Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Kulttimörkö]

Viimeksi luin Jussi Rekolan "Elämää suuremmat jalkapalloilijat". Ihan mielenkiintoista nippelitietoa muutamista supertähdistä.

Nyt on menossa Patricia Cornwellin "Mustalla merkitty". Cornwell ottaa aika paljon omasta elämästään piirteitä kirjan henkilöihin. Esimerksi päähenkilö Kay Scarpetta on persoonaltaan ja taustaltaan, ilmeisesti, Cornwellista lähes kopio ja Scarpettan siskontytär Lucy on seksuaaliselta suuntaumiseltaan kuin Cornwell.

Hyvin kirjoitettua ja helposti luettavaa tekstiä. Vaikka dekkarit olisivat vieraita, niin suosittelen.

 

[Troy]

Nyt on tullut luettua norjalaisen Jo Nesbön (tuon sukunimen ö:n pitäisi olla sellainen lävistetty versio, mutta ei vaan osaa) Suruton ja Veritimantit. Tyylilaji on dekkari ja molemmat kirjat ovat olleet todella mukavaa ja mukaansa tempaavaa luettavaa. Suosittelen. Ainakin nämä kaksi kannattaa lukea valmistumisjärjestyksessä vaikka periaatteessa toimivat kyllä muutoinkin.

 

[Datsun]

Hemming Mankell: Hymyilevä mies & palomuuri

Palomuurin luin juuri itsekin. Todella, todella hyvä Wallander.

 

[banaaninviljelijä]

Tällä haavaa kaksi kirjaa menossa. Ensimmäinen Juhani Peltosen Elmo. Aloitettu jo kuukausi sitten. Alun jälkeen ei ole jaksanut innostaa, noin viidennes lukematta.
Toinen joka on vaiheessa on aloitettu kaksi päivää sitten ja on kohta luettu: Mötley Crue The Dirt. Aivan sairaan hyvä kirja, sitä pitäis lukea koko ajan, vaan kun noita lapsia pitää välillä ruokkia sun muuta. Ilman edellä mainittua velvoitetta olisin lukenut kyseisen kirja todennäköisesti yhteen putkeen, on se sen verran stydiä kamaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mulla on menossa koko ajan useampi kirja limittäin jotka tulevat luetuksi omaan tahtiinsa. Viimeksi putken päästä tulivat mm. seuraavat:
- Philip Roth: Salajuoni Amerikkaa Vastaan
- Reidar Palmgren: Jalat Edellä
- Veikko Ennala: Kolme Kummallista Romaania (raatimme suosittelee!!!)
- Barry Miles: Zappa - A Biography (in English, J.V. Sappisen suomennos kuulemma juuri ilmestynyt)
- Stepakov & Orekhov: Paraatimarssi Suomeen - Talvisota Venäläisin Silmin

Nyt menossa mm. Mikko Meriläisen "Wigwam", historiikki kaikkien aikojen suomalaisesta progeyhtyeestä.

 

[Mortal]

Jussi Lainio - Pohjolan elinkautisia.

Lähes mahdoton saada käsiin, mutta kannatti.
Päätalon lukijoille tuttu kirja Kummun Patruunan talossa luettuna teoksena.

Erinomaisen luonnonläheinen ja elämänmakuinen kirja pohjoisen metsätyökämpiltä. Kirjoitettu 1936.

Nyt vuorossa Antti J. Karimaan : Parlamentin palkehilta kollaanjoen kaltehille.
Hyvältä vaikuttaa tämäkin.

 

[Monipuolisenhuono]

AC/DC - Maxmimun Rock´n Roll

Golden Awea laitaksen maht~awaa vai miten se menikään.

 

[Kyynhakkeli]

Täällä myös menossa,

AC/DC - Maximum Rock and Roll

 

[Pawe87]

Tällä hetkellä on menossa David Gemmelin Legenda. Varsin mukavaa ja sujuvaa fantasiaa.

 

[Anselm Raato]

Nyt luen OKL:n pääsykokeisiin. Kirja on "Samalta viivalta".

Sitä ennen luin Juoppiksen osan 3.

 

[Näkemys]

Tällä hetkellä menossa Jussi Eskolan "Pyöreän pallon eri kulmat". Samat jutut tuntuvat olevan kuin samantyyppisissä ulkomaisten tekijöiden futiskirjoissa.

Edellinen olikin sitten yllättäen Jääkiekon värityskirja.

Edit: Kunka moni muuten on lukenut Tony Halmeen Jumala armahtaa - minä en -teoksen? Itselleni henkilökohtaisesti tuo on jonkinasteinen raamattu, vaikken muutamaan vuoteen ole lukenutkaan. Oikeanlaisella suodattimella luettuna kirja on mielestäni yksi parhaita elämänkertoja koskaan missään.

