Kaikkia aineita on hyvä opiskella, jotta oppilas oppisi eri asioita tasapainoisesti ja löytäisi ne mieluisimmat oppiaineet, joihin voi sitten myöhemmin perehtyä enemmän. Mikään oppiaine ei siis sinänsä ole turha tällä hetkellä, vaan kyse on enemmänkin siitä, mitä näiden aineiden opetukseen sisältyy ja miten opetus toteutetaan.
Omien muistikuvieni mukaan alakoulussa uskonnon tunneilla käytiin aika tarkkaan ja yksityiskohtaisesti läpi kristinuskon asioita. Parin kuukauden välein käytiin koulun kanssa kirkossa ja taisi kerran viikossa seurakunnasta tulla joku täti pitämään aamunavauksen, jossa laulettiin virsiä jne.
Maantiedossa käytiin tarkasti läpi Keski-Euroopan ja Afrikan jokia ja vuoria. Äidinkielessä opeteltiin sijamuotoja. Toki tunneilla tehtiin paljon muutakin, mutta mielestäni tällaiset asiat kuuluisivat ennemminkin ylä- kuin alakouluun.
Kuvataide ja musiikki eivät ole turhia aineita. Itse en niistä pidä, mutta mielestäni niitä kuuluu opettaa ainakin alakoulussa. Yläkouluun mentäessä voisi olla hyvä, että taito- ja taideaineet (kuvataide, musiikki, käsityö/tekninen työ, kotitalous ja liikunta) muutettaisiin valinnaisiksi aineiksi. Näistä voisi sitten valita, mitä ainetta/aineita itse opiskelee. Näin asia taitaa joissakin kouluissa olla, mutta käytäntö voisi levitä laajemmallekin.
Hypätääs ruotsiin. Itseäni ihmetyttää tämä ruotsin kielen vihaaminen. Tuntuu, että ruotsia vihataan ja vastustetaan ihan vaan pelkän vihaamisen ja vastustamisen vuoksi, eikä suinkaan siksi, että se olisi kielenä tai oppiaineena jotenkin erityisen turha ja huono. Lähes kaikilla on tällainen asenne jo ennen kuin ruotsia aletaan itse opiskelemaan 7. luokalla (suurimmassa osassa kouluista). Olen varma, että jos yleinen asenne ruotsia kohtaan olisi myötämielisempi, osaisivat suomalaiset ruotsia paljon nykyistä paremmin ja valittaminen pakkoruotsista vähentyisi. Tähän tilanteeseen on vaan aika vaikea päästä, kun ruotsia opitaan "vihaamaan" jo lapsena, kun vanhemmat ja sisarukset jatkavat perinnettä.
Itsellänikin oli kielteinen asenne ruotsin opiskelua kohtaan parisen vuotta sitten, ja tunneilta ei jäänyt mitään käteen. Sitten rupesin miettimään, että mikä tässä ruotsissa nyt oikeastaan edes mättää. Vastaus on, että ei mikään, paitsi tämä yleinen olettamus siitä, että ruotsi on automaattisesti paska kieli ja oppiaine ja ruotsalaiset ovat homoja ja hurreja. Ruotsin numeroni on noussut parin vuoden aikana 8:sta 10:een. Tähän tosin vaikutti myös uusi opettaja, joka oli edellistä parempi.
Jos pakkoruotsi poistettaisiin, ja tilalle vaihdettaisiin vaikka saksa tai kiina, veikkaanpa, että muutaman vuoden päästä alettaisiin valittamaan pakkosaksasta tai pakkokiinasta. Jos taas kielen saisi valita itse, alkaisi valittaminen huonosta kielivalikoimasta ja ties mistä. En vastusta pakkoruotsin poistamista, mutta mielestäni sillä ei poisteta itse ongelmaa. Ei sillä oikeasti ole väliä, onko se kieli ruotsi vai esim. saksa, yhtä huonosti tai hyvin oppilaat tulevat sen kielen oppimaan. Se on aika pitkälti oppilaasta itsestään kiinni.