Mainos

Mitä pelejä pelaat juuri nyt?

  • 267 337
  • 1 654

masa90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Nhl
Fortniteen oli näköjään tullut uusi kausi. Ensi vilkaisulla aika kamalaa :D Mitä ihmettä nyt taas nää jotkut lentämiset, ukkoset jne.
 

Särkilauma

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, RoKi, Sharks, Lions, Seahawks
FF VII Remaken ensimmäinen osa vihdoin ja viimein maaliin. Taisi kokonaisuudessaan mennä n. vuosi ensi käynnistyksestä. Kyllähän tämä tarinan ja kaiken muun puolesta maistui hyvin, mutta mielestäni FF-pelien kuuluisi olla vuoropohjaisia ja tämän takia varmaan veikin niin pitkään hoitaa savotta loppuun, kun tuo nappuloitten rämppäys combat ei ole mieluinen. FF15 on myös vaiheessa, mutta katsotaan nyt milloin sen pariin palaan.
 

Aapee79

Jäsen
Olisko täällä neuvoja peleistä. Just pelasin Titanfall 2, Crysis 3 ja viimeisempänä Metro Exoduksen läpi. Varsinkin Metro kolahti kyllä ja joskus aikoinaan oli ne ekat osatkin jo ihan ok.

Eli kriteerit olisi:

Ehdoton: 1st person

Muut: Hyvä tarina, käppäilyä ja toimintaa. Scifi plussaa, mutta kuten Metron tapauksessa, ei sillä nyt niin väliä ole.

Ps.Cyperpunkkia on hakattu se 200h, mutta se tökkii jo. Dead Space remaster oli hyvä, mutta ei vaan jaksa noita 3rd personeita.

Kiitos.
 

kamenski

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Minä en oo uusimmista yhtään kartalla mutta jos ei ole jo niin ota klassikot haltuun; Half-Life kestää aikaa ainakin modattuna, System Shock sai vasta remaken ja Deus Exin uudemmat inkarnaatiot eivät edes ehostusta kaipaa.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
FF7 Rebirth etenee hitaasti ja varmasti. Eilen pääsin Gold Sauceriin, eli seuraavat hetket menee varmasti minipelin parissa.

Kovasti olen pitänyt tästä. Juoni kulkee mukavasti ja combat toimii kuin junan vessa. Minipelit olleet toistaiseksi laadukkaita ja tarpeeksi kepeitä. Open world -tutkiminen on aika samanlaista kuin muissa peleissä, mutta sitä on juuri sopivasti, että mielenkiinto pysyy yllä.
 

Konteksti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
FF7 Rebirth etenee hitaasti ja varmasti. Eilen pääsin Gold Sauceriin, eli seuraavat hetket menee varmasti minipelin parissa.

Kovasti olen pitänyt tästä. Juoni kulkee mukavasti ja combat toimii kuin junan vessa. Minipelit olleet toistaiseksi laadukkaita ja tarpeeksi kepeitä. Open world -tutkiminen on aika samanlaista kuin muissa peleissä, mutta sitä on juuri sopivasti, että mielenkiinto pysyy yllä.
Tekisi mieli sanoa, että täällä ei olla kovin paljon edellä, kenties chapterin verran, mutta mitä pidemmälle peli etenee, sitä laajempia alueita ja enemmän tekemistä tulee vastaan, jolloin tunteja hupenee roppakaupalla. Pyrkinyt siivoamaan kaiken mahdollisen edestä, kun varmastikin platinaa tulee taas yritettyä. Pelikello pyörii jossain 50h tuntumassa. Toistaiseksi hankalinta minipeleistä on ollut opetella tuota pianon soittamista, siitä kun pitäisi kaikista kappaleista saada A-rank.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Toistaiseksi hankalinta minipeleistä on ollut opetella tuota pianon soittamista, siitä kun pitäisi kaikista kappaleista saada A-rank.

Tämä on kyllä hankalaa, varsinkin tällaiselle rytmitajuttomalle. Täytyy ehkä vaimo valjastaa tähän tehtävään kun hänellä on taustaa eri instrumenteista.
 

Konteksti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tämä on kyllä hankalaa, varsinkin tällaiselle rytmitajuttomalle. Täytyy ehkä vaimo valjastaa tähän tehtävään kun hänellä on taustaa eri instrumenteista.
Itsellä ehkä eniten tuottaa haastetta vaaleat taustat, kun pitäisi erotta montako keltaista viivaa sieltä tulee missäkin kohtaa, sekä ohjaimet, kun ei tahdo nuo tatit totella välillä alkuunkaan. Mutta intensiivisen vartin - puolen tunnin yrittämisen jälkeen nämä menevät. Nämä valitettavasti vain vaikeutuvat pelin edetessä. 4/6 olen kuitenkin eilisiltaan mennessä saanut suoritettua.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Olisko täällä neuvoja peleistä. Just pelasin Titanfall 2, Crysis 3 ja viimeisempänä Metro Exoduksen läpi. Varsinkin Metro kolahti kyllä ja joskus aikoinaan oli ne ekat osatkin jo ihan ok.

Eli kriteerit olisi:

Ehdoton: 1st person

Muut: Hyvä tarina, käppäilyä ja toimintaa. Scifi plussaa, mutta kuten Metron tapauksessa, ei sillä nyt niin väliä ole.

Ps.Cyperpunkkia on hakattu se 200h, mutta se tökkii jo. Dead Space remaster oli hyvä, mutta ei vaan jaksa noita 3rd personeita.

Kiitos.

Onko alusta mikä?

No mutta siis:

- Trepang 2
- Turbo Overkill (paras FPS vuosiin)
- Remnant 2
- Robocop Rogue City
- Boltgun
- Nightmare Reaper
 

Aapee79

Jäsen
Onko alusta mikä?

No mutta siis:

- Trepang 2
- Turbo Overkill (paras FPS vuosiin)
- Remnant 2
- Robocop Rogue City
- Boltgun
- Nightmare Reaper
Ihan kovahko peliläppäri. Trepang 2 on itellä jo seuraavaksi listalla. Pitääpä noihin muihinkin perehtyy. Kiitos.

Uusi Stalker 2 voisi ehkä olla kokeilun arvoinen. Edelliset ei nyt ehkä enää toiminut, kun ovat aika vanhoja. Resident Evil Village on nyt menossa.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Ihan kovahko peliläppäri. Trepang 2 on itellä jo seuraavaksi listalla. Pitääpä noihin muihinkin perehtyy. Kiitos.

Uusi Stalker 2 voisi ehkä olla kokeilun arvoinen. Edelliset ei nyt ehkä enää toiminut, kun ovat aika vanhoja. Resident Evil Village on nyt menossa.

Joo nää enemmän fiilistely-FPSää että vähän kevyet juonet. Mutta se yhdistää että nauttinut noista kaikista enemmän kuin yhdestäkään muusta ”isommasta” FPStä hetkeen.

Trepang2 on kuin pelaisi älytöntä Hong Kong-toimintaleffaa. Aivan helvetin hauskaa hidastuksineen jne. Kyllä siellä joku juonikin on. Kai.

Turbo Overkill onkin sitten kaikkineen maximum attack. Aivan järjetön vauhti ja isot korkeuserot tasoissa. Päähenkilöllä on toinen jalka moottorisaha, jolle on oma nappi sen kanssa vihollisia päin liukumiseen. Loistava peli.

Remnant 2 sitten enemmän Dark Souls aseilla ja hahmon rakentamisella/varusteilla iso merkitys. Jos tykkää vastaavasta niin tämä kyllä parhaasta päästä.

Robocop oli yllättävän hyvä paluu ensimmäisen leffan fiilikseen. Väkivaltainen ja näyttävä, plus saa bonusta jos ampuu vihollista munille. Remember when robocop shot that guy in the dick jne.

Boltgun ja Nightmare reaper sitten enemmän rehellisiä Boomer Shootereita eli vaikutteet haettu sieltä 90-luvulta.

Vielä pitää mainita Severed Steel, kunnon tappobalettia myös.
 

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
FF7 Rebirth pelattu läpi, reílu 150 tuntia meni, eikä tullut ihan kaikkea edes tehtyä...
Nyt sitten odotellaan se 4-5 vuotta vikaa osa...
Kyllä tuli kaikki tunteet läpi käytyä tätä pelatessa, laidasta laitaan...
Musiikki oli täyden kympin arvoista, taistelut mahtavia, minipelit suurimmaksi osaksi ihan hauskoja, kaikista ei kyllä taida saada maksimeja enää tällä iällä, kun on liian hitaat reaktiot, eli taitaa jäädä platina haaveeksi tästä pelistä...
Tarinaan oli saatu paljon uutta syvyyttä, vaikka välillä ei kyllä ihan kaikkea tajunnut, vaikka alkuperäinen on tullut pelattu läpi jopa liian monta kertaa...
Loppu oli kyllä aika hämmentävä, paljon jää vika osaan selitettävää...
Tässäpä oli ensi ajatukset näin heti läpäisyn jälkeen, hard mode tulille seuraavaksi...
Täydellinen peli vanhalle Final Fantasy fanille... 10/10
 

kamenski

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Pitkän "ei jaksa keskittyä" vaiheen jälkeen Sifu tuli kuukauden peliksi plegelle just sopivaan aikaan, ihan huikea. Saa vedettyä sopivan lyhyitä sessioita ja mättö on helevetin hauskaa.

Platina Sifusta talteen ja perjantaina Dragon's Dogma 2 pariin. Aishaatana, hakkasin ykkös DD:tä ihan liikaa, toivottavasti kakkonen on ykkönen.

Ja mikä parasta, jos Sifu ja DD2 saa motin palaamaan takaisin "oikeiden" pelien pariin niin katalogissa odottaa BG3, Waken Alan, JA3, Punkin delsu, Pathfinder... Ei tarvi ostaa mitään uutta peliä vuoteen.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Jagged Alliance 3.

Kovasti koettanut jatkaa Baldur's Gate 3:ta, mutta edellä mainittu vaan vie.
Kun pelin mekaniikkoihin pääsee kunnolla sisään, se vaikein taso on ainoa oikea. Pois vielä taistelun aikaiset savet, päälle peruuttamattomat kuolemat, alkaa oikeasti välittää omista A.I.M. -merceistään. Ainoastaan death savet tykkään jättää päälle, joskus ehtii pelastamaan kaverin. Melkein hävettävät 350h pelattuna.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olisko täällä neuvoja peleistä. Just pelasin Titanfall 2, Crysis 3 ja viimeisempänä Metro Exoduksen läpi. Varsinkin Metro kolahti kyllä ja joskus aikoinaan oli ne ekat osatkin jo ihan ok.

Eli kriteerit olisi:

Ehdoton: 1st person

Muut: Hyvä tarina, käppäilyä ja toimintaa. Scifi plussaa, mutta kuten Metron tapauksessa, ei sillä nyt niin väliä ole.

Ps.Cyperpunkkia on hakattu se 200h, mutta se tökkii jo. Dead Space remaster oli hyvä, mutta ei vaan jaksa noita 3rd personeita.

Kiitos.
Oletukseni on, että aiemmatkin Crysikset on joskus pelattu, kun kolmosen pelasit? Jos ei ole, niin ainakin se ensimmäinen kannattaa pelata. Ylivoimaisesti pelisarjan paras peli.

Starfield saattaisi myös maistua, jos Cyberpunk on maistunut. Starfieldissä on toki paljon roolipelimäisyyttä, mutta ei lopulta juurikaan enempää kuin Cyberpunkissa. Yleisesti meno on keskimäärin hieman rauhallisempaa kuin tavanomaisissa 1st person räiskinnöissä, eli ei mennä toimintakohtauksesta toiseen jatkuvasti, mutta samalla toimintaa riittää ja "on saatavilla" enemmän kuin tarpeeksi. Tietysti Starfield edustaa myös erittäin vahvaa scifiä. Tarina on riittävän mielenkiintoinen, vaikka itseasiassa tietyt isot sivutehtäväkokonaisuudet ovatkin tarinan suhteen päätarinaa parempia.

Olet saattanut törmätä negatiivisiin kommentteihin Starfieldiä koskien, mutta en lähtisi keskittymään niihin liikaa. Peli on myynyt valtavasti ja siitä on pääosin tykätty todella paljon. Kritiikkiä riittää, koska suosio on niin valtavaa ja osa ihmisistä toivoi peliltä erilaisia asioita. Jos ei ota pelien jokaista osa-aluetta liian vakavasti, niin Starfieldistä on helppo tykätä. Etenkin, jos scifi on lähellä sydäntä.
 

Aapee79

Jäsen
Oletukseni on, että aiemmatkin Crysikset on joskus pelattu, kun kolmosen pelasit? Jos ei ole, niin ainakin se ensimmäinen kannattaa pelata. Ylivoimaisesti pelisarjan paras peli.

Starfield saattaisi myös maistua, jos Cyberpunk on maistunut. Starfieldissä on toki paljon roolipelimäisyyttä, mutta ei lopulta juurikaan enempää kuin Cyberpunkissa. Yleisesti meno on keskimäärin hieman rauhallisempaa kuin tavanomaisissa 1st person räiskinnöissä, eli ei mennä toimintakohtauksesta toiseen jatkuvasti, mutta samalla toimintaa riittää ja "on saatavilla" enemmän kuin tarpeeksi. Tietysti Starfield edustaa myös erittäin vahvaa scifiä. Tarina on riittävän mielenkiintoinen, vaikka itseasiassa tietyt isot sivutehtäväkokonaisuudet ovatkin tarinan suhteen päätarinaa parempia.

Olet saattanut törmätä negatiivisiin kommentteihin Starfieldiä koskien, mutta en lähtisi keskittymään niihin liikaa. Peli on myynyt valtavasti ja siitä on pääosin tykätty todella paljon. Kritiikkiä riittää, koska suosio on niin valtavaa ja osa ihmisistä toivoi peliltä erilaisia asioita. Jos ei ota pelien jokaista osa-aluetta liian vakavasti, niin Starfieldistä on helppo tykätä. Etenkin, jos scifi on lähellä sydäntä.
Olin aiemmat pelannut. 1 oli kova. Pelailin tuossa Trepang 2 ja Battlefieldejä välissä ja nyt sitten aloitin vääntää Helldivers 2. Kuhan 3rd modeen tottuu, niin painaahan tuota. 1st tähtäyksen kautta ei oikein itestä tuossa toimi ja jotenkin liike nyt vähän muutenkin hakee,varsinkin kun on tottunut 1st personeihin.

Starcraft on harkinnassa ollut ja pitää ottaa se listoille. On vaan sen verta haukuttu, niin on jäänyt paitsioon.

Kiitti.
 

RockTheRink

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, NHL
Cyberpunk 2077+lisärin pelasin tuossa läpi ps5:lla, oli kyllä savottaa kun pedanttina piti jokainen pikkurikoskin kartalta käydä räiskimässä. Kaiken kaikkiaan hyvä fiilis pelistä jäi, todella viihdyttävä.

Nyt aloitin sitten Baldur's Gate 3:sen, ja sehän imaisi mukaansa niin että slurps vaan. Saattaa tovi vierähtää tämänkin eepoksen kanssa.

... olisi tässä välissä voinut ehkä jonkun lyhyemmän pelin välissä pelata kertyneestä backlogista, esim Doom Eternalin. En jostain syystä tykkää pelata kuin yhtä peliä kerralla.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
FF7 Rebirth tuli itsekin pelattua loppuun viimein. Ennen nillitystä haluan korostaa, että tykkäsin tosi paljon. Ehkä eniten Final Fantasya ikinä, niin hyvässä kuin myös pahassa. Jos sarja on jossain kohti maistunut, niin voi suositella vilpittömästi.

...silti. On olemassa "rule of three". Googlaamalla löytyy aiheesta lisää, mutta vaikka alun perin termiä on käytetty kirjallisuuden yhteydessä, se pätee myös videopeleihin. Mario hyppää bossin päähän kolme kertaa. Pitää löytää kolme juttua että pääsee jatkamaan eteenpäin. Jne jne, tämä on kirjoittamaton sääntö, mutta sitä noudatetaan yllättävän uskollisesti jos kiinnittää aiheeseen huomiota.

Tämä peli näyttää tuolle säännölle keskisormea, kunhan on ensin tunkenut sormen takaluukkuun. Kaikkea on vain niin paljon. Ja kun se sivusisältö ei sinänsä ole edes hirveän huonoa - pelimekaniikoilta kenties tuttua tauhkaa, mutta paljastuu paljon lorea mikä tuo pääjuoneen paljon enemmän maustetta. Ei siis täysin valinnaista sisältöä.

Lopputaistelu on jotenkin kulminoituma tästä. En edes jaksanut laskea monta vaihetta siinä oli, mutta niitä riitti. Samaan aikaan vielä soundtrack (joka on aivan jumalainen) alleviivaa asiaa, ei jäänyt epäselväksi ketä vastaan tässä tapellaan. Jotenkin samaan aikaan sekä eeppisen hienoa että puuduttavaa.

Joten toivon että viimeiseen (?) osaan laitetaan vähän jarruja päälle. Vähempikin riittäisi. Silti aivan mahtava peli, ja pitihän sitä aloittaa uusi läpipeluu hetimiten, kiertää ne jutut mitä ei tullut ensimmäisellä kerralla käytyä läpi. Kun aloittaa pelin uusiksi läpipeluun pohjilta, niin kaikilla chocobo rancheilla on pukukoppi, jossa voi pukea hahmoille haluamansa vetineet. Eli Tifa ja Aerith voi olla uimapuvuissa kaiken aikaa. Tämä ei sikäli tuo lisäarvoa pelille, paitsi tuohan se.
 

Konteksti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
FF7 Rebirth tuli itsekin pelattua loppuun viimein. Ennen nillitystä haluan korostaa, että tykkäsin tosi paljon. Ehkä eniten Final Fantasya ikinä, niin hyvässä kuin myös pahassa. Jos sarja on jossain kohti maistunut, niin voi suositella vilpittömästi.

...silti. On olemassa "rule of three". Googlaamalla löytyy aiheesta lisää, mutta vaikka alun perin termiä on käytetty kirjallisuuden yhteydessä, se pätee myös videopeleihin. Mario hyppää bossin päähän kolme kertaa. Pitää löytää kolme juttua että pääsee jatkamaan eteenpäin. Jne jne, tämä on kirjoittamaton sääntö, mutta sitä noudatetaan yllättävän uskollisesti jos kiinnittää aiheeseen huomiota.

Tämä peli näyttää tuolle säännölle keskisormea, kunhan on ensin tunkenut sormen takaluukkuun. Kaikkea on vain niin paljon. Ja kun se sivusisältö ei sinänsä ole edes hirveän huonoa - pelimekaniikoilta kenties tuttua tauhkaa, mutta paljastuu paljon lorea mikä tuo pääjuoneen paljon enemmän maustetta. Ei siis täysin valinnaista sisältöä.

Lopputaistelu on jotenkin kulminoituma tästä. En edes jaksanut laskea monta vaihetta siinä oli, mutta niitä riitti. Samaan aikaan vielä soundtrack (joka on aivan jumalainen) alleviivaa asiaa, ei jäänyt epäselväksi ketä vastaan tässä tapellaan. Jotenkin samaan aikaan sekä eeppisen hienoa että puuduttavaa.

Joten toivon että viimeiseen (?) osaan laitetaan vähän jarruja päälle. Vähempikin riittäisi. Silti aivan mahtava peli, ja pitihän sitä aloittaa uusi läpipeluu hetimiten, kiertää ne jutut mitä ei tullut ensimmäisellä kerralla käytyä läpi. Kun aloittaa pelin uusiksi läpipeluun pohjilta, niin kaikilla chocobo rancheilla on pukukoppi, jossa voi pukea hahmoille haluamansa vetineet. Eli Tifa ja Aerith voi olla uimapuvuissa kaiken aikaa. Tämä ei sikäli tuo lisäarvoa pelille, paitsi tuohan se.
Mulla on tämä vielä kesken (tyyliin chapter 11 tai 12 menossa), mutta hyvin saman tyyppisiä ajatuksia jo tässä vaiheessa. Kun on keräilijäluonne, niin kaikki sivuräpellettävä vie mennessään ja sitä on niin valtavan paljon, että vaikka joka päivä pelaat, niin voi mennä useampi päivä samassa paikassa mapia, kun kaikkea pitää räpeltää. Tähän mennessä olen muutamia minipelejä lukuunottamatta siivonnut Corelin protoreliciä lukuunottamatta kaikki karttamerkit, kaikki pianot, kaikki side questit, kaikki queen's blood vastukset jne jne ja 100h raja alkaa kolkuttelemaan ovella.

Pakko on välillä pitää taukoja kun tekemistä ja asiaa tulee sitä mallia että alta pois. Mutta mahtava peli ja oikeasti harvinaista nykypäivänä, että peli kestää näin kauan, saati sitten jos yrittää platinaa. Tuosta julkaisupäivästä kun on hurahtanut reaaliajassa jo päälle 3 viikkoa.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Lopputaistelu on jotenkin kulminoituma tästä. En edes jaksanut laskea monta vaihetta siinä oli, mutta niitä riitti. Samaan aikaan vielä soundtrack (joka on aivan jumalainen) alleviivaa asiaa, ei jäänyt epäselväksi ketä vastaan tässä tapellaan. Jotenkin samaan aikaan sekä eeppisen hienoa että puuduttavaa.

Olikohan niitä vaiheita 10. Ihan tarpeeksi sanoisin.

Yllä spoileria viimeisestä taistelusta.

Täytyy kyllä pitää pieni breikki pelistä, ennen puuttuvien juttujen suorittamista ja hard modea. Vaimo ja lapset oli viime viikon reissussa niin tuli tykiteltyä semmoiset 70 tuntia viikkoon, että sai vedettyä läpi. Koko viikon teema oli, että menen pääjuonta eteenpäin, mutta aina nuo sivujutut vei mennessään. Hyvää suunnittelua siis.

Pelin musiikit ovat totisesti aiva helvetin hyvät. Ehkä ainut mikä ärsytti oli se viidakkomusa, kun etsit niitä sieniä minkä päälle hyppiä :D

Tämä taisi olla Uematsun viimeinen sävellystyö? Vai tekeekö vielä tuon kolmannen osan? En nyt muista miten homma meni.
 

Konteksti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...
Pelin musiikit ovat totisesti aiva helvetin hyvät. Ehkä ainut mikä ärsytti oli se viidakkomusa, kun etsit niitä sieniä minkä päälle hyppiä :D

Tämä taisi olla Uematsun viimeinen sävellystyö? Vai tekeekö vielä tuon kolmannen osan? En nyt muista miten homma meni.
Tämä jäi mielestäni vähän tulkinnan varaiseksi. Sanoi, ettei halua käyttää aikaansa, mitä on jäljellä enää Final Fantasyille, koska sävellys- ja sovitustyö ottaa aina parin, kolmen vuoden tekemisen ja haluaa käyttää aikansa muihin projekteihin. Toisaalta herran kädenjälki on väistämättäkin mukana, kun merkittävä osa kappaleista on nykyaikaistettuja versioita noista alkuperäisistä. Mahdollistahan toki on, että iso osa noista viimeisen osan kappaleista on jo tehty ja kierrätetään uudelleen aikaisemmista osista, kun katselee tuota jo luodun musiikin määrää. Pelkästään Remakeen taisi olla jopa 7 levyinen soundtrack.
 

Spidy#29

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Falcons, Nhl
Avatar: Frontiers of Pandora menossa Xboxilla. Peli on ollut aikalailla juurikin sitä mitä on odottanut eli Far Cry sinisillä hahmoilla. Kaunishan tuo peli on ja itse tarina on ollut odotuksia parempi toistaiseksi.

Vähän tuossa ärsyttää se että kaikkien hahmojen nimet on samankaltaisia ja kun vielä kaikki on lähes samannäköisiäkin niin välillä on ihan pihalla kenen tarinaa tässä edistää ja kuka haluaa milloinkin keskustella.

Kerättävää ja tehtävää tuntuu olevan vaikka kuinka paljon, niinkuin Ubisoftin avoimissa maailmoissa yleensäkin. Mutta tällainen varmahko, hieman geneerinen peli tämä on jonka parissa ainakin itse oon toistaiseksi viihtynyt kohtalaisesti.
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Total war: Shogun 2

Loistavan Shogun tv-sarjan innoittamana päätin laittaa vaihteeksi tulille lempi Total War pelini. Peli on yllättävän hyvin kestänyt aikaa, vaikka pelillä alkaa olla jo ikää. Pelimekaniikat on mielestäni yksi pelisarjan parhaista ja tuon ajan Japani aina kiinnostaa. Pelillä on myös edelleen aktiivinen modiyhteisö, joka tuo erinomaista lisämaustetta jo erittäin tutuksi tulleeseen kampanjaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös