Minkä CD:n ostit viimeksi?

[Altec]

Amaranthe - The Nexus

 

[Ted Raikas]

Von Hertzen Brothers - Nine Lives

Julkaisupäivänä of course. Eikä pettyä tarvinnut. Upea levy taas kerran josta tuntuu löytyvän lisää ja lisää kun jaksaa kuunnella. Näennäisen helppoa musiikkia, mutta palkitsee pitkässä juoksussa. Pääsi listoille myös Briteissä, joten ei yhtään pöhkömpi suoritus suomirokkareilta ja kun levyn materiaalista osa ei ole juurikaan mitään radiosoittokamaa tai tyypillisintä rokkia.

 

[Pavlikovsky]

Viime aikoina on tullut tehtyä hyviä löytöjä sekä hankittua uudempia hyväksi todettuja kelpo julkaisuja rockin, bluesin ja hevin osalta:

-Newsted: Heavy Metal Music
-The Winery Dogs. Loud & Proud
-UFO - 5 Original Albums In 1 Box (Covenant, Sharks, You Are Here, The Monkey Puzzle, The Visitor)
-Queens Of The Stone Age:...Like A Clockwork
-Walter Trout: Luther`s Blues
-Dr. Feelgood: Singles
-Kotiteollisuus: Maailmanloppu
-Ozzy Osbourne: Black Rain
-Ted Nugent: If You Can`t Lick `Em....Lick `Em

Syksyllä ainakin uutta Running Wildia, Motörheadia sekä Leslie Westiä tarjolla, joten hyvältä vaikuttaa tämäkin syksy uusien kiekkojen suhteen.

 

[chubster]

Pakko sanoa, että on ollu taukoa, mutta taas onneksi olen aktivoitunut.

Hävinneiden/hajonneiden/puuttuvien takia olen hommannut Nirvanan discografian uudestaan sekä myös itseltäni puuttuneet kaksi uusinta Propagandhin levyä.

 

[Lonkero]

Pakko sanoa, että on ollu taukoa, mutta taas onneksi olen aktivoitunut.

Sama juttu täällä, pari vuotta meni varmaan yhteensä muutamalla levyllä, nyt muutaman kuukauden sisällä on tullut ostettua enemmän levyjä kuin parissa vuodessa.

Uusin:

Bruce Dickinson-The Chemical Wedding

 

[alwahla]

Mariska & Pahat Sudet - Kukkurukuu
PMMP - Kuulkaas Enot!
The Cardigans - Super Extra Gravity
Garbage - Beautiful Garbage

Huomasin, etten ollut päivittänyt tähän ketjuun omia ostoksiani yli vuoteen. En kuitenkaan jaksanut ruveta käymään läpi viime vuonna hankkimiani levyjä, joten listasin tähän elokuun 30. päivä ostamani levyt.

 

[Milles Mortenson]

Nykyään tulee ostettua CD-levyjä todella, jopa harmittavan, harvoin. Pari viikkoa sitten ostin kuitenkin Pää kiin Pää kii -levyn, ja on kyllä pirun hyvä. Mukavan (saako punkista sanoa niin?) kuuloista menevää punkia, vaikka en noin yleisesti punkin sanomasta perustakaan (en kyllä sen toisenkaan äärilaidan).

 

[Footless]

Ostin itselleni joululahjaksi vähän jälkikäteen pari levyä. Tai levyjä ostin vain yhden, Ellenden Ellende digipackinä lähti tilaukseen bandcampistä, samalla imutin levyn flac-muodossa koneelle. Caladan Brood - Echoes of Battle tuli ostettua vain flac-muodossa. Bandcamp on näppärä palvelu, voi kuunnella bändistä riippuen muutaman biisin tai koko levyn läpi, ja sitten ostaa levyn haluamassaan muodossa, hinnalle on asetettu joku kohtuullinen minimi.

 

[-FNM-]

Kakka-Hätä 77:n Huoltoasemalle unohdetun miehen taisin ostaa viimeksi.

 

[Luulajanpuisto]

Viimeksi/tänä vuonna ostettuna ainoastaan:

Carcass: Surgical Steel
Lieteallas: Lörölä
Rytmihäiriö: Todellisuuden mestari.

..jos nyt oikein muistan. Youtubesta ne enimmät viisut tulee kuunneltua. Ihmetyttää, että nuoruudessa oli virtaa soittaa vinyylejä, kun nykyään cd:n käyttökin tuntuu työläältä.

 

[Trenchtown]

Tänä vuonna olen ostanut kokonaista yhden CD-levyn, kyseessä oli veljenpojalle joululahjaksi hankkimani Robinin uutuuslevy Boom Kah. Prismasta 19,95 e.

 

[FreeJack]

Aika vähän tulee ostettua levyjä, mutta Battle Beastin uusin tuli tilattua ihan kannatusmielessä. Tuskin tulee itse levyä koskaan otettua kotelosta, kun ei ole cd-soitintakaaan.

 

[nummenkallio]

Viimeksi ostin The Bandin neljä ensimmäistä levyä, kun aiemmin pärjäilin lähinnä kokoelmilla:

Music from Big Pink (1968)
The Band (1969)
Stage Fright (1970)
Cahoots (1971)

Sitä ennen tulikin hankittua Black Sabbathin kuusi ensimmäistä levyä, joissa sama juttu:

Black Sabbath (1970)
Paranoid (1970)
Master of Reality (1971)
Vol. 4 (1972)
Sabbath Bloody Sabbath (1973)
Sabotage (1975)

Levyjä tulee kyllä ostettua, mutta kun en kuuntele enää kovinkaan paljon uutta musiikkia, niin ostoksetkin painottuvat sinne 60- ja 70-luvuille ja ovat lähinnä levyhyllyn täydennystä.

Ihan uudet levyt ja uudet artistit tulee nykyään tsekattua Spotifyn kautta. Jos jotain jaksaa sitten kauemmin kuunnella, niin sitten ostan levyn. Michael Monroen ja Haloo Helsingin uutukaiset ostin kyllä aiemmin syksyllä, mutta näistä jälkimmäinenkin oli jo jossain määrin vakuuttanut aiemmilla levyillään, joten uudesta tuttavuudesta ei ollut siinäkään kyse.

Pointtini oli siis se, että mitään random-levyostoksia ei todellakaan tule enää tehtyä. Suunnilleen jokaisen ostamani levyn olen kuullut jo ennakkoon. Näin lienee toki tilanne monella muullakin, jos ylipäänsä musiikkia fyysisenä esineenä enää ostavat.

 

[Everton]

Digitaalisessa musiikkimyynnissä on ainakin yksi hyvä puoli. Ne harvat, ketkä vielä haluavat cd-levyjä ostaa, saavat niitä nyt tosi halvalla.

Puhelinkopin Kiitosmulkut 1989-2013 tarttui matkaan heräteostoksena, kun kävin hakemassa yhden lahjalevyn. Kuuntelin ekaa kertaa tänään aamulla ja siitä asti on naurattanut.

Kirpparilta puolestaan viime viikonloppuna hyvä levypino niin halvalla (2-3€/kpl) että melkein pahaa teki:

Roky Erickson: True Love Cast Out All Evil
(hieno ja koskettava levy!)

Ville Leinonen: Majakanvartijan uni
(mukana käyttöohjeet)

Tom Waits: Swordfishtrombones
Tom Waits: Franks Wild Years
(Tompan levyjä löytyy monesti alekoreista, joten kokoelmaa on helppo täydentää vähän kerrallaan. Ainakin muutaman kerran vuodessa tulee nimittäin pakottava tarve kuulla raastavaa raspiääntä.)

Muse: Absolution
(muistelin, että olisi parempikin levy, mutta muutama erinomainen biisi kuitenkin)

Ja lisäksi kokonaisella eurolla Burning Heart -levy-yhtiön kokoelma kymmenen vuoden takaa. Sopiva sekalainen rokettirollilevy vaikkapa autoilumusaksi, mukana mm. Turbonegroa, Supersuckersia, Electric Frankensteiniä ja kaikkia niitä muita bändejä, mitä aikoinaan saatiin kuulla keskiviikko-iltaisin Räkärodeossa...

 

[Pavlikovsky]

Tänään ostin Mustaschin uusimman Thank Your For The Demon-nimeä kantavan albumin, joka sikäli oli varma ostos tällaiselle bändiä fanittavalle, kun kaikki edellisetkin levyt hyllyltä löytyvät. Mikäli jatkaa edeltäjän jäljillä, olen erittäin tyytyväinen.

 

[heavy]

Tällä viikolla Postimies Pate toi peräti kolme levyä:

Hell: Curse & Chapter - hitto että on kovaa perinteistä heviä, olisi päässyt vuoden levyt listalleni, mikäli olisin saanut hyppysiini aikaisemmin. Jo edellinen levynsä miellytti korvaa, mutta jäi silloin hankkimatta (pitänee tarkistella uudestaan sekin). Äkkiä tämä bändi Tavastialle!

Motörhead: Aftershock -taattua 2000-luvun moottöripäämusiikkia, kestää kuuntelua vaikkei vuosikymmenten takaisten levyjen tasolle ihan taaskaan yllä.

Bad Barber: Courtney Cox & Rock'n'roll - viime vuonna Classic Rock lehden avulla löytynyt ruotsalaispoppoo julkaisi ensimmäisen oman (mini-)levynsä, joka on hienosti tehtyä sielukasta rockia. Kyllä taas saa ihmetellä mitä kaikkea sen Prippsin avulla saa aikaiseksi.

 

[Musta Nuoli]

Cdon.comissa oli tarjouksena viisi levyä 21,95 eurolla, ja sain vielä käytettyä vitosen alennuskoodin, joten maksoin viidestä levystä vain 16,95 euroa.

Ostin kaksi puuttuvaa Slayerin albumia eli God Hates Us Allin sekä Diabolus In Musican (jotka eivät ole erityisen hyviä, oikeastaan aika huonoja mutta kyllä ne 3,39 euron hintaan pois ostaa varsinkin kun saa sarjan täyteen), kaksi puuttuvaa uudempaa Samaelin albumia sekä Skyforgerin helmen eli Kurbads-albumin.

Kannattaa tuota tarjousta hyödyntää nyt kun se on voimassa, laidasta laitaan paljon cd-levyjä halvalla.

 

[Pavlikovsky]

UFO - A Consipiracy Of Stars
Lazy Bonez - Alive
Mustasch - Testosterone

Uutta juurirockiin kallellaan olevaa jytää, jossa fillaria ei uudestaan keksitä! Uusin Danko Jones tuli myös hankittua ja on hintansa väärti tuokin!

 

[Rinksu]

Amorphis - Under the red Cloud
Riverside - Love, Fear and Time Machine
Gazpacho - Molok

 

[Musta Nuoli]

Tuoreimpia ostoksia on Soulflyn uusin albumi Archangel.

Tavallista ytimekkäämpi ja lyhyempi Soulfly-levy. Hyviä hetkiä on ajoittain, mutta minusta on jo pitkään tuntunut, että levytehtailun sijasta Max Cavalera kaipaisi parin vuoden totaalibreikkiä levynteosta tai ainakin levyttävien orkesteriensa levytystahdin reipasta harventamista. Nyt tuntuu koko ajan tulevan uutta ja niitä ei aina enää oikein erota toisistaan.

 

[Musta Nuoli]

Ostaako kukaan enää cd-levyjä?

Minun viimeisin ostokseni taitaa olla Metallican uusin albumi. Vähän turha ostos ehkä, en ole sitä järin paljoa kuunnellut koska ylipitkä tuotos se lopulta on muutamista hyvistä yksittäisistä vedoista huolimatta.

Ei uusi musiikki enää muutenkaan innosta tai liikuta juuri mitenkään. Vanhat artistitkin toistavat vain itseään ja yrittävät epätoivoisesti tavoittaa vanhoina ukkoina sellaista nuoruuden vimmaa joka on mahdollista saavuttaa vain vähän yli parikymppisenä.

Ennen oli paremmin.

Levyjä en enää muutenkaan juuri osta vaan tyydyn vanhojen albumien kuunteluun silloin kun ylipäätään jotain enää kuuntelen. Netistä kuuntelen tai pikemminkin katselen korkeintaan Einin vanhoja 80-luvun musiikkivideoita.

 

[Vuokralainen]

Muutama kuukausi sitten tilasin suoraan bändiltä eli Luonteri Surfilta kolme CD:tä, koska niitä ei muualta saa eivätkä ne ole kuunneltavissa Spotifyssä. Muuten en oo varmaan vuosiin ostanut CD-levyjä. En edes kuuntele fyysisiä levyjä enää. Nuokin ostamani levyt latasin koneelleni ja Spotifyn kautta niitä tulee kuunneltua muun musiikin lomassa.

 

[Useful Idiot]

Kyllähän noita levyjä tulee ostettua, pääosin tosin kirppareilta, niinkuin vinyylitkin. Ilolla tervehdin asiaa, että löydän parilla eurolla erinomaista musiikkia fyysisenä, välillä mukana saattaa olla melko rareakin tavaraa.

CMX:n Musiikin ystävälliset kasvot -ep taitaa olla viimeisin löytö. Maksoin muistaakseni tuosta euron.

Keikoilla tulee osteltua myös pienempien bändien tuotoksia, osittain myös tukemismielellä.

 

[Moto]

Vajaa pari viikkoa sitten tuli Puotilan kartanon ilmaistapahtumasta Kartanorock ostettua kolme CD:tä suoraan esiintyjien taustajoukoilta. The Soulsin Superheroes ja Embassy of Silencen Verisimilitude ja Euphorialight. Edelleen haluan mahdollisuuksien mukaan fyysisen levyn, mutta kieltämättä viime aikoina sitä on selkeästi mieluummin ruvennut ostamaan vinyylejä, jos sellainen suinkin on saatavilla. Vaikka kuuntelu tapahtuukin entistä enemmän Spotifyn tai muiden nörttisoftien kautta.

Autossa CD:t on edelleen käteviä, kun ei ole mitään bluutuutteja käytettävissä siellä.

 

[heavy]

Edelleen n. 50 levyä vuodessa tulee ostettua, eli levy per viikko. Enemmistö taitaa kuitenkin olla vanhaa musiikkia, eipä taida olla kuin kourallinen tänä vuonna julkaistuja levyjä hyllyssä. Vinyylimuoti on välillä kyllä ärsyttävää kun esim. Zacharius Carls Group julkaisi levynsä siten että cd:n saa vain vinyylin mukana. Mihin minä sen vinyylin laittaisin jos tuon ostaisin? Varastossa on jotain 300 vinyyliä pölyttymässä muutenkin.