Nauran suomen säälle. Viikkotolkulla hellettä, eikä pisaraakaan vettä taivaalta. Sitten koittaa tuhansien nuorten valmistujaisjuhlat ja vettä näyttää tulevan ennusteiden mukaan runsaasti.
Sade tekee toki hyvää lannistaakseen joitakin nuoria, jotka aikovat lauantain viettäää alkoholin kanssa mutta jossakin sitä juhlitaan paljon arvokkaammin....
Ainakin tänne koti-Ouluun on luvattu sadetta kyllä, mutta myös 27 astetta lämmintä. Ehkäpä lämpö helpoittaa kipenen sateen aiheuttamaa tuskaa, jota tämä
Suomen sää aiheuttaa. Syynä Suomen säihinhän on kulloinkin voimassa oleva rosvohallitus, tällä kertaa Kataisen rosvohallitus. Joitakin edellisiä rosvohallituksia:
- Kiviniemen rosvohallitus
- Vanhasen rosvohallitus
- Jäätteenmäen rosvohallitus
- Lipposen rosvohallitus
- Ahon rosvohallitus
- Holkerin rosvohallitus
- Sorsan rosvohallitus
- Koiviston rosvohallitus
Kävin muutamia päivä sitten seisoskelemassa Suomen ja Ruotsin rajalla siten, että oikea jalkani oli Ruotsin puolella ja vasen jalkani Suomen puolella. Katsoin siis etelään. Se oli outo tunne. Oikeaa kylkeäni lämmitti mukavasti, mutta vasenta kylkeäni paleli. Mainittakoon, että oli keskipäivä, eikä auringon sijainnilla sikäli ollut merkitystä. Munissa oli kovin neutraali tunne, mutta silti oikea pallini kutistui hieman, eli se joka oli Ruotsin puolella. Minulla oli termospullossa kahvia. Kaadoin siitä vasemmalla kädellä oikeassa kädessä olevaan mukiin. Olipa hyvää kahvia, samettisen pehmeää ja aromikasta, ei mitään bulkkipaskaa, jota Suomessa juodaan. Sitten vaihdoin kättä. Vasemmassa kädessä ollut kahvi maistui kitkerältä töryltä, jota kofeiiniriippuvaiset ihmiset kutsuvat Suomessa kahviksi.
Kahvi rupesi kusettamaan. Kun käytin tavalliseen tapaan oikeaa kättäni pidelläkseni hersleppiäni - käytän tässä tällaista ruotsalaisperäistä suomen murresanaa tilanteen takia - tuntui vehkeeni siltä, kuin sitä olisivat balsamit ja muut rasvat hoitaneet nämä muutamat vuosikymmenet. Vasemmalla kädellä pideltynä vehe tuntui karheammalta - sellaiselta ettei sitä kehtaisi raakana kaataa sananalaisenkaan naisen sisälle. Vähän pidemmältä se kyllä vasurilla pideltynä tuntui. Entäpä kaari sitten? No oikealla kädellä pideltynä vähän kirveli, ja olisi tehnyt mieleni kusta istuma-asennossa. Vasemmalla kädellä pideltynä taas kaari oli yhtenäinen, paineeltaan voimakas ja kaunis. Miltei teki mieleni painella siltä istumalta kuselle Tupoksen ABC:lle, ja kusta suoraan vesialtaaseen, jotta varmasti kaikki saisivat tietää kuinka hyvässä kunnossa minun alapääni putket ovat. Tässä vaiheessa pesin käteni Torniojoen lahdelmassa ja menin takaisin paikalleni.
Aloin syödä eväitä. Minulla oli rasiassa levitettä, jota sivelin puukolla leivän päälle. Vasemmalla kädellä voideltu leipä maistui hyvältä, paremmalta kuin suomalainen voi, jota tuotetaan epäinhimillisissä navetoissa, joissa lehmät lypsävät itsensä. Oikealla kädellä voideltu leipä - muistutuksena että Suomen puolella voideltu leipä - maistui katkeralta ja kitkerältä ja viereeni seisahtui Neil Hardwick, joka ihmetteli, että miten suomalaiset voivat syödä tuollaista, joka näyttää auton alle jääneeltä lehmänpaskan kappaleelta.
Tällainen oli matkani Suomen ja Ruotsin rajalle.