Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Alamummo]

Teen tuttavuutta Kurt Vonnegutin Sähköpianon kanssa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

 

[Vaughan]

Nyt kun Sipilän kirjojen myötä tiedätte mieltymykseni, niin ehdottakaas kovemman luokan dekkari-friikit seuraavaa kynäniekkaa, jonka tuotosten pariin tulisi siirtyä? Mainittakoon, että Harri Nykäsen Arielit on jo kahlattu.

Voi olla että pidät hieman kovaksi keitetymmästä linjasta, mutta mainitsempa kuitenkin tuoreen kirjailijan Ata Hautamäen 50-luvun Helsinkiin sijoittuvat dekkarit Murha Käpylässä ja Käpylän tähdet (ilmestymisjärjestyksessä mainittuna.) Tyylillisesti lähempänä Komissario Palmuja kuin Raid -kirjoja.

 

[Vintsukka]

Luen Gary L. Hardcastlen ja George A. Reischin toimittamaa kirjaa Monty Python and Philosophy: Nudge Nudge, Think Think! Kirja on kokoelma modernien filosofien artikkeleita, joissa pohditaan filosofian vaikutusta Monty Pythonin tuotoksiin ja sitä kuinka filosofiaa tuodaan niissä esiin.

Sitä ennen luin Graham Chapmanin Calcium Made Interesting (Chapmanin kirjeitä, käyttämättömiä sketsejä ja muita kirjoitelmia kerätty samoihin kansiin) sekä Douglas Adamsin linnunrata"trilogian" neljättä kertaa (ja ensimmäistä kertaa alkuperäiskielellä).

 

[odwaz]

Mikko Rimmilän Pussikaljaromaani. Olipa hyvä kirja, ihan huikeaa dialogia kavereilla. Ja noi jätkät pystyy kuvitteleen ihan täysin tosielämään. Kyllä Kalliossa on lepposaa..

 

[Baikonur]

Mikko Rimmilän Pussikaljaromaani. Olipa hyvä kirja, ihan huikeaa dialogia kavereilla. Ja noi jätkät pystyy kuvitteleen ihan täysin tosielämään. Kyllä Kalliossa on lepposaa..

Sen verran viilaan, että Rimminen. Täytyy ehdottomasti lukea tuo romaani. Rimmistä on tullut kyllä luettua, mutta sitä varhaisempaa ja lyhyempää tuotantoa.

Viimeksi tuli luettua Sami Parkkisen Kauppamatkustajan syntymä. Hauska ja sujuvasti kerrottu tarina, joka innoitti hankkimaan lisää Parkkista. Tulva on vielä kesken. Seuraavana vuoroaan odottavat Huovisen Koirankynnen leikkaaja ja Westön Missä kuljimme kerran.

 

[avatar]

Rikostarkastaja Susikosken vaikein juttu - Mauri Sariola.

Ihan ok-stooria. Ei mitään ihan ihmeellistä, mutta aika menee mukavasti tuon parisssa. Paskempaakin on tullut luettua. Tämä on ensimmäinen Sariolan kirja, mihin olen koskenut.

 

[hannes_ko]

Karl Shaw: Hullut diktaattorit!

190 pientä sivua. Kömpelöä suomennosta.

Ja lähdekritiikin puutteessa aivan omaa luokkaansa. Kyllä, keitettyä soraa syömällä voi elää kolme vuotta.

Viihdyttävä kirja toki, mutta ei tätä sovi päästää vääriin käsiin.

 

[Tpip]

Suomalaisen alesta lähti viime viikolla mukaan Ludovic Roubaudin Sirkuksen miehiä. Ihan random ostos, ja lähti lähinnä mukaan viiden euron hinnan takia.

Kokeilin miltä maistuu, ja maistuihan se, samalta istumalta meni koko kirja. Vallatonta huumoria ja muutenkin mukavaa kerrontaa.

"Anukseen, kaikki kommarit!"

Kannattaa ehdottomasti lukea.

Luin tuossa jokunen aika sitten Roubaudin toisen kirjan (enempää ei ole suomennettu), 112:sen. Ihan mukava kirja, mutta ei niin mainio kuin Sirkuksen miehiä, tosin tämäkin meni yhdessä yössä. Kirjan alkuperäinen nimi muuten on Le 18, en tajua miksi suomentajat välillä ottavat nämä jutut omaan hanskaansa. Kyllä, kirja kertoo brankkareista. Ei, ei Pariisissa vittu varmasti soiteta numeroon 112 jos jossain palaa. Todella ärsyttävää.

Nyt menossa Italo Calvinon Paroni puussa. Vajaa puolet uponnut ja ihan vakuuttavaa tykitystä ollut. Taino, eikai tämmöistä voi tykitykseksi kutsua. Mainiota kerrontaa.

 

[Benny]

Kalle Päätalon Iijoki-sarjan vedin juuri toiseen kertaan! Koillismaan myös. Näihin meni kylläkin aikaa noin vuosi mutta kuitenkin. Siinä sivussa paljon muuta: Waltaria, Pekkasta ym. Tällä hetkellä Wigwam-historiikki pikkuista vaille valmis.

Benny

 

[Mortal]

Suorastaan ihmeellistä on, että Mestari Kalle Päätalo ei ole saanut omaa ketjuaan Jatkoaikaan.

Itsekin KOKO tuotannon kahlanneena ja palinmailla vierailleena olisin kovin innokas kirjoittelemaan Päätalosta, mutta olen liian laiska avatakseni itse ketjun.

Ja itse aihioon : Viimeksi luin 30-vee lahjaksi saamani El Diegon, jossa El Diego kehuu itseään ja vakuuttaa syyttömyyttään. Kaikesta I am I materiaalista huolimatta mielenkiintoinen opus.

Nyt on kesken Gustav Hägglundin yllättävänkin mielenkiintoinen teos "Leijona ja kyyhky".

Osaako joku muuten kertoa, että kannattako Päätalon ystävän alkaa lukea Ilmari Kiantoa, Pentti Haanpäätä tai Toivo Pakkalaa ?

 

[Beagle Boy]

Ei, ei Pariisissa vittu varmasti soiteta numeroon 112 jos jossain palaa. Todella ärsyttävää.

Itseasiassa soitetaan. 112 on yleinen hätänumero Euroopan Unionissa.

http://www.sos112.info/

 

[Benny]

Suorastaan ihmeellistä on, että Mestari Kalle Päätalo ei ole saanut omaa ketjuaan Jatkoaikaan.

Itsekin KOKO tuotannon kahlanneena ja palinmailla vierailleena olisin kovin innokas kirjoittelemaan Päätalosta, mutta olen liian laiska avatakseni itse ketjun.

Osaako joku muuten kertoa, että kannattako Päätalon ystävän alkaa lukea Ilmari Kiantoa, Pentti Haanpäätä tai Toivo Pakkalaa ?

Mahtava vinkki! Jokainen Päätaloa lukenut tietää, että ketjun avauksen tulee olla todella huolellisesti kirjoitettu ja myöskin pitkä. Vetäydyn miettimään ketjun avausta. Taivalkosken reissu tarkoitus vetää loppukesällä.

Jos pitää Päätalosta kannattaa tsekata ainakin Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa", Linnan "Musta rakkaus" noin aluksi. Kunnon työläiskuvausta.

Kiannolta "Ryysyrannan Jooseppi", Haanpäältä en osaa oikein suositella mitään.

Benny

PS: Tarkoitko Toivo Pekkasta vai Teuvo Pakkalaa?

 

[Moto]

Pari viikkoa sitten DVD:ltä katsottu Kuka viritti ansan Roger Rabbit innosti vihdoin hankkimaan käsiini kirjan, johon leffa löyhästi perustuu eli Gary K. Wolfin "Who Censored Roger Rabbit?"

Suunnilleen puolivälissä menossa ja oikeastaan toistaiseksi kirjassa ei ole ollut muuta yhteistä elokuvan kanssa kuin hahmot Eddie Valiant, Roger & Jessica Rabbit ja Baby Herman.

Yllättävän kiehtovaa luettavaa tuo on ollut, vaikka lukuunottamatta nyrjähtänyttä todellisuutta, jossa ihmiset ja sarjakuvasankarit elävät rinta rinnan, kyseessä on varsin tavannomainen rikosromaani.

Sitä tosin kritisoisin, että ainakin tässä hieman ennen elokuvaa julkaistussa painoksessa heti ensimmäisen sivun henkilöesittelyssä paljastetaan varsin merkittävä juonenkäänne, joka tulisi ainakin leffan ennen kirjan lukemista nähneille yllätyksenä. Olipa se tosin muutenkin tiedossani etukäteen, kun IMDB:tä on tullut joskus luettua.

Seuraavana lukuvuoroa odottaa tämän kirjan jatko-osa tai tarkemmin sanoen "esiosa" Who P-p-p-plugged Roger Rabbit? ja ilmeisesti Amazon on vihdoin saamassa postiin jo elokuussa tilaamaani The Cramps-historiikin, joten sitä odotellaan myös.

 

[Cosmo]

Mikko Rimmilän Pussikaljaromaani. Olipa hyvä kirja, ihan huikeaa dialogia kavereilla. Ja noi jätkät pystyy kuvitteleen ihan täysin tosielämään. Kyllä Kalliossa on lepposaa..

Itse en juurikaan lämmennyt. Kirjoitustyyli sopii mainiosti jonnekin foorumille yhteen nokkelaan viestiin, mutta 350 sivua samaa ihmeellistä kikkailua, monta sivua kestävä yksityiskohtainen alustus ja kliimaksina sitten joku nokkeluus jossain kummassa muodossa jostain tutusta sanasta. Runoilijat saakeli pysykööt lestissään! Tarinahan ei ollut yhtään mikään, jopa mä pystyisin kertomaan hauskemmista päivistäni Kalliosta, vaikka siis mitään ei olisi edes tapahtunut.

Kallio-kuvauksenakin aika vaisu, yhtälaillahan tuo voisi tapahtua vaikka jossain Palosaaressa. Kivana juttuna, kuitenkin, että Rimminen ei kertonut varsinaisia tapahtumapaikkoja kuin muutamassa kohdassa, vaikka kuvaukset olivatkin tarkkoja. Sinänsä nokkelaa, ja tuo vähän haastetta kaltaisilleni paikkojen spottailijoille. Joskus on siistiä kun kirjassa kerrotaan tarkasti, että "sen ja tämän kadun kulmassa" tai joku ravintola vaikka, mutta ihan viehättävää tietty on puhua urheilukentästä ja puiston kupeessa sijaitsevasta lippakioskista. No en tiedä onko näin, mutta Braku ja Karhupuiston kahvilaksi nuo automaattisesti yhdistin. Urheilutalon automaatti ja taksitolppa jne.

Sen verran annetaan nyt löysää, että viha-rakkaussuhde mulla tohon kirjaan on, mutta mä koitan sitä rakkautta tukahduttaa, ja siinä olen onnistunutkin! No hyvä se on. Ihan paska.

 

[Tpip]

Itseasiassa soitetaan. 112 on yleinen hätänumero Euroopan Unionissa.

http://www.sos112.info/

Kah, olisi ennen avautumista pitänyt tarkistaa asia :). No edelleen pointti on se, että miksi vitussa on pitänyt kirjan nimi mennä muuttamaan olellisesti?

 

[Mortal]

PS: Tarkoitko Toivo Pekkasta vai Teuvo Pakkalaa?

Molempia. My bad.

Taivalkoskella kannattaa aivan ehdottomasti mennä "Jokijärven lomiin" majoittumaan, varmasti hinta-laatu suhteeltaan parhaimmat mökit alueella ja strategisesti unelmapaikalla eli "Yli-Simosen" kohdalla.

Musta Rakkaus on tullut luettua.

Päätalon kirjoissa esiintynyt Jussi Lainion "Pohjolan Elinkautisia" kiinnostaa, mutta ei ole divareissa vastaan tullut. Jack Londonin "Martin Eden" löytyi ja siinä on kyllä löydettävissä Päätalomaista työnarkomaniaa.

 

[Aatos]

The Clash - Lontoo liekiessä.

 

[ervatsalo]

Romanttinen elämänkerta

Niin, itse luen juuri jännittävää ja romanttista elämäkertateosta, jossa yksinhuoltajanainen löytää oman elämän prinssinsä, eli tässä tapauksessa erään maan pääministerin, ja aloittaa suhteen tämän kanssa.

Juuri tällä hetkellä ollaan yltiöromanttisissa tunnelmissa, koska em. yksinhuoltajanainen suunnittelee häitä ja ajattelee soittaa asiasta naistenlehteen.

Saapas nähdä saako em. yksinhuoltajanainen prinssinsä, eli siis sen ihan oman pääministerimussukan ja puoli sitä kautta puoli valtakuntaa, vai onko edessä paluu päivätansseihin muiden päivätanssien partisaanien pariin?

Yhtä kaikki, hyvin elämänmakuinen opus.

Täältä tähän

 

[Drew]

Tällä hetkellä menossa Ray Scapinellon omaelämäkerta Between The Lines ja vuoroaan odottaa Ross Bernsteinin The Code - The Unwritten Rules of Fighting and Retaliation in the NHL.

 

[TeeVee]

Niin, itse luen juuri jännittävää ja romanttista elämäkertateosta, jossa yksinhuoltajanainen löytää oman elämän prinssinsä, eli tässä tapauksessa erään maan pääministerin, ja aloittaa suhteen tämän kanssa.

