Mainos

Mitä älykkyys on?

  • 7 348
  • 30

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Usein kuulee puhuttavan, että joku on erityisen älykäs. Sanotaan myös, että ihminen on älykäs olento. Onko näin? Miten älykkyys määritellään?

Wikipedia määrittelee älykkyyden näin:
"Älykkyys on arkikielen ja psykologian käyttämä käsite, joka viittaa yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. Älykkyys on yksi lahjakkuuden puolista."

Tätä älykkyys on siis "virallisesti" arkikielen ja psykologian mukaan. Asiaan voi kuitenkin olla monta eriävää näkemystä. Wikipedia jatkaakin seuraavasti:

"Älykkyyden määrittely on vaikeaa eikä siitä ole yksimielisyyttä. Siihen on liitetty sellaisia ominaisuuksia kuin kyky oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä."

Asiasta voidaan siis kiistellä paljolti. Kuten tämä internetin tietosanakirja toteaa, älykkyys on terminä kyseenalainen - sitä on käytännössä mahdoton määritellä siten, että väite olisi absoluuttista faktaa. Älykkyys ei ole konkreettinen käsite, se on vain häilyvä ihmisen luoma termi asialle, joka tarkoittaa ihmisen aivoissa tapahtuvaa toimintaa. Älykkyyden määrittelyyn vaikuttavat mm. ihmisten luomat käsitykset yhteiskunnasta ja vallitseva konsensus. Jos voidaan määrittää, millainen toiminta on hyvää ja mikä pahaa, voidaanko tätä kautta myös määrittää termi "älykkyys"? Älykkyydestä voidaan ajatella, että se on sitä, että yksilö kykenee tekemään hyvää älykkyytensä kautta.

Älykkyys liitetään yleensä pelkästään positiivisiin asioihin. Sanotaan, että älykkyyttä ovat oppimiskyky, kykeneväisyys oikeisiin ratkaisuihin ja tilanteiden hallinta. Älykkyydelle voi olla myös muita määritteitä; usein (ehkä jopa harhaanjohtavasti) ajatellaan, että älykkyys on sama asia kuin hahmotuskyky. Että mitä nopeammin pystyy kokoamaan erilaisia palapelejä ja mitä paremmin pystyy hahmottamaan muotoja, sitä älykkäämpi on. Onko näin? Voidaanko älykkyys muka määrittää palikkatesteillä ja mensa-kokeilla? Mielestäni ei. Nuo testit vain mittaavat geometristä hahmotuskykyä, jolla ei ole paljoakaan tekemistä varsinaisen älykkyyden kanssa.

Wikipedia kertoo seuraavaa:
"Jotkin älykkyyden määritelmät korostavat sitä, että älykkyys on yhteydessä ihmisen toimintaan ja toimintakykyyn yleensä, mutta on myös näkemyksiä, joiden mukaan älykkyys on itsenäinen ominaisuus tai kyky."

Onko älykkyys itsenäinen ominaisuus, kyky tai lahjakkuus? Vai voiko älykkyys olla asia, jota yksilö voi harjoittaa? Usein ajatellaan myös, että älykkyyden tulee näkyä jotenkin konkretiassa. Ajatellaan, että älykkyydestä tulee olla jotakin materiaalista hyötyä, jotta sitä voidaan ilmentää yksilössä. Voiko älykkyys olla päänsisäinen asia, jota ei millään keinolla pystytä selvittämään? Voidaanko yleensäkään määrittää, että toinen ihminen on toista selkeästi älykkäämpi? Ihminen hallitsee tietyt osa-alueet hyvin, ja yleispätevät kaiken osaajat ovat harvassa. Täten onkin lähes mahdotonta määrittää, mikä osa-alue on toista tärkeämpi ja kuka on ketä älykkäämpi.

Älykkyydestä puhuttaessa nostetaan esille älykkyysosamäärä. Tämä on kuitenkin älykkyyden mittarina varsin kehno. Älykkyysosamäärä ei varsinaisesti indikoi ihmisen älykkyyttä, vain tiettyjä aivojen toiminnan osa-alueita. Lisäksi älykkyys ei ole välttämättä pelkässä yksilössä itsessään; sosiaalisessa ympäristössä yksilön kyky mukautua ryhmään ja ryhmän älykkyys yhdessä ovat myös askarruttava asia. Millä tavalla ryhmä kykenee toimimaan? Tästä esimerkkinä ihmisrotu on luonut politiikan, valtiot, yhteiskunnan jne. Nämä seikat ovat muodostuneet, kun isommat ryhmät ovat todenneet ne älykkäiksi vaihtoehdoiksi ja toimintamalleiksi.

Onko ihminen älykäs olento? Muihin eläinkunnan lajeihin nähden varmasti on rationaaliselta ajattelultaan, mutta voidaanko kuitenkaan todeta ihmisyksilön olevan älykäs?

Mitä älykkyys itsessään on?
 
Viimeksi muokattu:

Räpylätassu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Avalanche
Omasta mielestäni älykkyyeen voi jakaa ainakin kolmeen erilaiseen älykkyyden tasoon:

1. Matemaattinen älykkyys. Matemaattisella älykkyydellä tarkoitan kykyä ratkaista ongelmia, nähdä asioiden syy-seuraus suhteet ja osata toimia loogisesti.

2. Taiteellinen älykkyys. Kyky luoda ja toteuttaa jotain uutta, on se sitten rock kappale, maalaus, tanssi tai jotain muuta.

3. Tiedostaa mikä tai mitkä asiat tekevät itsensä oikeasti onnellisesksi ja elää niin.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Se on sitä, että selviää tsunamista, saa pillua ja lapset kasvavat lisääntymisikään.
 

#71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Pittsburgh Penguins
Yksi ilmeisen aliarvostettu ja harvinainen älykkyyden laji on sosiaalinen älykkyys; kyky huomata esimerkiksi kanssakeskustelijoiden lähettämiä sanattomia viestejä ja tiedostaa, koska ollaan niin rajoilla että se nokkela sutkautus on syytä jättää sanomatta.
 

Lunatico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Yksi ilmeisen aliarvostettu ja harvinainen älykkyyden laji on sosiaalinen älykkyys; kyky huomata esimerkiksi kanssakeskustelijoiden lähettämiä sanattomia viestejä ja tiedostaa, koska ollaan niin rajoilla että se nokkela sutkautus on syytä jättää sanomatta.

Tämän kun soveltaa naiseen jonka kanssa pientä sutinaa menossa. Kyllä se antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa. Niin se vaan on!

Ihminen muuten taitaa käyttää sen 10% aivokapasiteetistaan, joten jos (ja kun) totuus on tuolla ulkona ja sieltä vielä joku kaunis kesäpäivä laskeutuu eri planeetan asukkeja, niin luultavammin voidaan todeta, jotta vittu ihminen on tyhmä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
3. Tiedostaa mikä tai mitkä asiat tekevät itsensä oikeasti onnellisesksi ja elää niin.
Taitaa olla juuri näin. Koulukaverini oli ihan huippu lähes kaikissa oppiaineissa liikuntaa lukuunottamatta ja huippuälykäs. Odotin kaverista vähintään jotain suurta johtajaa tai uutta Einsteinia. Mutta kaverista tulikin "vain" joku koulutusohjaaja yhdelle valtion firmalle, ja hän kiertää maata kertoen "ahkerille hyvä palkka, laiskoille huono palkka", ja lähinnä toimii perheenisänä. Tuo lienee sitten sitä todellista älykkyyttä, että osaa säätää kykynsä sellaiselle tasolle, millä sitä todellista onnea on mahdollista saada.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Vähällä vaivalla hyviä tuloksia ja maksimoida täten oma ja läheisten kanssa vietetty vapaa-aika saaden kohtuullinen toimeentulo,siitä on älykkyys tehty. Muistisääntönä vanha viisaus. Yksi ajattelutunti vastaa viittä työtuntia. Tämä on älykkyyttä mukavuudenhalulla,ei laiskuutta.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
"Älykäs selviää usein tilanteista, johon viisas ei koskaan joudu"
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Tähän ketjuun sopii loistavasti entisen spurgunaapurini hieman närkästynyt lausahdus " Fiksun ihmisen pierukinhan tuoksuu paremmalle".
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Älykkyys on heikon miehen keino saada pillua.
- Arnold Stallone

Se niistä sutkautuksista, mennääs asiaan. Kysymys itsessään omaa jopa filosofisia sävyjä, nimittäin niin monet asiat voi nähdä älykkyytenä. Onko joku älykäs, jos osaa ratkaista vaikeimmatkin matemaattiset pulmat, mutta ei sosiaalisten rajoitustensa takia pääse ikinä soveltamaan taitojaan käytännössä? Onko taiteellisesti lahjakas kaveri älykäs, jos hän ei pysty haistamaan "trendejä" ja jää siten täysin tuntemattomaksi? Onko tarmosa toisten ihmisten tuhoamiseen käyttävä tiedemies (esim. joukkotuhoaseiden kehittäjät) älykäs vai vain oman alansa täydellisesti hallitsevä psykopaatti? Kysymyksiä voisi jatkaa loputtomiin, sen verran monimutkaisten asioiden parissa ollaan nyt.
 

Jof

Jäsen
Yksi ilmeisen aliarvostettu ja harvinainen älykkyyden laji on sosiaalinen älykkyys; kyky huomata esimerkiksi kanssakeskustelijoiden lähettämiä sanattomia viestejä ja tiedostaa, koska ollaan niin rajoilla että se nokkela sutkautus on syytä jättää sanomatta.

Tästähän olikin esimerkki jo tässä ketjussa, hyvin nostit esiin.

Sosiaalisesta älykkyydestä tai sen puutteesta meillä oli myös duunissa malliesimerkki. Mensan testitkin läpäissyt, korkeasti kouluttautunut, arvostetussa duunissa ja yleisesti älykkäänä pidetty nuori kaveri, mutta lähes täysin vailla sosiaalista älyä.

Harvoin on kukaan sosiaalisessa kanssakäymisessä niin pihalla kuin se hemmo. Ei paljon muu älykkyys auttanut, kun ei tullut pidemmän päälle oikein kenenkään kanssa juttuun ja ajautui työelämässä sivuraiteelle.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Mielestäni yksi hyvä "kokonaisälykkyyden" mittari on kyky arvioida itselle vieraita asioita, muodostaa siis nopeasti käsitys siitä mitä ollaan arvioimassa ja ymmärtää vaikuttavia tekijöitä ilman ulkopuolisia neuvoja ja tältä pohjalta muodostaa mahdollisimman totuudenmukainen arvio jostain asiasta.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tutkija Howard Gardnerilla on mielenkiintoinen moniälykkyysteoria, jossa hän jakaa älykkyyden seitsemään (myöhemmin kahdeksaan eri osa-alueeseen). Tästä on wikipedia-artikkelikin.

Gardnerin mukaan älykkyyden lajit ovat:
-Kielellinen älykkyys
-Matemaattis-looginen älykkyys
-Musiikillinen älykkyys
-Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys
-Liikunnallinen älykkyys
-Intrapsyykkinen älykkyys
-Interpsyykkinen älykkyys

Suurin osa näistä on varmaan itsestään selviä, mutta intrapsyykkinen älykkyys liittyy siis oman itsensä tuntemiseen ja motiivien/heikkouksien yms. analysoimiseen ja toimimiseen sen mukaisesti. Interpsyykkinen älykkyys on ns. sosiaalista älykkyyttä ja kykyä toimia ryhmässä - tai saada ryhmä toimimaan puolestaan. Tätä voisi minusta kutsua yhtä hyvin karismaattisuudeksi ja persoonallisuudeksi.

Gardnerin teorioita on toki kritisoitukin, varsinkin kun Gardner lisäsi kahdeksannen älykkyyden eli luonnon ymmärtämisen kyvyn listaansa. Tämä tuntuu täysin turhalta lisäykseltä. Viisaus on muutenkin eri asia kuin älykkyys, sillä tosiaan viisas ymmärtää olla tekemättä sitä, minkä korjaamiseen vaaditaan huippuälyä. Lisäksi iso osa edellämainituista kategorioista (mutta eivät kaikki) korreloivat ns. yleisälykkyysteorian mukaisesti.

Mutta onhan Gardnerilla vinha perä sikäli, että ei älykkyys tosiaan ole vain puhdasta matemaattis-loogista suorittamista. Joku voi olla kielellisesti nero ja osata kymmeniä kieliä. Toinen voi osata laatia päässään matemaattisen sensaatiofunktion, mutta ei kykene juuri muuhun. Kolmas voi olla kielellisesti ja matemaattisesti täysi tunari, mutta kykenee saamaan näiden alojen asiantuntijat itselleen töihin ja hyödyntämään näiden vahvuuksia. Neljäs voi näyttää rumalta karvaiselta siililtä, mutta pillua tulee tuhansilta naisilta ja omat geenit siirtyvät tarvittaessa eteenpäin miten tahansa.

Heitänpä huvin vuoksi tähän omat esimerkkihenkilöni Gardnerin luokitteluihin:

-Kielellinen älykkyys: Jean-François Champollion. Äijä ratkaisi Rosettan kiven arvoituksen ja osasi 16-vuotiaana tusinan verran eri kieliä, luonnollisesti täysin itseoppineena ja kouluja käymättömänä.

-Matemaattis-looginen älykkyys: Albert Einstein, Stephen Hawking. Ei varmaan kaipaa perusteluita.

-Musiikillinen älykkyys: Mozart. Sävelsi jo viisivuotiaana, ehti tehdä yli 600 sävellystä laidasta laitaan, käytännössä ikuisia sävellyksiä ainakin länsimaisessa kulttuurissa.

-Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys: da Vinci, Michelangelo, Engel, Alvar Aalto.

-Liikunnallinen älykkyys: Paljonkin, mm. Wayne Gretzky, Paavo Nurmi, fiktiivinen urheilija Elmo. Teemu "one more year" Selänne.

-Intrapsyykkinen älykkyys: Moni kovan luokan filosofi ja itsetuntemuksen/sisäisten motiivien kehittelijä. Sokrates, Plato.

-Interpsyykkinen älykkyys: Adolf Hitler. Kulttijohtajat. Huippuluokan autokauppiaat. Ilkka Kanerva.
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Yksi ilmeisen aliarvostettu ja harvinainen älykkyyden laji on sosiaalinen älykkyys; kyky huomata esimerkiksi kanssakeskustelijoiden lähettämiä sanattomia viestejä ja tiedostaa, koska ollaan niin rajoilla että se nokkela sutkautus on syytä jättää sanomatta.

Hyvä pointti. Minä rinnastan älykkyyden myös toisten huomioimiseen. Käytöstavat ovat osa älykkyyttä. Kaikille ne opetetaan (pitäisi ainakin), mutta kaikki eivät käyttäydy sen mukaan.
Oppimiskyky ei välttämättä ole älykkyyttä vaan enemmänin lahjakkuutta ellei sitten nimenomaan lasketa lahjakkuus älykkyydeksi.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Oppimiskyky ei välttämättä ole älykkyyttä vaan enemmänin lahjakkuutta ellei sitten nimenomaan lasketa lahjakkuus älykkyydeksi.
Myös Mustan nuolen listalla olevia asioita kutsuisin ennemmin lahjakkuuksiksi kuin älykkyydeksi. Tai toki osa noista asioista on sellaisia, jotka mielletään älykkyyteen liittyviksi, mutta ainakin "liikunnallista älykkyyttä" kutsuisin ennemmin lahjakkuudeksi. Jotenkin en miellä sanan "älykkyys" merkityksen viittaavan siihen kuinka hyvä hapenottokyky jollain on tai kenen lihakset kasvavat nopeiten.
 

Karpat46

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Україна
Jotenkin en miellä sanan "älykkyys" merkityksen viittaavan siihen kuinka hyvä hapenottokyky jollain on tai kenen lihakset kasvavat nopeiten.

Ehkä siinä olisi mielekkäämpää puhua liikeratojen omaksumisesta ja motoriikan kehittymisestä. Tunnen pari kaveria jotka uutta lajia kokeillessaan oppivat aina perusteet hyvin nopeasti. Kehonhallinta on siis korkealla tasolla. Voidaan liittää älykkyyteen, koska aivothan niitä lihaksia ohjaavat.

Huipputasolle päästäkseen täytyy tehdä mieletön määrä töitä. Siinä mielessä nuo Mustan Nuolen kuuluisat esimerkit ovat vähän harhaanjohtavia. Ei sinne pelkällä älykkyydellä tai lahjakkuudella mennä.
 

Rocco

Jäsen
Älykkyys on sitä, että ei tarvi osata reseptiä ulkoa, vaan osaa leipoa hyvää pullaa.
 
...Jotenkin en miellä sanan "älykkyys" merkityksen viittaavan siihen kuinka hyvä hapenottokyky jollain on tai kenen lihakset kasvavat nopeiten.
Ei, mutta sen itse liittäisin esimerkiksi pelin ymmärtämiseen. Kykyyn lukea sitä peliä. Sitä on joillain huomattavasti enemmän kuin toisilla. Osaa lukea vastustajan aikeita, omien aikeita, olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, pistää syöttö juuri sinne minne pelikaveri ajatteli menevänsä - ennen kuin mitään signaalia ehti edes antaa tai liikkeelle lähteä.

Ja nämä ovat juuri niitä tyyppejä, jotka pystyvät pelaamaan itselleen uusia pelejä hyvinkin lyhyen ajan jälkeen.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Älykkyys on sitä ettei tarvitse keksiä erilaisia älykkyyden lajeja jotta voi uskotella itselleen olevansa älykäs vaikkei pärjääkään niissä toisissa asioissa naapurille tai työkaverille.

Tuollaiset kategorisoinnit ovat siitä koomisia että aika harvassa on sellaiset idiot savantit etteivät muka olisi todella hyviä myös muissa kategorioissa. Sosiaalinen älykkyyskin on lähinnä itsetunnon nostatusta niille jotka eivät pärjää tekniikan kanssa, tällöin vedotaan siihen että empaattisuus ja sosiaalisuus olisivat jotenkin erityisen vaativia asioita joita varten tarvitaan älykkyyttä. Tämä teoreema tosin kohtaa ongelman sosiopaattien kohdalla jotka pystyvät uskottavasti olemaan vaikka kuinka empaattisia ja sosiaalisia, vaikka kaikki on vain laskelmoitua peliä.

Älykkyys on yhteiskunnassamme niin iso tabu että jotta kylmän totuuden (ts. riittämättömän henkilökohtaisen älykkyyden) kohtaaminen olisi helpompaa, asian käsittelyä vältellään, keksitään juuri tuollaisia säälilajeja ja vältetään kaikin keinoin huomioimasta sitä että vaikka kaikkien säälilajien "pisteet" laskee yhteen, se epäsosiaalinen hikipinko saa silti korkeammat pisteet kuin sinä vaikka kuinka omaat musikaalista älykkyyttä (pidät laulamisesta), sosiaalista älykkyyttä (sinulla on oikeita kavereita, ei vain nettituttuja) ja kielellistä älykkyyttä (pystyt tilaamaan BigMacin ruotsiksi Slussenilla, tärkeää on huomioida ettei esim. ohjelmointikielien osaaminen ole kielellistä älykkyyttä koska itseään niin kategorisoivat eivät yleensä osaa ohjelmoida).
 

Maastomasto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Älykkyys on sitä ettei tarvitse keksiä erilaisia älykkyyden lajeja jotta voi uskotella itselleen olevansa älykäs vaikkei pärjääkään niissä toisissa asioissa naapurille tai työkaverille.

Tuollaiset kategorisoinnit ovat siitä koomisia että aika harvassa on sellaiset idiot savantit etteivät muka olisi todella hyviä myös muissa kategorioissa. Sosiaalinen älykkyyskin on lähinnä itsetunnon nostatusta niille jotka eivät pärjää tekniikan kanssa, tällöin vedotaan siihen että empaattisuus ja sosiaalisuus olisivat jotenkin erityisen vaativia asioita joita varten tarvitaan älykkyyttä. Tämä teoreema tosin kohtaa ongelman sosiopaattien kohdalla jotka pystyvät uskottavasti olemaan vaikka kuinka empaattisia ja sosiaalisia, vaikka kaikki on vain laskelmoitua peliä.

Älykkyys on yhteiskunnassamme niin iso tabu että jotta kylmän totuuden (ts. riittämättömän henkilökohtaisen älykkyyden) kohtaaminen olisi helpompaa, asian käsittelyä vältellään, keksitään juuri tuollaisia säälilajeja ja vältetään kaikin keinoin huomioimasta sitä että vaikka kaikkien säälilajien "pisteet" laskee yhteen, se epäsosiaalinen hikipinko saa silti korkeammat pisteet kuin sinä vaikka kuinka omaat musikaalista älykkyyttä (pidät laulamisesta), sosiaalista älykkyyttä (sinulla on oikeita kavereita, ei vain nettituttuja) ja kielellistä älykkyyttä (pystyt tilaamaan BigMacin ruotsiksi Slussenilla, tärkeää on huomioida ettei esim. ohjelmointikielien osaaminen ole kielellistä älykkyyttä koska itseään niin kategorisoivat eivät yleensä osaa ohjelmoida).

Olen monilta osilta samaa mieltä. Lahjakkuuden lajeja on varmasti monenlaisia, mutta ei niitä kaikkia tarvitsisi tunkea älykkyyden piiriin. Uskon silti, että monissa tapauksissa lahjakkuuden jalostamisessa on jonkinlaisesta älykkyydestä hyötyä.

Mutta esimerkiksi tuo "sosiaalinen älykkyys". Mielestäni termi on ihan ok, joskaan sitä ei pitäisi millään muotoa sekoittaa todelliseen älykkyyteen. Uskoisin, että sosiaalisesti kaikkein älykkäimpiä ovat sellaiset ihmiset, joiden eksakti älykkyys on hieman keskivertoa korkeampi + omaavat sitten muita tilanteen sopivia ominaisuuksia. Yhtenä myös sellainen halu pärjätä kyseisessä asiassa.

Mutta mitä se aito älykkyys sitten on? Onko se sitä mitä Mensan testeissä testataan? Minusta tuntuu, että nämä testit määrittelevät älykkyyttä enemmän kuin mittaavat sitä. Tai ne mittaavat älykkyyttä kuin se olisi helposti mitattava ominaisuus. En sinällään kritisoi testejä, koska sellainaan ne mittaavat mahdollisimman neutraalisti kulttuurista riippumattomasti (tosin älyllisyys, loogisuus yms. on myös osittain kultturaalinen ominaisuus) tietynlaista päättelykykyä.

Minä itse olen tuollainen testiälykäs. Mutta en silti koe olevani erityisen älykäs. En ainakaan lähes poikkeuksellinen (ei tietenkään täällä palstalla ole ongelmaa, koska täällähän ÄO on todella monilla hirveän korkea. Ainakin juttujen mukaan ja samaan porukkaan kuulutaan, heh heh). Mensan testistä joskus 90-luvulla sain aika hyvät lukemat, joskin tais sillon olla keskihajonta 24. Matemaattisesti olen kyllä semmoinen peruslahjakas, mutta tekniset asiat ovat minulle aina olleet vaikeita. Ja en todellakaan ole mikään nopea oppimaan asioita, vaan usein tuntuu että rautalangasta ne pitää vääntää. Kenties johtuu siitäkin, että joskus mietin niitä liian syvällisesti.

Tunnen useita Mensan jäseniä ja enemmän sellaisia, jotka ovat käyneet testissä ja saavuttaneet jäsenyyteen oikeuttavan ÄO:n mutta eivät ole liittyneet (itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan). Aika moni hallitsee tekniikkaa, osaa kenties ohjelmoida hyvin taikka paremmin. Mutta on myös minun kaltaisia, jotka ovat hyvin teknisesti epäorientoituneita. Osa jopa aivan surkeita ymmärtämään teknisiä asioita. Eli tuota tekniikan ymmärryksen ja älykkyyden saumatonta korrelaatiota en allekirjoita millään muotoa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Huipputasolle päästäkseen täytyy tehdä mieletön määrä töitä. Siinä mielessä nuo Mustan Nuolen kuuluisat esimerkit ovat vähän harhaanjohtavia. Ei sinne pelkällä älykkyydellä tai lahjakkuudella mennä.

Toki täytyy tehdä töitä, mutta äärimmäiselle huipputasolle ei pääse, jos ei ole työnteon tueksi huippulahjakkuutta. Rajusti töitä tekemällä ja ns. vahvoilla peruslahjoilla pääsee vaikkapa jääkiekossa esimerkiksi Ville Niemiseksi: Stanley Cup -voittajaksi ja pelaajaksi, joka vielä 35-vuotiaanakin kehittyy tekemällä erittäin rajusti töitä ja opettelemalla uusia juttuja. Pelaajaksi, joka on ollut arvokisojen maajoukkuetasoa ja on mielestäni sitä yhä edelleen, ainakin MM-tasolla. Mutta Gretzky/Lemiux-tasolle Ville Nieminenkään ei olisi ikinä päässyt, vaikka olisi tuplannut treenimääränsä ja opiskellut tiibetiläisen gurun avulla levitaatiota, jolla kiitää jäällä.

Työnteon ja älyn/lahjakkuuden suhde pätee tietysti muillakin elämänaloilla. Täytyy sen huippumatemaatikonkin perehtyä eri teorioihin ja kaavoihin, ja vaikka kielinero omaksuu eri kieliä nopeasti, niin hänenkin täytyy töitä tehdä niiden eteen. Kenties vähemmän kuin tavallisen pulliaisen, mutta kuitenkin. Ja oli Hitlerilläkin etsikkoaikansa, ennen kuin Aatu löysi omimmat lahjansa, treenasi niitä aluksi sotilasporukoissa ja kaljabaareissa ja eteni sitten valtavien massojen kansankiihottajaksi. Hitlerhän tosiaan myös treenasi julkisia esiintymisiään eleitä, äänenpainoja ja sanoja myöten, ei hän yleensä ihan kylmiltään isoja puheitaan vetänyt.

Se on makuasia, kutsutaanko jotain erityislahjakkuutta jossain älykkyydeksi vai lahjakkuudeksi, samasta asiastahan on kyse. Älykäs ihminen (saman yleisessä merkityksessä) on vain muita nopeampi hoksaamaan syy-yhteyksiä ja logiikkaa sekä yleensä muistamaan asioita paremmin. Ei se silti tarkoita, että älykäs ihminen olisi mikään omnipotentti renessanssimies (kuten da Vinci oli).

Viime kädessä se, mikä monesti ratkaisee ns. menestyksen ja saavutukset ei suinkaan ole älykkyys vaan tahdonvoima. Sitäkin voi tiettyyn pisteeseen asti treenata ja vahvistaa, mutta lopulta sitä joko on tai sitä ei ole. Suurin osa tyytyy vähän vähäisempiin saavutuksiin, osa luovuttaa saman tien ja pieni osa on valmis uhraamaan kaiken aikansa, perhesuhteensa, ystävyyssuhteensa ja jopa oman hyvinvointinsa päästäkseen tavoitteeseensa, oli se mikä hyvänsä.

Yleensä keskivertoa kovemmalla tahdonvoimalla varustetut ihmiset tuntuvat ainakin minun havaintojeni perusteella kärsivän jonkinlaisesta empatian puutteesta, koska nämä ihmiset harvoin ymmärtävät tavallisen kansalaisen puutteellisempia ominaisuuksia ja halua olla ennemmin onnellinen kuin äärimmäinen voittajatyyppi. Näiden tapausten suusta tulee monesti paskapuhetta siitä, kuinka jokainen on oman onnensa seppä, ja kuinka "jokainen" voi nousta mihin asemaan tahansa jos vain oikein yrittää (ja kuinka ihmiset pitää jättää oman onnensa nojaan jos nämä eivät olekaan sisäisiä sankareita).

Se ei ole sinänsä mikään sattuma, että monet bodari-elokuvatähdet ovat siviilissä hyvin älykkäitä ja hyvin päämäärätietoisia. Dolph Lundgren esimerkiksi on erittäin älykäs ja hyvin koulutettu. Samoin Schwarzenegger oli monimiljonääri yrittäjänä jo ennen elokuvatähteyttään. Ei Arskakaan tyhjästä ole päässyt Mr. Olympiaksi, supertähdeksi tai Kalifornian kuvernööriksi. Tahdonvoima on ollut olennainen asia. Tahdonvoima yhdistettynä omien luontaisten lahjojen maksimointiin.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Älykkyys on sitä, että pyyhkii pyllyn kakkaamisen jälkeen.

Pyllyn voi pyyhkiä myös älyttömästi.

Pylly pyyhitään takakautta, jos pyyhkii etukautta, tahraantuu hiha.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös