Samat tunnelmat täällä ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ei Wildin taistelua pudotuspeleissä tullut kovin suurella intensiteetillä seurattua. Jotenkin tuo liian tuttu vuoristorata, jota myös Minnesota Wildin runkosarjaksi kutsutaan, jätti jälkeensä pahan maun ja jonkinlaisen uupumuksen joukkueen otteisiin. Pudotuspeleissä sitten herättiin näennäisesti taistelemaan, mutta ei vaan voi otteet pelien sisällä vaihdella noin hirvittävän paljon. Todella hankala lähteä analysoimaan, että mistä homma kiikastaa. Tuntuu siltä, että nykytilanne on seurausta jonkinlaisesta kroonisesta virhearvioinnista joukkueen kasaamisessa. Vaikka Chuck Fletcherista pidänkin, osoittaa syyttävä sormi sinne toimiston suuntaan. Jason Pominvillen ja Thomas Vanekin hankinnat, vaiheilu Charlie Coylen ja Mikael Granlundin suhteen, koko useita vuosia kestänyt maalivahtifiasko, liian pitkään jatkunut luotto Mike Yeoon ja ylipäätään tietynlainen epätasapaino joukkueen sisällä ovat kaikki ainakin osaltaan seurausta Fletcherin toiminnasta. Kun tähän vielä lisätään todella heikko prospect pool ja ensi kesän vaivaiset neljä varausvuoroa, on edessä vähintäänkin retool todella rankalla kädellä.
Suurin ongelma on edelleen tuo sentteriosasto ja siihen tarvitaan jonkinlaista ratkaisua, jos pudotuspeleissä meinataan menestyä. Yksi lainalaisuus NHL:ssä kuitenkin on se, että ykkössentteriä ei kaupoilla hankita. Näkisin, että Wildilla ei tällä hetkellä ole ns. koskemattomia pelaajia. Zach Parisea ja Ryan Suteria ei tietenkään lähdetä kevyin perustein liikuttelemaan ja osa sopimuksista on lähes mahdottomia kaupata (Koivu, Pominville, Vanek), mutta pari isoa liikettä kaupparintamalla toisi piristystä tähän joukkueeseen. Mikael Granlund, Jonas Brodin, Jared Spurgeon, Matt Dumba ja Jason Zucker ovat kaikki pelaajia, jotka ovat mahdollisesti liikuteltavissa, mutta joiden arvo ei ihan tapissaan potentiaaliin suhteutettuna ole. Joukkueen nuoresta rungosta olisi valittava ne pelaajat, joiden ympärille tulevaisuudessa ryhdytään menestystä rakentamaan. Omaan silmään joukkueessa on liikaa ns. täydentäviä palasia eli pelaajia, jotka loistavat hyvässä ketjussa, mutta tarvitsevat dynamon rinnalleen. Mikael Granlund voisi pelaajatyyppinä olla tällainen dynamo, mutta tällä hetkellä taso ei näyttäisi välttämättä riittävän johtamaan ykkösketjun tuloksentekoa (vrt. Alexander Barkov). Charlie Coyle tuntuu jatkuvasti olevan parin askeleen päässä läpimurrosta. Nino Niederreiter on täydellinen esimerkki em. täydentävästä pelaajasta.
Kesän UFA-markkinoista lienee turha puhua, ennen kuin joukkueeseen saadaan vapautettua palkkatilaa. Olisiko jopa mahdollista ostaa ulos Vanekin soppari? Kun katselee kesällä vapautuvia hyökkääjiä, on listalla melko monta urakehityksessään väärään suuntaan etenevää pelaajaa. David Backes. Eric Staal, Radim Vrbata, Loui Eriksson Jiri Hudler, David Legwand. Kyle Okposo kiinnostaisi kyllä, mutta Wildin tuurilla Okposonkin tehokkuus kokisi merkittävän pudotuksen Minnesotassa.
Wildista vapaille markkinoille ovat tällä hetkellä vapautumassa Justin Fontaine, David Jones, Jarret Stoll, Ryan Carter ja Chris Porter. Hatunnoston arvoista duunia kyseisiltä pelaajilta, mutta ehkä joukkueen ilmeen uudistaminen vaatii myös tuuletusta tämän duunariosaston kohdalla.
Ja kiitos tosiaan palstalle kirjoittaneille. Jotenkin tuntuu, että vähän ovat Wildin kausiketjut hiljentyneet, mutta eihän se määrä vaan laatu. Mielenkiintoinen kesä yhtä kaikki luvassa.
Viimeksi muokattu: