Mitä sähköä?

[Tadu]

Hankinnat ehkä vähenevät. Käytön väheneminen vaatisi melkeinpä tyhjennyksen, johon taas noiden takuussa vaaditaan ammattiputkimiehen käynti. Harvemmalle sellaiselle joka on pystynyt laittamaan useita tonneja altaaseen, tulee ongelmaksi korkeiden hintojen aikainen sähkönkäytön kustannus. Ja melkeinpä järkevintä on ohjata sitä lämmitystä halvoille tunneille.

Nuohan jäätyvät talvella ja menevät rikki jos niitä ei lämmitetä yhtään. Eli kyllä ne sen vähintään 2000 kwh vievät vuositasolla, ellei sitten tosiaan tyhjennetä täysin. Tuttavat rakensivat uuden talon ja laittoivat porealtaan sekö heti lämpimän kiukaan. Taitaa pelkästään näistä tulla vuositasolla 5000 kwh. Halpaa lystiä.

 

[opelix]

Nuohan jäätyvät talvella ja menevät rikki jos niitä ei lämmitetä yhtään. Eli kyllä ne sen vähintään 2000 kwh vievät vuositasolla, ellei sitten tosiaan tyhjennetä täysin. Tuttavat rakensivat uuden talon ja laittoivat porealtaan sekö heti lämpimän kiukaan. Taitaa pelkästään näistä tulla vuositasolla 5000 kwh. Halpaa lystiä.

Jos porealtaan lämmityksen kokee liian kalliiksi niin halvalla pääsee kun laittaa termostaatin vaikka 10 asteeseen, ei montaa kilowattia vie että pääsee kalleimman vaiheen yli. En osaa sanoa kuinka alas termostaatin voi laskea ettei ole jäätymisvaaraa putkissa. Typerintä tietenkin on antaa noiden jäätyä. Keskitalvella ei liene riskitöntä käytöstä poisto kovalla pakkasella.

 

[vsmo]

Minun on jotenkin aika vaikea kokea sympatiaa - oli eläkkeellä tai ei - sähkölaskusta huolestuneita, jos samaan hengenvetoon todetaan että tänä vuonna ei sitten mennä Pattayalle* tai säästetä muusta vastaavasta. Näillä hinnoilla pulassa ovat aivan muut tahot.

Tilanteita on varmasti kaikenlaisia. Tämä pointti on vähän sama kuin peräkärryn veto sähköautolla lappiin talvella.

 

[vsmo]

Esimerkiksi pankkilaina (kyllä, sitä velatonta taloa vastaan sellaista saa eläkeläisenäkin jos talolla on mitään arvoa) on sellainen instrumentti, jos kyse on hetkellisestä tilanteesta eikä pysyvästi tulotasoon sopimattomasta asumismuodosta. Ei se sen kummempaa ole tai vaadi mitään valtion erityistukea.

Ja toki olen opelixin kanssa samaa mieltä hötkyilyn tarpeettomuudesta. Myös kaikki käytettävissä oleva materiaali kertoo, että oikeasti tuollaisessa tilanteessa, että pitäisi asunnon myyntiin mennä on hyvin harva. Paljon harvempi kuin tämän tai muiden palstojen tärinäpaniikit antaisivat ymmärtää.

Pankkilainan voi toki ottaa vaikka kotoutumista varten. Mitä noita tukemaan.

No Sanna on jo sitä mieltä, että tilanne on vaatii toimenpiteitä. Ehkä juuri niiden eläkeläisten takia jotka on aina SDP:tä äänestänyt.

 

[Tadu]

Jos porealtaan lämmityksen kokee liian kalliiksi niin halvalla pääsee kun laittaa termostaatin vaikka 10 asteeseen, ei montaa kilowattia vie että pääsee kalleimman vaiheen yli. En osaa sanoa kuinka alas termostaatin voi laskea ettei ole jäätymisvaaraa putkissa. Typerintä tietenkin on antaa noiden jäätyä. Keskitalvella ei liene riskitöntä käytöstä poisto kovalla pakkasella.

