmen vartin jälkeen ja aiemminkin. Makustelijat tosiaan sitten pitävät uunissa niitä miedolla lämmöllä pitempään.

Tuohon toiseen on jossain tieteellinen vastaus jo annettu, mutta henk. koht. olen sitä mieltä että hyvä niin. Jotain apua krapulaan.

 

[vilperi]

Miksi broilerin koipireisiä käsketään ohjeissa kypsentämään 200 asteessa 35-45 minuuttia, kuitenkin ne tulee kypsiksi ja mureiksi vasta yli tunnin paiston jälkeen?

Olisiko uunin tehokkuudella tämän asian kanssa mitään tekemistä?

 

[Repolainen]

Olisiko uunin tehokkuudella tämän asian kanssa mitään tekemistä?

Ei kai kenelläkään niin huonoa uunia ole ettei 200 asteeseen pääse pidemmänkään odottelun jälkeen? Ei ne lämpötilat tietenkään sitä ole mitä nupissa lukee, mutta lähellä kuitenkin.

 

[Jomppa]

Miksi krapulassa panettaa niin saatanasti?

Alkoholi laskee testotasoja. Aamulla sitten herätessä alkoholia on poistunut elimistöstä ja samalla testotasot alkavat palautumaan normaalille tasolle. Eli panetus johtuu testotasojen "noususta".

 

[vilperi]

Ei kai kenelläkään niin huonoa uunia ole ettei 200 asteeseen pääse pidemmänkään odottelun jälkeen? Ei ne lämpötilat tietenkään sitä ole mitä nupissa lukee, mutta lähellä kuitenkin.

Minkähän takia eri ohjeissakin sitten lukee, että 200-225- astetta ja aika, ja uunin tehokkuudesta riippuen?

 

[repe_joke]

Minkähän takia eri ohjeissakin sitten lukee, että 200-225- astetta ja aika, ja uunin tehokkuudesta riippuen?

Tehokkaammat uunit varmaan lämpiää nopeammin, ja tämän takia niille riittää se alempi lämpötila, kun ruoka valmistuu siinäkin, koska se on saavuttanut sen lämpötilansa aikaisemmin.
Tosin eikö tuo ois sama sillä huonommalla uunilla vain pitää ruokaa vähän pidempään uunissa.

 

[vilperi]

Tehokkaammat uunit varmaan lämpiää nopeammin, ja tämän takia niille riittää se alempi lämpötila, kun ruoka valmistuu siinäkin, koska se on saavuttanut sen lämpötilansa aikaisemmin.
Tosin eikö tuo ois sama sillä huonommalla uunilla vain pitää ruokaa vähän pidempään uunissa.

Voi olla, itse vain ajattelen, että jotkut uunit paistaa tehokkaammin silti, vaikka olisikin sama astemäärä.

Yleensähän uuni lämmitetään ensin siihen astemäärään ja sitten kun on siinä astemäärässä, ruoka pistetään uuniin ja tästä lähtien aletaan laskemaan aikaa, ei siitä kun uuni laitetaan päälle.

 

[Ramchester]

Voi olla, itse vain ajattelen, että jotkut uunit paistaa tehokkaammin silti, vaikka olisikin sama astemäärä.

Sama juttu kuin autoissa. Vaikka molemmat autot ajavat esim. vaikka tasan 100 km/h tunnissa niin se auto, jossa on enemmän tehoa menee oikeasti kovempaa.

 

[Hazardipakki]

Miksi broilerin koipireisiä käsketään ohjeissa kypsentämään 200 asteessa 35-45 minuuttia, kuitenkin ne tulee kypsiksi ja mureiksi vasta yli tunnin paiston jälkeen?

Vastaus on yksinkertainen: ohje valehtelee. Jos ottaisi todesta ruokapakettien paistosuositukset, makaroni kypsenisi pelkällä ajatuksenvoimalla ja joulukinkku osaisi itse kävellä kypsänä joulupöytään suoraan teurastamolta.

 

[werther]

Voi olla, itse vain ajattelen, että jotkut uunit paistaa tehokkaammin silti, vaikka olisikin sama astemäärä.

Yleensähän uuni lämmitetään ensin siihen astemäärään ja sitten kun on siinä astemäärässä, ruoka pistetään uuniin ja tästä lähtien aletaan laskemaan aikaa, ei siitä kun uuni laitetaan päälle.

Aivan. Ja lisäksi kannattaa huomoida uunien olevan yksilöitä joten kahden eri uunin 225 astetta ei ole välttämättä yhtä paljon. Uunin lämpömittari olisi paras tapa saada varmuus oman uuninsa lämmöistä.

 

[fiftyeight]

Voi olla, itse vain ajattelen, että jotkut uunit paistaa tehokkaammin silti, vaikka olisikin sama astemäärä.

Yleensähän uuni lämmitetään ensin siihen astemäärään ja sitten kun on siinä astemäärässä, ruoka pistetään uuniin ja tästä lähtien aletaan laskemaan aikaa, ei siitä kun uuni laitetaan päälle.

Aivan.

Olet vilperi oikeassa, että uuni lämmitetään ensin määrättyyn astemäärään ja siitä alkaa aika ruoan valmistumiselle.

Jos astemäärä uunissa sisällä on sama, ei uunilla ole mitään väliä. Jos on kuitenkin vanhempi uuni, on todennäköistä että uuninluukku falskaa enemmän tai vähemmän joten siinä syntyy eroja. Esim. siksi pullapellillä pullat mustuvat uunin takaosassa helposti kun sinne ei näe niin hyvin. Myös termostaatti saattaa olla jo kulahtanut ja/tai sen toiminta ei ole välttämättä yhtä tarkkaa kuin ihku uudessa uunissa. Eli säätötoleranssi voi olla normaalin +- 5 asteen sijasta +- 20 astetta.

Toiseksi, yleensä jos valmistaa ruoan normaalissa uunissa ei ohjeissa ole mainintaa "tehokkuudesta riippuen". (En ainakaan löytänyt yhdestäkään pakastimessa olevasta pussista.) Yleensä vain silloin kun kyse on ruoan valmistamisesta mikroaaltouunissa, on maininta mikron tehokkuudesta. Mikroissahan tehot vaihtelevat 600 watista ravintolakeittiöiden 2000 wattiin. Uuni on se siinä lieden levyjen alla isomman luukun takana jonne joulukinkku tyrkätään, ja mikroaaltouuni se siinä tiskipöydän päällä jossa lämmitetään pakastimesta otettuja safkoja ja tehdään mikropoppareita.

 

[scholl]

Mitähän varten mandariinisorsia ei istuteta Suomeen? Ne nurtsilla tallustelleet otukset olivat telkkarista nähtynä jotenkin piristävämmännäköisiä kuin perinteiset suomalaiset kalevit.

 

[Humpauttaja]

Mitähän varten meikäläinen on aivan kädetön tietokoneiden kanssa? Kyllä se nettisurffailu ja muu peruspeippailu onnistuu, mutta sitten jos pitäisi jotain koodia kirjoittaa tai muuta hienoa, niin kädet ja pää jäätyy sinne ikiroudan ja vaivaiskouvuja järsivän hillevihiiren asteelle. Pöh.

 

[Eka-kiekko]

Miksi aikojen alusta on mikroaaltouuneihin pitänyt kiinnittää sellainen typerä kello, joka ilmoittaa ajastuksen päättyneen huutamalla kimeästi "KLINNGGGG!"? Eikö perkeleen insinööreillä käynyt mielessä, ettei joku ehkä haluakaan tuollaista kamalaa kilahdusta.

Skenaario: Saavun kotiin muutamalta oluelta alkuyöstä hieman nälkäisenä, mutta onneksi jääkaapissa on mistä ottaa. Ei kun mikroon vaan. KLIINNNGGG! Mutta kas, ei lämminnytkään tarpeeksi! KLIINNNGGG! Vielä vähän aikaa. KLIIINNGGGGG! Aivan, tässä vaiheessa vauva itkee ja vaimo on vihainen. Ja omia laskuhumalaisia korviakin vihloo.

Onhan nykyään toki mikroja, joiden ääntä voi vaimentaa tai muunnella, mutta ensimmäiset viisitoista vuotta meni varmaan yhtä ja samaa KLINGiä kuunnellessa. Miksi? Onko käyttäjäystävällisen tekniikan suunnitteleminen oikeasti niin hankalaa?

 

[Bulvaani]

Sama juttu kuin autoissa. Vaikka molemmat autot ajavat esim. vaikka tasan 100 km/h tunnissa niin se auto, jossa on enemmän tehoa menee oikeasti kovempaa.

Siis hä? Nyt putosin kärryiltä. Eikös tuon "kovempaa" mittayksikkö ole esim tuo edellämainittu km/h. Jos molemmat ajaa yhtä kovaa niin...

Sorry jos pointti meni osaltani ohi.

 

[Humpauttaja]

Siis hä? Nyt putosin kärryiltä. Eikös tuon "kovempaa" mittayksikkö ole esim tuo edellämainittu km/h. Jos molemmat ajaa yhtä kovaa niin...

Sorry jos pointti meni osaltani ohi.

Se vaan näyttää siltä. Menihän Aku Ankassakin tää Bugatti 300 km/h parkkiruudussa.

 

[Bast]

Siis hä? Nyt putosin kärryiltä. Eikös tuon "kovempaa" mittayksikkö ole esim tuo edellämainittu km/h. Jos molemmat ajaa yhtä kovaa niin...

Sorry jos pointti meni osaltani ohi.

Kyllä Ohmi laskettelee nyt omiaan. Nopeuden yksikkö on km/h eli kuinka monta kilometriä kyseisellä vauhdilla ajoneuvo etenee tunnin aikana ja esimerkiksi sataa ajavat autot kulkevat satavarmasti yhtä nopeasti vaikka toinen olisi Ferrari ja toinen polkuauto. Jos toinen menee ohi, se ei enää kulje 100 km/h vaan nopeammin.

 

[Twite]

Kyllä Ohmi laskettelee nyt omiaan. Nopeuden yksikkö on km/h eli kuinka monta kilometriä kyseisellä vauhdilla ajoneuvo etenee tunnin aikana ja esimerkiksi sataa ajavat autot kulkevat satavarmasti yhtä nopeasti vaikka toinen olisi Ferrari ja toinen polkuauto. Jos toinen menee ohi, se ei enää kulje 100 km/h vaan nopeammin.

Lukekaa nyt B-nimimerkit uudestaan että mihin Ohmi oli vastannut tuolla esimerkillä.