Ärh, erva oli jättänyt otsikkoon ännän (n-kirjaimen), mutta heti ensimmäisessä kappaleessa sana on oikein. Eli:

elämäkerta, ei elämänkerta.

Luvussa Jari Tervon "Minun sukuni tarina". Toinen lukukerta.

Mainio.

 

[Benny]

Päätalon kirjoissa esiintynyt Jussi Lainion "Pohjolan Elinkautisia" kiinnostaa, mutta ei ole divareissa vastaan tullut. Jack Londonin "Martin Eden" löytyi ja siinä on kyllä löydettävissä Päätalomaista työnarkomaniaa.

Ei ole mullekaan sattunut divarissa silmiin.

Lainiota on Tampereen seudun kirjastoissa (Päättelin Ilveksestä) mukavasti tuokin "Pohjolan Elinkautisia", kannattaa lukea. Mukava ajatella mitä Mestari on miettinyt nuorena poikana lukiessaan niitä kirjoja savotan kämpillä leppalampun valossa.

Benny

 

[sampio]

Tähän ketjuun varmasti sopisi mielenkiintoinen juttu, jonka luin eilen Keskisuomalaisesta. Siinä kerrottiin Rokan vierailleen Koskelan perheessä jatkosodan jälkeen kertomassa luutnantti Koskelan viimeisistä vaiheista, Antin mukaan Koskelan Vilho olisi todennäköisesti selvinnyt sodasta harkitsevaisuutensa ansiosta, mutta meni sitten ottamaan nokkiinsa Karjulan tylyttämisestä ja suorastaan tapatti itsensä. Oheinen linkki on Hesariin, kun en nopealla haulla Keskisuomalaisen sivuilta tuota löytänyt. Paperiversiossa oli mukana katkelma poistetusta kohtauksesta.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel...jantähti-trilogian+päätösosasta/1135225201875

 

[spertti]

Tuli tuossa taas jostain syystä innostuttua lukemisesta. Minulla kun tuo lukeminen tapahtuu aina sykleissä, eli saatan olla puolikin vuotta lukematta kirjan kirjaa, mutta sitten luen taas useamman putkeen. Löysin joululahjaksi saadun Michael Connellyn Avoin ja ratkaisematon kirjan, ja lukaisin sen parissa päivässä läpi. Oikein mukavaa luettavaa, ja jännitys ja mielenkiinto säilyi loppuun saakka. Tästä innostuneena lukaisin sitten Jarkko Sipilän Kulmapubin koktailin ties monennenko kerran. Kyseessä siis novellikokoelma, jossa on muutama oikein hauska tarina. No kun vauhtiin oli päästy, niin kaivoin hyllystä Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja - Tolppa apinan. Tuonkin olin lukaissut aiemmin, mutta silti naurua riitti ihan mukavasti, vaikka kirja hyvässä muistissa vielä olikin.

No jotain uutta luettavaaa kaupasta etsiskelin, ja mitä silmäni näkivätkään. Vuoriselta oli ilmestynyt uusi teos dekkarisarjaan, eli kyseessä siis Veljekset Vaselin, joka on jatkoa Nokimustalle seikkailulle. Kun olin jo tuon Nokimustan seikkailun aiemmin lukenut, niin olihan tuo pakko ostaa. Kirja on nyt luettu, ja muutaman kerran taisin nauraa ääneen tuota lukiessani. Nyt vain odottelemaan Kristianin teinivuosia, joka ilmestyy tänä keväänä. Ennen sitä taidan kuitenkin lukaista nuo kaikki Juoppohullun päiväkirjat, ihan vain muistin virkistämiseksi, uudestaan.

 

[Käkätin]

- Pokkari jossa naisella on jakautunut persoona, tappaa ihmisiä eikä tiedä tätä itse. En muista nimeä kun oli omasta kirjahyllystä.

Ettei sattuisi oleen Sidney Sheldonin kirja Kerro minulle unesi?
Siinä ainakin on nainen joka tappaa toisena persoonanaan miehiä. Olen itse lukenut kanssa samaisen kirjan.

 

[spertti]

Ennen sitä taidan kuitenkin lukaista nuo kaikki Juoppohullun päiväkirjat, ihan vain muistin virkistämiseksi, uudestaan.

Ja niinhän tässä nyt on käynyt, että vain vaippaihottumaa on tuosta sarjasta enää lukematta uudestaan.

Onneksi minua on siunattu heikolla muistilla, joten naurua on riittänyt ihan mukavasti tällä "uusintakierroksellakin"