Minkä pakollisen oppiaineen poistaisit peruskoulusta?

  • 6 363
  • 59

Mikä pakollinen oppiaine tulisi poistaa peruskoulusta?


  • Äänestäjiä
    162

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
En mitään. Kieliä mahdollisimman paljon, kiitos!
Mäkään en poistaisi mitään koska turhia aineita ei tossa joukossa ole. Tosin en lisäisi pakollista vieraiden kielten opiskelua koska lukihäiriöisille oppilaille noiden kielten opiskelu saattaa olla tervanjuontia.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Musiikki on oikeastaan ainoa aine, jonka pakollisen opiskelun näen nykymuodossaan turhana yläkoulutasolla. Alakoulussa menee vielä.
 
Minä poistaisin pakollisen peruskoulun. Tilalle enemmän kansakoulu/oppikoulu-mallinen ratkaisu. Ei kaikkien tarvitsisi enää 14-vuotiaana jäpittää pulpetissa, jos ei sellaiseen sovellu.

Englantia toki ei välttämättä tarvitse opiskella, mutta ruotsia pari vuotta tekee terää

Taitaa kuitenkin englanti olla globaalisti aika paljon tärkeämpi kieli kuin ruotsi.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Terveystieto on ylivoimaisesti turhin oppiaine. Ei opeta mitään uutta, ei kehitä mitään. Ihan itsestäänselvyyksiä, ja sitten kokeistakin joudutaan tekemään "mitä luki kirjassa?"-tyyppisiä ja kysymyksissä jatkuvasti tahallista harhaanjohtamista, jotteivät kaikki, tai oikeastaan kukaan, saisi kymppiä. Toki se on sanottava, että oma motivaatio tuohon aineeseen oli tasoa nolla, ja niin tuntui olevan yläkoulussa kaikilla muillakin. Lähinnä vitutti mennä iltapäivän viimeiseksi tunniksi kuuntelemaan paskanjauhantaa ja älämölöä. Kaikkien muiden oppiaineiden opiskelun näen jollain tavalla hyödyllisenä, musiikki ehkä seuraavana listalla, vaikka se oma valinnaisaineeni olikin.

Esimerkiksi uskonto oli ainakin omalla kohdallani huomattavasti järkevämpi oppiaine ja sisällöltään täysin neutraalia verrattuna terveystietoon.
 

Timppa73

Jäsen
Uskonto pois ja tilalle historiaa lisää, sitähän tuolla vääristyneesti yhden näkökulman kautta yritetään vääntää. Ruotsi pois pakollisista, samalla periaatteella pitäisi olla venäjä pakollista vaikka sitä yritettäessä nousisi kansalaisista jo 90% kapinaan.
Liikuntaa voisi lisätä ja muuttua liikuntaan kannustavammaksi, ei olisi pakollisia "lajeja" - olisi tutustumisia lajeihin ilman pakkoa. Terveystieto, huoh - vanhentunutta nippelitietoa kirjasta joka ei vain alle 18v hirveesti kiinnosta.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei kait sitä enää yli 30-vuotiaana voi hirveästi muistaa koulussa opittuja juttuja, paitsi niitä mitä on myöhemmin tarvinnut tai mielenkiinnosta lukenut ja siten kerrannut. Muistaako kukaan että koulussa olisi kerrottu sanaakaan esimerkiksi jostain toisesta maailmansodasta? Mä en muista että koulussa olisi opetettu paljoa mitään historiaa, mutta satavarmasti on. Aikuisena ne jutut pitää opetella uudestaan jos haluaa, mutta kyllähän kouluajoista tulee hyvä pohja ja varsinkin sellainen ymmärrys maailmaa kohtaan.

Matematiikan ohella mä koen fysiikan aika tärkeäksi aineeksi. Sitä tarvitsee oikeassa elämässä ja se lisää ymmärrystä asioihin. Susta tulee fiksumpi jos opit ajattelemaan loogisesti. Historia taas ei ole niin kovinkaan tärkeä aine. Ei riitä syyksi että sitten voit jutella toisesta maailmansodasta nolojen nörttien kanssa. Nyt eletään tätä päivää tai ainakin mä elän.

Koko peruskoulun aikana mä en lukenut yhtään kirjaa. Pari jotain kirjatiivistelmää piti tehdä, mutta ne tuli kirjoitettua takakannen mukaan vai mistä silloin keksittiinkään. Niinhän yli puolet jätkistä teki. Himassa ei varmasti yksikään jätkä lukenut kirjoja, paitsi ehkä jotain Guinnessin ennätyskirjaa tms. Muutenkin nykypäivänä tuntuisi hassulta lukea kirjoja kun televisio on keksitty. Sama juttu on radionkin kanssa. Telkkarista tulee sen pelkän äänen lisäksi myös liikkuvaa kuvaa. Miksi ihmeessä mä tyytyisin vähempään? No jossain autossa se ehkä on hyvä kun on pakko tyytyä vähempään. Joku sanoi joskus että kirjoissa on hyvää että voi itse keksiä jotain juttuja. Ehkäpä hölmöintä mitä mä oon ikinä kuullut sen "jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan ole kuulemassa" -jutun jälkeen. Miksi ihmeessä suostuisin itse keksimään jotain. En mä halua joutua keksimään. En mä ole mikään fantasiamaailmassa elävä larppaaja. Mä elän todellisuudessa. Mä haluan tiedon lisäksi myös viihdettä, mitä saa enemmän elokuvista. Niin ja mihinkään "kielipoliiseihin" ei törmää missään tän Jatkoajan ulkopuolella. Mä seuraan varmaan viittä eri foorumia. Äidinkielikin on siis loppupeleissä aika turha aine, vähän sellainen nörttien oma juttu. Tärkeintä että tulee ymmärretyksi, loput on hifistelyä. Vähän sama kuin matikassakin on tärkeintä että osaa kaikki ne jutut mitä oikeassa elämässä tarvitsee. Esimerkiksi jossain lukion matikassa on varmasti paljon juttuja, mitä ei oikeasti tule koskaan tarvitsemaan.

Maantieto on suht tärkeä aine ja oikeastaan biologiakin, vaikka meillä nykyajan kaupunkilaisilla ei enää tarvitsekaan osata joka puun käpyjä. Ennenhän suomalaiset tarvitsivat sitä enemmän ja maantietoa vähemmän. Nykyihminen ei enää elä metsässä, maailmankansalaisena se lähtee vaikka Tallinnaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Musiikki on oikeastaan ainoa aine, jonka pakollisen opiskelun näen nykymuodossaan turhana yläkoulutasolla. Alakoulussa menee vielä.

Tämäkin riippuu niin paljon siitä, mitä musiikintekijöiden opetetaan ja mitä olisi järkevää opettaa. Tuskin sitä löytyy kovin montaa, jonka mielestä jotkut nokkahuilu-sulkeiset - oli sitten kyse ala- tai yläasteesta - ovat järkevää ajankäyttöä. Etenkin kun vain osa lapsista ja nuorista ovat musikaalisia ja omaavat siten tarvittavan rytmitajun jne tuollaisesta hyötyäkseen.

Sen sijaan musiikintunneilla on ihan järkevää keskittyä vähän musiikin historiaan ja kulttuureihin, yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, mutta samalla turhan paljon asiaa, jotta kannattaisi yhdistää normi historianopetukseen.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En poistaisi mitään pakollista yläkoulusta, kattaus on aika hyvä. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon kuitenkin yhdistäisin, koska on aika älytöntä pitää jengiä erillään jonkin maailmankatsomuksellisen asian vuoksi. Uskonto ei edes ole tunnustuksellista, jos opettaja on asian tasalla. Seiskalla on maailmanuskonnot, kasilla kirkkohistoriaa ja ysillä etiikkaa. Hyviä ja yleissivistäviä aiheita, joita ei ole mitään syytä jättää pois. Ymmärrän nutinan alakoulun puolelta sekä silloin, jos yläkoulun uskonnonopettaja on ollut joku nuttura tiukalla pyhäkoulua pitänut uskis, mutta esim. meillä on kyllä todella asiallinen ja ammattitaitoinen uskonnonopettaja. Metalli- ja urheilumiehiä, joten sekin puoli kunnossa. Lisäksi yhden viikkotunnin karsiminen vähemmäksi olisi jo aika urpoa.

Taito- ja taideaineet voi jättää omasta halustaan pois kasilla. Terveystietoon on alkanut valua yhä enemmän päteviä opettajia, mikä toivottavasti myös pikkuhiljaa näkyy opetuksessa. Ainehan itsessään puolustaa paikkaansa nykyaikana, eikä todellakaan ole tylsimmästä päästä, jos ope on yhtään tehtäviensä tasalla ja motivoitunut. Itse opetin muutaman vuoden sitä ja koin ravinto- ja liikunta-asiat hyvinkin mielekkäinä opetettavina. Seksuaalipuoli kiinnosti yllättäen teinejä, suosikki on tietenkin kortsuleikit. Kansansairausosiosta saa suhteellisen kovaa teoriatietoa myös sen lisäksi, että nuo jutut ovat todella tärkeitä myös arjessa. Toki siellä on paljon kaiken maailman ihmissuhdediibadaabaa seassa, josta on aika vaikea mitään konkreettista kaivaa, mutta niihin voi hyvin yhdistellä ryhmäytystä ja vastaavaa kikkailua, jota aika paljon ainakin meillä korostetaan.

Terveystietohan ol/oni varmasti monessa koulussa pitkään lapsipuolen asemessa, kun luokkia ei välttämättä viran tuntimäärään ollut, eikä monikaan sitä ollut lukenut, joten terkkaa sitten hoiti milloin mikäkin täytetunteja itselleen kaivannut väsynyt lapanen. Tai vastaavasti ihan särmä tyyppi, eihän nuo asiat ole mahdottomia ihan arkijärjellä hoidettavaksi ollenkaan, jos muutoin pedagogiikka on hallussa. Mulla sitä ei enää onneksi ole, koska ykkösprioriteetti ei ko. aine ole, ja lisäksi meillä on tänä vuonna siihen ihan papereita myöten pätevä ope. Irtotunteja saattaisi irrota, mutta en koe holokaustitunnin jälkeen seksuaalikasvatukseen siirtymistä mitenkään optimaalisena, enkä siksi tuota itsessään ihan hyvää oppiainetta omakseni koe.

Historiaa ei välttämättä tarvitse nykyisen kahden vuosittaisen kurssin lisäksi enempää, tosin kovin paljon ei ehdi haukottelemaan lukuvuoden aikana, jos historiantaitoja puhtaan tiedon lisäksi yrittää toisinaan harjoituttaa oppilailla. Yhteiskuntaopissa tulee myös kiire, vaikka pääasiat ehdinkin käydä läpi kolmessa kurssissa. Ykon alkaminen alakoulussa on kuitenkin hyvä asia, ja samalla tulee niitä talousasioitakin jo noille aivan junnuille ainakin hiukan.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Mäkään en poistaisi mitään koska turhia aineita ei tossa joukossa ole. Tosin en lisäisi pakollista vieraiden kielten opiskelua koska lukihäiriöisille oppilaille noiden kielten opiskelu saattaa olla tervanjuontia.

Oot oikeessa tossa, ettei pakollisia kieliä lisää. Venäjä tai ruotti ja sitten joku näistä Euroopan isoista kielistä. Ja mahdollisuuksien mukaan muita kieliä niitä haluaville.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Uskonnon oppiaineen nimeä voi toki vaihtaa joksikin toiseksi, mutta tunteja ei saa vähentää. Toki sisältöä voi muuttaa, itse käsittelisin enemmän islamia, koska se nyt kouluissa olevien nuorten elinaikana tulee nousemaan ohi kristinuskon maailman isoimmaksi uskonnoksi (eri arvioiden mukaan 2050-2070-luvuilla)

Ylipäänsä maailman uskonnollisen väestö määrä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä ja koska globalisaatio ja maailman "pieneneminen" on suomalaistenkin nuorten syytä tietää mahdollisimman paljon isoista maailmanuskonnoista ja niihin liittyvistä kulttuuri-ilmiöistä, vaikka eivät itse sitten mihinkään uskoisi.

Tähän pitää vielä tarttua ja jatkaa... Suomalaisesta kontekstista käsin tarkastellessa on hyvin vaikea hahmottaa, kuinka tärkeässä asemassa uskonnot vielä tänäkin päivänä ovat yleisesti otten maailmalla. Tottakai se tunkee olohuoneeseen tv-ruudun välityksellä joka päivä, mutta siitä huolimatta väittäisin, että maallistuneeta pohjoismaisesta arvomaailmasta käsin uskonnon merkitystä, varsinkin yksilö-tasolla valtaosalle maapallon ihmisistä, voi olla vaikea tajuta varsinkin nuoremmalle pohjoismaalaiselle sukupolvelle, jolle uskonto ei merkitse mitään muuta kuin korkeintaan suurta kusetusta ja/tai vitsiä.

Nykyaikana uskontojen ja niiden kulttuurien tunteminen on mielestäni tärkeämpää kuin koskaan, koska kanssakäyminen on joka tasolla paljon konkreettisempaa kuin edes 20 vuotta sitten. Käytännön esimerkki... minä en liikemiehenä menisi koskaan toteamaan potentiaaliselle muslimi-asiakkaalle olevani ateisti (vaikka se olisikin totta..). Normi Muslimi voi vielä jossain määrin hyväksyä ja kunnioittaa sitä, että länsimaalaisella kauppakumppanilla on kristillinen vakaumus, mutta jos sanot olevasi ateisti, kunnioituksen rippeetkin murenevat. Eihän se oikein ole, mutta hei, minä en laatinut pellisääntöjä... Toinen esimerkki... Jos minä en olisi tiennyt, mitä ramadan muslimeille merkitsee, niin aika ison luokan virheitä olisi duunin aikataulutuksen vuoksi tullut tehtyä... Kiitos koulun uskontotuntien, tajusin ottaa tämän huomioon aikatauluja laadittaessa heti alkuun ja kysellä lisää neuvoa paikalliskumppaneilta.
 
Viimeksi muokattu:

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Ruotsi pois, tietysti. Vapaaehtoiseksi se pitäisi ehdottomasti jättää, ja varmasti sille ottajansa löytyisi, mutta ei sille ole koko maassa mitään tarvetta.

Liikunta pois pakollisista aineista ja vapaaehtoiseksi, pääpaino valinnaisemmille peleille/leikeille ja ennemmin "pihahöntsän" suuntaan. Mikään ei tapa tulevien aikuisten halua liikuntaan niin tehokkaasti kuin pakollinen koululiikunta suorituspaineineen, numerointeineen ja pää punaisina huutavine voikkamaikkoineen. Ne jotka haluavat kilpailla kilpailkoon seuroissa koulun jälkeen. Loput voisivat kuntoilla vapaamuotoisemmin tai vaikka vapaa-ajallaan jos huvittaisi.

Elämänkatsomustiedon voisi poistaa ja sen olennaisimmat asiat voisi yhdistää uskontotunteihin. Uskontotunneilta tunnustuksellisin vakaumuksellisuus pois ja pääpaino laajempiin käsityksiin uskontojen muodostumisesta ja traditionaalisten siirtymäriittien merkityksestä, mutta uskonto/uskonnot ovat sellaisenaan niin suuri ja niin isojen ihmismassojen arkeen vaikuttava asia, että asiaa ei voi dumpata historiantuntien sivujuonteeksi tai ns. kommarien vääristeltäväksi.

Musiikkikin pois pakollisista aineista. Ei pakottaminen esiintymään tai laulamaan ketään kehitä, päin vastoin, ja perusmusakirjojen jonninjoutavat laulelut eivät ole pakotettuna ohjelmistona oleellisia. Vapaaehtoisena kylläkin, ja silloin mielellään tasoryhmittäin eli lahjattomammat saisivat oppia perusasiat ja lahjakkaat edetä tahtinsa mukaan vaativampiin ohjelmistoihin.

Oppilaanohjaus on yleensä ollut eräänlainen jämävitsien kaatopaikka, ja sitä pestiä on hoitanut (jos on hoitanut) joku siihen väkisin määrätty jolppi, joka on tullut esiin ysiluokan syksyllä ja käskenyt kasin keskiarvolla opiskelevia menemään lukioon ja muita amikseen. Jos nyt on ohjannut edes tämän vertaa. Turha aine nykyisellään erillisenä - sen sijaan tulevaisuudenvalinnat tulisi kytkeä koko koulunkäyntiin vaikka sitten sen kuuluisan HOPSin päivittämisen kera.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Oppilaanohjaus on yleensä ollut eräänlainen jämävitsien kaatopaikka, ja sitä pestiä on hoitanut (jos on hoitanut) joku siihen väkisin määrätty jolppi, joka on tullut esiin ysiluokan syksyllä ja käskenyt kasin keskiarvolla opiskelevia menemään lukioon ja muita amikseen. Jos nyt on ohjannut edes tämän vertaa. Turha aine nykyisellään erillisenä - sen sijaan tulevaisuudenvalinnat tulisi kytkeä koko koulunkäyntiin vaikka sitten sen kuuluisan HOPSin päivittämisen kera.

Opohan pääsi ihan unohtumaan. Siinä vastaa turhaa touhua. Siis pakottaa kaikki menemään joka viikko tunniksi sinne ihmettelemään. No, ysillä oli eri opo kuin seiskalla ja kasilla, ja näinpä sinä opon kannalta oleellisimpana vuonna eniten tunteja jätettiin pitämättä, mikä sinänsä oli ihan hyvä.

Meillä oppilaanohjaus oli lähinnä amiksen rengaiden pumppaamista. Lukio-opiskelusta puhuttiin vissiin yhdellä tunnilla koko yläasteaikana. Silloinkin supermotivoituneita yläkoululaisia peloteltiin sillä, että lukio on sellaisille jotka haluavat lisää tietoa. Jotenkin tuli sellainen kuva, että tavoite on saada selvästi enemmän väkeä ammatikouluun kuin lukioon. Että sinne meitä oppilaita ohjattiin. "Kyllä, kyllä sieltä puu- ja palikkalinjalta pääsee vaikka Harvardiin ihan tosta vaan ja samalla saa paljon enemmän rahaa kuin lukiolaiset. Että kannattaako hassata ensin kolme vuotta ja siihen vielä jotain opiskelua, kun voi mennä heti tienaamaan isoa pottia?"
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Uskontoa äänestin, mutta syynä voi olla omatkin kokemukset. Ainakin oman yläasteen aikana se oli pelkkää kristillistä hömppää ja tämä saattoi johtua kyllä ihan opettajastakin joka uskonnonopettajien ja uskojien joukossa oli luokkaa "kiihko". Maailman muita uskontoja käytiin läpi varmaan tunnin parin verran, jos nyt niinkin kaukaisia asioita muistan.
Uskonnon voi säilyttää, jos siinä käytäisiin läpi maailman eri uskontoja ja asioita niiden ympärillä. Niillä on kuitenkin ollut ja tulee olemaan isoja vaikutuksia maailman tapahtumiin ja historiaan. Ikävä fakta on se, että iso osa maailman konflikteista johtuu jollain tavalla uskonnosta. Ihmisiä tapetaan päivittäin vain sen takia, että uskoo jonkun mielestä väärin.

Jos jonkin oppiaineen voisi saada nostettua, niin sellainen yleinen elämäänohjaus. Meitä kyllä opetetaan kirjaviisaaksi, mutta sellainen yleinen käsitys elämästä ja tulevasta aikuisuudesta velvoitteeneen olisi hyvä sisältää. Näitäkin pintaraapaistiin muutamissa eri aineissa, mutta enemmän tarvitsisi.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Jos jonkin oppiaineen voisi saada nostettua, niin sellainen yleinen elämäänohjaus. Meitä kyllä opetetaan kirjaviisaaksi, mutta sellainen yleinen käsitys elämästä ja tulevasta aikuisuudesta velvoitteeneen olisi hyvä sisältää. Näitäkin pintaraapaistiin muutamissa eri aineissa, mutta enemmän tarvitsisi.

Miksi koulun pitäisi tällaista opettaa? Ei ennenkään ole opetettu. Se on sitten vanhempien vika, jos ei muksu saa edes mikroa päälle. Tuossa käy sitä paitsi helposti niin, että ihmiset tasapäistyvät. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oma tarinansa. Jos joku opettaa miten eletään, niin sitten meillä on äkkiä sata saman koulun oppilasta, joista tulee "samanlaisia" ihmisiä. Loppujen lopuksi aikuiselta ei pidä vaatia muuta kuin lakien noudattamista, muuten on täysin oma asiansa, mitä tekee.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aiempien pohdintojeni lisäksi...

Mä en muista oliko meidän aikaan terveystietoa, ei muistaakseni. Se on kyllä hyvä olla, terveys kun koskettaa kaikkia ihmisiä. Meillä ei pienenä pahemmin sairasteltu niin mä en koskaan oppinut mitään niistä jutuista. Päivääkään en tainnut olla peruskoulusta pois sairauden takia. Joskus nyt illalla oli vähän kuumetta, mutta aina sen tiesi että aamulla se on ohi ja pääsee kouluun. Vanhempienkaan en muista ikinä valitelleen mistään ja suvussakin mummon astma on varmaan pahin mitä on ollut. No pari jamppaa nyt on lähtenyt kertalaakista, mutta esimerkiksi mitään syöpiä ei ole ollut kummassakaan suvussa. Joskus reilu viis vuotta sitten mulle kävi sellainen hassu juttu, että apteekissa aivan yllättäen kysyivät jotain ihmeen Kela-korttia. Mä siinä sitten kysyin että miten se apteekissa käymiseen liittyy. Ikinä en ollut kenenkään kanssa jutellut mihin sitä korttia tarvitsee, eikä sitä esimerkiksi missään telkkarissa kerrota. Pienenä muistin kyllä jonkun sellaisen tulleen, mutta heti se sitten hävisi jonnekin. No uuden sain hankittua. Nyt sitten on tullut kaikenlaista pientä vaivaa riesaksi asti....

