Mitä sähköä?

[opelix]

12/2022 kulutus 2884,87 kWh,
12/2021 kulutus 4845,89 kWh

Oomi spotin mukaan joulukuun ka. hinta oli 27,32 senttiä. Oma keskiarvo lienee alle 25 sentin.

Kulutus 136 neliöinen suorasähkökaapelilämmitysomakotitalo(2008) ilmalämpöpumpulla ja takalla:

joulukuu 12/2021 3500 kwh
joulukuu 12/2022 2400 kwh

Tuossa on kumminkin ainavalmis kiuas ja poreallaskin syöppöinä.

Kyllä on puunpoltolla ja pienellä lattialämmityksen nuukailulla saanut itsekin hyvän pudotuksen. Molemmat kuukaudetkaan olivat varsin kylmiä. Jos tuonne 2000-2500 väliin saan joulu-helmikuut niin tullaan vuositasollakin varsin kohtuullisiin lukemiin.

 

[Tombe76]

Pakko jälleen kerran hämmästellä noita lukemia. Kokonaiskulutus on laskenut alle puoleen ja esimerkiksi joulukuun toteutunut keskihinta on huomattavan paljon keskiarvon alapuolella. Täysin automatisoitu systeemini (käsitin että ihan käsipelillä ohjailet) hävisi joulukuussa karvan päälle kolme senttiä kilowattitunnilta.

Täällä ilmalämpöpumppu ja ilmanvaihto eivät toistaiseksi ohjaudu hinnan mukaan.

Sen verran tunnustetaan viime joulukuusta, että takasta pamahti lasi paskaksi (ritilä oli palanut puhki sitä ennen, liian pitkiä puita) ja vähän omaa saamattomuuttaan siinä meni 2-3vk ennen kuin sain uudet hommattua. Tammikuun alkupäivinä menin sitten katsomaan kulutuksia ja meinasin perseelle lentää kun oli parhaimpina päivinä reilusti yli 100kWh taulussa. Ja joulukuu tosiaan 2900. Kyllähän sähköä saa kulumaan kun lattiaa kunnolla kovilla pakkasilla lämmittää. Normaalimpi joulukuu ollut vuosien varrella ehkä 1900-2400kWh. 135m2 ja v.2005 rakennettu talo.

Toki viime kuunkin olisi voinut vetää sinne 1200-1300kWh väliin, mutta kuten kirjoitin, sauna lämpesi useasti loppukuussa ja hyvin halvalla hinnalla. Se laskee entisestään keskiarvoa.

 

[koukku]

Kun kerta muutkin, niin kai sitä minunkin pitää. Joulukuun 2021 kulutus meidän 136 neliöisessä (lisäksi 26 neliön autotalli peruslämmöllä) suorasähkötalossa oli 3162,01 kWh ja kun joulukuussa 2022 päästiin lukemaan 2124,03 kWh, tuli pudotusta siis vajaa 33 prosenttia. Kulutus on tippunut toisen ILPin hommaamisen jälkeen lokakuu-joulukuu -välillä noin 32 prosenttia vuoden takaiseen jaksoon verrattuna, olen kyllä erittäin tyytyväinen siihen, että tuli laite hommattua. Patterit ovat olleet pois päältä käytännössä koko syksyn ja muutaman kerran olen (melko heikosti) varaavaa takkaa lämmitellyt, mutta muuten on menty kahden ILPin voimin ja hyvin on toiminut. Osa pudotuksesta selittyy hieman lämpimämmällä syksyllä, mutta uskon kyllä vahvasti, että kokonaiskulutus tippuu vuositasollakin vajaa parikymmentä prosenttia, lämmityskaudella pudotus on luonnollisesti suurempi. Tavoitteena on siis päästä tällä kombinaatiolla tästä eteenpäin alle 18 000 kWh vuosikulutukseen ja ainakin tässä vaiheessa näyttää oikein lupaavalta.

 

[FASlapsi]

Kun asuimme vaimon kanssa opiskelukämpässä, ostimme sinne Ikeasta semmosen kolmoispalmukasvihässäkän. Laitoimme sen olohuoneen nurkkaan seistä tököttämään, mutta se näytti siinä niin murheelliselta, että veimme sen suihkuun - ei siis sinne suihkun alle, mutta siihen viereen. Sitten laitoimme suihkun päälle niin kuumalle kun sen vain sai, ja jätimme Ikean palmun sinne suihkuun muodostuvaan trooppiseen ilmastoon hengaamaan. Pari kolme tuntia palmu vietti suihkun vieressä, ja kun viimein menimme katsomaan että miten se voi, kylpyhuone oli sakean, kuuman vesisumun peitossa. Palmu näytti kivan kostealta ja elinvoimaiselta kolmen tunnin höyryhengityksensä jälkeen, joten raaskimme viedä sen takaisin olohuoneeseen.

Seuraavana päivänä palmun sisältä pelmahti vitullinen määrä jotain perkeleen tse tse -kärpäsiä kämppäämme asumaan, emme saaneet niitä kaikkia sieltä koskaan tapettua, varmaan niiden jälkeläiset asuu siellä vieläkin. Viikko tästä, ja palmu lopulta mädäntyi kuoliaaksi.

Olisi pitänyt varmaan pitää sitä palmua kauemmin siellä tulikuumassa suihkussa. Huomenna voisinkin laittaa muistojen virkistämiseksi vaikka tuon keittiön pöydällä olevan puoliksi syödyn ruohosipuliruukun vastaavaan käsittelyyn, ja pitää sitä vaikkapa nyt 8 tuntia siellä suihkussa. Se varmaan alkaisi puskemaan sen jälkeen sisuksistaan jotain tarantelloja tai strutseja.

 

[Reverent]

Määräaikainen edullisen sähkön (4,5 senttiä) sopimus on nyt siis loppumassa tammikuun lopussa. Vaihtoehtona samalta toimittajalta olis vuoden määräaikainen soppari kiinteillä hinnoilla 24 - 28 senttiä tai pörssisähkö 4€ kuukausimaksulla ja 0,39 marginaalilla kahden viikon irtisanomisajalla.
Alkuun olin vahvasti pörssisähköä vastaan, mutta hankaluuksista huolimatta ja tutkimusta tekemällä olen kallistumassa pörssisähkön kannalle. Katotaan tota nyt jonkin aikaa ja maaliskuussa ollaankin käytännössä koko kuukausi reissussa. Tuolloin pitänee jättää patterit pikkulämmölle, ettei kämppä oo ihan jäässä, kun palataan kotiin. Kevät ja kesä ovatkin aina menneet huomattavasti pienemmillä laskuilla.
Onneks anopin mökiltä on suhteellisen pienellä vaivalla haettavissa klapeja varaavaan takkaan niin paljon kun, vaan jaksaa kantaa ja autoon mahtuu, varsinkin kun aikaisemmilla klapintuottajilla on varastot tyhjät.
Tammikuu voidaan vielä rallatella halvoilla hinnoilla, vaikka loppuviikon kovat pakkaset vähän hirvittääkin. Tähän saakka ollaan pärjätty ilman pattereita takalla ja ilmalämpöpumpulla hyvin, mutta saas kattoo, jos pakkasta tosiaan tulee helmikuussa se 20 astetta..

 

[BOL]

Jos on vähänkään pidemmät hiukset ja varsinkin, jos ovat paksummat kuin sellaiset perussuomalaiset kolme karvaa ristissä, pelkästään hiustenpesuun/huuhtelemiseen menee tovi. Minä en kiduta itseäni enkä lapsiani vaatimalla suihkun pistämistä kokonaan kiinni siksi aikaa, kun hoitoaine vaikuttaa hiuksissa, vaan paine pienemmälle saa riittää. Märkänä seisoskelu kylmettyen on kamalaa. Sitten on sellainenkin asia kuin sheivaus, jota moni harjoittaa useamman kerran viikossa, karvan kasvusta riippuen. Jonkun mielestä nämäkin ovat varmasti liikaa ja "arjen luksusta", mutta mun mielestäni ihan normaaliin elämään ja normaalin kulutuksen piiriin kuuluvia asioita. Miehellä menee huomattavan paljon vähemmän aikaa suihkussa, koska hänen toimintonsa ovat erilaiset. Suihkussa ei lotrata vedellä, mutta ihan äärimmilleen ei säästeliäisyyttäkään tarvitse viedä, ellei ole aivan pakko. Ja nyt ei ole. Hygieniasta ei siis tingitä.

Meillä meni sähköä v. 2022 32+MWh ja vuonna 2021 40,57MWh. Huomattavaa tässä on se, että noinkin iso säästö tapahtui käytännössä ajalla 8-12/2022. Viime talvi vedettiin ihan vailla huolen häivää ja sähkönkulutus oli todella suurta. Ja meillä suorasähkölämmitys ja parisataa asuinneliötä siis kyseessä. Sähkönä Helenin aikasähkö. Pörssisähköön vaihtamista mietittiin pitkään, mutta tultiin lopulta siihen tulokseen, että kun on lapsia, ei siihen nyt ryhdytä. Jos oltaisiin kahdestaan miehen kanssa, olisimme varmasti vaihtaneet pörssisähköön. Huomioitavaa on myös se, että mä teen duunia pääasiassa himasta käsin ja mieskin keskimäärin varmaan n. 50%:sti. Että aina täällä joku valo on päällä ja vessassa käyn, kun on vessahätä ja vedän pöntön jokaisen kerran jälkeen.

Suurimmat sähkösyöpöt ovat lämmitys ja lämmin vesi. Niihin ei voi määräänsä enempää vaikuttaa, mutta kyllä meillä on huoneiden lämpötilaa laskettu ja suihkutteluja rajoitettu. Pyykkiä pestään silloin, kun siltä tuntuu, koska en lähtökohtaisesti työskentele yöaikoina ja jos pyykit jättää koneeseen, mun nenäni haistaa sen tunkkaisen hajun kyllä ja se on nou-nou. Astianpesukoneen pyrin laittamaan klo 22 jälkeen päälle, jos suinkin vain mahdollista, mutta, jos ei ole, sitten pestään tarpeen mukaan.

Marraskuun sähkölasku oli muistaakseni nyt samaa luokkaa kuin viime tammikuussa, jolloin kulutus oli kuitenkin lähes 45% suurempaa. Että kyllä tässä huushollissa on ollut skarppaamisen varaakin. Aikaisemmin tv oli aina päällä, nykyisin vain silloin, kun joku sitä katsoo. Mitään varsinaisia rajoituksia ei toki ole, mutta pelkkänä taustamölynä sitä ei enää koko päivää pidetä. Kukaan ei ole kärsinyt näistä muutoksista.

Kylvyssä saa jokainen käydä, lähtökohtaisesti kerran kuukaudessa. Tämä siksi, että sen tajuaa olevan erityistä puuhaa ja jokainen miettii, haluaako käyttää sen oman kylpyhetkensä just silloin. Amme on iso, joten kyllä se satoja litroja vettä vie kerrallaan.

Valtion sähkötuki on ihan perseestä, eikä ainakaan meidän perhe sitä erityisesti kaipaisi, vaikka korkea sähkön hinta vitutteleekin. Ei se tuki meidän sähkönkäyttöä ole kyllä kasvattanutkaan, vaan joulukuun kasvanut sähkönkäyttö johtuu yksinkertaisesti siitä, että täällä on koko perhe ollut kotona toisin kuin arkisin. Eikä täällä nyt tarvitsisi pimeässä istua, vaikka tukea ei tulisikaan.

Nyt tässä arvon, että pitäisikö meidän siirtyä Helenin uuteen 6 kk määräaikaiseen sopimukseen. Tein testin Hesarin sivuilla ja sen mukaan kyllä kannattaisi. Mutta varmaan joku jekku siinäkin on. Vai onko? Valistakaa viisaammat, mitä sudenkuoppia tossa voisi olla?

 

[DAF]

Huomiona tuosta: jos kulutus on 32000 kWh vuodessa, ei yksittäisen telkkarin (jollei ole vanha kuvaputkikapistus) merkitys ole siinä yhtään mikään, vaikka olisi yötä päivää päällä. Lämmöksihän sen käyttämä sähkö muuttuu, toki ilpejä huonommalla hyötysuhteella, mutta jos pattereilla taloanne lämmitätte ei käytännössä mitään väliä kulutuksen suhteen.

Tilannehan on se, ettei kukaan voi tietää varsinaisesti, kannattaako jokin määräaikainen sopimus. Taustasta ei käy ilmi, mitä tarkoittaa ”Helenin aikasähkö”, eli onko sopimus toistaiseksi voimassaoleva vai määräaikainen entisestään. Mielenrauhaa sillä 6 kk sopimuksella voi tietenkin ostaa, mutta talousteoreettisesti hinnat on asetettu niin, että pörssisähkö on sen hetken oletuksella edullisempi kuluttajalle. Käytännössä sitten vaikuttaa se, voiko ja haluaako kulutustaan ja sen ajankohtia miettiä.

Kun mainitset, että lämmitys ja lämmin vesi ovat asioita, joihin ei voi määräänsä enempää vaikuttaa, kyllä ne lähtökohtaisesti ovat omakotiasumisessa ne asiat, joiden avulla voi nimenomaan eniten vaikuttaa. Voi ajastaa laitteita, miettiä kulutusta, säätää huoneiden lämpötilaa jne., ja sitä kautta saa paljon suurempia säästöjä kuin pesukoneen ajastamisella - jolla toki silläkin vähentää turhaa sähköstä maksamista. Huonelämpötiloilla syntyy paljon enemmän varianssia kulutukseen kuin tv:n sulkemisella.

 

[Weber80]

No laitetaan omatkin kulutustiedot viime vuosilta:

2019: 11 669 kwh (joulukuu 1473kwh) keskilämpö -2,6 joulukuu
2020: 11 159 kwh (joulukuu 1287kwh) keskilämpö -2,7 joulukuu
2021: 12 067 kwh (joulukuu 1871kwh) keskilämpö -10,71 joulukuu
2022: 10 266 kwh (joulukuu 940kwh) keskilämpö -5,8 joulukuu

Suorasähkölämmitys, omakotitalo, 126m2, rak.vuosi 1992, leivinuuni + ilp, kosteissa tiloissa lattialämpö, 35m2 autotalli.
Vähän sai nipistettyä viime vuoden kulutuksesta, autotallin lämmöistä tingitty ja hieman muiden tilojen lattialämmöstä. Sisälämpö talossa sama mitä ennekin +20 - 22. Suihkussa en 2 minuutin aikarajaan pääse, mutta ei paljon tuon yli. Lapset lotraa vähän enemmän. Puuta kuluu lämmitykseen jokunen kuutio, en ole koskaan tarkkaan laskenut koska ei tarvitse niitä ostaa.

 

[koukku]

No laitetaan omatkin kulutustiedot viime vuosilta:

2019: 11 669 kwh (joulukuu 1473kwh) keskilämpö -2,6 joulukuu
2020: 11 159 kwh (joulukuu 1287kwh) keskilämpö -2,7 joulukuu
2021: 12 067 kwh (joulukuu 1871kwh) keskilämpö -10,71 joulukuu
2022: 10 266 kwh (joulukuu 940kwh) keskilämpö -5,8 joulukuu

Suorasähkölämmitys, omakotitalo, 126m2, rak.vuosi 1992, leivinuuni + ilp, kosteissa tiloissa lattialämpö, 35m2 autotalli.
Vähän sai nipistettyä viime vuoden kulutuksesta, autotallin lämmöistä tingitty ja hieman muiden tilojen lattialämmöstä. Sisälämpö talossa sama mitä ennekin +20 - 22. Suihkussa en 2 minuutin aikarajaan pääse, mutta ei paljon tuon yli. Lapset lotraa vähän enemmän. Puuta kuluu lämmitykseen jokunen kuutio, en ole koskaan tarkkaan laskenut koska ei tarvitse niitä ostaa.

Kovia lukemia hieman vanhemmassa suorasähkötalossa, vaikka puilla osittain lämmittäisitkin. Jos saan kysyä, niin onko talo yhdessä tasossa ja pystyykö leivinuunilla lämmittämään ison alueen, lisäksi onko koneellista ilmanvaihtoa ja miten käyttöveden lämmitys?

Meillä yläkerran eristys on kyllä heikohko ja välikatto puuttuu osin kokonaan, tämän vuoksi tuntuu vaikealta saada kulutusta enää kovin paljon tuosta 18000 kWh tavoitteesta alaspäin, varsinkin kun lapsetkin kuluttaa jatkossa entistä enemmän.

 

[ftr]

Nyt tässä arvon, että pitäisikö meidän siirtyä Helenin uuteen 6 kk määräaikaiseen sopimukseen. Tein testin Hesarin sivuilla ja sen mukaan kyllä kannattaisi. Mutta varmaan joku jekku siinäkin on. Vai onko? Valistakaa viisaammat, mitä sudenkuoppia tossa voisi olla?

Ei kai siinä sen enempiä jekkuja ole kuin se, että touko-heinäkuussa pörssisähkö on oletettavasti huomattavasti edullisempi kuin nuo kiinteät hinnat. Todennäköisesti kuitenkin kannattavaa kulutuksen painottuessa huomattavasti talvikuukausille.

Minä sain kerrostalokaksiossa sähkönkulutuksen pienentymään 50 %:llä pelkästään vääntämällä kesällä pesuhuoneen lattialämmityksen pienelle. Tämä olisi toki kannattanut tehdä jo huomattavasti aikasemmin, kun siellä on patterikin.

 

[mekabyte]

Ei kai siinä sen enempiä jekkuja ole kuin se, että touko-heinäkuussa pörssisähkö on oletettavasti huomattavasti edullisempi kuin nuo kiinteät hinnat. Todennäköisesti kuitenkin kannattavaa kulutuksen painottuessa huomattavasti talvikuukausille.

Minä sain kerrostalokaksiossa sähkönkulutuksen pienentymään 50 %:llä pelkästään vääntämällä kesällä pesuhuoneen lattialämmityksen pienelle. Tämä olisi toki kannattanut tehdä jo huomattavasti aikasemmin, kun siellä on patterikin.

Tuota pesuhuoneen lattilämmityksen pudotusta kannattaa hieman varoa. Saattaa markan seppä tehdä satasen vahingon kun kosteusvahinko yllättää. Toki ei sitä liian kuumana kannata tietenkään pitää.

 

[tombraider]

No laitetaan omatkin kulutustiedot viime vuosilta:

2019: 11 669 kwh (joulukuu 1473kwh) keskilämpö -2,6 joulukuu
2020: 11 159 kwh (joulukuu 1287kwh) keskilämpö -2,7 joulukuu
2021: 12 067 kwh (joulukuu 1871kwh) keskilämpö -10,71 joulukuu
2022: 10 266 kwh (joulukuu 940kwh) keskilämpö -5,8 joulukuu

Suorasähkölämmitys, omakotitalo, 126m2, rak.vuosi 1992, leivinuuni + ilp, kosteissa tiloissa lattialämpö, 35m2 autotalli.
Vähän sai nipistettyä viime vuoden kulutuksesta, autotallin lämmöistä tingitty ja hieman muiden tilojen lattialämmöstä. Sisälämpö talossa sama mitä ennekin +20 - 22. Suihkussa en 2 minuutin aikarajaan pääse, mutta ei paljon tuon yli. Lapset lotraa vähän enemmän. Puuta kuluu lämmitykseen jokunen kuutio, en ole koskaan tarkkaan laskenut koska ei tarvitse niitä ostaa.

Toihan on ihan ilmasta ja hyvä niin. Meillä kuitenkin 10 neliötä enemmän neliöitä ja 18000-20000 on tuo vuosikulutus. Saattais päästä ihan nihilistinä tonne 16000 lukemiin, mutta sit on kylpyhuoneen lattia todella kylmä. Kahden auton talli ja varasto 60 neliötä) Menee, niin, että varastossa n.8 astetta. Autotallien puolella roinaa niin, että ei sinne autoja saa.

 

[Tadu]

Tuota pesuhuoneen lattilämmityksen pudotusta kannattaa hieman varoa. Saattaa markan seppä tehdä satasen vahingon kun kosteusvahinko yllättää. Toki ei sitä liian kuumana kannata tietenkään pitää.

23-25 astetta on riittävä ja sehän ei edes jaloille tunnu lämpimältä. Toki riippuen miten lattialämmitys on toteutettu, sitä ei välttämättä näe mistään, että minkä lämpöistä vettä sinne putkiin menee tai kuinka lämpimäksi vastukset lämpeää. Eli joo…

 

[Zeta03]

Tuota pesuhuoneen lattilämmityksen pudotusta kannattaa hieman varoa. Saattaa markan seppä tehdä satasen vahingon kun kosteusvahinko yllättää. Toki ei sitä liian kuumana kannata tietenkään pitää.

Jos siellä on patteri/patterit niin vaikuttaa enemmän mukavuustoiminnolta, jolloin sitä ei tarvitse hohkottaa täysillä. Vai meinaatko, että kaikissa ei-lattialämmityksen omaavissa kylppäreissä on kosteusvahinkoja? Tila pitää saada suihkun jälkeen kuivaksi ja sen voi toteuttaa pattereilla ja/tai lattialämmityksellä.

 

[Con Tsales]

Jos siellä on patteri/patterit niin vaikuttaa enemmän mukavuustoiminnolta, jolloin sitä ei tarvitse hohkottaa täysillä. Vai meinaatko, että kaikissa ei-lattialämmityksen omaavissa kylppäreissä on kosteusvahinkoja? Tila pitää saada suihkun jälkeen kuivaksi ja sen voi toteuttaa pattereilla ja/tai lattialämmityksellä.

Lisäys vielä, että riittävällä ilmanvaihdolla.

 

[Weber80]

Kovia lukemia hieman vanhemmassa suorasähkötalossa, vaikka puilla osittain lämmittäisitkin. Jos saan kysyä, niin onko talo yhdessä tasossa ja pystyykö leivinuunilla lämmittämään ison alueen, lisäksi onko koneellista ilmanvaihtoa ja miten käyttöveden lämmitys?

Meillä yläkerran eristys on kyllä heikohko ja välikatto puuttuu osin kokonaan, tämän vuoksi tuntuu vaikealta saada kulutusta enää kovin paljon tuosta 18000 kWh tavoitteesta alaspäin, varsinkin kun lapsetkin kuluttaa jatkossa entistä enemmän.

Joo yhdessä tasossa on. Leivinuunilla pystyy lämmittämään noin puoli taloa, ILP hoitaa sitten toisen puolen asuintilat. Ilppi (IVT) on jo yli 10 vuotias, mutta vielä jaksaa puhaltaa. Vertasin kyllä tuossa tuttavan uuteen Mitsubishiin, niin onhan siinä äänessä ja lämmössä eroa uudemman hyväksi. Sähköpattereita ei ole käytetty tänä talvena vielä kertaakaan päällä eikä yleensä tarvitsekaan ellei tule yli -20 pakkasia pitemmäksi aikaa. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja lämminvesivaraaja on sähköllä (300litraa). Lämminvesivaraajan kulutusta nyt seurannut tarkemmin, niin noin 1,5 - 2 tuntia vuorokaudessa menee veden lämmittämiseen. Sähköiset lattialämmitykset ottaa eniten sähköä (ILPin lisäksi) ja suurin säästö kulutuksesta on juuri tuo autotallin lattialämmöstä nipistäminen. Lauhemmalla kelillä on pois kokonaan päältä (tänä talvena). Pidän sitä kuitenkin plussan puolella.

Vaikka alkaa olla talolla jo ikää, niin kerran tutkailin talon rakennekuvia, niin yllättävän hyvät eristepaksuudet on jo silloin tehty ja yläpohjan lämmöneristystä on edellinen omistaja parantanut. Historiatieto sähkönkulutuksesta on myös edellisen omistajan ajalta tiedossa ja heillä se oli noin 13-14 000 kwh vuodessa. Heillä oli iso arkkupakastin ja muuton yhteydessä uusittiin kaikki kodinkoneet, ehkä tuosta tulee se erotus.

Niin ja puusauna, eli sinnekin menee sitten jonkun verran puuta, pari kertaa viikossa.

 

[jiihoo]

Nyt tässä arvon, että pitäisikö meidän siirtyä Helenin uuteen 6 kk määräaikaiseen sopimukseen. Tein testin Hesarin sivuilla ja sen mukaan kyllä kannattaisi. Mutta varmaan joku jekku siinäkin on. Vai onko? Valistakaa viisaammat, mitä sudenkuoppia tossa voisi olla?

Tässä mietin itsekin tuon mainitsemasi sopparin ottamista. Mielestäni jo aiemmin kirjoittamaani asiaan eli siihen, mitä tapahtuu tuolle sopimukselle, jos sähkön hintakatto tulee pian voimaan, voisi olla joku selkeä kannanotto tuoteselosteessa. Hintakaton asettuessa esim. kaavaillulle 20 senttiä kWh, olisi tuo sopimus tuollaisenaan järjetön ja kannattaisi suoraan ottaa pörssisähkö.

Löydän ainoastaan tämän melko ympäripyöreän vähän asiaa liippaavan kohdan sopimusehdoista: ”Verojen, julkisten maksujen ja muiden näihin rinnastettavien maksujen muutosten vaikutus sähkön hintoihin huomioidaan välittömästi niiden voimaantulosta lukien. Sähkönmyyjä ilmoittaa asiakkaalle Oma Helenissä näiden vaikutuksesta hinnoitteluun mahdollisimman nopeasti saatuaan tiedon muutoksesta.”

Ilman hintakaton mahdollisuutta tuo sopimus on mielestäni ihan järkevä ja tuo vakautta. Edelleen silti viimeisimmän tiedon mukaan, mikä itselläni on, tuota hintakattoa puuhataan edelleen.

 

[Mediakuutio]

Ei liity aiheeseen mutta suosittelen kokeilemaan sitä ettei pese hiuksia muulla kuin vedellä. Itsellä loppui hiusten rasvottuminen siihen ja "likaiseksi" meneminen siihen.

 

[koukku]

Joo yhdessä tasossa on. Leivinuunilla pystyy lämmittämään noin puoli taloa, ILP hoitaa sitten toisen puolen asuintilat. Ilppi (IVT) on jo yli 10 vuotias, mutta vielä jaksaa puhaltaa. Vertasin kyllä tuossa tuttavan uuteen Mitsubishiin, niin onhan siinä äänessä ja lämmössä eroa uudemman hyväksi. Sähköpattereita ei ole käytetty tänä talvena vielä kertaakaan päällä eikä yleensä tarvitsekaan ellei tule yli -20 pakkasia pitemmäksi aikaa. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja lämminvesivaraaja on sähköllä (300litraa). Lämminvesivaraajan kulutusta nyt seurannut tarkemmin, niin noin 1,5 - 2 tuntia vuorokaudessa menee veden lämmittämiseen. Sähköiset lattialämmitykset ottaa eniten sähköä (ILPin lisäksi) ja suurin säästö kulutuksesta on juuri tuo autotallin lattialämmöstä nipistäminen. Lauhemmalla kelillä on pois kokonaan päältä (tänä talvena). Pidän sitä kuitenkin plussan puolella.

Vaikka alkaa olla talolla jo ikää, niin kerran tutkailin talon rakennekuvia, niin yllättävän hyvät eristepaksuudet on jo silloin tehty ja yläpohjan lämmöneristystä on edellinen omistaja parantanut. Historiatieto sähkönkulutuksesta on myös edellisen omistajan ajalta tiedossa ja heillä se oli noin 13-14 000 kwh vuodessa. Heillä oli iso arkkupakastin ja muuton yhteydessä uusittiin kaikki kodinkoneet, ehkä tuosta tulee se erotus.

Niin ja puusauna, eli sinnekin menee sitten jonkun verran puuta, pari kertaa viikossa.

Hyvältä kyllä kuulostaa, teidän tapauksessa sähkölämmitys ei todellakaan ole mikään kirosana ja lämmitysjärjestelmä ei sinänsä kaipaa päivitystä, varsinkin jos ILPin jossain vaiheessa uusii. Myös meillä on sähköinen lattialämmitys useassa paikassa pesuhuoneen lisäksi, niistä pystyy nipistämään jonkun verran, mutta kauheaa taistelua se vaatii, ei nimittäin aina intressit kohtaa puolison kanssa...

 

[Ruutuässä]

Joulukuussa sähkönkulutus laski 2.931 kWh -> 1.951 kWh, auton latauksen osuus tästä noin 450-500 kWh. Takassa paloi edelleen keskimäärin pesällinen-pari per ilta, mutta jouluaattona laitoin pitkästä aikaa saunan päälle pitkän hiihtolenkin päätteeksi. Saunan vaikutus näyttäisi olevan noin 12 kWh sekä sen aikana käytetty lämmin vesi, joten kerran viikossa saunomalla ei isoa vaikutusta sähkölaskuun olisi. Saunasta syntyvä hukkalämpö lisäksi vähentää lämmitystarvetta muuten, ainakin vähäisesti. Uunin pyrolyysipuhdistuksen vaikutus sen sijaan oli vain nelisen kilowattituntia ja kaikki lämpö vähentää lämmitystarvetta.

Ei tässä vielä konkurssiin mennä sähkölaskujen takia. Energian hinta tosin on "vain" kolminkertaistunut, mutta siirron ja verojen (pl. ALV) säilyessä muuttumattomina ja kulutuksen laskiessa lasku alkaa olla jo lähellä viime talven tasoa. Silloin oli yhden maksajan sijasta kaksi (mikä näkyy toki kulutuksessakin), joten vähän enemmän taloutta rasittaa, mutta verrattuna keväällä tulevaan korontarkistukseen, niin aika karkkirahoja nämä vielä ovat.

 

[tombraider]

Hyvältä kyllä kuulostaa, teidän tapauksessa sähkölämmitys ei todellakaan ole mikään kirosana ja lämmitysjärjestelmä ei sinänsä kaipaa päivitystä, varsinkin jos ILPin jossain vaiheessa uusii. Myös meillä on sähköinen lattialämmitys useassa paikassa pesuhuoneen lisäksi, niistä pystyy nipistämään jonkun verran, mutta kauheaa taistelua se vaatii, ei nimittäin aina intressit kohtaa puolison kanssa...

Sama. Eniten säästöä saisi jos puolisolla ei olis päätäntävaltaa tai mielipidettä. Narina ja nalkutus maksaa kuitenkin noin 5000 kwh/v:ssa

 

[Metukka]

Kysymys omakotitalossa asuville: missä lämpötilassa pidätte lämminvesivaraajaa?
Muutettiin omakotitaloon vuosi sitten ja keväällä huomasin, että lämmisvesivaraaja oli säädetty 80 asteeseen ja pudotin sen 70 asteeseen ilman, että se tuntui veden käytössä mitenkään. Uskaltaako tuosta vielä pudottaa lämpötilaa ilman legionellariskiä?
Asutaan puolison kanssa kaksistaan, mutta hänellä "huono tapa" käyttää kohtuu kuumaa vettä suihkussa. Oon siis ihmetellyt miten ylipäätänsä pystyy olemaan niin kuumassa vedessä. En nyt ole sitä kellotellut, mutta eipä tuo yli 10 minuuttia pidempään siellä kerralla onneksi ole ja katkoo vettä saippuoidessa. Naiseksi käy yllättävän nopeasti suihkussa verrattuna esim. tyttäreeni hänen asuessa vielä kanssani.
Jäspin varaaja on muistaakseni 300 litrainen.

 

[Karhunkulta]

@Metukka legionellaa alkaa syntyä, jos vesi on alle 50 asteista. Tuossakin voi kikkailla niin, että sammuttaa varaajan kahdeksi päiväksi ja sitten taas lämmittää vaikka 70-80 asteiseksi. Jos ei turhaan kuumaa vettä lotraa, niin riittää silti lämmintä vettä hyvin.

Mutta siis juu, jos pitää päällä kokoajan, niin pitäisin lämpötilan 60-70 välillä.

 

[Tombe76]

@Metukka legionellaa alkaa syntyä, jos vesi on alle 50 asteista. Tuossakin voi kikkailla niin, että sammuttaa varaajan kahdeksi päiväksi ja sitten taas lämmittää vaikka 70-80 asteiseksi. Jos ei turhaan kuumaa vettä lotraa, niin riittää silti lämmintä vettä hyvin.

Mutta siis juu, jos pitää päällä kokoajan, niin pitäisin lämpötilan 60-70 välillä.

Näin juuri.

Tosin eikös legoonellaa ala syntymään vasta jos vesi on alalämpöistä jonkun reilun viikon verran? Eli ihan heti ei kannata huolestua jos pääsee lämmin vesi loppumaan.

Mä en itseasiassa edes tiedä mikä on asetus omassa varaajassani. En ole sitä säätänyt koskaan. Ihan on alkuperäisasetuksissa. Mutta varaajan pois päältä ottamista onkin harrastettu enemmän. Ja tullaan harrastamaan kun talouden koko vaihtelee kahdesta neljään täysi-ikäiseen epäsäännöllisesti.

Esim. nyt varmaan vähän haistelen tulevia yöhintoja, ensi yönä lämmitän varmasti (kuten joka yö nyt parin kolmen viikon ajan), mutta jos ke-to ja to-pe hinnat nousee ylös niin sitten saa olla pois päältä ja vkloppuna taas täys pytty kuumaksi kun yleensä halvenpia öitä. Toisaalta tulevasta vklopusta ei tiedä sitäkään. Tää hinnan arviointi eri mittarien mukaan on välillä haastavaa parin kolmen päivän päähän mutta aika hyvin sitä jo oppinut.

Kertaakaan vielä ei ole lämmin vesi loppunut mutta kerran pääsin aika lähelle kun illalla viimeisenä kävin suihkussa.. Parin kolmen kalliimman yön jälkeen. Ihan tietoisesti kokeilinkin kuinka kuumaa enää tulee ja vaikka käänsin kaikkein kuumimmalle niin tuli vain sellaista peruslämmintä. Sitten seuraavaksi yöksi taas lämmöt päälle kun pörssihinta oli 30% päivän keskiarvosta.

 

[Karhunkulta]

@Tombe76 juu siis tuossahan puhutaan riskistä legionellaan, jos vesi on pidemmän aikaa alle 50 asteista, mutta yli 20 asteista. Ainakin näin olen ymmärtänyt.

Itse en ole vielä sammutellut varaajaa, mutta jos alkaa taas pidempiä kovia pakkasjaksoja tulemaan, niin taidan pistee tuon aina pariksi päiväksi jäähylle. Tuossa on sähkökaapilta säädötkin ihan perseellään. Pitäisi lämmittää aina klo 22 jälkeen ja lämmitys mennä pois klo 7. No tuo lämmittää sekä klo 22 että klo 7 plus aina kun lämmintä vettä käyttää.