Minkä pakollisen oppiaineen poistaisit peruskoulusta?

[sampio]

Uskonnon heivaaminen helvettiin(heh) on mielestäni ensisijaisen tärkeää. Perusinfot uskonnoista ja niiden kulttuureista voidaan taputella hyvin helposti historian tunneilla. Toki antaisin oman kulttuuriperimämme vuoksi vähän enemmän arvoa evankelisluterilaisen kristinuskon tarkasteluun, jotta suomalaiset ymmärtävät paremmin omaa historiaamme ja kulttuuriamme. Tämäkin tosin käytäisi ilman mitään hengellistä potaskaa, vaan pysyttäisiin tiukasti objektiivisessa tarkastelussa.

Kuten jo kertaalleen kirjoitin, ei uskonnon yhdistäminen historiaan tule kysymykseenkään nykyisella hissan kurssimäärällä. Ja eipä ole tarpeen yhdistääkään. Lähinnä pitäisi pitää vain huoli siitä, että uskonnonmaikat ovat tasalla tehtävistään, sisällöt yläkoulussa ovat kuitenkin varsin yleissivistäviä ja hyviä.
---
Oppilaanohjauksestakin oli juttua edellä, ainakin @Musta Nuoli ja @Virveliä kainaloon taisivat mainita. Siihen on nykyään, tai ainakin pitäisi olla pätevät hemmot. Asiansa osaava opo ei varmasti ole turhake, vaikka toki jotkin sisällöt saattavat olla teinin mielestä turhia. Mikä nyt ei yläkouluikäisen mielestä olisi turhaa? Meillä seiskojen opon pitää luokanohjaaja osin ryhmäytysnäkökulmasta, kaseille tulee sitten koulun oma opo, kun aletaan pohtia enemmän ammattijuttuja, kesätöitä ja jatkokoulutusta, ja yseille opo on varmasti yksi tärkeimmistä hahmoista koulussa, vaikkei se kaikista mopopojista siltä tuntuisikaan.

Liikunnan ops tulee jatkossa painottamaan erityisesti asennetta liikkumiseen. Kympin oppilas ei välttämättä ole se liikunnallisesti huikean lahjakas mutta kusipäähkö pätijä, vaan oppilas, joka asennoituu liikuntaa positiivisesti, pystyy kannustamaan siihen muitakin asennoitumisellaan ja pyrkii ylittämään omia rajojaan. Aluksi varmasti nutinaa kuuluu, jos opsia aletaan fiksusti toteuttamaan, koska pelkkä liikunnallinen lahjakkuus ei ole kympin tae, mutta mun mielestäni tuo on kokonaisuuden kannalta todella hyvä juttu, ehkä kansanterveydellinen hallelujaa jopa. Se nimenomaan pyrkii estämään liikunnan muodostumista pakkopullaksi, kun pullukka ei saa automaattisesti kasia, vaikka repisi itsestään joka tunnilla kaiken irti. Ehkä parinkymmenen vuoden päästä meillä ei ole sitä väkisinhiihdolla ja telinevoimistelulla peruskoulussa peloteltua sukupolvea, vaan jengiä, joka tykkää liikkua, vaikkei olisikaan erityisen hyvä siinä. No, toivotaan ainakin.

Ongelma tässä koko keskustelussa on se, että suurin osa puhuu peruskoulusta omien oppilaskokemuksiensa kautta. Varsinkin yläkoululaisella tuo muisto on varsin mustavalkoinen, ihan vain siitä iästä johtuen. Ei se välttämättä kokonaan väärä ole, mutta harvemmin kuitenkaan kovin objektiivinen ja muita näkökulmia edes vähän ymmärtävä. Kun se mustavalkoinen mielikuva jää päähän, tulee aikuisiälläkin näitä tuomioita, missä tämä ja tuo aine on ihan vitun turha, koska mun mielikuvani siitä ovat juuri nämä. Inhimillistä toki, mutta perusteet noille tuomioille ovat aika heppoiset.

 

[seeyou@jäähalli]

Minä en poistaisi mitään pakollisista (tai muistakaan) aineista, mutta pakollisuuden poistaisin joistakin - ensimmäisenä ruotsista. Peruskoulussahan ei ole pakko oppia ruotsia (eikä edes yliopistotasolla), mutta on pakko osallistua ruotsin opetukseen.

Kärjistän hieman - kursseista pääsee läpi osaamalla sanoa ja kirjoittaa: "Hej, jag heter seeyou, och jag är en IFK-(*mitä on kannattaja på svenska? keksinpä kiertoilmaisun*)fani (*ruotsissa ei taida olla tuota täytevokaalia i, mutta fan on kirosana*)".