Liikuntatunneilla on tärkeä merkitys, varsinkin nykyään kun nuoret pelaa vaan pleikkaa ja irkkaa netissä.

Kemia on kanssa ihan hyödyllinen, mutta siinä opetetaan myös kaikkea turhaa.

Mutta tota äidinkielen ja varsinkin kirjojen lukemisen ylistystä nörttien keskuudessa mä ihmettelen eniten. Miksi ihmeessä niitä kaikki superperfekti-juttuja pitää tietää? Mihin sellaista tietoa tarvitsee tosielämässä? Eikö riittäisi että osaa kirjoittaa sellaisen jutun kun sitä tarvitsee? Muutenkin TV on aika pitkälti korvannut kirjat ja radion. Miettikää vaikka jotain radion luonto-ohjelmaa, jossa kerrotaan että "nyt leijona saalistaa heinikossa", niin etkö sä saisikin paljon paremman kuvan tilanteesta, jos sen täysin saman äänen lisäksi myös näkisit sen koko tilanteen. Näkisit tarkemmin, selvemmin ja yksityiskohtaisemmin mitä kaikkea siinä oikeasti tapahtuu, läheltä kuvattuna ja nykyään vielä HD-tasoisena. Ja vertaa tota vielä siihen että lukisit jostain ankeasta luontokirjasta pelkkää mustaa valkoisella, ehkä jollain hikisellä valokuvalla lisättynä. Ja jos jotain romaaneja miettii niin saman tarinan voi kertoa myös elokuvan muodossa, lisättynä vielä liikkuvalla kuvalla, sillä oikealla näyttelyllä, jolloin lopputulos on paljon parempi. Päälle vielä lavasteet tai hienot maisemat sekä esimerkiksi kaikki erikoistehosteet jne. Jos telkkarin ruudussa näkyisi vaikka pelkkää mustaa ja taustalla kuuluisi ääni, joka kertoo sitä tarinaa, olisi se silloin tietenkin yhtä hyvä, tai no vähän parempikin kun sun ei itse tarvitse lukea, mutta telkkarista saa paljon enemmän. Korvien lisäksi aistit sen tarinan myös silmilläsi. Kirjasta puuttuu ne kaikki, ellet sitten itse kuvittele tai jotain, mitä mä en kyllä jaksa tehdä. Eikä sitä muutenkaan pysty silleen kuvittelemaan. Kirja on ehkä 30 % elokuvasta. Jos joka toisella sivulla olisi aina kuva sen toisen sivun tapahtumista, olisi se ehkä 40 %.

Sitäkin mä oon aina ihmetellyt kun jotkut puhuvat että kirja oli parempi kuin siitä tehty elokuva. Tai no saattaahan se olla, mutta monesti ne perustelut ovat järjettömiä, esimerkiksi että se ja se juttu oli kirjassa toisella tavalla. Siis täh?

Ja pitää aina muistaa että nykyään ei tarvitse opettaa ihan samoja juttuja kuin mitä esimerkiksi 30 tai 40 vuotta sitten. Maailma on muuttunut. Ja pitää myös miettiä mitä tietoja ja taitoja nykyajan lapset tarvitsevat tulevaisuudessa.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mutta tota äidinkielen ja varsinkin kirjojen lukemisen ylistystä nörttien keskuudessa mä ihmettelen eniten. Miksi ihmeessä niitä kaikki superperfekti-juttuja pitää tietää? Mihin sellaista tietoa tarvitsee tosielämässä? Eikö riittäisi että osaa kirjoittaa sellaisen jutun kun sitä tarvitsee? Muutenkin TV on aika pitkälti korvannut kirjat ja radion. Miettikää vaikka jotain radion luonto-ohjelmaa, jossa kerrotaan että "nyt leijona saalistaa heinikossa", niin etkö sä saisikin paljon paremman kuvan tilanteesta, jos sen täysin saman äänen lisäksi myös näkisit sen koko tilanteen. Näkisit tarkemmin, selvemmin ja yksityiskohtaisemmin mitä kaikkea siinä oikeasti tapahtuu, läheltä kuvattuna ja nykyään vielä HD-tasoisena. Ja vertaa tota vielä siihen että lukisit jostain ankeasta luontokirjasta pelkkää mustaa valkoisella, ehkä jollain hikisellä valokuvalla lisättynä. Ja jos jotain romaaneja miettii niin saman tarinan voi kertoa myös elokuvan muodossa, lisättynä vielä liikkuvalla kuvalla, sillä oikealla näyttelyllä, jolloin lopputulos on paljon parempi. Päälle vielä lavasteet tai hienot maisemat sekä esimerkiksi kaikki erikoistehosteet jne. Jos telkkarin ruudussa näkyisi vaikka pelkkää mustaa ja taustalla kuuluisi ääni, joka kertoo sitä tarinaa, olisi se silloin tietenkin yhtä hyvä, tai no vähän parempikin kun sun ei itse tarvitse lukea, mutta telkkarista saa paljon enemmän. Korvien lisäksi aistit sen tarinan myös silmilläsi. Kirjasta puuttuu ne kaikki, ellet sitten itse kuvittele tai jotain, mitä mä en kyllä jaksa tehdä. Eikä sitä muutenkaan pysty silleen kuvittelemaan. Kirja on ehkä 30 % elokuvasta. Jos joka toisella sivulla olisi aina kuva sen toisen sivun tapahtumista, olisi se ehkä 40 %.

Nyt olet kyllä niin väärässä kuin voit olla, kirja on aina parempi kuin elokuva. Ei elokuvasta saa millään irti sitä samaa tunnelmaa kuin kirjasta, ei edes mistään miljardin budjetilla operoivasta elokuvasta.

Seuraavaksi kun menet kirjastoon, niin menet sinne Kalle Päätalon hyllyille ja aloittelet lukemaan Iijoki sarjaa alusta. Kyllä se siitä lähtee vai mitä on mieltä @Pisin Kääpiö 186cm ja @Käyttäjänimetön ?
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Muutenkin TV on aika pitkälti korvannut kirjat ja radion. Miettikää vaikka jotain radion luonto-ohjelmaa, jossa kerrotaan että "nyt leijona saalistaa heinikossa", niin etkö sä saisikin paljon paremman kuvan tilanteesta, jos sen täysin saman äänen lisäksi myös näkisit sen koko tilanteen. Näkisit tarkemmin, selvemmin ja yksityiskohtaisemmin mitä kaikkea siinä oikeasti tapahtuu, läheltä kuvattuna ja nykyään vielä HD-tasoisena. Ja vertaa tota vielä siihen että lukisit jostain ankeasta luontokirjasta pelkkää mustaa valkoisella, ehkä jollain hikisellä valokuvalla lisättynä. Ja jos jotain romaaneja miettii niin saman tarinan voi kertoa myös elokuvan muodossa, lisättynä vielä liikkuvalla kuvalla, sillä oikealla näyttelyllä, jolloin lopputulos on paljon parempi. Päälle vielä lavasteet tai hienot maisemat sekä esimerkiksi kaikki erikoistehosteet jne. Jos telkkarin ruudussa näkyisi vaikka pelkkää mustaa ja taustalla kuuluisi ääni, joka kertoo sitä tarinaa, olisi se silloin tietenkin yhtä hyvä, tai no vähän parempikin kun sun ei itse tarvitse lukea, mutta telkkarista saa paljon enemmän. Korvien lisäksi aistit sen tarinan myös silmilläsi. Kirjasta puuttuu ne kaikki, ellet sitten itse kuvittele tai jotain, mitä mä en kyllä jaksa tehdä. Eikä sitä muutenkaan pysty silleen kuvittelemaan. Kirja on ehkä 30 % elokuvasta. Jos joka toisella sivulla olisi aina kuva sen toisen sivun tapahtumista, olisi se ehkä 40 %.

Elokuva ei koskaan -muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta- voita kirjaa. Elokuva on lähes aina latteampi, yksinkertaisempi ja ohuempi kuin esimerkiksi romaani. Elokuvalla on erityisen vaikea kuvata mitään abstraktia, kuten ajatuksia, idoita tai tunteita. Onkin parasta, ettei elokuvaa ja kirjallisuutta verrata toisiinsa vaan hyväksytään, että kyseessä ovat kokonaan omat ja itsenäiset taidemuotonsa ja arvostetaan niitä sellaisina. Elokuvat ovat erinomaisia kertomaan esim. toiminnallisia tarinoita. Itse en lue dekkareita tai trillereitä ja vastaavia, mutta kunnon toimintaa tai jännitystä tykkään katsoa elokuvina.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Itselleni ei ollut oppilaanohjauksesta mitään valtakunnan hyötyä, mutta se voi johtua ihan kouluni oposta.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt olet kyllä niin väärässä kuin voit olla, kirja on aina parempi kuin elokuva. Ei elokuvasta saa millään irti sitä samaa tunnelmaa kuin kirjasta, ei edes mistään miljardin budjetilla operoivasta elokuvasta.
Mutta onko satavarma ettei kirjoissa joudu itse kuvittelemaan mitään? Voi autollakin tietty ajaa pelkällä ykkösvaihteella, mutta mä vaihdan kakkoselle ja sitten kolmoselle jne.

Ja kirjasta kun lukee sivun ja sen jälkeen miettii että mitä tuli just luettua, niin ei mitään hajuakaan. Se on kirjoissa huono puoli.

Eikä kirjat muutenkaan herätä mitään tunteita. Se on pelkkää tekstiä vaan. Joskus ennen sotia ne varmaan oli jänniä, mutta mä kaipaan nyt enemmän. Joku äänikirjakin on vähän edistystä. Sun ei itse tarvitse lukea ja se kertojakin saattaa kertoa sitä jopa vähän eläytyen. Tietenkin jos sen lisäksi vielä näkisit vaikkapa jostain vanhasta mustavalkoisesta lusikka-antennilla varustetusta 14-tuuman matkatelkkarista edes jotain siihen liittyvää kuvaa, niin se olisi vielä parempi juttu.

Seuraavaksi kun menet kirjastoon, niin menet sinne Kalle Päätalon hyllyille ja aloittelet lukemaan Iijoki sarjaa alusta. Kyllä se siitä lähtee vai mitä on mieltä @Pisin Kääpiö 186cm ja @Käyttäjänimetön ?
Päätalot tuli tutuksi jo penskana. Sukukin on niiltä main. Meille lapsille varoitettiin jo pienenä että niistä kirjoista ei papan kuullen saa sanoa mitään negatiivista. Pakko vaan kehua. Monilla muillakin on varmaan ollut sama juttu. Päätaloa ei saa arvostella tai papat jyrähtää. Mulle tulee siitä aina mieleen jotkut sotapropagandajutut.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mutta onko satavarma ettei kirjoissa joudu itse kuvittelemaan mitään?

Mielikuvituksen käyttö on koko jutun ydin. Leffassa homma tulee valmiina, kirjassa pystyt tai joudut kuvittelemaan tilanteen kirjailijan avustuksella.

