Mitä Porin Ässät sinulle merkitsee?

[ks]

Jaa a, hyvinkin vaikea kysymys. Ainakaan järjen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Jokainen tappio vituttaa ja ilta on taas pilalla. Sitä odottaa aina paluuta siihen entiseen suuruuteen, rämmittiin kuinka pohjamudissa hyvänsä.

En hyväksy mitään tappionöyristelyä koskaan, vaikka mestaruuden jälkeen taival on ollut tuskaisen monipolkuinen. Toivon vielä joskus näkeväni taas Ässien menestyvän, eipä siihen kukaan uskonut myöskään vuosina ennen viimeistä mestaruutta, jolloin Ässät kävi jopa karsinnoissa sarjapaikastaan.

Ässät on nyt hyvällä tiellä, nyt vaan se myös tulostaululle!

 

[PataJaska]

Toivon vielä joskus näkeväni taas Ässien menestyvän, eipä siihen kukaan uskonut myöskään vuosina ennen viimeistä mestaruutta, jolloin Ässät kävi jopa karsinnoissa sarjapaikastaan.

Niin no voinee sanoa, että "kukaan" ei uskonut Ässien menestyvän edes kolme kuukautta ennen kuin se mestaruus tuli :D tammikuussa 2013 pata oli kuitenkin vielä jäämässä kokonaan jatkopelien ulkopuolelle

Karsinnat nyt olivat oma lukunsa, toki sekin kokemus kait sitten tarvittiin näin jälkikäteen ajatellen. Edelleen kun kyse oli tuolloin etenkin niiden kahden mestaruutta edeltäneen kauden kehityksestä ja siitä mitä niistä osattiin ottaa opiksi (toki kuten edellä mainitaan, niin se kausi oli jo aika lähellä mennä reisille). Kaudella 10-11 pata oli runkosarjan kakkonen, ja sitten täysin käsittämättömällä tavalla hävittiin sääleistä vastaan tulleelle Bluesille, koska ei vain "osattu" pelata pudotuspelejä. Seuraavalla kaudella oltiin runkosarjan viides, ja rimpuiltiin puolivälierissä jo ihan ok niitä tuolloin ihan kultaisia vuosiaan elänyttä JYPiä vastaan

Nyt ei ehkä olla tuollaisessa kehityksellisessä jatkumossa, jossa tällaista isoa menestystä voisi ensi kaudella odottaa. Mutta jos nyt palattaisiin taas sinne puolivälieriin, ja katsellaan sitten kaudella 25-26 mikä tilanne isomman menestyksen (mitalipelien) näkökulmasta..

 

[ks]

Niin no voinee sanoa, että "kukaan" ei uskonut Ässien menestyvän edes kolme kuukautta ennen kuin se mestaruus tuli :D tammikuussa 2013 pata oli kuitenkin vielä jäämässä kokonaan jatkopelien ulkopuolelle

Karsinnat nyt olivat oma lukunsa, toki sekin kokemus kait sitten tarvittiin näin jälkikäteen ajatellen. Edelleen kun kyse oli tuolloin etenkin niiden kahden mestaruutta edeltäneen kauden kehityksestä ja siitä mitä niistä osattiin ottaa opiksi (toki kuten edellä mainitaan, niin se kausi oli jo aika lähellä mennä reisille). Kaudella 10-11 pata oli runkosarjan kakkonen, ja sitten täysin käsittämättömällä tavalla hävittiin sääleistä vastaan tulleelle Bluesille, koska ei vain "osattu" pelata pudotuspelejä. Seuraavalla kaudella oltiin runkosarjan viides, ja rimpuiltiin puolivälierissä jo ihan ok niitä tuolloin ihan kultaisia vuosiaan elänyttä JYPiä vastaan

Nyt ei ehkä olla tuollaisessa kehityksellisessä jatkumossa, jossa tällaista isoa menestystä voisi ensi kaudella odottaa. Mutta jos nyt palattaisiin taas sinne puolivälieriin, ja katsellaan sitten kaudella 25-26 mikä tilanne isomman menestyksen (mitalipelien) näkökulmasta..

Vaihteeksi ihan järjelläkin ajatellen Porissa pitäisi olla edellytykset tuollaiselle pysyvälle keskitason menestykselle, joka onkin seuran tavoite. Se edellyttää, että tehdään oikeita asioita, mutta ihan realismia se on. Viime vuosina ollaan oltu kaukana siitä, mikä kertoo, että ei olla tehty oikeita asioita.

Parina viime kautena ollaan oltu siinä alemman playoff- viivan tuntumassa, siitä pitäisi nyt pukata steppi ylöspäin, mihin kyllä on kaikki edellytykset. Ollaan rakennettu seuraa vähän pitemmällä tähtäimellä, minusta oikeaan suuntaan. Viime kauden loppu meni kuten meni, mutta ei se isoa kuvaa muuta. Nyt vaan ei saisi tulla tästä seuraavasta kaudesta floppia, että sellainen eteenpäin suuntautuva meininki säilyisi.

 

[WakaWanha]

Minulle se merkitsee vähän katoamassa olevaa Porilaisuutta. Olen pienenä poikana Porista pk-seudulle muuttanut ja Ässiä aina seurannut ja kannattanut. Se tuo esille niitä juuria, ja onkin suuri osa henkilökohtaista identiteettiä. Eihän tässä voi mahdottomasta menestyksen tavoittelusta puhua, mutta identiteetin lisäksi tuo myös niitä ilon ja pettymyksen hetkiä, joista ne ilot muistetaan aina pidempään.

Ieevesin teksti voisi olla suoraan minun kynästäni. Pori pysyy aina syntymäkaupunkina, mutta kun oikein alan miettimään, että miten kaikkien näiden vuosien jälkeen porilaisuus minussa ulospäin näkyy, niin onhan se Ässät. Toisaalta surullista, toisaalta hienoa. Merkitsee siis paljon.

 

[ks]

Odotan nyt kyllä Ässien nousua pitkän surullisen vaiheen jälkeen taas voittavaksi joukkueeksi. Minusta se on perusteltua, koska pohjia on nyt järkevästi rakennettu muutaman viime vuoden aikana, yleisö on taas hyvin mukana. Nyt vaan ei olisi varaa sössiä toista kautta peräkkäin jotta tunnelma säilyisi, ja sitä vartenhan valmentajaakin vaihdettiin. Nyt täytyy edellyttää vähintään sitä sijaa 8. runkosarjassa, muuten on pahasti epäonnistuttu, taas.

Eihän porilaisuuteen kuulu mikään tappiomieliala tai alistuminen, eihän?