Puolassa kerran olin työreissulla. Siellä oli myös saksalaisia eräässä työkohteessa hommissa. Kun hommat ei yhden Saksan pojan mielestä toimineet kunnolla, hän sanoi jotain tyyliin että voihan vittu kun ei voi ees olla kauheen vihanen, kun tää kaikki on vähän niinku omaa syytä tavallaan: jos minun esi-isät ei ois aikanaan laiskotelleet, niin teidän puolalaisten esi-isät ois voineet päätyä uuneihin, ja nyt ei ois teistä johtuvia harmeja. Se oli minusta aika uskalias veto. Puolalaiset nauroivat sille kyllä, eikä natsien jälkeläistä ees viety vankilaan.
Toki hänen kuoliaaksi moukaroitu ruumiinsa roikkui seuraavana aamuna sähköjohtoon hirtettynä, ja saksalaisen kollegatkin oli kaikki teloitettu läheiseen katuojaan. Mutta vankilaan ei ketään viety.
Toki hänen kuoliaaksi moukaroitu ruumiinsa roikkui seuraavana aamuna sähköjohtoon hirtettynä, ja saksalaisen kollegatkin oli kaikki teloitettu läheiseen katuojaan. Mutta vankilaan ei ketään viety.