Mitä tehdä jos netissä menee tunteisiin?

[Sniper]

Maailma on muuttunut.

AIkanaan bulletin boardeilla imutettiin modeemilla viestejä 28,8K nopeudella, että saatiin uusi lasti viestejä joista osa saattoi olla sinulle tarkoitettuja vastauksia keskusteluissa. Ihan hemmetin kovia vääntöjä, mutta silti reilussa hengessä. Oli omat sääntönsä, että jos sanan säilällä sait toisen satimeen, niin piti antaa arvokas tie nousta ylös. Koska jokainen käyttäjä oli purkille tärkeä ja toisaalta sinne BBS:ään ei voinut soittaa kovin moni kerrallaan, niin häätäessäsi huonolla käytöksellä jonkun keskustelijan, niin siitä tuli SysOpin kautta välitöntä palautetta, mikä piti sinut ruodussa.

Sitten tuli Newsit. On huomattavaa kuinka monta nykypoliitikkoa tai kolumnistia on tuolta ajalta. Mutta siellä väittely sai ensimmäistä kertaa minun silmissäni ilkeitä piirteitä ilman kunnian sääntöjä. Oli hahmoja, jotka nuijivat jatkuvasti toisia maanrakoon säälimättä ja kuvittelinkin heidät suunnilleen 120kg terminaattoreiksi, kunnes sitten näin oikean kuvan villaneuleisesta silmälasipäisestä nörtistä.

90-luvun lopussa ja siitä pitkälle 2000-luvulle keskustelu yleistyi kaikkien huviksi ja itse koen sen jonkinlaisena kulta-aikana. Oli normaalia, että oli ihan kaikki keskustelemassa intohimonsa ympärillä. Silloin jääkiekkopalstoilla puhuttiin jääkiekosta ja vapaat keskustelut olivat jotain sivuoireita. Kaikilla oli oikeus kirjoittaa ja liki kaikilla alkoi olemaan netti!

Sitten jossain 2008 tai jotain alkoi TYKKÄÄ-kulttuuri, minkä alla sisäänrakennettuna alkoi kypsyä viha. Kuplassa olijat keksivät nopeasti tavat, millä sai lisää peukkuja ja siten lisää pontta omalle viestilleen. En tiedä muiden some-historiasta, mutta ainakin omassani alkoivat saada supersuosiota hieman epävakaat kaverit, jotka maanisessa vaiheessa valloittivat ihan kaikki ihmiset. Eli itse koen sen jotenkin epäteknisten narsistien alkupotkuksi, mutta tiedän että termi on leimaava.

Samaan aikaan alkoivat muuttua sijaansa saaneet keskustelupalstat. Keskustelu alkoi muuttua siten, että alkoi tulemaan ns, "puuttujia", eli kolmansia osapuolia jotka vetivät keskustelun raiteiltaan kohti omia arvojaan. Etsittiin kirjoituksen heikoin kohta ja iskettiin siihen. Tavallaan samaa kuin oli news-aikana, mutta silloin se oli vakio-hörhöjen leikkikenttä. Laajennettuna koko valtakuntaan asiasta tuli oikeasti merkittävä.

Niin. Paha olo on tullut sieluun useasti koko netin aikana, mutta jostain syystä nykyään se osuu isommin kuin koskaan. Varmaan osa on omalla herkistymisellä omien kokemuksien kautta, mutta väittäisin että koko keskustelukulttuuri on tällä hetkellä todella kova ja vastakkain asetteleva.

 

[Johnny B. Goode]

Raportoida ja ignoorata!

Ei kyllä itsellä voisi edes tulla mieleen että joku menisi tunteisiin jossain keskustelupalstalla. Silloin netin alkuaikoina asia oli eri kun käyttäjiä oli murto-osa nykyisestä ja suurin osa viesteistä tuli luettua ja oli ihmeellistä kun näin pystyy kommunikoimaan. Niin ja toki ikääkin oli sen teinin verran. Nykyään miltei kaikki kirjoittelee ympäri nettiä ja koska suurin osa ihmisistä on ihan vitun tyhmiä, yllättäen suurin osa nettikirjoituksistakin on täyttä paskaa. Vähän kärjistäen näin. Jotensakin nämä vaan sivuuttaa pelkällä *huoh* reaktiolla. Henkilökohtaisuudet taas eivät voisi jonkun anonyymin nimimerkin toimesta vähempää kiinnostaa ellei sitten ole nerokasta, osuvaa ja saatanan julmaa/mustaa huumoria, jolloin nousee virtuaalipeukku.

 

[Glove]

En muista pahoittaneeni mieltäni nettikirjoittelusta. Jos nyt joku jotain epäasiallista kirjoittelee niin en minä siihen kiinnitä huomiota. Viiskymppisten lähestyessä voi myös todeta vaikka, että: ”jonnet meihkaa.” Vaihtoehtoisesti, vaikken mitenkään uskonnollinen ihminen olekaan, voin siteerata Raamattua, ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät.”

 

[Sniper]

Raportoida ja ignoorata!

Ei kyllä itsellä voisi edes tulla mieleen että joku menisi tunteisiin jossain keskustelupalstalla.

PIdin paljon vastauksestasi, mutta pakko kysyä, että eikö oikeasti mikään ole koskaan itselläsi mennyt tunteisiin? Sanotaan nyt vaikka keskustelupalstan viestit ja Jatkoajan uutisointi.

 

[Johnny B. Goode]

PIdin paljon vastauksestasi, mutta pakko kysyä, että eikö oikeasti mikään ole koskaan itselläsi mennyt tunteisiin? Sanotaan nyt vaikka keskustelupalstan viestit ja Jatkoajan uutisointi.

Niin no... Ehkä tässä pitäisi olla yleisesti selvillä mikä lasketaan "menoksi tunteisiin"? Toki siis tulee useinkin fiiliksiä kuten "ei vittu mitä paskaa" tai "voi vittu mikä urpo", mutta en tuo näitä tunteita ainakaan kovin kärkkäästi mielestäni palstalle. Tunteisiin tosin voi mennä myös muuten kuin ottamalla raivarit. Kyllähän Perniksen poismeno nyt viimeksi "kävi tunteisiin" vaikken kaveria tuntenutkaan, oli vaan niin oleellinen osa palstaa. Samasta nimimerkistä voisi johtaa myös toisen esimerkin. Eli Perniksen besservisseröinti alkoi välillä kyrpimään, mutta en ainakaan itse laskisi sitä tunteisiin menoksi. En nyt tiedä vastasko tämä postaus kysymykseesi, mutten osannut nyt tähän lähtöön paremminkaan selvittää.

 

[Sniper]

No mites te suhtaudutte tyyppin joka teoriassa on tasan teidän tasolla, mutta ottaa jostain syystä (joka teidän pitää selvittää) hermoon?

 

[Sniper]

Vastaukset ovat tähän mennessä kaiketi yli kolmekymppisten aikuisten kirjoittamia mietteitä, joten tässä nuoren miehenalun vastaavia.

Olisin voinut lainata koko viestin, mutta ihan helvetin hieno kirjoitus!

 

[Tadu]

Ongelma on siinä, että nykyään netissä pyörivät myös ne tyhmät ihmiset. Ennen se oli vain nörttien hommaa.

 

[Glove]

Hyvä kirjoitus @Punamusta

Ei sitä vaan viitsi uhrata energiaa semmoisiin turhuuksiin kuin mielensäpahoittaminen.

 

[Sniper]

Mutta mitä jos nettikeskustelu oikeasti menee tunteisiin? Onko se sitten väärin? Onko keskustelun säännöt erilaiset kuin jos oltaisiin samassa pöydässä olutlasin ääressä ja katsotaan koko keskustelun ajan silmiin.

Oma mielipide on, että samassa pöydässä keskustelu on paljon sivistyneempää ja huomioon ottavaa. Rakentavampaa ja sovittelempaa kun puhutaan suoraan.

 

[Valapatto]

Kyllä mä olen aina ajatellut, että ne joilla netissä menee tunteisiin on samoja joilla menee ihan tosielämässäkin tunteisiin. Aika hölmöä molemmat.

 

[Sniper]

Onko väärin jos nettikeskustelu katkoo hermosoluja? Sitä voi luonnehtia hölmöksi, mutta se ei ole väärin. Ihminen menettää aina joskus hermonsa. Mielestäni se on inhimillistä. Siksi ei ole väärin suuttua, ainakaan yleensä.

Tuopillisella istuminen baarissa ja samanaikainen keskustelu kasvotusten on melkeinpä vuorenvarmasti parempaa kuin räyhääminen jonkun tuntemattoman nettikäyttäjän kanssa. Säännöt eivät ole samat. Internetissä voi periaatteessa huudella mitä lystää, sillä toinen ei tiedä todennäköisesti piiruakaan viestin lähettäjän olemuksesta, ajatusmaailmasta sekä ennen kaikkea senhetkisistä tunteista. Kun mainitut kohdat ovat selvästi näkyvillä ja tiedostettavissa, keskustelun luonne muuttuu. Nyt joutuukin jo täysin todistetuksi, jos ryhtyy puhumaan vittuilevaa sontaa.

Suoraan puhuminen tasoittelee vähän väkisinkin ihmisten puhetapaa. Anonyymi tilanne on kenelle tahansa helppo paikka vetää rooliansa kevyemmällä kädellä. Harva tuskin uskaltaa huudella turuilla ja toreilla yhtään mitään. Minä en ainakaan uskaltaisi. Enkä edes haluaisikaan. Sivistynyt keskustelu vie asioita aina eteenpäin tai pitää ainakin tason samana. Myrkyllinen käytös johtaa aina vähintään jonkun pahaan mieleen.

Toisaalta juuri sunlaisen ihmisen kanssa on mukava purkaa asioita kirjaimiksi. Myönnän - enkä ole siitä lainkaan ylpeä - että on joidenkin kirjoittajien kohdalla oma reaktio lähinnä primitiivinen. Ehkä siksi juuri otan esimerkiksi tuon olutbaarin, että koen sen liki viimeiseksi tilaksi jossa saan olla oma juntti itseni muiden seassa. Ei mekään siellä ekaksi puhuttaisi politiikasta tai semmoisesta, mutta jutun syventyessä voisimme siihen päätyä - ihan riippumatta puoluekannasta.

Mutta vaikka kuinka erilaisia ihmisiä oltaisiin, niin väitän että läpättäisiin kättä lähtiessä. Se on jotain mitä kaipaisin täällä keskusteluissa, mutta en tiedä miten sen toteuttaisi.

 

[Sniper]

Nyt on kyllä loistava viesti. Toki kun ole konlfiktejä haluava ihminen niin en ole tätä tehnyt, mutta olisin voinut ainakin esimerkiksi nimimerkkien @Leon, @Alamummo, @tant gredulin, @Blöö, @hammer lynx, @Pisin Kääpiö 186cm (anteeksi maininta, ensimmäiset jotka tulivat mieleeni) kanssa jostain väitellä tällä palstalla, mutta olen heidät tavannut, ja tiedän että he ovat hyviä ihmisiä oikeasti. Kaikki heistä ovat sanoneet kuitenkin tällä palstalla jotain sellaista, joihin oisin voinut ilkeänä tarttua ja vittuilla, mutta mitä hyötyä siitä olisi minulle? Ei tasan yhtään mitään, koska en saa moisesta mitään mielihyvää. Netti on netti, mutta minä olen aina halunnut tavata ihmisen nimimerkin takana (siksi olen käynyt joskus irc-galleria miitissä kun se oli vielä pelkkien irccaajien paikka).

Ei minun puolestani mitään ongelmaa. Tuossa setissä on laatuisa kokoelma ihmisiä joiden kanssa olisin ilomielin netissä eri mieltä. Koska tiedän että mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta kunnioittaisimme toisiamme. Se mun avauksen pohjimmainen ajatus vähän olikin, että voitaisiinko olla törkkimättä toisiamme, vaikka huomaisimme toisen heikon kohdan.

Tällä hetkellä tilanne on, että paras sivaltaja saa isoimmat määrät tykkäyksiä.

 

[Malkkinen]

Jos netissä menee tunteisiin, kannattaa sammuttaa se keinomaailma ja lähteä ulos tapaamaan ihmisiä kasvotusten. Jos vielä sielläkin menee tunteisiin, kannattaa etsiä lähin peili.

 

[Captain Slow]

Vedä viinaa.

Tai ees kaljaa.

 

[Sniper]

Mielenkiintoista pohdintaa tämä jälkimmäinen tekstikappale. Keskustelut eivät ole koskaan liian ystävämielisiä ja miellyttäviä. Ehkä ihmisten olisi hyvä kirjoitella samalla tapaa kuin käyttäytyisi kasvotusten. Varmaan melko kaukana helposta hommasta, mutta voisi yrittää. Meikä haluaa antaa kirjoittaessa hyvän vaikutelman itsestään, pohtien samalla toki keskustelun luonnetta. Osaan olla vitsikäskin, vaihtelevalla menestyksellä. Aina tulee kuitenkin vastaan hetkiä, kun on kehnompi olotila ja kirjoittaa jotain, mitä ei välttämättä kirjoittaisi rauhallisena. Niitä ei ole onneksi kovin paljon.

Olen saanut uutisoinnin ja nettikeskusteluiden kautta sellaisen käsityksen, että maailmasta on tullut herkkänahkaisempi viime vuosikymmenten saatossa. Nykyisin on kuulemma paljon turhaa mielensäpahoittamista. En ole tuota väitettä vastaan, uskon kyllä. Olenhan minä itsekin vähän mielensäpahoittaja, vaikkakaan en yhtä paljon kuin monet, monet muut ihmiset. Tykkään pohtia, millainen maailma on ollut vuosina 1960-2000, eli juuri ennen syntymääni. Paljon olen kuullut ja lukenut, mutta varsinainen omakohtainen kokemus puuttuu täysin. Enkä tule ikinä saamaan sitä. Se harmittaa jonkin verran, koska olen hyvin kiinnostunut varsinkin 1980- ja 1990-luvuista.

Voi olla, että vuonna 1986 olisi ollut yhtä myrkyllistä ja vähättelevää, mielensäpahoittavaa keskustelua kuin tänäkin päivänä. En vaan tiedä, tuolla ajalla eläneet tietävät varmasti paremmin, vaikka eivät hekään varmasti. Se kun tätä nykymaailman internetkulttuuria ei ollut siihen aikaan. Voi vain spekuloida, millainen nettimaailma olisi ollut siihen aikaan.

Jos olisit ollut kaltaiseni nuori vuonna 1986, niin urheilukentän nurmikosta neliapiloita etsiessä kysyt kentänhoitajalta, että onko tämä myrkytetty ja hän vastaa että Tshernobylin laskeumat vaan siellä on.... Tuli vaan myrkystä mieleen :)

Nykypäivän keskustelun myrkky on google. Et oikeasti tiedä oletko jutuissa fiksun ihmisen kanssa vai hakukone-Sepon kanssa. Sepon yleensä tuntee vasta siinä vaiheessa, että olet sattunut joskus samalle sivustolle ja sitten onkin hauska seurata jatkoa, missä Seppo jättää lainaamatta sen olennaisimman osan linkkiä. Koska haluaa VOITTAA keskustelun,

 

[Sniper]

Jos netissä menee tunteisiin, kannattaa sammuttaa se keinomaailma ja lähteä ulos tapaamaan ihmisiä kasvotusten. Jos vielä sielläkin menee tunteisiin, kannattaa etsiä lähin peili.

En ihan viestistäsi hoksannut sitä punaista lankaa, että tarkoititko että netissä kannattaa keskustella ihan samoin kuin normaalisti vai perseillä koska netti?

 

[Sniper]

Vedä viinaa.

Tai ees kaljaa.

Nämäkö itselläsi on auttanut tunteisiin? Miten valkoviini, onko ihan tuhoontuomittu?

 

[Sniper]

Niin joo, surullisen kuuluisa Tsernobyl. Ässissä pelasi muuten ensimmäinen ulkomaalainen tuolloin 1986, kanukkihyökkääjä Mark Jooris. Tiesin tämän käsi sydämellä ilman Googlen ääretöntä, virtuaalista paperihallia.

Uskon koska kyseessä Ässät. Seiskaluokalla mulle esiteltiin uusi kaveri joka tykkäsi Ässistä ja se veti koko 1992 sarjataulukon maalisuhteineen kaikkineen joka joukkueelta. Ässät on mulle siksi erityinen, että sen hc-fanit on erityisiä.

 

[Malkkinen]

En ihan viestistäsi hoksannut sitä punaista lankaa, että tarkoititko että netissä kannattaa keskustella ihan samoin kuin normaalisti vai perseillä koska netti?

Asioita ei kannata ottaa niin tosissaan ja vakavasti, että menee tunteisiin. Varsinkaan internetissä ja varsinkaan sellaisten nimimerkkien jutuista, joita et todennäköisesti koskaan tapaa.

Saattaa olla ikäkysymys, mutta mulle internet on ihan puhtaasti viihdettä ja pärjäisin ihan hyvin ilmankin, enkä osaa ottaa jotenkin tosissaan mitään nettikirjoittelua. Sen on kirjoittanut kuitenkin vaan joku tyyppi jossain, eikä se vaikuta mun elämään yhtään mitenkään.

 

[Mängimies]

En tiedä, mutta kerron kyllä sitten kun tiedän.

 

[Sniper]

Asioita ei kannata ottaa niin tosissaan ja vakavasti, että menee tunteisiin. Varsinkaan internetissä ja varsinkaan sellaisten nimimerkkien jutuista, joita et todennäköisesti koskaan tapaa.

Saattaa olla ikäkysymys, mutta mulle internet on ihan puhtaasti viihdettä ja pärjäisin ihan hyvin ilmankin, enkä osaa ottaa jotenkin tosissaan mitään nettikirjoittelua. Sen on kirjoittanut kuitenkin vaan joku tyyppi jossain, eikä se vaikuta mun elämään yhtään mitenkään.

joo toki tajuan tällä elämänkokemuksella ne perusasiat. Mutta sitä en ymmärrä että pitäisi anonyymiin suhtautua kuin ei sitä ikinä tapaisi? Siis ikään kuin viihteenä?

Itse ajattelen että Malkkisella on oma uniikki historiansa ja kunnioitan sitä. Oln mullakin tarvittaessa kova ja karhea kieli jos haluat verbaalisesti haastaa, mutta en nää siinä mitään järkeä.

 

[Malkkinen]

joo toki tajuan tällä elämänkokemuksella ne perusasiat. Mutta sitä en ymmärrä että pitäisi anonyymiin suhtautua kuin ei sitä ikinä tapaisi? Siis ikään kuin viihteenä?

Itse ajattelen että Malkkisella on oma uniikki historiansa ja kunnioitan sitä. Oln mullakin tarvittaessa kova ja karhea kieli jos haluat verbaalisesti haastaa, mutta en nää siinä mitään järkeä.

Eihän vaan mennyt tunteisiin? Me selvästi ajatellaan ja käytetään internettiä eri tavalla.
Se mua kanssa ihmetyttää, että nykyään käyttäydytään niin, että pitäisi miellyttää kaikkia ja ettei vaan kukaan järkyty. Näin setämiehenä haluan teille nuorille sanoa että se on mahdotonta. Kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää.

 

[Captain Slow]

Nämäkö itselläsi on auttanut tunteisiin? Miten valkoviini, onko ihan tuhoontuomittu?

Kummelin sanoin

Jos alkaa pännii, niin vedä kännii
Jos joku morkkaa, niin pullo korkkaa
Jos oikein mokaa, sun täytyy dokaa.
Vedä silloin pelti kii.

On muuten sellaista tekstiä et ei nuo ainakaan perus Ikean livelovelaughmeetöihin-teksteille kalpene.

 

[Sniper]

Eihän vaan mennyt tunteisiin? Me selvästi ajatellaan ja käytetään internettiä eri tavalla.
Se mua kanssa ihmetyttää, että nykyään käyttäydytään niin, että pitäisi miellyttää kaikkia ja ettei vaan kukaan järkyty. Näin setämiehenä haluan teille nuorille sanoa että se on mahdotonta. Kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää.

Myönnän että tein ensimmäisestä peilivastauksestasi omia olettamuksiani aiheeseen ja siitä vilpiltön anteeksipyyntö. Mutta koen silti, että aihe on tärkeä, koska vastakkainasettelua on tajuton määrä ihan ympäri nettiä. En ehkä ole paras ihminen tuomaan asiaa tapetille, mutta tuli nyt tehtyä jokin avaus edes, kun on häirinnyt.