Mitä tehdä pedofiileille?

[vision]

Pedofiili on henkisesti sairas ihminen, jonka tulisi päästä hoitoon. Sitä en osaa sanoa, pystyykö siitä parantumaan ja pystyykö itse ymmärtämään, että mitä tekee, on sairasta ja väärin. Toivoa on silti aina. Pedofiilit on tunnetusti usein itse entisiä uhreja, jotka eivät ole saaneet apua. Se ei tietenkään oikeuta mitään, mutta kaikelle, jokaiselle teolle, väärällekin, on syy.

Kyllähän se on jo nähty, että pedofiliasta ei voi parantua vaan rikoksen uusiminen taitaa olla todennäköisintä juuri näiden keskuudessa. Ja mitä väliä sillä on, että ihminen on entinen uhri? Saanko minä mennä mättämään ihmisiä koska minua on joskus penskana lyöty? Niin ja ei vanhempien toimesta.

Pedofilia on sairaus mistä ei voi parantua mutta koska perinteisestä niskalaukauksesta nousee kauhea älämölö niin sitten suosittelen lukitusta loppuelämäkseen. Aivan sama onko se ihmisoikeuksien mukaista mutta ei sekään ole mitä he tekevät lapsille.

Ja ihmiset jotka puolustavat pedofiilejä sanomalla, että se on vain sairaus mihin pitää antaa hoitoa jatkuvan rankaisemisen sijaan niin olisi hauska tietää ajattelisivatko he samalla tavalla, jos omalle lapselle tapahtuisi jotain pedofiilin toimesta.

 

[vetti]

Kuulin huhua, että Hollannissa olisi perustettu puolue joka ajaa pedofiileille oikeuksia? http://www.adressit.com/pedonkielto Tällaisessa osoitteessa kuulemma kerätään adressia. Jotenkin tuntuu pöljältä pilalta.

Tuohan ei ole edes huhu - sikäläinen korkein oikeus antoi luvan ko puolueen perustamiseen. Sairasta touhua kaiken kaikkiaan.

Niskalaukaus olisi pedofiileille liian lempeä ratkaisu (tai ainakin sellaisille jotka asiaa toteuttavat).

Ketjun avaajalle tiedoksi: pedofilia EI ole seksuaalinen suuntautuneisuus samalla tavalla kun heterous, homous tai lesbous. Pedofiliileja on yhteiskunnassa suurin piirtein samassa suhteessa kuin heteroita, homoja tai lesboja (ts. suurin osa pedofiliasta kohdistuu nuoriin tyttöihin - jostain syystä ainakin tilastoissa miehet ovat ko tilastossa yliedustettuina). Sadomasokismi ei myöskään ole seksuaalinen suuntautuneisuus - niistäkin löytyy yhtä lailla homoja kuin heteroitakin.

 

[Ted Raikas]

Saanko minä mennä mättämään ihmisiä koska minua on joskus penskana lyöty? Niin ja ei vanhempien toimesta.

No ehh... ei tietenkään, et tietenkään saa. Lisäksi sanoin, että se, jos on ollut uhri, ei riitä syyksi tai sanotaanko, että se ei tee teosta hyväksyttävää. Ihminen ei silti mahdollisesti pysty itselleen mitään, kuten sairas harvoin pystyy. Vakava kehityshäiriö aivoissa kyseinen pedofilia.

Pedofilia on sairaus mistä ei voi parantua mutta koska perinteisestä niskalaukauksesta nousee kauhea älämölö niin sitten suosittelen lukitusta loppuelämäkseen. Aivan sama onko se ihmisoikeuksien mukaista mutta ei sekään ole mitä he tekevät lapsille.

Niin, sitä tässä pohdinkin, että voikohan siitä parantua? Voiko ihminen tajuta, että se, mitä tekee, tuhoaa monen ihmisenalun elämän. Jos ei pysty parantumaan, ei sellaista ihmistä voi vapaalle jalallekaan päästää. Tällöin kohtalo olisi olla eräällä tapaa vankeudessa jossain. Oma moraalikäsitykseni ei pidä silmä silmästä, hammas hampaasta menetelmää oikeudenmukaisena ja hyväntahtoisuutta jalostavana toimintamallina. Joten anteeksi vaan, en näitä niskalaukauspuheita oikein tajua, enkä haluakaan tajuta, ainakaan sillä eläimellisellä tasolla, mitä jotkut on valmiita toteuttamaan.

Liian herkkä liipaisinsormi on omiaan aiheuttamaan sitä, että syyttömätkin voivat kärsiä, kun reagoidaan turhan kiihkeästi ja nopeasti.