Päätalot tuli tutuksi jo penskana. Sukukin on niiltä main. Meille lapsille varoitettiin jo pienenä että niistä kirjoista ei papan kuullen saa sanoa mitään negatiivista. Pakko vaan kehua. Monilla muillakin on varmaan ollut sama juttu. Päätaloa ei saa arvostella tai papat jyrähtää. Mulle tulee siitä aina mieleen jotkut sotapropagandajutut.

Kyllä ei ole sotapropagandaa niissä kirjoissa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Päätalot voi tietysti lukea ihan itse, ja päätellä sen jälkeen kannattiko. Iijoki-sarjassa taitaa olla vaivaiset 17 000 sivua, jos muistan oikein. Päälle Koillismaa-sarja, vähän lyhyempi, ja muu tuotanto. Kouluissa pitäisi lapset laittaa lukemaan Päätaloa, mutta jonkun mielestä siellä on välillä niin ruokotonta kielenkäyttöä, lemmentööti tojii ja hörpöttikin taitaa lentää. Jos sotapropagandaksi lasketaan muutaman kirjan kohdalle osuva sota-aika, niin on siellä sitten sellaistakin. Liekkejä laulumailla se taisi olla, kun Kalle käy haavoituttuaan sotilassairaalassa, ja siellä pillut luetellaan tyypin mukaan. Paras oli oravapillu. En tiedä onko Päätalon tuotannossa kokonaisuutena pettterille varsinaisesti mitään sanomaa, mutta ainakin mainitussa kohden Iijoki-sarjaa arvelisin olevan häntäkin liikuttavaa sisältöä!

Ja kyllä, kirjoja pitäisi pikku koulukkaiden lukea niin penteleen tavalla, jotta tolkku juurtuu hummeetiin jo keskeneräisenä. Vanhempanakin siitä on iloksi ja hyödyksi.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mielikuvituksen käyttö on koko jutun ydin. Leffassa homma tulee valmiina, kirjassa pystyt tai joudut kuvittelemaan tilanteen kirjailijan avustuksella.
Joo niinhän se on. Mulle vaan sopii paremmin noi leffat.

Tai no tota Haapasalon toista kirjaa nytkin luen ja muutenkin tuollaisia... Kirjastossakin muuten olin joskus töissä, heh.

Kyllä ei ole sotapropagandaa niissä kirjoissa.
Niin ei kirjoissa, mutta se tuli mieleen siitä pappojen jyrähtelystä jos olisi kertonut oman mielipiteen. Siitä asiasta ei saanut olla muita mielipiteitä. Tietenkin mä ymmärrän että se juttu on tärkeä siellä päin ja sille ikäluokalle, ja tietty muillekin.

"Suomen sotilaat taistelivat urhoollisesti..." saattoi lukea sota-aikoina lehdessä. Entä jos ne sotilaat olivatkin peloissaan poteron pohjalla paskat housuissa? Joskus varmaan jotkut ovat saattaneet olla, siitä ei vaan saanut puhua tai kirjoittaa. Piti väittää muuta. Mä yleensä tykkään sanoa asiat suoraan. Ei mulla tietääkseni ole mitään sellaista, ettei esimerkiksi kuolleista saisi puhua pahaa tms. Tietenkään mä en etsimällä etsi kenestäkään pahaa enkä joka tilanteessa muutenkaan viitsi kaikkea mainita, mutta siis noin ylipäätänsä. Tietenkin sota-aikoina oli toiset ajat ja ne ymmärtää...
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Käsityöt, kuvataiteet ja musiikki ovat mielestäni ihan tarpeellisia yleisen sivistyksen ja perusosaamisien kannalta, sekä varsinkin "kuviksen" voisi kuvitella olevan jo ihan lapsen oman ilmaisutaidon ja kehityksenkin kannalta varsin oleellinen.

Kerta pystyi äänestämään useampaa, äänestin ruotsia ja uskontoa. Ruotsinkieli ei ole tarpeellinen pakollisena, vaan sen sijasta pitäisi olla mahdollisuus valita akselilta espanja-venäjä-saksa-mandariinikiina-ruotsi, noinniinkuin esimerkiksi. Toki pienemmillä pitäjillä tämä ei taida olla mahdollista, mutta sitten ensimmäisenä mandariinin voi laittaa liipaisimelle ja pienimmillä kylillä opetellaan sitä, mihin on opetushenkilöstöä tarjolla.

Uskonnon heivaaminen helvettiin(heh) on mielestäni ensisijaisen tärkeää. Perusinfot uskonnoista ja niiden kulttuureista voidaan taputella hyvin helposti historian tunneilla. Toki antaisin oman kulttuuriperimämme vuoksi vähän enemmän arvoa evankelisluterilaisen kristinuskon tarkasteluun, jotta suomalaiset ymmärtävät paremmin omaa historiaamme ja kulttuuriamme. Tämäkin tosin käytäisi ilman mitään hengellistä potaskaa, vaan pysyttäisiin tiukasti objektiivisessa tarkastelussa.

Uskonnon poistuttua nuoremmille voisi opettaa vaikka ihan muuten vain tapoja ja kommunikaatiotaitoja, sekä jotain muuta yleishyödyllistä elämästä, kuten sosiaalisen median käyttämistä alakoulun loppupuolella. Sitten jossain yläasteella tämä voisi sulavasti muuttua taloustietoon niin yleisesti yritysmaailmasta kuin henkilökohtaiseen taloudenhallintaan. Tätä koko pakettia voitaisiin kutsua "elämäntaidot"-aineeksi ja se saisi nimen "elkku" tai nykyisessä globalisoituneessa maailmassamme "laiffi".

"Ei vittu meil on taas laiffii saatana."
- 13-vuotias räkänokka röökipaikalla vuonna 2029
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
"Suomen sotilaat taistelivat urhoollisesti..." saattoi lukea sota-aikoina lehdessä. Entä jos ne sotilaat olivatkin peloissaan poteron pohjalla paskat housuissa? Joskus varmaan jotkut ovat saattaneet olla, siitä ei vaan saanut puhua tai kirjoittaa
No mutta sodan jälkeen on kirjoitettu tuhatmäärin sivuja, joissa tyylilaji ei ole tuo, vaan se, että sodassa pelotti, ahdisti ja vitutti. Sekä romaanikirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esimerkiksi vuoden 2008 Tieto-Finlandia-ehdokas Ruma sota kertoo avoimesti asioita toisenlaisesta näkökulmasta. Vuoden 2013 Tieto-Finlandia voittanut Murtuneet mielet on samantyyppinen kirja.

Ja kuolleista on kirjoitettu aina ns. pahaa. Esim. Hitleriä ei ole nostettu pyhimykseksi juuri missään, paitsi uusnatsipiireissä ja senlaisissa.

Päätalon kirjat ovat nykyään esim. nuorten ja keski-ikäisten naisten keskuudessa trendikäs juttu. Tuo pappajuttu on väärä ja vanhentunut käsitys.

Lisäys: Ja jos ei historiasta tiedä, niin se on sama kuin jos olisi dementikko, joka muistaisi vain tämän päivän eikä eilisestä saati sitä edeltävästä ajasta mitään. Varsinkin ihmiskunnan kokoluokassa se olisi äärimmäisen vaarallista, ei vain yksilölle itselleen omassa henkilkohtaisessa elämässään.
 
Viimeksi muokattu:

Kaiuni Alen

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, kaikki menestyksekkäät jalkapallojoukkueet
Kaikkia aineita on hyvä opiskella, jotta oppilas oppisi eri asioita tasapainoisesti ja löytäisi ne mieluisimmat oppiaineet, joihin voi sitten myöhemmin perehtyä enemmän. Mikään oppiaine ei siis sinänsä ole turha tällä hetkellä, vaan kyse on enemmänkin siitä, mitä näiden aineiden opetukseen sisältyy ja miten opetus toteutetaan.

Omien muistikuvieni mukaan alakoulussa uskonnon tunneilla käytiin aika tarkkaan ja yksityiskohtaisesti läpi kristinuskon asioita. Parin kuukauden välein käytiin koulun kanssa kirkossa ja taisi kerran viikossa seurakunnasta tulla joku täti pitämään aamunavauksen, jossa laulettiin virsiä jne.
Maantiedossa käytiin tarkasti läpi Keski-Euroopan ja Afrikan jokia ja vuoria. Äidinkielessä opeteltiin sijamuotoja. Toki tunneilla tehtiin paljon muutakin, mutta mielestäni tällaiset asiat kuuluisivat ennemminkin ylä- kuin alakouluun.

Kuvataide ja musiikki eivät ole turhia aineita. Itse en niistä pidä, mutta mielestäni niitä kuuluu opettaa ainakin alakoulussa. Yläkouluun mentäessä voisi olla hyvä, että taito- ja taideaineet (kuvataide, musiikki, käsityö/tekninen työ, kotitalous ja liikunta) muutettaisiin valinnaisiksi aineiksi. Näistä voisi sitten valita, mitä ainetta/aineita itse opiskelee. Näin asia taitaa joissakin kouluissa olla, mutta käytäntö voisi levitä laajemmallekin.

Hypätääs ruotsiin. Itseäni ihmetyttää tämä ruotsin kielen vihaaminen. Tuntuu, että ruotsia vihataan ja vastustetaan ihan vaan pelkän vihaamisen ja vastustamisen vuoksi, eikä suinkaan siksi, että se olisi kielenä tai oppiaineena jotenkin erityisen turha ja huono. Lähes kaikilla on tällainen asenne jo ennen kuin ruotsia aletaan itse opiskelemaan 7. luokalla (suurimmassa osassa kouluista). Olen varma, että jos yleinen asenne ruotsia kohtaan olisi myötämielisempi, osaisivat suomalaiset ruotsia paljon nykyistä paremmin ja valittaminen pakkoruotsista vähentyisi. Tähän tilanteeseen on vaan aika vaikea päästä, kun ruotsia opitaan "vihaamaan" jo lapsena, kun vanhemmat ja sisarukset jatkavat perinnettä.

Itsellänikin oli kielteinen asenne ruotsin opiskelua kohtaan parisen vuotta sitten, ja tunneilta ei jäänyt mitään käteen. Sitten rupesin miettimään, että mikä tässä ruotsissa nyt oikeastaan edes mättää. Vastaus on, että ei mikään, paitsi tämä yleinen olettamus siitä, että ruotsi on automaattisesti paska kieli ja oppiaine ja ruotsalaiset ovat homoja ja hurreja. Ruotsin numeroni on noussut parin vuoden aikana 8:sta 10:een. Tähän tosin vaikutti myös uusi opettaja, joka oli edellistä parempi.

Jos pakkoruotsi poistettaisiin, ja tilalle vaihdettaisiin vaikka saksa tai kiina, veikkaanpa, että muutaman vuoden päästä alettaisiin valittamaan pakkosaksasta tai pakkokiinasta. Jos taas kielen saisi valita itse, alkaisi valittaminen huonosta kielivalikoimasta ja ties mistä. En vastusta pakkoruotsin poistamista, mutta mielestäni sillä ei poisteta itse ongelmaa. Ei sillä oikeasti ole väliä, onko se kieli ruotsi vai esim. saksa, yhtä huonosti tai hyvin oppilaat tulevat sen kielen oppimaan. Se on aika pitkälti oppilaasta itsestään kiinni.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös