Kärppien vetovoima tällä hetkellä taitaa olla aika heikko. Urheilullista menestystä ei ole tullut ja seuran kurssi on laskusuunnassa, joten houkuteleeko Kärpät muita kuin veteraaneja, palkkasotureita jotka etsivät vain mahdollisimman rahakasta sopimusta ensi kaudelle? Jos näin on, niin eipä tule asennepuolelle mikään muuttumaan ensi kaudella. Mukavuusalueen miehet surfailee jälleen kaukalossa isolla palkalla yhden kauden ja tammikuussa on sopimus jo muualle, jolloin suoritustaso laskee entisestään. Mutta miten seuraan, jonka vetovoima on tällä hetkellä heikko, saadaan nuoria lupauksia jotka ovat jo pelimiehiä, mutta koko ura vielä edessä? Ei niitä taideta nyt saada, joten on pakko turvautua vanhoihin palkkasotureihin tai sitten pelattava rohkeasti omilla junnuilla. Tilanne ei ole millääntapaa ideaalinen ja kokoajan tuntuu, että seuran alamäki vain jyrkkenee.
Kärpät muistuttaa maahan syöksyvää lentokonetta. Kauan on lennetty korkealla, mutta nyt on moottorivika ja tonttiin tullaan väistämättä. Tähän on nähdäkseni kaksi eri tapaa. Yritetään viimeiseen saakka sinnitellä ilmassa ja pudotaan lopulta hallitsemattomasti maahan tai tehdään hallittu pakkolasku (tuhoamatta koko konetta), korjataan moottori ja lähdetään uuteen nousuun. Ensimmäinen tarkoittaa käytännössä sitä, että tässä seuraavat 3-5 vuotta yritetään sinnitellä kärkitaistossa palkkaamalla näitä yhden kauden palkkasotureita isolla rahalla. Mestaruuksia tuskin tulee, floppikausia luultavasti tulee. Meno on tasapaksua, paineet on valtavat koko organisaatiolla ja meno muutenkin yhtä hampaiden kiristelyä. Kun ei tule (suurta)menestystä, mutta pelataan kaudesta toiseen pirun kalliilla joukkueella niin syödään pikku hiljaa seuran kovalla työllä rakentama vakavaraisuus. Lopulta ollaan siinä tilanteessa joskus viiden vuoden kuluttua, ettei ole rahaa, ei ole menestystä eikä oikein ketään kiinosta. Noin kärjistäen jatketaan Jokereiden viitoittamalla tiellä.
Toinen vaihtoehto on pudottaa hetkeksi tavotteita. Jätetään palkkaamatta Rosat ja Kasparit. Annetaan Junttilalle, Donskoille ja kumppaneille isot roolit. Haetaan vielä lisäksi muista seuroista lupaavia junnuja ja mestiksestä nuoria lupauksia. Annetaan Haapakosken kasvaa valmentajana. Pidetään muutamia kokeneita pelaajia mentoreina (Viuhkola, Mikkola etc) ja näytetään tylysti ovea pelaajille tyyliin Normio, Viitakoski, Kiiholma etc. Ei tule menestystä tälläkään reseptillä heti, mutta ehkä saadaan takaisin suht nopeasti peli-ilo, ehkä saadaan takaisin Kärppien iloinen hyökkäyspeli, ehkä saadaan kasvatettua vaikka Donskoista liigan mittapuulla superpelaaja. Nämä voivat palauttaa myös yleisön mielenkiinnon ja innostuksen vaikkei mestaruuksia (heti) tulekaan. Tällä reseptillä voisi olla esimerkiksi kahden vuoden kuluttua sellainen tilanne, että marraskuisena lauantaina Raksilaan luistelee kolminkertainen suomenmestari JYP laiskanpulskealla peli-ilmeellä; Kärpät pörrää asenteella hurrikaanin tyyneksi. Prkl, minä ainakin haluan huutaa runkosarjapelissäkin samalla tunteella kuin syyskuussa 2000 Kärppien kaataessa Lieversin 5-4 maalilla hallitsevan suomenmestarin TPS:n kauden ensimmäisessä pelissä.
Jos lähdetään ensinmainitulle tielle, niin siitä ei hyvä seuraa. Noin viiden vuoden kuluttua kassa on tyhjä, taskussa on ehkä joku kämänen pronssi ja kirstussa ei ole rahaa juuri yhtään. Seura on edelleen pöhöttynyt hasbeen suurseura. Tässä vaiheessa on pakko lähteä tälle toisen vaihtoehdon tielle, kun kaikki on pitkälti tuhottu. Pitää muistaa, että meillä ei ole mitään konsernia taustalla, kuten Jokereilla, joka kuittaa joka vuosi isot tappiot +/- nollaan konserniavustuksella. Siinä vaiheessa ei auttaisi muu, kuin ristiä kädet ja toivoa, että joku Kärppien NHL:n kasvattamista pelimiehistä olisi tehnyt änärissä helvetin rahakkaan uran ja sattuisi kiinostumaan Kärppien pelastamisesta. Itse en laskisi kyllä mitään tämän kortin varaan. Oulusta ei löydy myöskään sponsorirahaa lähelekään samaan malliin kuin vuosituhannen vaihteessa, joka oli sponsorirahan mielessä once in a lifetime juttu.
Jos valitaan tämä jälkimäinen vaihtoehto, niin veikkaisin että viiden vuoden kuluttua pelataan finaaleissa, Oulussa on, jos ei nyt kiekkobuumi niin ainakin hyvinvoiva kiekkokulttuuri ja Kärpät on freshinä haastajana hätyyttelemässä terävintä kärkeä ellei jo peräti ole siellä. Kärpissä on jälleen vetovoimaa ja imua, menoa ja meininkiä.