Ja ihmiset jotka puolustavat pedofiilejä sanomalla, että se on vain sairaus mihin pitää antaa hoitoa jatkuvan rankaisemisen sijaan niin olisi hauska tietää ajattelisivatko he samalla tavalla, jos omalle lapselle tapahtuisi jotain pedofiilin toimesta.

Hyvä kysymys ja tuohon on paha vastata kun ei ole isä ja ei kykene sillä tapaa ehkä riittävästi asettumaan tilanteeseen niiltä osin. En vain ymmärrä, mitä se tuo takaisin, jos väkivallalla pahoinpitelee jonkun, tai jopa tappaa? Onko mielipaha ja tuska hyvitetty, kun joku makaa kuolonkielissä maassa? Jos on, niin aika pikimusta on silloin oma sydänkin, jos moinen tuo tyydytystä. Jokainen tavallaan.

Rangaistus lapsiinkohdistuvasta hyväksikäytöstä tulee antaa, se on selvää. En silti edelleenkään voi ajatustasollakaan sallia ns. omankäden oikeutta ja barbaarista menetelmää, missä riistetään henkiä tuosta vaan. Se ei ole sivistynyttä. Ei meidän tarvitse olla niin elukoita (anteeksi eläimet) kuin jotkut on.

 

[ms.qvist]

Ja ihmiset jotka puolustavat pedofiilejä sanomalla, että se on vain sairaus mihin pitää antaa hoitoa jatkuvan rankaisemisen sijaan niin olisi hauska tietää ajattelisivatko he samalla tavalla, jos omalle lapselle tapahtuisi jotain pedofiilin toimesta.

Voithan sinä taistella tuulimyllyjä vastaan mutta se, että sinä määrittelet pedofiilien puolustajiksi sellaiset jotka ovat sitä mieltä, että pedofilia on sairaus niin mnet metsään ja rankasti. Saat olla mitä mieltä tahansa mutta niin kauan kuin pedofilia löytyy sairausluokituksista niin niin kauan se luokitellaan sairaudeksi sinun mielipiteestäsi huolimatta ja se, että joku toteaa pedofilian olevan sairaus ei ikävä kyllä automaattisesti tarkoita sitä, että he puolustaisivat pedofiileja.

Kuopion vankilassa on aloitettu jokunen vuosi sitten ohjelma pedofiilivankien sopeuttamiseksi (liekö ohjelma vielä voimissaan?) ja ainakin alkuvaiheissa sen avulla oli saatu tuloksia ja ainakin osa pedofiileista oli saatu oppimaan ja ymmärtämään syyn ja seurauksen suhteen - kaikkiin tämä toimintamalli ei välttämättä toimi koska on pedofiileista (kuten keitä tahansa ihmisiä) ovat riittävän älykkäitä selviytyäkseen jopa pitkän valvonnan tuomasta tarkkailusta ja osoittaa olevansa yhteiskuntakelpoinen yksilö vaikka ei todellisuudessa sitä olisikaan. Toiseksi budjetit ovat vankeinhoitolaitoksella rajalliset joten aivan liian moni pedofiili jää vaille oikeaa hoitoa ja tarkkailua.

Tekeekö se minusta pedofiilien puolustajan jos en ole kastroimassa heitä ja kierittelemässä tervassa ja höyhenissä? Tuntuu, että osa lukijoista on sitä mieltä. Itse en kuitenkaan näe tarpeelliseksi ryhtyä esittämään tuomaria tällaisessa tilanteessa - mielipide minullakin on, se on pedofiilien suhteen se, että hoitoa ja terapiaa he tarvitsevat ja tarvittaessa vuosien mittaisia kontrolleja vankilasta pääsyn jälkeen jotta voidaan olla varmoja siitä etteivät he ihan helpolla ryhdy tyydyttämään tarpeitaan uudelleen.

vlad.

 

[Solomon]

pedofilia EI ole seksuaalinen suuntautuneisuus samalla tavalla kun heterous, homous tai lesbous.

Oli pedofiili millainen tahansa, hän määrittyy HALUN ei TEON kautta. Ketju on salamannopeasti täyttynyt kymmenistä niskalaukauksista tai seuraavankaltaisista viiltävää argumentointia sisältävistä viesteistä:

Homojen ja pedofiilien maininta samassa yhteydessä on todellakin väärin, sillä homoseksuaalisuus ei ole sairaus. Homoseksuaali, jos on terve, ei yritä käyttää ketään hyväkseen tai pakota ketään seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Ketjun aloittanut nimenomaan kysyi, että mitä tehdä pedofiileille, jotka eivät ole ahdistelleet ketään eivätkä siten tehneet rikosta, mutta lynkkauksen pelossa kituvat eivätkä uskalla kertoa kenellekään omista haluistaan. Korosti vielä, että lapsen hyväksikäyttö on toki tuomittavaa, mutta siitä ei nyt puhuta.

No mitäs näistä keskustelemaan. Kuten Ted kertoi, "sairaus" määrittyy teon kautta ja nämä selkärankaiset runkkaristit saavat jäädä omine nokkinensa, kunhan eivät tee sitä rikosta, että kaapistaan tulevat meille avautumaan.

 

[Flu]

Voithan sinä taistella tuulimyllyjä vastaan mutta se, että sinä määrittelet pedofiilien puolustajiksi sellaiset jotka ovat sitä mieltä, että pedofilia on sairaus niin mnet metsään ja rankasti. Saat olla mitä mieltä tahansa mutta niin kauan kuin pedofilia löytyy sairausluokituksista niin niin kauan se luokitellaan sairaudeksi sinun mielipiteestäsi huolimatta ja se, että joku toteaa pedofilian olevan sairaus ei ikävä kyllä automaattisesti tarkoita sitä, että he puolustaisivat pedofiileja.
vlad.

Kun katsoin tätä kejua näin ensimmäistä kertaa pelkäsin, että täältä löytyy ainoastaan hulluja jotka ovat jakamassa omankädenoikeutta. Kiitos Vlad erilaisesta mielipiteestä. Pedofilia on sairaus ja sairautee ratkaisu on hoito. Riippuen tapauksesta lääkitys, terapia, avohoito tai suljettu laitoshoito. Jokaiselle, joka haluasi kaikki pedofiilit tappaa suosittelen myöskin hoitoon hakeutumista. Toisen ihmisen tappamisen haluaminen osoittaa myöskin kieroutunutta ihmiskäsitystä ja tätäkin voidaan hoitaa.

Tosin tämähän ei ole mitään uutta. Kautta maailaan historian psyykkisesti sairaita ihmisiä on vainottu erikeinoin. Esim. natsithan veivät keskitysleirille paljon kehitysvammaisia ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Itse en näitä niskalaukaushenkilöitä paljon parempana pidä. Tosin, jos joku kirjoittajista on henkilökohtaisesti joutunut kärsimään pedofilian seurauksista niin ymmärrän täysin erittäin agressiivisen ajatusmaailman. Näin varmaan kävisi itsellenikin.

 

[vision]

Hyvä kysymys ja tuohon on paha vastata kun ei ole isä ja ei kykene sillä tapaa ehkä riittävästi asettumaan tilanteeseen niiltä osin. En vain ymmärrä, mitä se tuo takaisin, jos väkivallalla pahoinpitelee jonkun, tai jopa tappaa? Onko mielipaha ja tuska hyvitetty, kun joku makaa kuolonkielissä maassa? Jos on, niin aika pikimusta on silloin oma sydänkin, jos moinen tuo tyydytystä. Jokainen tavallaan.

En itsekään ole isä mutta voin kuvitella itsestäni löytyvän näitä pimeitä puolia, jos omalle lapselleni sattuisi jotain pedofiilin toimesta. Ei se tuskä ehkä ole sillä poistettu mutta ainakin helpotettu hetkeksi aikaa.

Mielestäni on muutenkin aika helppo sanoa ettei hammas hampaasta menetelmä ole oikein mutta entä siinä tapauksessa kun puhutaan omista lapsista? Ollaanko silloinkin sitä mieltä, että Pertti on sairas ja häntä pitää kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi?

Kuten jo totesin ei niskalaukaus välttämättä ole oikea ratkaisu mutta missään nimessä pedofiileja ei saa pitää yhteiskunnassa vapaana. Minkään lääkityksen ei ole ainakaan minun mielestäni vielä kehitetty mutta oikaiskaa, jos olen väärässä.

Tekeekö se minusta pedofiilien puolustajan jos en ole kastroimassa heitä ja kierittelemässä tervassa ja höyhenissä? Tuntuu, että osa lukijoista on sitä mieltä. Itse en kuitenkaan näe tarpeelliseksi ryhtyä esittämään tuomaria tällaisessa tilanteessa - mielipide minullakin on, se on pedofiilien suhteen se, että hoitoa ja terapiaa he tarvitsevat ja tarvittaessa vuosien mittaisia kontrolleja vankilasta pääsyn jälkeen jotta voidaan olla varmoja siitä etteivät he ihan helpolla ryhdy tyydyttämään tarpeitaan uudelleen.

Hyväksyn minäkin sen, että pedofilia on sairaus mutta en usko siitä parantumiseen.

 

[varjo]

Kun katsoin tätä kejua näin ensimmäistä kertaa pelkäsin, että täältä löytyy ainoastaan hulluja jotka ovat jakamassa omankädenoikeutta. Kiitos Vlad erilaisesta mielipiteestä. Pedofilia on sairaus ja sairautee ratkaisu on hoito. Riippuen tapauksesta lääkitys, terapia, avohoito tai suljettu laitoshoito. Jokaiselle, joka haluasi kaikki pedofiilit tappaa suosittelen myöskin hoitoon hakeutumista. Toisen ihmisen tappamisen haluaminen osoittaa myöskin kieroutunutta ihmiskäsitystä ja tätäkin voidaan hoitaa.

Siis hetkonen, pedofilia on sairaus koska?

Noin evoluutiobiologian kannalta on vaikea nähdä suurtakaan eroa homoseksuaalisuuteen, vaan kyse on paljolti luonnollisesta asiasta, suuntautumisesta, jonka sitten yhteiskunta kategorisoi eri tavoilla (lähinnä siis ikärajojen vaihtelut eri yhteiskunnissa).
Tietyssä määrin niin raadollisesti kuin asian voikin ilmaista niin "kun karva kasvaa, saa ajaa" eli luonnon kannalta lisääntymiskyvyn saavuttaminen on se raja, jonka jälkeen kaikki sairauden ja luonnottomuuden selitykset katoavat lähinnä yhteiskunnan keksimiksi selityksiksi (vrt. homous ennenvanhaan). Pääsääntöisestihän lieneekin niin, että laimeimmatkin ikärajat ovat juuri puberteetin tienoilla.

En minä tässä hyväksy mitään suuntaan jos toiseen, mutta asioista on kuitenkin kyettävä puhumaan niitten oikeilla nimillä.
Toki, on vaikea keksiä "luonnollisia" syitä esiteinien seksuaaliselle hyväksikäytölle, koska ei sellaista taida pahemmin luonnossakaan esiintyä, siinä mielessä voisin kyllä allekirjoittaa sairaus-kuvauksen. Toisaalta taas ongelma tulee siinä, että jos suuntautuminen on olemassa, jolloin toiminta muuttunee sairaudeksi kun henkilö ei pysty hillitsemään itseään ja raiskaa/muuten huijaa lapsen sänkyynsä kanssaan.
Ongelmaksi näkisin lähinnä sen, että miten voi parantaa "sairautta" jonka tausta ei niinkään ole sairaus, vaan lähinnä suuntautuminen. En tiedä onko analogia vaikkapa täysin heteroseksuaaliseen "granny"-seksiin niin kaukaa haettu, vaikkemme me tällaista toimintaa rikolliseksi määrittelekään.
Taustamotivaatio on kuitenkin ihan seksuaalinen suuntautuminen ja sitten se tarkemmin kohdistuu vanhoihin naisiin (luultavasti gay-granpa-seksiäkin on, mutta en välttämättä halua tietää siitä sen enempää) tai sitten erittäin nuoriin "naisiin" eli lapsiin, se onko kohde miten viaton tms. on toisaalta merkityksetöntä, koska ei ihminen kauheasti kuuntele enää järjen ääntä kun tunne ja halu yhdistyvät (pätee siis ihan vaikkapa uskonnolliseen hurmokseenkin, eikä kukaan (tai no, ainakaan kovin moni) ole uskonnollisuutta luokittelemassa sairaudeksi).

Jos taas ajatellaan, että pedofilia on suuntautuminen, asia jolle ihminen ei itse voi mitään ja kaikenlainen "eheyttäminen" vaan sotkisi psyykettä entistä enemmän, niin alkuperäinen kysymys on todellakin varsin kiintoisa.

 

[ms.qvist]

Siis hetkonen, pedofilia on sairaus koska?

Tässä on asiaa nähdäkseni tarkasteltava yleisten psyykkisten ongelmien kautta, moni psyykkinen ongelma määritellään sairaudeksi koska sen katsotaan haittaavan/tuovan ongelmia "sairastuneelle" itselleen joten tässä mielessä pedofiliaa voidaan pitää yhtälailla sairautena kuin vaikkapa masennusta - jota sitäkään kaikki eivät olisi valmiit luokittelemaan sairaudeksi vaan vaikkapa "velttoperseilyksi".

Pitäisi olla myös tarkempaa tietoa esim. aivokuvauksista pedofiilien kohdalla, jos joillain aivoalueilla havaitaan poikkeamia normikansalaiseen niin voidaan ainakin jossain määrin fysiologisiin viitteisiin perustuen sanovan ihmisen olevan sairas koska terveisiin avioihin verrattuna aivoissa on havaittavissa muutoksia tietyillä osa-alueilla (vrt. maanisdepressiivisyyden uudet tutkimustulokset joissa on havaittu sairastuneilla varjostumia tietyilla aivoalueilla vrt. terveet joilla tätä varjostumaa ei ole).

Lisäksi on pedofiileja jotka todistetusti kärsivät muista psyykkisistä ongelmia (jotka taas määritelmällisesti ovat sairauksia) ja osa pedofiileista on esim. psykopaatteja ja he kykenevät toistamaan tekonsa kymmeniäkin kertoja tuntematta muuta kuin nautintoa.

Pyrin siis tarkastelemaan tätä asiaa niin luotujen kategoroiden perusteella, jotka voivat olla harhaanjohtavia kuten viittasit - eli homoseksuaalisuus oli ennen rangaistavaa ja sairaus mutta ei enää nykyään sitä ole, ts. seuraa ongelma. Entäpä jos joku päivä pedofiliakaan ei ole sairaus vaan hyväksytty käyttäytymismuoto?

Vaihtoehtoina on sitten esim. aivokuvaukset ja tutkimukset jolloin voidaan vaihtoehtoisesti saada ainakin jonkin sortin vertailutietoa pedofiilien ja "normaaleiden" aivojen välillä ja tehdä tämän perusteella päätelmiä (ja määritelmiä) siitä onko pedofilia sairaus, käyttäytymismalli jota on pidettävä sairalloisena vai jotain muuta.

Itse kuitenkin toistaiseksi käytän mielummin pedofiilien kohdalla "sairas" määritelmää kuin jotain muuta, sellaista mikä nostattaa ilmoille voimakkaita tunnelatauksia suuntaan tahi toiseen.

vlad.

 

[mjr]

Jaa, tästä tuli mieleen hiljattain lukemani kiintoisa tutkimus 1600-luvun lopun Ranskasta, jossa kuvattiin myös sen aikaista rangaistuskäytäntöä aika graafisestikin. Täytyy välillä ihmetellä, että miten käytännössä sisäelimiä poistetaan elävältä ihmiseltä, kun luulisi siihen välittömästi kuolevan. Varmaan melkoinen näky - nämä teurastuksethan olivat julkisia. En osaa mitenkään absoluuttisesti vetää rajaa mielisairauden ja rikollisuuden väliin. Epäilenpä että osa pedofiileistä ei ole merkittävästi tasapainottomia. Mitä sitä sitten haluaa, on että yhteiskunta olisi sivistynyt ja rationaalinen, ja ettei siellä käytäisi julmalla tavalla lasten kimppuun. Ei mikään mahdoton yhdistelmä. On varmasti tapauksia joita ei koskaan saisi päästää takaisin yhteiskuntaan. Mutta en usko, että pedofiilien määrä on kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa vakio. Länsimainen kulttuuri yhdistää yliseksuaalisuuden jättimäisiin (lähinnä kristinuskolta periytyviin) seksuaalisuustraumoihin: sitten juurettoman jälkiteollisen ja hyper-materialistisen yhteiskunnan kontekstissa syntyy näitä vääristyneitä, julmia aggressioita. (Suht. ylivoimainen osuus lapsiin kohdistuneista hyökkäyksistä muuten tulee ydinperheen sisältä, eikä tuntemattomien saalistajien toimesta vaikka mitä roskalehtien otsikoinnista voisikin päätellä.) Tärkeintä olisi pyrkiä muuttamaan nämä olosuhteet sellaisiksi ettei näitä kieroutumia syntyisi.

 

[mjr]

Siis hetkonen, pedofilia on sairaus koska?

Noin evoluutiobiologian kannalta on vaikea nähdä suurtakaan eroa homoseksuaalisuuteen, vaan kyse on paljolti luonnollisesta asiasta, suuntautumisesta, jonka sitten yhteiskunta kategorisoi eri tavoilla (lähinnä siis ikärajojen vaihtelut eri yhteiskunnissa).
Tietyssä määrin niin raadollisesti kuin asian voikin ilmaista niin "kun karva kasvaa, saa ajaa" eli luonnon kannalta lisääntymiskyvyn saavuttaminen on se raja, jonka jälkeen kaikki sairauden ja luonnottomuuden selitykset katoavat lähinnä yhteiskunnan keksimiksi selityksiksi (vrt. homous ennenvanhaan). Pääsääntöisestihän lieneekin niin, että laimeimmatkin ikärajat ovat juuri puberteetin tienoilla.

Minusta tämä huomio ei ole järin relevantti. Evoluutiobiologia on järjestään melko hyödytön näkökulma ihmisten toimintaa tarkasteltaessa eettisessä tai yhteiskunnallisessa kontekstissa. Toki kaikki toiminta on tietyssä mielessä neutraalia ja "objektiivista", mutta huomiona tämä on poikkeuksellisen hedelmätön. Pedofiliaa tarkastelisin lähinnä kärsimyksen ja hyväksikäytön näkökulmasta: uhrin tragediana (ja osittain tekijänkin, mutta mikään suuri myötätunto ei tule kysymykseen). Tietysti kun jotenkin pystyt olemaan ottamatta huomioon kaikki inhimillisen käyttäytymisen inhimilliset aspektit niin et muuta pysty oikeastaan sanomaan mistään tilanteesta.

 

[Solomon]

Tässä on asiaa nähdäkseni tarkasteltava yleisten psyykkisten ongelmien kautta, moni psyykkinen ongelma määritellään sairaudeksi koska sen katsotaan haittaavan/tuovan ongelmia "sairastuneelle" itselleen joten tässä mielessä pedofiliaa voidaan pitää yhtälailla sairautena kuin vaikkapa masennusta - jota sitäkään kaikki eivät olisi valmiit luokittelemaan sairaudeksi vaan vaikkapa "velttoperseilyksi".

Pedofilia sinänsä (jos se siis oletetaan suuntautuneisuudeksi, joka on jollakin tavalla sisäsyntyistä, kuten varjo nähdäkseni teki) kuitenkin poikkeaa esim. masennuksesta siinä, että ongelmia aiheuttavat ulkopuoliset normit. Itseni tavoin masennuksesta (l.velttoperseilystä) ja muista mielen sairauksista kärsivillä on ongelmia normeista riippumatta, kun taas pedofiili epäilemättä masentuu, mutta kenties pystyisi elämään normaalisti, jos seksi lasten kanssa olisi sallittua ja mahdollista.

 

[Snakster]

Kaikista relevantein pointti lienee se, että kun varmaan meistä melkein kaikilla on sellaisia mielihaluja tai fantasioita, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista joko oman elämäntilanteemme, yhteiskunnallisen hyväksymättömyyden tai rikosoikeudellisten seuraamusten takia, niin mikä saa jotkut yksilöt toteuttamaan näitä mielihaluja tietäen, että kyseessä on rikos ja että siinä vahingoitetaan toista yksilöä. Miksi joillain ei ole sellaisia pidäkkeitä, jotka estäisivät heitä toteuttamasta sellaisia taipumuksia, joita ei nykyjärjestelmässä ole mahdollista laillisesti tai sovinnaisuuden rajoissa toteuttaa?

 

[viittailijastus]

Taipumus pedofiliaan on pysyvä seksuaalinen suuntautuneisuuden muoto

Rakkaat Rotariveljet, arvoisat sohvajeesukset sekä muu kylänväki.

On surullista todeta, että pedofilia seksuaalisena suuntautumisena, on viettitasoltaan rinnasteinen hetero- ja homoseksuaalisuuteen.

Eli: taipumus on pysyvä ja korjaamaton.

 

[varjo]

Minusta tämä huomio ei ole järin relevantti. Evoluutiobiologia on järjestään melko hyödytön näkökulma ihmisten toimintaa tarkasteltaessa eettisessä tai yhteiskunnallisessa kontekstissa. Toki kaikki toiminta on tietyssä mielessä neutraalia ja "objektiivista", mutta huomiona tämä on poikkeuksellisen hedelmätön. Pedofiliaa tarkastelisin lähinnä kärsimyksen ja hyväksikäytön näkökulmasta: uhrin tragediana (ja osittain tekijänkin, mutta mikään suuri myötätunto ei tule kysymykseen). Tietysti kun jotenkin pystyt olemaan ottamatta huomioon kaikki inhimillisen käyttäytymisen inhimilliset aspektit niin et muuta pysty oikeastaan sanomaan mistään tilanteesta.

Mutta jos tarkastellaan asioita "luonnottomina" tai "luonnollisina" niin on pakko katsoa taaksepäin ja sinne mistä olemme tulleet. Se kun ei auta yhtään ongelman hoidossa/käsittelyssä, jos asioita luokitellaan sen mukaan miltä tuntuu, eikä sen mukaan mitä ne todella ovat.

Uhrin tragedia taas riippuu monesta asiasta, eikä todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, että uhri kärsii. Pistä se 12-vuotias tyttölapsi sänkyyn Matti-sedän kanssa Suomessa ja tapahtuman jälkeen yhteiskunnan kauhistellessa on aivan varmaa, että uhri todellakin saa traumoja hyväksikäytöstä. Sen sijaan kulttuurissa, missä tällainen toiminta ei ole niinkään erikoista niin traumatkin jäänevät vähäisemmiksi.

 

[Ted Raikas]

On surullista todeta, että pedofilia seksuaalisena suuntautumisena, on viettitasoltaan rinnasteinen hetero- ja homoseksuaalisuuteen.

Eli: taipumus on pysyvä ja korjaamaton.

Enpä tiedä tuosta. Elämäntilanne ja olosuhteet voi muuttaa suuntaumuksia. Lähinnä nyt tarkoitan heteroseksuaalia. Eli ihminen voi jossain elämänvaiheessaan ymmärtääkin, että haluaa oikeasti olla oman sukupuolensa kanssa, eli ns. kaapista ulos tuleminen. Samaten biseksuaalisuus on suhteellisen yleistä ja monet saattavat vasta jossain vaiheessa havaita tämän itsessään, aikuisiälläkin.

Eli ei se seksuaalisuus ole mitenkään stabiili.

 

[ms.qvist]

Pedofilia sinänsä (jos se siis oletetaan suuntautuneisuudeksi, joka on jollakin tavalla sisäsyntyistä, kuten varjo nähdäkseni teki) kuitenkin poikkeaa esim. masennuksesta siinä, että ongelmia aiheuttavat ulkopuoliset normit. Itseni tavoin masennuksesta (l.velttoperseilystä) ja muista mielen sairauksista kärsivillä on ongelmia normeista riippumatta, kun taas pedofiili epäilemättä masentuu, mutta kenties pystyisi elämään normaalisti, jos seksi lasten kanssa olisi sallittua ja mahdollista.

Ymmärrän kyllä tämän tarkastelutavan ja itsekin olisin taipuvainen kääntymään sellaisen kannalle mutta yleisessä keskustelussa, jossa huiskitaan siten, että heikompaa hirvittää, käytän mielummin termiä "sairaus" koska pedofilia on verrattavissa tietyiltä osin psyykkisiin sairauksiin - tai ainakin osaan niistä, joskaan osaan, kuten esille nostettu masennus, sitä ei voi verrata läheskään kaikilta osin koska, kuten toit esille, sillä ja masennuksella on huomattavia eroavaisuuksia.

Ehkäpä tämä jaottelujen monimutkaisuus ja osin terminologian välinen ristiriita johtuu siitä, että viimevuosina on päästy uusin tekniikoin tutkimaan entistä paremmin ihmistä ja etenkin sitä mitä aivoissa tapahtuu kun ihminen toimii tietyllä tapaa tai jos ihmisella on diagnosoitu jokin sairaus niin kuin se voi jättää fyysisiä merkkejä eri osiin aivoja (kuten ilmeisesti md:n kohdalla asia on).

Ongelma lienee myös siinä jos (kun) sisäsyntyisiä ongelmia koetetaan asettaa ja raamittaa ulkoisiin termeihin sopiviksi niin aina välillä tulee ongelma ettei palanen loksahdakaan kunnolla kohdilleen vaan jää tarkennuksen varaa termin tms. välille. Puhutaanko siis sairaudesta vai onko kyse jokin muu jolloin olisi suotavaa käyttää jotain muuta termiä.

Painotetaan vielä loppuun jottei kenellekään synny väärinkäsitystä niin masentuneiden leimaaminen "velttoperseilyksi" ei ole omaa ideani vaan lähinnä sairastuneen kokemus ongelman tiimoilta.

vlad.

 

[viittailijastus]

Enpä tiedä tuosta. Elämäntilanne ja olosuhteet voi muuttaa suuntaumuksia. Lähinnä nyt tarkoitan heteroseksuaalia. Eli ihminen voi jossain elämänvaiheessaan ymmärtääkin, että haluaa oikeasti olla oman sukupuolensa kanssa, eli ns. kaapista ulos tuleminen. Samaten biseksuaalisuus on suhteellisen yleistä ja monet saattavat vasta jossain vaiheessa havaita tämän itsessään, aikuisiälläkin.

Eli ei se seksuaalisuus ole mitenkään stabiili.

Ketjun aihepiiri on kai rajattu pedofiliaan, eikä kokonaisseksuaalisuuden analysoimiseen?

 

[Ted Raikas]

Ketjun aihepiiri on kai rajattu pedofiliaan, eikä kokonaisseksuaalisuuden analysoimiseen?

Niin, mutta ymmärsin, että pidät esim. heteroseksuaalisuutta ja miksei homoseksuaalisuuttakin piirteenä, joka ei voi muuttaa muotoaan iän myötä?

 

[viittailijastus]

Niin, mutta ymmärsin, että pidät esim. heteroseksuaalisuutta ja miksei homoseksuaalisuuttakin piirteenä, joka ei voi muuttaa muotoaan iän myötä?

Älä ystävä kallis, edes leikilläsi, rinnasta aikuistenvälistä seksuaalikumppanuutta lastensaalistamisviettiin.

Pedofilia sairautena poissulkee muut seksuaalisuuden vaihtoehdot.

 

[Ted Raikas]

Älä ystävä kallis, edes leikilläsi, rinnasta aikuistenvälistä seksuaalikumppanuutta lastensaalistamisviettiin.

Missään vaiheessa niin tehnytkään. Pedofilia ei ole mielestäni terve seksuaalinen suuntaumus, se on seksuaalinen suuntautuminen kyllä, mutta sairaalloinen. Kuten eläimiin ja ruumiisiin sekaantuminenkin.

Jos sinulla on lukihäiriö viestieni suhteen, niin sille minä taas en voi mitään.

 

[Individual]

Älä ystävä kallis, edes leikilläsi, rinnasta aikuistenvälistä seksuaalikumppanuutta lastensaalistamisviettiin.
Pedofilia sairautena poissulkee muut seksuaalisuuden vaihtoehdot.

Niin se sun pointti oli nyt sitten mikä?
Kerro mulle mitä seuraava lause tarkoittaa. (Ja toikin on mun mielestä aika rohkea väite, etteikö pedofiili voisi tuntea rakkautta tai seksuaalisia tunteita myös aikuista ihmistä kohtaan.)

On surullista todeta, että pedofilia seksuaalisena suuntautumisena, on viettitasoltaan rinnasteinen hetero- ja homoseksuaalisuuteen.
Eli: taipumus on pysyvä ja korjaamaton.

Kun tuossa Ted Raikas juuri kertoi, että ihmisen seksuaalisessa suuntautumisessa voi tapahtua muutoksia elämän aikana. Eli jos ei hetero-tai homoseksuaalisuudesta voi puhua samassa kontekstissa pedofilian kanssa, niin miksi itse otit ne esiin? Toki, ei ne heilahtelut ole kovin radikaaleja kuin yhteen suuntaan. Tällä siis tarkoitan, että jos ihminen on homo, niin hän ei kyllä lakkaa esimerkiksi ikävuosinaan 25-30 olemasta homo, tykäten silloin vain tytöistä, kunnes taas huomaa olevansakin oikeasti homo ja taas sama homma uudelleen. Kokeiluja ja pieniä heilahteluja voi toki tapahtua.

 

[viittailijastus]

Missään vaiheessa niin tehnytkään. Pedofilia ei ole mielestäni terve seksuaalinen suuntaumus, se on seksuaalinen suuntautuminen kyllä, mutta sairaalloinen. Kuten eläimiin ja ruumiisiin sekaantuminenkin.

Jos sinulla on lukihäiriö viestieni suhteen, niin sille minä taas en voi mitään.

Ehkäpä meillä kummallakin on häiriöitä keskinäisviestinnässä.

Rauha?

 

[viittailijastus]

Niin se sun pointti oli nyt sitten mikä?
Kerro mulle mitä seuraava lause tarkoittaa. (Ja toikin on mun mielestä aika rohkea väite, etteikö pedofiili voisi tuntea rakkautta tai seksuaalisia tunteita myös aikuista ihmistä kohtaan.)

Kun tuossa Ted Raikas juuri kertoi, että ihmisen seksuaalisessa suuntautumisessa voi tapahtua muutoksia elämän aikana. Eli jos ei hetero-tai homoseksuaalisuudesta voi puhua samassa kontekstissa pedofilian kanssa, niin miksi itse otit ne esiin? Toki, ei ne heilahtelut ole kovin radikaaleja kuin yhteen suuntaan. Tällä siis tarkoitan, että jos ihminen on homo, niin hän ei kyllä lakkaa esimerkiksi ikävuosinaan 25-30 olemasta homo, tykäten silloin vain tytöistä, kunnes taas huomaa olevansakin oikeasti homo ja taas sama homma uudelleen. Kokeiluja ja pieniä heilahteluja voi toki tapahtua.

Lue viivottimella pointtini, rauhallisesti, ilman Shaking - Stevens - efektiä.

 

[Ted Raikas]

Rauha?

Totta kai. Ei ongelmaa. Voi olla, että ilmaisin itseäni myös hieman sekavasti, se myönnetään.

Pointtina vaan tosiaan se, että viestistäsi sai sen käsityksen, että mielestäsi pedofiilit, kuten ei heterot tai homotkaan, voi muuttua elämänsä aikana. Todeta, että seksuaalinen suuntautumisensa (oli se terve tai sairas) on väärä, itselleen kuulumaton ja sopimaton.

Pedofiilien kohdalla olisi tietysti aina suotavaa, että tajuaisi olevansa sairas, se on aina ensiaskel kohti parantumista kaikessa, kun tajuaa tekojensa olevan huonoja.