Eikö olekin? Meikän syntymäkaupunki ja paikka, jossa vastaani asteli syksyllä 2017 arabi pyytämään junarahaa ja talvella 2018 kotimainen leipämies tarjoamaan jäistä ruisleipäpussia. En antanut rahaa, enkä ottanut leipää. Arabi toivotteli jumalan siunausta, leipämies ei pitänyt päätöksestäni ottaa sitä leipää. Kysyi, onko hänessä jokin vikana ja asetti käden sydämensä kohdalle. Tuli kieltämättä eriskummallinen olo. Tuli mumistua hiljaa jotakin takaisin ja kun heppu korotti ääntään muiden ohikulkijoiden katsoessa tilannettamme hämmentyneenä, oli meikä valmis jo yrittämään kävellä pois paikalta, kunnes jätkä kysyi uudestaan, ja vastattuani uudelleen kieltävästi, katsoi meikää vihaisena/pettyneenä ja lampsi tiehensä.
Eli pärjäile siellä hurjassa pääkaupungissamme.