Kyllä mä silti sanoisin, että aika monta kwh tuollaisen ylläpitolämpötilankin pito vie.

Mutta tosiaan jos on tuollaisen hankkinut, niin pitäisi olla varaa sitä käyttääkin normaalisti.

 

[JusuPlus]

Meidän 2007 rakennetussa rivitaloasunnossa on lattialämmitys sähköllä ja 85 m2. Sähkönkulutus on ollut vuodessa n.11400 kWh ja puita on tullut poltettua varaavassa takassa pari mottia talvessa. Apua lämmitykseen/viilennykseen antaa myös ilmalämpöpumppu. Nyt vuoden vaihteessa muutetaan 2012 rakennettuun Ok-taloon jossa on 105 m2 ja vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, lisäksi takka ja leivinuuni. Edelliset asukkaat polttaneet puita 8-9 mottia talvessa ja sähkön vuosikulutus ollut heillä 10300 kWh joka tuntuu äkkiseltään todella pieneltä.

 

[Tadu]

Meidän 2007 rakennetussa rivitaloasunnossa on lattialämmitys sähköllä ja 85 m2. Sähkönkulutus on ollut vuodessa n.11400 kWh ja puita on tullut poltettua varaavassa takassa pari mottia talvessa. Apua lämmitykseen/viilennykseen antaa myös ilmalämpöpumppu. Nyt vuoden vaihteessa muutetaan 2012 rakennettuun Ok-taloon jossa on 105 m2 ja vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, lisäksi takka ja leivinuuni. Edelliset asukkaat polttaneet puita 8-9 mottia talvessa ja sähkön vuosikulutus ollut heillä 10300 kWh joka tuntuu äkkiseltään todella pieneltä.

Parinkin asteen ero sisälämpötilassa selittää tuon eron todennäköisesti. Vertailut on sinänsä hassuja kun yksi kokee miellyttäväksi sisälämpötilaksi +18 ja toinen +22. Valtava ero sähkölämmitteisessä talossa kulutuksessa näillä.

 

[opelix]

Kyllä mä silti sanoisin, että aika monta kwh tuollaisen ylläpitolämpötilankin pito vie.

Mutta tosiaan jos on tuollaisen hankkinut, niin pitäisi olla varaa sitä käyttääkin normaalisti.

Toki se jotain vie mutta 10 asteen ylläpito varmasti murto-osa 35 asteen kylpylämmöstä.

Mutta noinhan se on että jos on löysää rahaa ollut 5000-15000€ niin vuodessa joku 500€:n kulun kalliilla hinnoillakaan ei pitäisi olla ongelma. Tässä tuo sähkötuen ongelma tietenkin näyttäytyy parhaiten.

 

[Pr0ninjaturtle]

Edelliset asukkaat polttaneet puita 8-9 mottia talvessa ja sähkön vuosikulutus ollut heillä 10300 kWh joka tuntuu äkkiseltään todella pieneltä.

Tuo puumäärä kuulostaa minun korvaan aika isolta näin takassa ja leivinuunissa poltettavaksi. Niin se varmaan selittää "pientä" Sähkönkulutusta.

 

[mekabyte]

Meidän 2007 rakennetussa rivitaloasunnossa on lattialämmitys sähköllä ja 85 m2. Sähkönkulutus on ollut vuodessa n.11400 kWh ja puita on tullut poltettua varaavassa takassa pari mottia talvessa. Apua lämmitykseen/viilennykseen antaa myös ilmalämpöpumppu. Nyt vuoden vaihteessa muutetaan 2012 rakennettuun Ok-taloon jossa on 105 m2 ja vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, lisäksi takka ja leivinuuni. Edelliset asukkaat polttaneet puita 8-9 mottia talvessa ja sähkön vuosikulutus ollut heillä 10300 kWh joka tuntuu äkkiseltään todella pieneltä.

Siinä saa todella laittaa halkoa pesään kun tuon määrän polttelee. Etätöissä tms varmaan onnistuu ihan jees. Edellisessä talossa oli leivinuuni ja jos sitä yritti lämmittää työpäivän jälkeen niin ei kummoisia tulia ehtinyt pitää ja hyöty jäi vajaaksi. Toki leivinuuni on muutenkin eri kapistus takkaan verrattuna. Nyt on siro reilun tuhannen kilon varaava takka ja sitä voi ilokseen lämmitellä joka päivä sopivalla määrällä eikä tule liian kuuma.

 

[Pr0ninjaturtle]

Siinä saa todella laittaa halkoa pesään kun tuon määrän polttelee.

Sitä mieki vähän ihmettelin, kuulostaa, ettei paljon muuta lämmitystä ole ollu talvella käytössä.

Meillä lämpenee talo, vesi ja kiuas puilla, toki on ilmalämpöpumppuki, mutta kyllä mie aika pienellä kynnyksellä teen talvella valkean, niin vuodessa menee semmonen ~12-15 mottia puita.

 

[MHPeg]

Kyllä mä silti sanoisin, että aika monta kwh tuollaisen ylläpitolämpötilankin pito vie.

Mutta tosiaan jos on tuollaisen hankkinut, niin pitäisi olla varaa sitä käyttääkin normaalisti.

Ulkoporealtaat vievät karkeasti n. 2000-4000kWh/vuodessa ympärivuotisessa käytössä. Lukemia saa hierottua tottakai alaspäin jos käyttökertoja on enemmän tai yllättäen myös ylöspäin jos kylpeminen on päivittäistä. Porealtaissa on 99% malleissa jäätymisenestojärjestelmä joka kytkeytyy automaattisesti päälle jos vedenlämpötila putoaa alle 10 asteen. Altaan lämpötilaa ei kannata kyllä tuonne sanotaanko 15 asteen tuntumaan turhaan pudotella talvella jos käyttöä kuitenkin on, lämmittäminen käyttölämpötilaan maksaa eniten.

Omassa ulkoporealtaassani (4hlö) tähän mennessä kulutus omalta mittarilta luettuna 1983,54kWh. Meillä tosin vielä halpa sähkösopimus 10/2023 saakka 2,4cnt/kWh --> Täten porelataan lämmityskustannukset 47,60€ kuluvalta vuodelta.

 

[opelix]

Nyt on tuon energiasovelluksen kanssa tullut muutama viikko leikittyä. Meillä 2008 valmistunut 136 neliön talo. Suora sähkö kaapeleilla+ilp+varaava takka. Lämmin varasto myös. Huomioita:

- takanpoltto keskiössä, päiväkulutukset pysyy 70-80 kwh:n välillä nyt kohtuukovalla -15 asteen pakkasellakin kun polttaa pesän päivässä, huomioida täytyy että on poreallas ja ainavalmis kiuas. Poreet voisi vetää ylläpitolämmölle halutessaan, kiuas hankalampi, helppo pitää ylläpidossa myös jos ei usein sauno. Sammuttaa ei kannata, uudelleenlämmitys vie energiaa.
- lattialämmöt pois paitsi keittiön kivilattialla pienellä, samoin kakaroiden huoneessa pienellä ja pesutiloissa
- vuosi sitten mennyt 100-140 kwh/päivä kun takanpoltto vähällä ja lattialämmöt päällä
- päästään alle marraskuun kulutuksen kun lattialämpöä pois ja takkaa tilalle
- pyykinpesu/lieden käyttö näkyy yllättävän vähän
- kun mennään pikkupakkasiin/nollakeleihin uskoisin että 10-20 kwh/päivä lähtee tuosta, takkaa ei voi samaan tapaan polttaa koska vetää kämpän kyllä kuumaksi huomaamatta, säädetään.
- alle 2000 kwh:n ei talvella edes yritetä, jokin järki ja kohtuus pitää päässä säilyttää mutta nuo 3500 kwh:n huiput on kyllä liikaa josta helppo säästää

 

[benicio]

Kyllä mä silti sanoisin, että aika monta kwh tuollaisen ylläpitolämpötilankin pito vie.

Mutta tosiaan jos on tuollaisen hankkinut, niin pitäisi olla varaa sitä käyttääkin normaalisti.

@opelix Ylläpito 37c asteessa jotenkuten* eristetyllä 1000l ulkoporealtaalla vie noin 5-8kWh/päivä, kun ulkolämpötila on n -3c. Eli koko ajan pyörii 40W kiertopumppu ja 2kW vastukset on sitten sen 2-4h/pvä päällä. Puolen tunnin kylpy laskee lämpötilaa asteella tai max kahdella, eli arvaan että tuo n 50% lisää kulutusta päivätasolla.
Eristyksen, varsinkin kannen merkitys on iso. Eli eristämätön tai paska kansi, niin kulutus yli tuplaantuu.

*Pohjassa 100mm, kannessa 110mm ja reunoilla 60mm xps.

Porealtaan sähkökatkojen sietokyky on kiinni siitä heikoiten eristetystä kohdasta, varsinkin jos se on kaukana itse vesimassan lämmöstä. Eli jos pumpussa tms jäätyy jotain halki kovalla pakkasella niin se on varsin vittumainen tilanne. Kuten tietysti laiterikot talvella muutenkin. Jotenkuten eristetty allas kestää 2h katkon ongelmitta, eli veden lämpötila laskee asteella, max kahdella.
Ja siten tietysti esim pörssisähkölläkin pystyy lämmittämistä ajastamaan, jos vaan automatiikka tai viitseliäisyys antaa periksi. Kiertopumppua ei tietenkään kannata sammuttaa, eikä tosiaan lämpötilaa kannata laskea, jos vaan edes silloin tällöin on tarkoitus talvella kylpeä. Jos koko talven aikoo olla kylpemättä niin sitten tietysti voisi ajatella esim 10c, mutta toki pelivarat sähkökatkojen ja laiterikkojen osalta pienenee. Jäätymissuoja taitaa yleensä puuttua peliin vasta n 5c:ssä.

 

[opelix]

@opelix Ylläpito 37c asteessa jotenkuten* eristetyllä 1000l ulkoporealtaalla vie noin 5-8kWh/päivä, kun ulkolämpötila on n -3c. Eli koko ajan pyörii 40W kiertopumppu ja 2kW vastukset on sitten sen 2-4h/pvä päällä. Puolen tunnin kylpy laskee lämpötilaa asteella tai max kahdella, eli arvaan että tuo n 50% lisää kulutusta päivätasolla.
Eristyksen, varsinkin kannen merkitys on iso. Eli eristämätön tai paska kansi, niin kulutus yli tuplaantuu.

Ihan tarkkoja speksejä en nyt omasta jaksa kaivaa mutta on juurikin tuollainen 1000 litran Arctic Spa. Pitäisi eristykset/kansi olla kyllä markkinoiden kärkeä. Toki tuon kannen kanssa pitää sillä tavoin olla tarkkana että on kohdallaan ettei reunoista falskaa. Lasitetulla terassilla on joten tuulet ei vaikuta jäähtymiseen, varmaan jonkinlainen merkitys silläkin.

 

[septi]

Piti uteliaisuuttaan kaivella omatkin viime talven lukemat, kun sillä 5snt sopparin aikakaudella ei hirveästi tullut kulutukseen kiinnitettyä huomiota, toisin kuin nyt kun seuraa päivätasolla kulutusta ja yrittää mahdollisimman viileässä sinnitellä.

10/2021 1636kwh, 10/2022 743kwh
11/2021 2031kwh, 11/2022 1014kwh
12/2021 2553kwh 12/2022 ennuste n. 1300-1500kwh.

Karkeasti n. 50% pudonnut kulutus vuoden takaiseen verrattuna.

Suurimpana syynä talonlaajennusprojekti, viime talvena oli 90m2 vanhaa osaa lämpimänä ja 105m2 uutta osaa, jossa sähkölämppäreillä peruslämpö. Nyt vanhaa osaa, joka osin kylmänä, lämmittää vain ILP, sähköpatterit eivät ole olleet käytössä ollenkaan. Uudessa IVLP ja vesikiertoinen lattialämmitys, peruslämpö n. 19 astetta ja välillä kiertoilmatakalla polttaa pari pesällistä niin on taas 20-21 päivän-parin ajan.

Lisäksi kulutusta pienentää se että tuosta 70-luvun vesivaraajasta siirtyi käyttöveden lämmitys IVLPlle, energiatehokkaammat kodinkoneet uudessa keittiössä, sähkökiukaan vaihtuminen puukiukaaseen, energiatehokkaampi porakaivopumppu ja se että viime vuoden joulukuussa sai sulatella routaa pihaltakin sähköllä kaivutöitä varten. Ja taisi viime marras-joulukuussa olla kovemmat pakkasetkin.

Enefitin 22,90snt soppari ja s-postissa maininta siitä että ei ole purkusakkoa. Nyt joulukuussa arviolta sähkö+siirto kustantaa n. 400€ ja kun asuu n. 200m2 oktalossa, josta puolet tehty 70-luvulla niin tuohon "saavutukseen" olen hyvin tyytyväinen.

Lisäksi myytiin vaimon auto pois kun niin vähän ajoa tulee kun molemmat ovat enimmäkseen etätöissä niin tuosta säästää n. 6t€ vuodessa, jolla kuitannee koronnousut ja korkeammat sähkölaskut.

Lisäksi pienempiä toimia mm. kauppaostosten keskittämisessä yms. niin oma talous on aika hyvin balanssissa ainakin niin kauan kuin työpaikat säilyvät, mutta huolestuttaa kyllä miten jo valmiiksi tiukoilla olevat ihmiset joilla ei ole tällaiseen sopeutukseen mahdollisuuksia tulevat tästä selviämään. Ja se millainen vaikutus sillä on työllisyyteen kun muista menoista, palveluiden käytöstä yms. leikataan jotta saadaan sähkölaskut maksettua.

 

[Outsider]

Mielenkiintoisen erilaisia tapoja ihmisillä kyllä on sähkönkulutukseen. Ostettiin nykyinen omakotitalo 2015 ja jo silloin hylättiin suoraan kaikki vaihtoehdot missä oli pelkkä suora sähkölämmitys. Vanha purueristeinen talo ei toki pärjää energiatehokkuudessa nykystandardeille, mutta vilpillä/ilpillä vuosikulutus on noin 12000kw/h. Alimmillaan kulutus ollut jossain vähän päälle 10000kw/h, mutta nykyisin talo on myös puolison työpaikka ja lapsiperheessä muutenkin kohtuu usein käytössä olevat pesukoneet pesevät jatkuvasti myös hänen airbnb:n liinavaatteet ja pyyhkeet jne. Neliöitä yhteensä n. 150, joista puolet pääasiallisena asuin kerroksessa ja puolet osittain maan alla kellarikerroksessa. Alakerta lattialämmityksellä ja yläkerta pattereilla. Aiemmalla sopparilla sähkö maksoi kaikkine kuluineen n. 13 senttiä/kwh ja mielestäni vanhalle talolle varsin maltillisesta kulutuksesta huolimatta en ole missään vaiheessa pitänyt tuotakaan niin halpana, että sähköstä viitsisi turhaan maksaa. Sisälämpötilat on nyt talvella jossain 19 asteen päällä, välillä alle, mutta harvoin yli, paitsi jos viitsii lämmittää pientä takkaa(jos olisi omaa metsää, niin voisi tietysti lämmittää vaikka joka päivä). Nyt kerkesin tarttua kesällä vielä viimeisiin ”halpoihin” sopimuksiin ja seuraavat pari vuotta maksetaan pelkästä sähköstä vajaat 13 senttiä/kwh. Oma talous ei kaadu vaikka tuohon lyötäisiin reilusti lisää, mutta jostain muusta se vaan on aina väkisin ja valitettavasti moni nyt kärsimään joutuva ala otti jo ihan tarpeeksi osumaa koronan takia. Aika moni kerros/rivitaloissa asuva vähän sähköä kuluttava taitaa myös kuulua siihen joukkoon kenen palkan maksaa asiakkaat eikä joku mesenaatti, niin siinä mielessä nykytilannetta olisi ehkä hyvä ajatella muutakin kautta kuin siltä, että ”mitäs että hölmöt asu betonikuutioissa”.

Porealtaat jne. lasken tavallaan harrastustoimintaan, eli jos sellaisesta tykkää, niin sitten siitä maksaa sen mitä se maksaa, jos rahat riittää. Itse en maksa, mutta toisaalta käytän surutta rahaa moneen muuhun toisien turhina pitämiin asioihin. Sitä taas en ymmärrä miten moni on kuullun/luetun perusteella painanut surutta lämpöä harakoille järjettömiä määriä. Useasti tämä ryhmä sitten vielä ihmettelee miten joillain rikkailla on varaa niihin porealtaisiin jne. ylellisyyksiin, kun itse ollaan niin ”köyhiä”.

Mitään nopeaa ratkaisua ongelmaan ei ole ja kaikki tukihimmelit on enemmän tai vähemmän huonoja, joten pitää toivoa, että vielä joskus saataisiin sähköntuotanto järkeväksi.

 

[TosiFani]

Siinä saa todella laittaa halkoa pesään kun tuon määrän polttelee. Etätöissä tms varmaan onnistuu ihan jees. Edellisessä talossa oli leivinuuni ja jos sitä yritti lämmittää työpäivän jälkeen niin ei kummoisia tulia ehtinyt pitää ja hyöty jäi vajaaksi. Toki leivinuuni on muutenkin eri kapistus takkaan verrattuna. Nyt on siro reilun tuhannen kilon varaava takka ja sitä voi ilokseen lämmitellä joka päivä sopivalla määrällä eikä tule liian kuuma.

Mikä on talvi? Meillä käytetään puuta lämmitykseen noin kahdeksan kuukautta, syyskuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin. Tällöin puhuttaisiin noin motista per kuukausi.

Nykyään meillä takkaa lämmitetään päivittäin kovemmilla pakkasilla, nollan lähellä joka toinen päivä ja plussa keleillä kaksi kolme kertaa viikossa. Kerta lämmitykseen menee koppa puita ja kolme - neljä tuntia.

Kun on vielä puuhella sekä -kiuas ja kun saunassa on vain vesipata, puita kuluu 15 - 20 mottia vuodessa.

 

[mekabyte]

Mikä on talvi? Meillä käytetään puuta lämmitykseen noin kahdeksan kuukautta, syyskuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin. Tällöin puhuttaisiin noin motista per kuukausi.

Nykyään meillä takkaa lämmitetään päivittäin kovemmilla pakkasilla, nollan lähellä joka toinen päivä ja plussa keleillä kaksi kolme kertaa viikossa. Kerta lämmitykseen menee koppa puita ja kolme - neljä tuntia.

Kun on vielä puuhella sekä -kiuas ja kun saunassa on vain vesipata, puita kuluu 15 - 20 mottia vuodessa.

Kunnioitettava määrä fyysistä työtä. Tuommoinen puumäärä tarvii jo kiitettävästi varastointitilaa. Oletettavasti myös kunnon moottorisahan ja/tai klapikoneen.

 

[TosiFani]

Kunnioitettava määrä fyysistä työtä. Tuommoinen puumäärä tarvii jo kiitettävästi varastointitilaa. Oletettavasti myös kunnon moottorisahan ja/tai klapikoneen.

Pari puuta per kuukausi lokakuusta maaliskuuhun, sahana Jönköping halpis saha ja kirveenä Fiskarsin halkasukirves. Yhden puun kaato, karsiminen, pätkiminen ja siirto klapituspaikalle vie noin 3 - 4 tuntia. Tämän jälkeen voi käydä halunsa mukaan klapittamissa pöllejä, mutta toiset 3 - 4 tuntia klapitus vie.

Eli periaatteessa parin työviikon työtunnit se vaatii, hyvää hyötyliikuntaa!

 

[opelix]

Pari puuta per kuukausi lokakuusta maaliskuuhun, sahana Jönköping halpis saha ja kirveenä Fiskarsin halkasukirves. Yhden puun kaato, karsiminen, pätkiminen ja siirto klapituspaikalle vie noin 3 - 4 tuntia. Tämän jälkeen voi käydä halunsa mukaan klapittamissa pöllejä, mutta toiset 3 - 4 tuntia klapitus vie.

Eli periaatteessa parin työviikon työtunnit se vaatii, hyvää hyötyliikuntaa!

Liikuntaa saa ja mikäs siinä mutta kyllä tuo töiden ohella sitoo sitten kotona vähän asioita toimittamaan ja vahtimaan. Siinä jos kakaroilla harrastuksia ja illat menisi kuskatessa niin menisi haasteelliseksi.

 

[Konalan Kettu]

Kunnioitettava määrä fyysistä työtä. Tuommoinen puumäärä tarvii jo kiitettävästi varastointitilaa. Oletettavasti myös kunnon moottorisahan ja/tai klapikoneen.

Itse ihmettelen ihmisten intoa niiden pienten sähkökäyttöisten klapikoneiden käyttöön. Ne on varsin hitaita verrattuna hyvään kirveeseen. Kerran naapuri sellaisen lainasi ja eihän se kyllä nopeudessa mitenkään pärjää kirveelle. Lisäksi hankalammat puut eivät haljenneet vain jäivät terään kiinni ja olivat varsin hankalia saada siitä irti.

 

[Mauri-Antero]

Itse ihmettelen ihmisten intoa niiden pienten sähkökäyttöisten klapikoneiden käyttöön. Ne on varsin hitaita verrattuna hyvään kirveeseen. Kerran naapuri sellaisen lainasi ja eihän se kyllä nopeudessa mitenkään pärjää kirveelle. Lisäksi hankalammat puut eivät haljenneet vain jäivät terään kiinni ja olivat varsin hankalia saada siitä irti.

Kyllä se kirves jää viimeistään siinä vaiheessa toiseksi, kun aletaan käsitellä puun latva- pöllejä. Itse ostin kesällä 7T vahvuisen klapikoneen, niin iloisesti paukahti kaikki halki. Teroitin vielä sen terän erikseen, niin kauniisti sujahtaa pöllin kappaleet maahan.

 

[mekabyte]

Itse ihmettelen ihmisten intoa niiden pienten sähkökäyttöisten klapikoneiden käyttöön. Ne on varsin hitaita verrattuna hyvään kirveeseen. Kerran naapuri sellaisen lainasi ja eihän se kyllä nopeudessa mitenkään pärjää kirveelle. Lisäksi hankalammat puut eivät haljenneet vain jäivät terään kiinni ja olivat varsin hankalia saada siitä irti.

Jos on selkä sopivan huonossa kunnossa, niin kirveellä halkominen on pahasta. Mulla on tuommoinen Fiskarssin halkomakirveen lisäksi ja jos on kaveri, niin pääsee ihan kelpo tahtiin. Ja, tosiaan oksaiset pihapuut menee kivuttomammin kun kirveellä hakkaamalla.

 

[Metukka]

Meidän 2007 rakennetussa rivitaloasunnossa on lattialämmitys sähköllä ja 85 m2. Sähkönkulutus on ollut vuodessa n.11400 kWh ja puita on tullut poltettua varaavassa takassa pari mottia talvessa. Apua lämmitykseen/viilennykseen antaa myös ilmalämpöpumppu. Nyt vuoden vaihteessa muutetaan 2012 rakennettuun Ok-taloon jossa on 105 m2 ja vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, lisäksi takka ja leivinuuni. Edelliset asukkaat polttaneet puita 8-9 mottia talvessa ja sähkön vuosikulutus ollut heillä 10300 kWh joka tuntuu äkkiseltään todella pieneltä.

Meillä omakotitalo Vantaalla samoilla spekseillä, rakennusvuosikin sama. Kiertoilmatakka ja lisäksi ilmalämpöpumppu. Ollaan päästy sellaisella 14000 kWh vuosikulutuksella sisälämpötilan ollessa talvisin noin 22 astetta. Tosin päivät pidetään makuuhuoneiden ovet kiinni ja lämmitys minimissä.
Kyllähän tuo merkittävä ero kulutuksessa selittyy tuolla "mottipäisellä" puiden polttamisella.