Katsohan, tässäpä itselle mieluinen ketju! Opiskelen ja työskentelen metsäalalla, ja jos en ole töissä tai koulun penkillä, niin luultavasti olen saha kädessä metsässä. Minulla (tai isänhän ne molemmat oikeasti ovat) on kaksi sahaa, molemmat Husqvarnoja. Minä sahaan 345:llä ja isäni ottaa yleensä vanhemman, olikohan malli 55? Jos muistan oikein niin isäni on ostanut sen vanhemman sahan veljeltään käytettynä 30v sitten, eli onhan tuolla sahalla ikää. Hyviä sahoja ovat olleet, tosin vanhempi alkaa olemaan jo vähän aikansa elänyt ja siksi isä on viime vuodet tutkaillut moottorisahatarjouksia. Uusi saha tulee luultavimmin olemaan merkiltään Husse tai Stihl. Sthilistä on kokemuksia raivaussahana, ei ole varmaan edes viittä vuotta vanha se, ja hyvä peli ollut. Taisi meillä olla raivaussahana joku vanhempi Husse myös toisena varakoneena.
Jos tuolla vapaassa aiheessa oli toissapäivänä ketju "mitä olet oppinut äidiltäsi", niin itse voisin sanoa tähän väliin että isältäni olen oppinut, että älä koskaan ikinä milloinkaan osta mitään halpissahoja. Ainoat merkit joita kannattaa ostaa ovat Husse, Tilhi, Jonsered ja ilmeisesti vielä Dolmar. Kaikki kiinanpojan tekeleet kuten Metsuri (ovela kikka kiinanpojalta nimetä saha suomeksi) ovat pelkkiä riesoja, joista ei ole kuin korkeintaan verkonpainoksi. Niitä sahoja joutuu usein askartelemaan ennen käyttöönottoa, sitten niihin ilmestyy ties millaisia vikoja ja varaosia sun muita ei saa mistään. Kannattaa investoida se muutama satanen lisää, niin saat pelin joka kestää kymmeniä vuosia.
Loppuun vielä ajattelin jakaa hauskan tarinan, jonka kuulin omalta moottorisahamyyjältäni. Joku vanha pihi isäntä (ei tällä kertaa minun isäni) oli menossa ostamaan uutta moottorisahaa, ja ostikin lopulta suht hyvän sahan. Myyjä sitten kyseli onko isännällä turvahousuja, sillä voisi tehdä niistäkin tarjouksen sahan kylkeen. Ei kuulemma ollut isännällä housuja, eikä kiinnostanut maksaa yhtään ylimääräistä niistä, joten housut jäivät kauppaan. Eihän siinä sitten mennyt kuin viikko tai pari, kun isäntä palasi kauppaan. Oli sattunut pieni haveri ja jalkaan oli jouduttu laittamaan oliko 15 tikkiä. Turvahousuilla nuokin tikit olisi jäänyt saamati. Isäntä tuli sitten kauppaan takaisin ostamaan housuja. Edes tuo vahinko ei saanut pihi-moodia pois päältä, vaan isäntä alkoi silti tinkiä pirusti niistä turvahousuista. Kyllä isäntä ja kauppias pääsivät lopulta kauppoihin, mutta vähän naurattaa tuo kun pitää omasta turvallisuudesta lähteä tinkimään.