 

[Huerzo]

Käsittelyssä Francis Wheenin "Kuinka humpuuki valloitti maailman - nykyajan harhojen lyhyt historia". Perhana on fiksua (mutta hauskaa) tekstiä, joutuu tosissaan skarppaamaan pysyäkseen mukana. Mikäpä tuota on sadepäivänä lukiessa...

 

[hilapiste]

Tuli juuri lukaistua loppuun lahjaksi saatu pokkari: Lauri Törni -syntynyt sotilaaksi. Kirja on J.M.Cleverleyn kirjoittama. Kirjassa käytiin läpi Törnin värikäs elämä aina Suomen sodista Vietnamin sotaan asti. Ja samalla raapaistiin vähän taustojakin noihin konflikteihin. Mielenkiintoinen elämänkerta.

 

[hannes_ko]

Käsittelyssä Francis Wheenin "Kuinka humpuuki valloitti maailman - nykyajan harhojen lyhyt historia". Perhana on fiksua (mutta hauskaa) tekstiä, joutuu tosissaan skarppaamaan pysyäkseen mukana. Mikäpä tuota on sadepäivänä lukiessa...

Luin tuon pääsiäisen aikoihin. Ihan hauska teos, mutta jäin kaipaamaan jotain. On melko helppoa lytätä kaikki mahdollinen. Wheen juoksutti nyt langanpätkiä vähän joka suunnasta, mutta jätti solmimatta ne yhteen. Joo-o, sivistyksen kannalla mies oli, mutta mutta...

Tuon Wheenin kirjan jälkeen luin muuten Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa, joka oli loistava kirja.

Ja viimeksi luin Vesa Kontiaisen kirjan Pokon historia. Erittäin mielenkiintoinen teos, mutta äärettömän paljon toistoa. Lisäksi jumalaton määrä kielivirheitä ja typoja. Muun muassa sana "tämmynen" esiintyy varmasti kymmeniä kertoja. Sinänsä kirja on erittäin mielenkiintoinen, mutta siinä on äärettömän paljon toistoa. Lisäksi jumalaton määrä kielivirheitä tekee sen lukemisen vaikeaksi.

 

[Datsun]

Luinpas minäkin ekan Harry Potterin sitten viimeinkin. Hiukan epäillen lähdin lukemaan koska esim. Sormusten Herra jäi aikanaan kesken - oli mielestäni aivan tavattoman tylsä ja huono. Niinkuin oli ne leffatkin, aivan sairaan pitkiä ja aika hiton tylsiä.
No Potter-leffoista mä taas olen pitänyt kovasti. Ja kyllä tämä eka kirjakin (Viisasten kivi) oli hyvä. Ei super, mutta ihan jees. Aloitin sitten heti perään sen toisen Potterin jonka nimeä en täsä ny muista. Vaimo kun on nuo kaikki hyllyyn ostanut.

 

[Pingu]

Tällä hetkellä on kesken: Pamela Des Barres: Kuumana bändiin -Bändärin tunnustukset.
Mielenkiintoista lukea 60-70-luvun musiikkimaailmasta tuostakin näkökulmasta, hurjaa elämää.

Seuraavana odottaa lukuvuoroa Esko Rahkosen elämäkerta, varmasti erilainen kuin tämä bändärikirja.

 

[hannes_ko]

Matti Lainema, Juha Nurminen: Ultima Thule -pohjoiset löytöretket. John Nurmisen säätiö/WSOY 2001.

Harvoin tekee mieli omistaa kirjaa, mutta tämä olisi kiva voida kaivaa tarvittaessa esiin kirjahyllystä. Pitäisi kai ostaa sitten kirjahyllykin.

Koska kovin vähän olen lukenut tällaisia teoksia, niin on vaikea sanoa, miten kirja onnistuu omassa lajityypissään. Löytyy toki joitain vikojakin. Maakravulle purjehdustermit ja erilaiset alukset jäävät käsittämättömiksi jne.

Joka tapauksessa komea ja mielenkiintoinen teos Arktisesta. Kiehtovaa eskimokulttuurin esittelyjä, ja yhtä huikaisevaa tarinaa löytöretkistä vaativissa oloissa. On mieletöntä lukea retkikunnista, jotka varautuvat siihen, että reissussa ollaan kahdeksan vuotta ja suuri osa porukasta kuolee. Syödään laivarottia ja raakaa lihaa. Lapsia tehdään eskimonaisten kanssa.

IFK-henkisiä kirjoittajia, koska Nordenskiöld on vahvasti esillä, mutta toinen kuulu purjehtija Harkimo jää ilman mainintaa.

 

[Trenchtown]

Luin tuossa oikeastaan yhdeltä istumalta tuon Dan Brownin "uusimman", joka kantaa nimeä Murtamaton Linnake. Kyseessähän on Brownin esikoisromaani, mutta yllättäen ei ole osunut ennen käsiin ja nyttenkin se tapahtui kirjakerhon suosiollisella avustuksella. Noh, kerrankin kirja jota en halunnut lähettää takaisin.

Ehkä tämä Murtamaton Linnake oli hieman kevyempää tavaraa kuin Brownin muut kirjat. Nyt ei ollut mitään uskontomeininkiä, vaan toiminta keskittyy NSA:n (National Security Agency) kryptologian osastolle.

Juoni on Brownia ennenkin lukeneelle tuttua kauraa ja pahis/ ei pahis -meininkiä on jälleen riittämiin mukana. Kirja piti kuitenkin siihen malliin otteessaan, että jos Brownin muut kirjat ovat uponneet niin suosittelen kyllä tätäkin.

 

[Mortal]

Nyt vuorossa Antti J. Karimaan : Parlamentin palkehilta kollaanjoen kaltehille.
Hyvältä vaikuttaa tämäkin.

Uskomattoman värikäs teos Papin kirjoittamaksi. Toi laajaan Kollaa lukemistoon uutta näkökulmaa.

Lisäksi luin välilukemisena vaimoni kirjan eli Liza Marklundin : Studio sex -perusdekkari ilman mitään erityisen hyvää tai heikkoa.

Nyt vuorsossa Robin Hobbin - Lordi kultainen.

 

[Syötä!]

Niin sanotusti "työn alla" on nyt Dan Brownin ensimmäinen, joka on kuitenkin suomennettu viimeksi eli Murtamaton linnake.

Tuon luettuani olen sitten kahlannut koko Brownin "laajan" tuotannon eli Enkelit ja demonit, Meteoriitti ja Da Vinci -koodi. Enkelit ja demonit on ehdottomasti paras noista, suosittelen.

 

[Sir von Aulis]

Viimeksi tuli luettua Se Pakollinen Kirja, eli Väinö Linnan Tuntematon Sotilas. Huikea kirja.

Nyt luvussa Kwai-joen silta. Hieman tekstiasu tahtoo välillä ärsyttää mut muuten tykkään.

 

[-OO-]

Stephen E. Ambrosen Band of Brothers on tällä hetkellä "työn alla". Eli juuri se kirja Easy-komppaniasta jonka pohjalta TV-sarja Taistelutoverit on tehty. Tilasin tuon jo pitkän aikaa sitten mutta nyt vasta sain aikaiseksi lukea.

 

[Domi28]

Sain juuri luettua Randy Alcornin Deadlinen. En muista vähään aikaan lukeneeni vastenmielisempää kirjaa. Alku on kuin mistä tahansa dekkarista, mutta ennen puoltaväliä tyyli muuttuu todella ärsyttäväksi kristillisfundamentalistien probagandaksi.
Tiivistettynä kaikki kristityt ovat onnellisia ja muut ovat onnettomia ja joutuvat helvettiin. Nyt tulee juonipaljastus, sori. Esimerkiksi kirjan alussa päähenkilö on ateisti ja eronnut 16 vuotiaan tytön isä. Kirjan lopulla henkilö löytää jumalan, jonka jälkeen vaimo ja tytär palaavat kotiin ja kaikki on taas hyvin. Paitsi, että tytär oli saanut Hivin ekalla seksikerrallaan, mutta sekin oli koulun seksivalistuksen syytä.
Tätä kirjaa ei voi suositella kuin pahimmille hihhuleille. Se sakki saa tästä kirjasta vain vahvistuksen mielipiteilleen. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ainoastaan vittuuntuu tästä lukukokemuksesta

 

[Syötä!]

Täytyy vielä lisätä tähän ketjuun, että en lue kovin paljon kirjoja. Jokainen kirja jonka luen, on minulta helvetin hyvä saavutus. Jokaisen kirjan lukeminen on minulle ns. työn ja tuskan takana. Ennemmin katson elokuvia tai luen lehtiä kuin luen kirjaa. Ei kirjan lukeminen ole minulle vastenmielistä mitenkään vaan pelkästään aika työlästä. Luultavasti minulle ei ole vielä kehittynyt hyvää "lukemistekniikkaa" tms. ja olen hidas lukemaan. En pysty "ahmimaan" kirjoja kuten varmasti eräät.

Kirjoja luen aika valikoidusti. Jännityskirjallisuus taitaa olla ainoa lajityyppi, jota luen. John Grishamin ja Thomas Harrisin tuotantoon Dan Brownin lisäksi olen tutustunut kohtuullisen verran. Jos jollekin on em. kirjailijat tuttuja, niin huomaa varmasti jonkun seikan, että miksi.

 

[Groove Armada]

Kirjoja luen aika valikoidusti. Jännityskirjallisuus taitaa olla ainoa lajityyppi, jota luen. John Grishamin ja Thomas Harrisin tuotantoon Dan Brownin lisäksi olen tutustunut kohtuullisen verran. Jos jollekin on em. kirjailijat tuttuja, niin huomaa varmasti jonkun seikan, että miksi.

Tuontyyppisistä kirjailijoista voin täysin varauksetta suositella Michael Connellyä ja Lee Childia.