Rantanen on aika tavallinen toimittajaidealisti, eli konkreettista yhteyttä ei ole oikeastaan mihinkään. Siinä mielessä onkin aivan hillittömän ironista, että bisnestä halveksuva, mutta oikeamielisesti valittava kriitikko pitää koko hommaa salaliittona suomalaisen jääkiekkokulttuurin tuhoamiseksi. Omasta poterosta toitotetaan kaikkea muuta kuin mikä on realismia. Toki jos realismia on maalailla pelkkiä uhkakuvia, niin sitten se on niin.
En ole kuitenkaan niin kyyninen, etteikö hänen esittämiin todellisuutta satunnaisesti liippaaviin ajatuksiin voisi suhtautua sympaattisesti, mutta lopulta noiden juttujen kuunteleminen on yhtä turhaa kuin vieraileminen mikä-mikä-maassa. Saa hänkin toki palkan vierailijoistaan, joten lienee kaiketi kiitollinen ainakin siitä.
Ei siis varsinaisesti naurata, mutta hauska heppu kuitenkin.