Tämän tasoisesta ruotsin osaamisesta ei todellakaan ole kenellekään mitään hyötyä, mutta ne jotka haluaisivat oikeasti oppia ruotsia, oppivat sitä vähemmän - ruotsin opetukseen osallistumaan pakotettujen häiriköinnin vuoksi.

Tähän on kaksi vaihtoehtoista ratkaisua:

1. Vaaditaan, että kaikki oikeasti oppivat ruotsia. Tähän vaihtoehtoon eivät yhteiskunnan resurssit riittäne missään tapauksessa.
2. Tehdään ruotsista vapaaehtoinen aine.

Pakollisina pitäisin nämä - ja niissäkin muokkaisin opetusohjelmaa (ainakin siitä, mitä se oli omana kouluaikanani):

• Äidinkieli
• Matematiikka
• Fysiikka
• Historia
• Yhteiskuntaoppi/uskonto/elämänkatsomustieto
• Terveystieto/liikunta
• Oppilaanohjaus

 

[Baldrick]

Pakollisina pitäisin nämä - ja niissäkin muokkaisin opetusohjelmaa (ainakin siitä, mitä se oli omana kouluaikanani):

• Äidinkieli
• Matematiikka
• Fysiikka
• Historia
• Yhteiskuntaoppi/uskonto/elämänkatsomustieto
• Terveystieto/liikunta
• Oppilaanohjaus

Unohditko biologian vai jätitkö tarkoituksella pois?

 

[Klose16]

Mun mielestä jos yksi pitää valita niin biologia on aika lähellä. Maantieto on nykyään kuitenkin olennainen. Toki itseä tuo ensinmainittu yleensä kiinnosti vähiten. Siellähän opetetaan sitäpaitsi kritiikittömästi evoluutioteoriaa (käsittääkseni) ja ihmisen sukupuolitoimintoja. Miksi?

Kysymys on kuitenkin vähän vääränlainen. Ei yhtään oppiainetta tarvitse poistaa, mutta jokseenkin kaikkia voidaan muuttaa. Siis niiden opetusta. Parhaat opettajat tekevät näin toki ihan oma-aloitteisesti. Esim. itsellä on ollut hienoja liikunnan- ja historianopettajia mm. Ensinmainittu keskittyi juomaan kopissa mitä nyt joikaan? ja me saatiin tehdä yleensä mitä haluttiin, toki alussa ja joskus välillä veti näytösluonteisesti jotain jumppatuokiota. Koskaan ennen tai jälkeen ei ollut vastaavaa liikunnanriemua ja vapautta. Historianopettaja taas puki tuntinsa säännöllisesti keskustelevaan muotoon, tästä pystyi oppimaan paljon. Muitakin esimerkkejä olisi heittää, nuo ihan lukiotasolta.

Musiikki ja taide olisi helppo sanoa, aika turhia vääntämisiähän nuo useimmille ovatkin mutta tarjoavat toki vähän hengähdystä muusta. Edelleen, vapaavalintaisuutta, eli erilaisuutta korostavaa toimintaa lisää.

 

[Klose16]

Nyt kun näin ja katsoin tuota kokonaislistaa, niin vaihdan vastaukseni.
Kyllähän käsityötunnit olivat aivan helvetin puuduttavia. Itse kun olen mentaalisesti valovuosia edellä kädentaitojani, niin mitä hittoa siellä tein? Ei tuossa vaan ole mitään järkeä pitää tuota pakollisena. Yksittäisellä pikakurssilla voidaan käsitellä vaikka se hiirenloukkukin. Ehdottomasti käsityöt pois, valinnaiseksi muiden joukkoon.

Jotkuthan sanoo näissä aina fysiikan/kemian, mutta nuohan ovat sinänsä aivan tavattoman kiehtovia aineita, vaikkakin vähän vaikeita erit. kemia. Toki varmaan aika/hyöty-suhde on useimmille luokkaa vähäinen, mutta ei niin vähäinen kuin sormen läpi ompelukoneen piikin harjoittelussa. Ei tuo käynyt itselleni koska katkaisin piikin alkuunsa. Kerran kyllä puukäsityötunnilla olin niin pitkästynyt ja niin oli eräs toinenkin että laitoin ohimennen (toki vuorollani) jonkun härvelin käyntiin tämän toisen norkoillessa vielä käsiään ns. tuliaralla alueella. Tästä sitten kimpaantui minulle vaikka omathan ne kätensä siinä olivat teloutua. Suorastaan vaarallista tuollainen touhu alaikäisten epämotivoituneiden kanssa.

 

[L. Paraske]

En poistaisi kyllä mitään, tosin ensimmäisellä sivulla kyykäärmeen pointti terveystiedosta on kyllä totta. En tarkkaan tiedä kuinka paljon tänä päivänä opetetaan ja mitä, mutta yhteiskuntaopin roolia kasvattaisin ainakin niistä ajoista kun itse kävin peruskoulua (n. 25 vuotta sitten).

 

[Syöttöpiste]

Kohta parikymmentä vuotta sitten koulutaipaleeni (ala-aste, yläaste ja lukio) päättäneenä, piti oikein miettiä miten koin oman koulunkäynnin noina vuosina. Täällä on moni heittänyt tiskiin vaihtoehdon "uskonto" ja syynä siihen tuputtaminen ja hihhulointi. Minulla on ilmeisesti ollut hyvät uskonnon opettajat, koska en mielestäni koskaan kokenut opetusta pelkäksi kristinuskon julistamiseksi ja tuputtamiseksi. Kristinuskoa painotettiin kyllä paljon opetuksessa, koska asummehan maassa, jossa tuo on valtauskonto. Koin kuitenkin opetuksen enemmän uskontotieteen opetuksena, jossa eri uskontojen taustoja opetettiin. Eli tavallaan opetettiin ymmärtämään mistä eri uskontokuntien erot ja kummallisuudet johtuvat. Tuolla jos millä on mielestäni suuri vaikutus muiden kulttuurien ymmärtämisessä. En lähtisi poistamaan uskonnon opetusta, koska on aina parempi mitä enemmän ymmärrät toisten kulttuurien ominaispiirteitä. Julistaminen ja käännytys pois, mutta jätettäköön uskonto oppiaineena lukujärjestykseen.

Minun on vaikea näin vanhemmalla iällä sanoa mikä olisi se turhin oppiaine koulussa ollut. Nuorempana sitä olisi voinut nimetä helposti vaikka musiikin tai ruotsinkielen. Eivät paljoa napanneet yläasteella tai lukiossa. Myöhemmin olen kuitenkin huomannut tarvitsevani ajoittain ruotsinkieltä ja vaikka en sitä kovin hyvin osaakkaan, niin tulen tuolla kielellä auttavasti toimeen. Maisterin tutkintoa suorittaessani läpäisin jopa pakollisen ruotisin virkamiestutkinnon ensimäisellä yrityksellä läpi ilman mitään lisäopetusta. Koulun pakollisiin kursseihin ei kuulunut ruotsinkieli, vaan sitä sai käydä vapaaehtoisena opiskelemassa jos koki sen tarpeelliseksi ennen pakollista virkamiestutkintoa. Kävin pari tuntia istumassa noilla vapaaehtoisilla tunneilla ja totesin, ettei siellä opi mitään ja tunnit ovat ajan haaskausta. Moni kurssikaverini kävi kaikki nämä vapaaehtoiset tunnit läpi ja silti joutuivat uusimaan kokeen. Jotkut jopa useaan kertaan. Ja näiden joukossa oli jopa sellaisia, jotka olivat ylioppilaskokeessa kirjoittaneet E:n ruotsista. Itsehän läpäisin yo-kokeessa ruotsin siten, että rima heiluu varmaan vieläkin.

Jos pakko olisi valita joku, niin ehkä se sitten olisi musiikki. Senkin muuttaisin valinnaiseksi, siten että toinen näistä "taideaineista", eli musiikista tai kuvaamataidosta pitää valita. Näinhän se taisi muuten yläasteella ja lukiossa ollakin. Tosin yläasteella vaikka olin valinnut opiskelevani kuvaamataitoa, niin kyllä sitä silti musiikkiakin vähän opiskeltiin. Muistan jonkun musiikin kokeen, jossa piti osata hieman musiikin teoriatietoa ja sitten oli jonkinlainen käytännön osuus. En muista pitikö siinä osata laulaa tai soittaa, mutta kynällä pöytää naputtamalla piti osata toistaa muutama erilainen naputusyhdistelmä, jonka opettaja ensin naputti. Muistan vieläkin sen opettajan ilmeen kun naputin ainakin omasta mielestäni hienot sooloni aivan päin persettä, vaikka kuinka yritin tosissani. Taisin säälistä päästä läpi siitä kokeesta ja numerokin todistuksessa oli jopa kutonen.

 

[Silkkeri]

En välttämättä poistaisi mitään, mutta sisältöä voisi kyllä muokata joidenkin oppiaineiden osalta. Esimerkiksi uskonto oli mielenkiintoista yläasteella, kun käytiin läpi maailmanuskontoja ja jeesustelu jätettiin sikseen. Sen sijaan ala-asteella uskonto oli aika lailla paskaa hyvistä opettajista huolimatta, kun sisältö oli vuodesta toiseen sitä samaa raamatun (käytännössä uuden testamentin) lukemista. Elämänkatsomustieto olisi ollut varmasti mielenkiintoisempaa, tosin en kovin tarkalleen tiedä, mitä siellä edes käsitellään. Uskonnossa voitaisiin toki hieman painottaa oman kulttuurimme luterilaista opetusta, mutta painotuksen pitäisi siirtyä jo heti ensimmäiseltä luokalta lähtien huomattavasti lähemmäs yläasteen maailmanuskontojen opetusta.

Liikunnassa voitaisiin panostaa enemmän siihen itse liikkumiseen. Ainakin meillä tuo oli todella yksipuolista, syksyisin päästiin iloksemme muutaman kerran pelaamaan futista ja talvella lätkää, mutta coopereiden yms,. lisäksi suurin osa ulkoliikuntatunneista pelattiin jotain helvetin pesäpalloa. 10 ukkoa jonottaa päästäkseen lyömään 3 kertaa ohi pallosta ja toinen 10 odottaa kentällä, josko joku osuisi siihen palloon ja pääsisi tekemään jotain. Enemmän vaan lajeja, joissa paskemmatkin pääsevät/joutuvat liikkumaan. Futista, sählyä, lentistä, korista, yleisurheilua, hiihtoa ja yksittäisiä tutustumiskertoja muihin lajeihin. Lätkä oli minulle se mieluisin juttu liikunnassa, mutta olihan sekin aika farssinomaista peruskoulussa kun kaksi kolmasosaa oppilaista ei osannut luistella paskan vertaa ja seisoskelivat kentän laidalla koko tunnin. Toki joku ehkä tuota kautta oppi luistelemaan, joten sikäli hyvä pitää mukana.

Kuvaamataito ja käsityöt olivat omissa kirjoissani hirveää paskaa, mutta ymmärrän kyllä noiden olevan sinällään ihan tärkeitä aineita. Kasvuiässä olevat lapset oppivat vähän silmän ja käden yhteistyötä ja joku ehkä innostuu vapaa-ajallaankin vastaavista hommista. Sama musiikin kanssa, sillä erotuksella, että niistä tunneista kyllä diggasin aina. Toki näin jälkeenpäin varsinkin ala-asteen musiikinopetus oli kyllä aika turhaa, pelkkää yhteislaulua ja sitä helvetin nokkahuilun rääkkäämistä. Ehkä tuossa jotain sorminäppäryyttä kuitenkin oppi, vaikka en kyllä enää osaisi soittaa ainuttakaan nuottia. Yläasteella sitten homma meni niin, että jo valmiiksi soittotaitoiset valtasivat skebat, rummut yms. ja muille jäi rytmimunat ja tamburiinit.

Ruotsi on kyllä aika kaksipiippuinen juttu. Toisaalta pidän kyllä hienona juttuna, että vaalitaan kaksikielistä kulttuuriamme ja että jokainen oppisi ruotsia edes auttavasti. Toisaalta, en tunne juuri ketään joka peruskoulussa sitä olisi oppinut. Varsinkin jätkillä oli aikamoinen asennevamma ruotsin tunteja kohtaan, joka tietysti vaikutti myös siihen, ettei niistä tunneista jäänyt mitään käteen. Ainakaan meillä ei puhuttu ruotsia ollenkaan, vaan pelkästään luettiin ja kirjoitettiin. Tuolla tavoin on vähän vaikea oppia sitä tärkeintä, eli kommunikointia kielen avulla. Olisin kyllä valmis vaihtamaan pakkoruotsin pakolliseen toiseen kieleen, jos sitä kautta murrosikäisiä nuoria saataisiin vähän motivoitua kun itse saisi päättää, mitä kieltä opiskelee.

Ennen kaikkea kuitenkin lisäisin peruskoulun viimeisille luokille tarvittavia elämän taitoja. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki eivät yhdeksännen luokan jälkeen enää jatka mihinkään ja se on ihan OK. Ei kaikilla tarvitse olla tutkintoa, yhtä lailla maailma tarvitsee duunareita. Esimerkiksi veroilmoituksen täyttäminen, erilaiset sosiaalietuudet, talouden perusteet, sosiaaliset suhteet ja verkostoituminen, kritiikki hankitun tiedon suhteen, tehokas ajankäyttö ja hätäensiapu ovat tärkeitä taitoja, joita ei joko käsitelty ollenkaan tai raapaistiin vain pintapuolisesti peruskoulussa. Nuo voisi joko yhdistää yhteiskuntaoppiin tai laittaa kokonaan uuden oppiaineen alle. Olkoon sen nimi vaikka elämäm koulu.

 

[Kanerva]

Kuvaamataito.

Piirtäminen on homojen hommaa.

 

[seeyou@jäähalli]

Unohditko biologian vai jätitkö tarkoituksella pois?

Jätin biologian tuosta tarkoituksella pois. Ihmisen anatomia ja siihen liittyvät asiat kuuluvat mielestäni terveystiedon puolelle. Muuten biologia voisi mielestäni hyvinkin olla vapaaehtoinen aine.

Kemian sen sijaan unohdin. Kaikilla on mielestäni syytä olla jonkintasoinen käsitys kemiasta.