Saako udella että miten/millä toimilla sait kulutusvaikutuksella hintaa alas? Olisi tuota luokkaa seuraavasta sopimuksesta tarjous joten mietityttää että mitä temppuja vaatii että saa laskettua hintaa tai ylipäätään pidettyä sen edes tuossa lähtöhinnassa?
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Martin Jandus sai lähtöpassit KärpistäLue lisää »
-
Tomi Lämsä johtaa Lukon joukkoja myös ensi kaudellaLue lisää »
-
HIFK:n kokoonpanosta puuttuu 13 pelaajaa – lauantaina mukana jälleen uusi debytanttiLue lisää »
-
Dominik Pavlát on pystynyt tukeutumaan maatoveriinsa – Liiga eroaa siitä, mihin hän on tottunutLue lisää »
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
Mitä sähköä?
- Viestiketjun aloittaja Wrister
- Alkaa
- 871 191
- 6 767
En tehnyt mitään. Vedenlämmitys on yöohjauksella, hybridin lataus pari kertaa yöllä. Tuo otanta tosin on pieni koska sähkö oli halpaa koko viikon. Sitten tuo tosissaan punnitaan kun on kalliimpia viikkoja päällä.
Kolme kuukautta ennen vanhan päättymistä voi tehdä.
Eikös tuossa kuitenkin se kulutusvaikutus tule sen mukaan milloin sähköä on käyttänyt eikä sähkön markkinahinta sinällään vaikuta siihen toteutuneeseen hintaan/kwh?
Meillä on lämmitysmuotona vesi-ilmalämpöpumppu ilman mitään ajastuksia niin mietin että kannattaako tuo sopimusmuoto kun ainoastaan peseytymistä ja jotain pesukoneiden pyöritystä pystyisi sitten ajoittamaan sinne halvemmille tunneille.
Kyllä. Kuukauden keskihintaan verrataan. Tuossa sovelluksessa on aina tunnit etukäteen mitkä nostaa tai laskee hintaa ja sitten ne neutraalit tunnit.
Ei ole vIhteluvä
Ei ole säädettyä vaihteluväliä, mutta jos kulutuksesi muodostuu vastaavaksi kuin pörssisähkön käyttäjillä keskimäärin, kulutusvaikutus on nolla. Nämä sopimukset suht normaalilla sähkönkäyttäjällä ikään kuin tasaavat huippuja kumpaankin suuntaan.
Ei ole säädettyä vaihteluväliä, mutta jos kulutuksesi muodostuu vastaavaksi kuin pörssisähkön käyttäjillä keskimäärin, kulutusvaikutus on nolla. Nämä sopimukset suht normaalilla sähkönkäyttäjällä ikään kuin tasaavat huippuja kumpaankin suuntaan.
En nyt tähän hätään sopivampaakaan ketjua löytänyt.
Lainaus iltalehdestä: Tuloillaan olevien hankkeiden perusteella tuulivoiman on arvioitu olevan suurin sähköntuotantomuoto vuosiin 2026–2027 mennessä.
Fingridin sivuilta kävin katsomassa kuinka sähköä on tuotettu viimeisen kuukauden aikana suomessa. Tuulivoima jäi ydinvoiman jalkoihin aika pahasti. Pari hetkeä oli ollut kuukauden aikana kun tv pääsi edes lähelle(vaikkakin jäi vielä aika kauas) yv tuotantoa, luvut: Y 4209MV ja T 2922MV.Näitä piikkejä oli joitakin. Sitten kevyesti enemmän mentiin suhteella Y 4091MV ja T 787MV
Onko suomeen todella seuraavan 4 vuoden aikana rakentumassa noin paljon lisää tuulivoimaa?
Lainaus iltalehdestä: Tuloillaan olevien hankkeiden perusteella tuulivoiman on arvioitu olevan suurin sähköntuotantomuoto vuosiin 2026–2027 mennessä.
Fingridin sivuilta kävin katsomassa kuinka sähköä on tuotettu viimeisen kuukauden aikana suomessa. Tuulivoima jäi ydinvoiman jalkoihin aika pahasti. Pari hetkeä oli ollut kuukauden aikana kun tv pääsi edes lähelle(vaikkakin jäi vielä aika kauas) yv tuotantoa, luvut: Y 4209MV ja T 2922MV.Näitä piikkejä oli joitakin. Sitten kevyesti enemmän mentiin suhteella Y 4091MV ja T 787MV
Onko suomeen todella seuraavan 4 vuoden aikana rakentumassa noin paljon lisää tuulivoimaa?
Varmaankin kyse kapasiteetista, eli toteutuma on tietysti eri asia; harvoin joka puolella Suomea tuulee juuri optimaalisesti ja jos tuulee onko kaikelle sähkölle ostaja.
On
Ydinvoimaa ei ole tulossa lisää ja max tuotanto pyörii siinä reilussa neljässä tonnissa. Tällä hetkellä verkkoon tulee ydinvoimaa 4187MW ja siellä on joitakin satoja megawatteja vielä saamatta. Esim. OL3 lukemat just nyt 1493,8MW (max 1600MW)
Tuulivoiman kehitys:
1.1.2020: max kapasiteetti: 2017MW
1.1.2021: max kapasiteetti: 2268MW
1.1.2022: max kapasiteetti: 3204MW
1.1.2023: max kapasiteetti: 5207MW
1.8.2023: max kapasiteetti: 5829MW
Ja toteutunut tuotanto, keskiarvo
2020: 823MW
2021: 902MW
2022: 1268MW
2023: 1528MW (1.1-6.8)
Eli noiden lukujen perusteella tuulivoiman kapasiteetti tuplautunut reilussa parissa vuodessa ja tuotantomäärät about samalla tavalla. Vuoden 2023 luvuista puuttuu syksy, josta esimakua saadaan alkuviikosta. Tosta kun lyö luvut taulukkoon ja piirtää käyriä niin aika jyrkästi osoittaa ylös, kun ydinvoiman tulevaisuuskäyrä on vaakasuora.
Lisätään vielä se, että nyt tässä vihreässä buumissa tuo rakentaminen on lisääntynyt valtavasti. Heinäkuu 2023 oli myös hyvin heikko tuulivoimakuukausi. Paljon heikompi (prosenttia maksimista) kuin esim. heinäkuu 2022 ja heinäkuu 2021.
Edit: se on sitten eri juttu paljon ka. 4000MW per vuosi ydinvoimaa vie pinta-alaa vs. Ka. 4000MW per vuosi tuulivoimaa. Nimimerkillä aina kannattanut 100% ydinvoimaa. Saatettu jokunen puu enemmän kaataa noiden tuulivoimaprojektien tieltä.
Mut se on sitten toisen ketjun juttuja.
Viimeksi muokattu:
Pörssisähköstä tehty soppari Oomin kanssa. Alkaa 1.10. Jonkin verran tutkiskelin ja 0,25s marginaalia edullisempaa en ainakaan itse löytänyt. Perusmaksun Euro sinne tai tänne ei paina kauheasti 11000 vuosikulutuksella.
Nyt olisi mukavata jos saisi kätevästi ohjattua lämminvesivaraajaa halvempiin tunteihin. Onko jollain tähän mitään näppärää ratkaisua? Sulakkeen irroittaminen ei sellainen ole.
Nyt olisi mukavata jos saisi kätevästi ohjattua lämminvesivaraajaa halvempiin tunteihin. Onko jollain tähän mitään näppärää ratkaisua? Sulakkeen irroittaminen ei sellainen ole.
Jos vuosikulutus on 11000 kWh, kannattaa periaatteessa ottaa 0,1 snt / kWh korkeampi marginaali, jos saa euron kuussa pois perusmaksusta. Kuvaa toki sitä, miten pieni sen marginaalinkin osuus on, mutta myös sitä, että matalampi perusmaksu voi kompensoida aika paljonkin näiden pariteetissa.
Riippuu niin paljon talon sähköistä ja sähkö/sulakekaapista. Voi olla jo kytkin "vain yö" tai "aina päällä". Mutta tuokaan ei ole ihan vielä paras tie onneen, koska monessa on asetettuna yö-asento alkamaan klo 22 (normaali yö/päivä-sähkön raja, ilman säätömahdollisuutta) ja mielummin laittaisi sen päälle esim puolen yön jälkeen tai aamun pikkutunneilla, koska monesti pörssihinta iltakymmeneltä on vielä kovempi kuin 00-06 välillä. Lisäksi sähkölämmitteinen lämminvesivaraaja vie pääasiassa energiaa vain tunnin ajan (tai suurin kulutus on ensimmäisellä lämmitystunnilla), joten lämmitys riittää seuraavalle päivälle, vaikka sen ajastaisi käyntiin tyyliin aamukolmelta.
Itsekin paininut tämän kanssa kun kotona napsahtaa lvv:n lämpö päälle nyt klo 22 jälkeen ja sitä ei voi säätää olemassa olevalla kokoonpanolla. Lokakuussa loppuu 2v määräaikainen ja tekisi jo nyt mieli siirtyä pörssisähköön kun kuukauden keskiarvo hinnat ovat olleet puolet siitä mitä maksan kiinteästä (reilu 5snt) toki onhan tuossa ollut parin vuoden ajan ihan ok säästöä mutta näin sitä vaan aina haluaisi maksaa vähemmän ja optimoida enemmän.
Helpoin vaihtoehto lienee Shellyn rele, joihin löytyy googlella valmis softa pörssisähköohjaukseen.
All products
www.shelly.com
Sähköasentaja tuossa tarvitaan asentamaan sopiva rele keskukseen. Tilanteen mukaan valitaan sitten joko 1- tai 3-vaiheinen rele. Jos kyseessä on keskuksesta ohjattava "1-0-YÖ" -kytkentä, lienee 1-vaiheinen rele paras. Jos taas kyseessä on suora lähtö ilman ohjauskytkintä, tarvitaan 3-vaiheinen rele. Oletuksena on, että varaaja on 3- tai 2-vaiheinen.
Edit. Vinkiksi myös käyttäjälle @Turder .
Vuosi sitten kun hinnat saattoivat olla 10c/kWh tai 80c/kWh, tuolla oli enemmän merkitystä. Nyt kun hinnat on enemmänkin 1c tai 3c niin merkitys pienentynyt. Esim. tänään taitaa klo 22 hinta olla marginaaleineen 2,77c/kWh ja yöllä halvin tunti 1,12c/kWh.
Talvella varmasti erot ovat isommat, mutta tuskin älyttömiä. Toki tuon releen asentaminen on investointi tulevaan sekin, mutta maksaa se sähkömieskin. Itse jaksanut tähän lähteä. Menee päälle kun menee, ehkä satunnaisesti kääntänyt viimeisen 6kk aikana varokkeita manuaalisesti. Mutta senttien takia en ole vaivautunut vaikka 10s homma.
Mutta peukku sille että pörssisähkö. Hyvä valinta.'
EDIT: ja lisätään vielä sen verran, että nämähän ovat toki kaikki täysin yksilökohtaisia. Jos oma perheeni ja itse olisimme v.2023 15v nuorempia, niin varmasti kaikki mahdolliset olisi tähän torppaan asennettu. Saattaisi olla paneeleitakin. Vähintään viime vuonna kuollut sähkömiesfaijani olisi käynyt asentamassa kaikki uusimmat releet ja systeemit, jotka tukevat pörssisähköä..
Mutta kun sitä ei tiedä asuuko tässä enää vuoden, kahden tai kymmenen päästä niin ei ole oikein jaksanut innostua mistään suuremmasta. Sama oli kun kuitua viime vuonna kaivettiin ja sitä kovasti kaupattiin. Lähtee nämä viestit näköjään ilman valokaapeliakin jatkoaikaan.
Talvella varmasti erot ovat isommat, mutta tuskin älyttömiä. Toki tuon releen asentaminen on investointi tulevaan sekin, mutta maksaa se sähkömieskin. Itse jaksanut tähän lähteä. Menee päälle kun menee, ehkä satunnaisesti kääntänyt viimeisen 6kk aikana varokkeita manuaalisesti. Mutta senttien takia en ole vaivautunut vaikka 10s homma.
Mutta peukku sille että pörssisähkö. Hyvä valinta.'
EDIT: ja lisätään vielä sen verran, että nämähän ovat toki kaikki täysin yksilökohtaisia. Jos oma perheeni ja itse olisimme v.2023 15v nuorempia, niin varmasti kaikki mahdolliset olisi tähän torppaan asennettu. Saattaisi olla paneeleitakin. Vähintään viime vuonna kuollut sähkömiesfaijani olisi käynyt asentamassa kaikki uusimmat releet ja systeemit, jotka tukevat pörssisähköä..
Mutta kun sitä ei tiedä asuuko tässä enää vuoden, kahden tai kymmenen päästä niin ei ole oikein jaksanut innostua mistään suuremmasta. Sama oli kun kuitua viime vuonna kaivettiin ja sitä kovasti kaupattiin. Lähtee nämä viestit näköjään ilman valokaapeliakin jatkoaikaan.
Viimeksi muokattu:
Creed Bratton
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
@Tombe76 mä oon aurinkopaneeleita pohtinut, mutta nyt pahimman kriisin mentyä ohi ja pörssisähkön hinnan tasaannuttua en usko niiden maksavan itseään kovin kummoisesti takaisin. Senpä takia toistaiseksi olen jättänyt investoinnin väliin.
Joo näin nuo paneelit skippasi broidikin, kun pyysi tarjouksen ja esitteli numeroita minulle. Takaisinmaksuajat pidentyneet. Osasyynä varmaan sekin, että tuolla Keravan suunnalla siirtohinnat ovat melkein Suomen halvimpia. Ja kyllähän sekin vaikuttaa missä niitä katollensa asentaa.
Niin tai näin, ei noistakaan oikein voi sanoa puoleen eikä toiseen. Täysin yksilöllisiä. Ja kiitos vain kaikille, jotka niitä katoilleen laittavat + suuremmille investoinneille. Vaikuttaa hintaan laskevasti. Tällä hetkellä fingridin ennusteissa aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti on 813MW ja onko huiput kesältä jotain luokkaa 600MW. Eli enemmän kuin yksi Loviisan ydinmylly. Ensi kesänä aurinkovoima saattaa tuottaa ajoittain jo yhteensä enemmän kuin Loviisan molemmat reaktorit yhteensä... noin vertailupohjana.
Näissä muuten huollot vielä edessä, kakkosyksiköllä 20.8-6.9 ja ykkösellä 9.9-29.9. Lienee ajoitettu syksyyn kasvavan tuulituotannon takia = tuskin hirveämmin näkyy hinnassa..
Olkiluodon huollot oli jo keväällä joten siellä ei pitäisi isompia stoppeja olla. Tosin aika pitkäänhän se OL3 on jo pyörinyt. Eikös jollain palstalaisilla ollut jotain vedonlyöntejäkin tuosta (OL3 kestävyydestä ja toimintavarmuudesta)?
Loviisassa vuosihuollot ovat aina suunnilleen samoihin aikoihin. Ei noita ajoiteta tuulivoiman perusteella.
Lähinnä viittasin siihen, että ydinvoimaloiden vuosihuollot ovat keväällä ja syksyllä. Ja siihenkin on varmasti ihan pätevä ja perusteltu syy. (vs. että ne olisivat kesäkuussa tai tammikuussa)
No siihen minäkin tavallaan viittasin. Nuo ajoitukset ovat olleet suunnilleen vastaavat jo ennen kuin tuulivoima alkoi oikeasti yleistymään. Käytännössä noita ei muutenkaan voi siirtää juurikaan, sillä laitosten käyttöjaksot ovat aika tarkkaan vuoden mittaisia.
Ok, en ole seurannut näitä vuotta enempää. Jos se aina on mennyt näin niin sitten se on mennyt. Syy ei varmaan ole tuulivoima (minun virhe), mutta tänä vuonna tuo tuulivoiman roima lisääntyminen syksyllä vaikuttanee siihen ettei nuo seisokit juurikaan näy hinnassa. Nythän esim. OL3 passaili tälläkin viikolla omaa tuotantoaan yhden Loviisan reaktorin verran, koska hinta oli liian halpa siihen että oltaisiin posotettu täydellä tuotannolla. + että sitä sähköä ei loputtomiin mahdu verkkoon. Se kaikki pitäisi myös käyttää pois.
EDIT:
sanasta seisokki tuli mieleen, kun eräästä sähköpostista sai tuossa joku vuosi sitten lukea erään k-eurooppalaisen ihmettelyn, että mitä siis siellä teidän tehtaalla oikein tapahtuu. Kun ilmoitettiin että koneella on seisokki, että kestää hetken saada tuotetta x. Oli heittänyt johonkin internetin kääntäjään tuon sanan ja silloin tuli vielä eri vastauksia kuin mitä nykyään google kääntäjä antaa (testasin silloin ja nyt)
Viimeksi muokattu:
Paneelien isoin ongelma on käytön jakaminen aurinkoiselle ajalle tässä hivenen huonosti paistavassa maassa.
Laskennallinen takaisinmaksuaika on varmasti hienosti esitetty myyntipuheissa mutta todellisuus on todennäköisesti jotain muuta. Vaikkapa omalla kohdalla kesän kulutus on alle 500kwh kuukaudessa perustoimintoihin eli mennään (lisäämällä vaikka viilennyskin tuon kulutuksen päälle) noin kilowatissa per tunti. Taitaa nykyisellään normaalit invertterit olla 5kwh luokkaa, tehohäviöineenkin tuntituotto liikkuu kolmen kilowatin nurkilla auringon paistaessa. Tuo kun jaetaan kolmeen vaiheeseen niin käytännössä 2/3 menee myyntiin ja ilman poikkeusoloja tuo menee tuottajan näkökulmasta hukkaan. Tuon päälle tuottamaton ajanjakso vuorokaudessa, jolloin sähkö on ostettava joka tapauksessa ja siirtomaksu tuon matematiikan tuppaa tappamaan lopullisesti.
Todennäköisesti ihan viimeisen päälle vaiheet optimoimalla ja ajelemalla sähköautolla kesäöisin voisi sellaiseen 2/3 hyötysuhteeseen päästä.
Kattoremontin yhteydessä kyllä paneelit tuonne laitan mutta ei sitä millään järjellä kannata selittää edes itselleen, ainakaan tällä hetkellä.
Laskennallinen takaisinmaksuaika on varmasti hienosti esitetty myyntipuheissa mutta todellisuus on todennäköisesti jotain muuta. Vaikkapa omalla kohdalla kesän kulutus on alle 500kwh kuukaudessa perustoimintoihin eli mennään (lisäämällä vaikka viilennyskin tuon kulutuksen päälle) noin kilowatissa per tunti. Taitaa nykyisellään normaalit invertterit olla 5kwh luokkaa, tehohäviöineenkin tuntituotto liikkuu kolmen kilowatin nurkilla auringon paistaessa. Tuo kun jaetaan kolmeen vaiheeseen niin käytännössä 2/3 menee myyntiin ja ilman poikkeusoloja tuo menee tuottajan näkökulmasta hukkaan. Tuon päälle tuottamaton ajanjakso vuorokaudessa, jolloin sähkö on ostettava joka tapauksessa ja siirtomaksu tuon matematiikan tuppaa tappamaan lopullisesti.
Todennäköisesti ihan viimeisen päälle vaiheet optimoimalla ja ajelemalla sähköautolla kesäöisin voisi sellaiseen 2/3 hyötysuhteeseen päästä.
Kattoremontin yhteydessä kyllä paneelit tuonne laitan mutta ei sitä millään järjellä kannata selittää edes itselleen, ainakaan tällä hetkellä.
Tuskinpa se sähköauto kellään aina valoisaan aikaan poissa kotoa on 7 päivänä viikossa, että ei voisi aurinkovoimaa hyödyntää.
Toki sillä autolla pitää sitten myös iltaisin, että saa sähköt kulumaan.
Nyt en ymmärtänyt.
Mitä jos käy toimistolla vaikka joka toinen päivä ja lataa kotona joka toinen päivä? Viikonloppuisinkin olen yleensä kotona.
Luonnollisesti aurinkosähkö on huono diili jos ei ole koskaan valoisalla kotona hyödyntämässä sitä sähköä.
Heinäkuun tuotanto 828 kwh ja myyntiin meni 350 kwh. Kertaakaan en ajanut autolla yöllä. Jos sähkön hinnat asettuvat samalle tasolle kuin ennen Putlerin sotareissua, niin järjestelmän takaisinmaksuaika noin 15 vuotta omien laskujen mukaan. Ihan ok.
Viimeksi muokattu:
Jää joka toinen päivä aurinkosähköt ottamatta akkuun. No joo. Stereotypisesti autot on päivisin pois kotipihasta. Ei kaikilla.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy