Mainos

Millä mielin kauteen 2023–2024?

  • 54 891
  • 316

Keskikalja

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, CHICAGO BLACKHAWKS, Liverpool, Real Madrid
Täytyypä itsekkin kommentoida tähän ketjuun.
Vaikka jengi olisi täynnä niitä (tahallaan pienellä ettei äidinkielenopettajat pääse "kiusaa") töppösiä, löppösiä ja oliko se möttösiä? Niin joka tapauksessa aina kun IFK alkaa pelaa on fiilikset tapissa. No nyt on vielä enemmän.
Toki Leksan loukkaantuminen harmittaa. Ja valmennus vähän askarruttaa, ettei vaan Ville ala vetää sitä jääräpäisyyttä jos homma ei näytä toimivan.
Mutta ihan täysillä odotan perjantaita, ja niitä 7-3 voittoja!
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä ihmettelen noita kommentteja siitä, että nimenomaan Villeen ei löydy luottoa ja hän olisi suurin yksittäinen kysymysmerkki. Mun silmissäni viime kausi oli nimenomaan osoitus Villen ja muun valmennuksen osaamisesta. Ellei se sitten ollut yksinomaan Cory Murphyn ansiota, mutta siihen en kuitenkaan usko.

Jos ajatellaan viime kautta ja ennen kaikkea sitä, miten päin persettä homma lähti heti alusta asti rullaamaan ja miten onnettomista lähtökohdista joukkue lopulta nousi välieriin, se ei todellakaan tapahtunut valmennuksesta huolimatta, vaan valmennuksen ansiosta. Kovinkaan moni ei olisi ollut yllättynyt, jos HIFK olisi jatkanut taaperrustaan joulutauon jälkeen ja päätynyt johonkin sijoille 10-12. Mutta niin ei tapahtunut, vaan HIFK pelasi paitsi tuloksekasta, myös paljon parempaa kiekkoa kuin alkukaudesta. Jostain joukkue sai kaivettua tuloksiin asti niitä asioita, mitä oli koko pitkän kauden ajan harjoiteltu. Toki joitain asioita varmasti hienosäädettiinkin, mutta ei koko palettia laitettu uuteen uskoon pelikauden aikana. Tietysti joukkueeseen tuli kauden aikana myös uusia pelaajia, kuten nyt vaikka Vesalainen, jonka onnistumisten merkitys joukkueelle oli iso, mutta ei se hänenkään alku mikään satumainen ollut.

Pleijareissa olisi tarvittu avainpelaajia kokoonpanoon, jotta olisi voitu oikeasti tosissaan haastaa Tappara. Mutta ei se Villen tai muun valmennuksen syytä ollut, että joukkueessa sairastettiin ja monta pelaajaa pelasi varsin kolhittuna. Tapparaa vastaan olisi tarvittu parhailta pelaajilta enemmän onnistumisia, mutta niitä ei nyt saatu. Jonkinlainen merkitys oli varmasti myös otteluohjelmalla, missä ottelut 3, 4 ja 5 pelattiin vieraskentällä. Ei ole mikään selitys sille, että koko sarja hävittiin, mutta ehkäpä, jos olisi pelattu normaalisti ottelut 2 ja 4 kotona, olisi saatu kotiyleisöstä eri tavalla voimaa, jota todellakin olisi tarvittu?

Mä en oikein ymmärrä, miksi esim. mediassa valmennus on nostettu oikein erityisen suureksi kysymysmerkiksi. Kyllä mä sen ymmärrän, että jokaisen joukkueen kohdalta nostetaan joku asia esille, mutta sitä en ymmärrä, miksi jaksetaan muistuttaa HIFK:n viime kauden huonosta alusta? Miksi sen merkitys on suurempi kuin loppukauden hyvä loppu? Koska negatiivisuus myy enemmän? Jokaisen joukkueen kohdalla on aina kysymysmerkkejä. Jokaisen jääkiekkoa seuraavan pitäisi ymmärtää, että hyvin harvalla joukkueella kaikki menee aina niin kuin elokuvissa. Ja aika usein, kun joku asia menee huonosti, asioita käsitellään lopulta hyvin pintapuolisesti. Ja aina etsitään syyllisiä.

Mun mielestäni HIFK:n suurin uhka on se, että maalintekijät eivät tee maaleja. Jos maalintekijät eivät tee maaleja, se näkyy aika nopeasti maalintekijöiden itseluottamuksessa. Ja kun itseluottamusta ei ole, se näkyy kentällä. Siitä syntyy aika nopeasti kierre ja se saattaa tarttua varsin nopeasti muihin, jos kukaan muukaan ei tee maaleja. Se riittää jonkin aikaa, että "joku" tekee tarvittavat maalit ja voitetaan 2-1, mutta se ei kanna loputtomiin. Jos joukkueeseen maalintekijöiksi hankitut pelaajat tekevät maalin keskimäärin joka 7:nnessä pelissä, kyllä se heidän pelissään näkyy. Vaikka joukkueen etu on tärkein ja se edellä mennään, tietyillä pelaajilla on itselleen suuret odotukset ja heidän onnistumistensa varaan lasketaan.

Nähdyn perusteella en ole huolissani puolustuksesta, enkä kovin huolissani maalivahtipelistäkään. Tiettyjä epävarmuustekijöitä on, mutta niitä nyt on kaikilla muillakin. Treenipeleistä ei tietenkään voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jos mun nyt jostain pitäisi huolissani olla, olen huolissani maalinteosta ja lähinnä niiden tekemisen vaikeudesta. Mun kirjoissani on ihan ehdottoman tärkeää, että Vesalainen, Nättinen, Pakarinen, Koivistoinen, Ikonen ja Teissala saisivat maalihanat kaikki heti kauden alusta mahdollisimman nopeasti auki. Joukkueesta pitää löytyä joku, joka pistää Lehterän passeista sisään kovalla prosentilla sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. Toistaiseksi Pakarinen on tainnut onnistua tässä parhaiten, mutta Iiro tuo joukkueeseen niin paljon muutakin kuin maalintekovoimaa, että joitain muitakin soisi löytyvän.

Mutta eipä tässä, hyvillä fiiliksillä kauteen. Odotan perinteisesti vähän nihkeää alkua, koska ekat pelit eivät koskaan ole olleet meille helppoja. Ja myös siksi, että HIFK:lla on pelituntumaa vähemmän (eli ei ollenkaan) kuin Tapparalla ja Lukolla. Plus, että lauantaina Lukko tulee levänneenä meitä vastaan, kun pelaavat toisensa pelinsä jo huomenna. Kyllä mä silti odotan, että pistetili saadaan jo heti ekana viikonloppuna auki :D.
 

Joe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset joukkueet (jokerit on venäläinen)
Mä ihmettelen noita kommentteja siitä, että nimenomaan Villeen ei löydy luottoa ja hän olisi suurin yksittäinen kysymysmerkki. Mun silmissäni viime kausi oli nimenomaan osoitus Villen ja muun valmennuksen osaamisesta. Ellei se sitten ollut yksinomaan Cory Murphyn ansiota, mutta siihen en kuitenkaan usko.
Mun silmään ei. HIFK pelasi altavastaajakiekkoa altavastaajajoukkueena niinkuin kuuluikin. Nyt käsillä on joukkue jonka pitää olla isäntä joka pelissä, peliä ei voi lähestyä samalla tavalla kuin viime kaudella Lukkoa ja muita kärkijoukkueita vastaan pelkän puolustamisen kautta. Peltosen ihanne jääkiekkoon kuuluisi myös todella liikkuva joukkue joka HIFK ei ole. Itseäni mietityttää paljon millaista jääkiekkoa HIFK lähteekään pelaamaan. Mutta omissa papereissa Peltonen on täysi kysymysmerkki, joka valmentaa oman valmennusuransa jatkosta ensi kaudella. Kaudella 21-22 HIFK:lla on myös jokseenkin samankaltainen tilanne toki joukkue eikä sarja ollut yhtä korkea tasoinen loppukautta lukuunottamatta mitä nyt, mutta se kausihan oli täysi pannukakku. Se ei hirveästi tuonut luottoa eikä myöskään viime kausi vaikka hienosti toki HIFK kellisti Lukon kumoon kovalla puolustustaistelulla.
 

Keskikalja

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, CHICAGO BLACKHAWKS, Liverpool, Real Madrid
En nyt lainaa palstasisko @BOL kirjoitusta, oletan että sivaltaa vähän minuakin. Minun pointtini oli Villestä se että ei alkaisi jääräpäisesti peluuttaa tiettyjä kokoonpanoja jos näyttää ettei homma toimi vaan uskaltaisi rohkeasti muuttaa niitä, ja pelityyliä jos sakkaa.
Mutta hyvä kirjoitus palstasiskolta.
 

KanonKillar

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Tunnelmat ovat malttamattomat ja innostuneet. Joukkue on ehdottomasti tällä kertaa hyvin kasattu, vaikka se bonus-Leksa nyt antaakin odottaa itseään. Vaikka BOL kummeksuu Peltoseen kohdistuvia pohdiskeluja, sanon silti mielipiteenäni, että valmennus on kauden isoin kysymysmerkki. Eniten pelkään, että Peltonen aloittaa kauden peluuttamalla nöyrää duunarikiekkoa. Tällä rosterilla se olisi idioottimaista, kun vahvuudet ovat aivan toisaalla. Epäluonteva pelitapa olisi nopsa keino saada peli iloisesti sekaisin ja pelaajilla itseluottamus nolliin...
Mutta hei, minähän olen optimisti. Hyvä tästä tulee, painetaaan me bulilla myös katsomossa!
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En nyt lainaa palstasisko @BOL kirjoitusta, oletan että sivaltaa vähän minuakin. Minun pointtini oli Villestä se että ei alkaisi jääräpäisesti peluuttaa tiettyjä kokoonpanoja jos näyttää ettei homma toimi vaan uskaltaisi rohkeasti muuttaa niitä, ja pelityyliä jos sakkaa.
Mutta hyvä kirjoitus palstasiskolta.

Ei ollut tarkoitus sivaltaa yhtään ketään. Tai no, ehkä vähän inhokkiani Topi Nättistä.
 

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
Ei ollut tarkoitus sivaltaa yhtään ketään. Tai no, ehkä vähän inhokkiani Topi Nättistä.
Onko IFK joskus vetänyt tämän amisviiksen kylmäksi, kun antipatiat tuntuvat kumpuavan syvältä?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Theosaurus

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä tässä Komarovin loukkaantumisen jälkeen on itselläni fiilikset hieman laskeneet, mutta innolla odotan ja kaikki pelit katsotaan. Kun nyt tuossa toisella silmällä katselen Tapparan ja Pelsujen menoa/pelaajia, niin pistää vähän miettimään että onko meillä sittenkään saumoja mestaruuteen. Aika monella jengillä ihan yhtä hyvä ellei parempikin rosteri, valmennuksesta puhumattakaan.
Perjantainahan sitä sitten nähdään vähän jo osviittaa. IFK:n rosterilla olisi lupa odottaa että peli lähtee käyntiin day1. Jokaisesta ottelusta saadut pisteet on yhtä tärkeitä vaikka kaikki onkin nykyään jotain ihmeen ”prosessia”, kausi on alussa, kevään pelaajia, plaah…
Pahoin pelkään että sieltä puuttuu kauden avauksesta tuttuun tyyliin avainpelaajia tyyliin Lehterää, Pakarista ja Lindbohmia… Yritä siinä sitten!
Manasinko tarpeeksi?
 

Sipilpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä tässä Komarovin loukkaantumisen jälkeen on itselläni fiilikset hieman laskeneet, mutta innolla odotan ja kaikki pelit katsotaan. Kun nyt tuossa toisella silmällä katselen Tapparan ja Pelsujen menoa/pelaajia, niin pistää vähän miettimään että onko meillä sittenkään saumoja mestaruuteen. Aika monella jengillä ihan yhtä hyvä ellei parempikin rosteri, valmennuksesta puhumattakaan.
Perjantainahan sitä sitten nähdään vähän jo osviittaa. IFK:n rosterilla olisi lupa odottaa että peli lähtee käyntiin day1. Jokaisesta ottelusta saadut pisteet on yhtä tärkeitä vaikka kaikki onkin nykyään jotain ihmeen ”prosessia”, kausi on alussa, kevään pelaajia, plaah…
Pahoin pelkään että sieltä puuttuu kauden avauksesta tuttuun tyyliin avainpelaajia tyyliin Lehterää, Pakarista ja Lindbohmia… Yritä siinä sitten!
Manasinko tarpeeksi?
Manaan vastaan. Ei tulla saamaan edes hippaa perjantaina. Perässä juostaan ja tukka pöllyää tennislukemin.
 

Bafforosso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK parhaimmillaan
Kyllä tulee vaikeat pelit meille Tapparaa ja Pelicansia vastaan, nähdyn perusteella.
Molemmat pelaavat vauhtikiekkoa. Samaa nopeutta meiltä saa hakea.
Meillä on yksi selkeä pelinrakentaja (toivottavasti ei louukkaannu).
Viime kauden poffseissa vihdoin peliaikaa saaneet nuoret Kaskimäki ja Teissala ovat jääneet taustalle (toinen levossa) ja sama pätee lähes kaikkiin nuoriin, joilta voisi odottaa nopeutta.
Lehterän lisäksi Teissala on lähin pelinrakentaja, mutta vähällä peliajalla hän ei voi kehittyä. Sama koskee Kaskimäkeä ja Salinia sekä Kiviharjua.
Eikä missään Liigan huippujoukkueessa ole varaa peluuttaa yhtä puukäsikomppaniaa.
Tällä hetkellä meillä on peliin valittavia pelaajia 11. Ei riitä neljään ketjuun.
Vaikka edelleen olen positiivisen optimistinen siihen, että meillä peluutetaan jengiä järkevästi, alkaa pieni pelko nousta. Onko tämä sittenkään hyvin kasattu jengi?
Suunnitelluista on aika monta poissa (joskin joitain paikkoja on), ts. Lepistö, Uronen, Halttunen, Karhunen, Komarov, Lundell.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Mä ihmettelen noita kommentteja siitä, että nimenomaan Villeen ei löydy luottoa ja hän olisi suurin yksittäinen kysymysmerkki. Mun silmissäni viime kausi oli nimenomaan osoitus Villen ja muun valmennuksen osaamisesta. Ellei se sitten ollut yksinomaan Cory Murphyn ansiota, mutta siihen en kuitenkaan usko.
Viime kauden alkupuoliskon kaltaista sekoilua todistettiin hädintuskin edes Paul Baxterin aikakaudella. Joukkueessa oli toki puutteensa, mutta kyllä perustekeminenkin oli niin luokattomalla tasolla, että tästä valmennukselle kerrostalon kokoinen lampaanperse. Enkä nyt edes viitsi mainita ylivoimapelaamisen mielikuvituksettomuutta, koska se on purettu atomeiksi niin moneen kertaan. Sopii myös pohtia, että mikä on valmennuksen rooli siinä, ettei yhteen manselaiseen jäähalliin liittyvää henkistä lukkoa saatu avattua koko kauden aikana.

Hienoa, että noustiin pudotuspeleihin, mutta tuon lähes ennennäkemättömän rämpimisen seurauksena IFK joutui pelaamaan runkosarjan loppupuoliskon veitsi kurkulla samalla kun suurimmat kilpailijat tekivät pelikirjaansa hienosäätöä ja viilasivat kuntohuippua pudotuspelejä silmällä pitäen. En toki ota tätä nousua pois valmennukselta vaikka tietyt huippuyksilöt mm. Vesalaisen johdolla ottivat joukkueen reppuselkään kriittisillä hetkillä. Ja onneksemme Kärpät oli keväällä lähes yhtä sekaisin kuin IFK syksyllä, mitä ilman olisimme aloittaneet pudotuspelit säälikierrokselta.

Kyllä nyt on Villellä ihan aidosti näytönpaikka, sillä rosteri ei jätä varaa minkäänlaisille selityksille. Odotan pelistä 1 alkaen mm. sitä, ettei ylivoimalla kiekon tuominen alueelle perustu enää mielikuvituksettomiin ja kilometrien päästä luettaviin jätön jätön jättöihin, eikä hyökkäysalueen kuviot ylivoimalla siihen, että viivapakki siirtelee kiekkoa vieressä lapa pystyssä odottavalle Vesalaiselle.
 
Viimeksi muokattu:

Pate44

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, QPR, Leicester
Samaa mieltä Bafforosson kanssa.
Itsellä alkaa myös yleiset fiilikset laskea. Näen edessäni vaikean alkukauden jossa hävitään ensin Tampereella 0-3 ja heti seuraavana päivänä 1-4.

Sitten tuskaillaan kaikki yhdessä seuraavat 5 peliä ja kriisi on taas valmis. Eipä uskoisi että maalinteko on se mikä huolettaa tuon jengin kanssa.
 

Uncle Becker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Україна
No niin, tässä sitä taas ollaan, säälien ulkopuolella. Äärimmäisen tasainen Liiga antaa meille vielä toivoa. Säälien kotietuun matkaa piste ja kärkeenkin vain kolme pojoa.

Alkais jo. Kuka tällaisen otteluohjelman on ideoinut??!!
 

Incognito

Jäsen
Mä ihmettelen noita kommentteja siitä, että nimenomaan Villeen ei löydy luottoa ja hän olisi suurin yksittäinen kysymysmerkki. Mun silmissäni viime kausi oli nimenomaan osoitus Villen ja muun valmennuksen osaamisesta. Ellei se sitten ollut yksinomaan Cory Murphyn ansiota, mutta siihen en kuitenkaan usko.

Jos ajatellaan viime kautta ja ennen kaikkea sitä, miten päin persettä homma lähti heti alusta asti rullaamaan ja miten onnettomista lähtökohdista joukkue lopulta nousi välieriin, se ei todellakaan tapahtunut valmennuksesta huolimatta, vaan valmennuksen ansiosta. Kovinkaan moni ei olisi ollut yllättynyt, jos HIFK olisi jatkanut taaperrustaan joulutauon jälkeen ja päätynyt johonkin sijoille 10-12. Mutta niin ei tapahtunut, vaan HIFK pelasi paitsi tuloksekasta, myös paljon parempaa kiekkoa kuin alkukaudesta. Jostain joukkue sai kaivettua tuloksiin asti niitä asioita, mitä oli koko pitkän kauden ajan harjoiteltu. Toki joitain asioita varmasti hienosäädettiinkin, mutta ei koko palettia laitettu uuteen uskoon pelikauden aikana. Tietysti joukkueeseen tuli kauden aikana myös uusia pelaajia, kuten nyt vaikka Vesalainen, jonka onnistumisten merkitys joukkueelle oli iso, mutta ei se hänenkään alku mikään satumainen ollut.

Pleijareissa olisi tarvittu avainpelaajia kokoonpanoon, jotta olisi voitu oikeasti tosissaan haastaa Tappara. Mutta ei se Villen tai muun valmennuksen syytä ollut, että joukkueessa sairastettiin ja monta pelaajaa pelasi varsin kolhittuna. Tapparaa vastaan olisi tarvittu parhailta pelaajilta enemmän onnistumisia, mutta niitä ei nyt saatu. Jonkinlainen merkitys oli varmasti myös otteluohjelmalla, missä ottelut 3, 4 ja 5 pelattiin vieraskentällä. Ei ole mikään selitys sille, että koko sarja hävittiin, mutta ehkäpä, jos olisi pelattu normaalisti ottelut 2 ja 4 kotona, olisi saatu kotiyleisöstä eri tavalla voimaa, jota todellakin olisi tarvittu?

Mä en oikein ymmärrä, miksi esim. mediassa valmennus on nostettu oikein erityisen suureksi kysymysmerkiksi. Kyllä mä sen ymmärrän, että jokaisen joukkueen kohdalta nostetaan joku asia esille, mutta sitä en ymmärrä, miksi jaksetaan muistuttaa HIFK:n viime kauden huonosta alusta? Miksi sen merkitys on suurempi kuin loppukauden hyvä loppu? Koska negatiivisuus myy enemmän? Jokaisen joukkueen kohdalla on aina kysymysmerkkejä. Jokaisen jääkiekkoa seuraavan pitäisi ymmärtää, että hyvin harvalla joukkueella kaikki menee aina niin kuin elokuvissa. Ja aika usein, kun joku asia menee huonosti, asioita käsitellään lopulta hyvin pintapuolisesti. Ja aina etsitään syyllisiä.

Mun mielestäni HIFK:n suurin uhka on se, että maalintekijät eivät tee maaleja. Jos maalintekijät eivät tee maaleja, se näkyy aika nopeasti maalintekijöiden itseluottamuksessa. Ja kun itseluottamusta ei ole, se näkyy kentällä. Siitä syntyy aika nopeasti kierre ja se saattaa tarttua varsin nopeasti muihin, jos kukaan muukaan ei tee maaleja. Se riittää jonkin aikaa, että "joku" tekee tarvittavat maalit ja voitetaan 2-1, mutta se ei kanna loputtomiin. Jos joukkueeseen maalintekijöiksi hankitut pelaajat tekevät maalin keskimäärin joka 7:nnessä pelissä, kyllä se heidän pelissään näkyy. Vaikka joukkueen etu on tärkein ja se edellä mennään, tietyillä pelaajilla on itselleen suuret odotukset ja heidän onnistumistensa varaan lasketaan.

Nähdyn perusteella en ole huolissani puolustuksesta, enkä kovin huolissani maalivahtipelistäkään. Tiettyjä epävarmuustekijöitä on, mutta niitä nyt on kaikilla muillakin. Treenipeleistä ei tietenkään voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jos mun nyt jostain pitäisi huolissani olla, olen huolissani maalinteosta ja lähinnä niiden tekemisen vaikeudesta. Mun kirjoissani on ihan ehdottoman tärkeää, että Vesalainen, Nättinen, Pakarinen, Koivistoinen, Ikonen ja Teissala saisivat maalihanat kaikki heti kauden alusta mahdollisimman nopeasti auki. Joukkueesta pitää löytyä joku, joka pistää Lehterän passeista sisään kovalla prosentilla sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. Toistaiseksi Pakarinen on tainnut onnistua tässä parhaiten, mutta Iiro tuo joukkueeseen niin paljon muutakin kuin maalintekovoimaa, että joitain muitakin soisi löytyvän.

Mutta eipä tässä, hyvillä fiiliksillä kauteen. Odotan perinteisesti vähän nihkeää alkua, koska ekat pelit eivät koskaan ole olleet meille helppoja. Ja myös siksi, että HIFK:lla on pelituntumaa vähemmän (eli ei ollenkaan) kuin Tapparalla ja Lukolla. Plus, että lauantaina Lukko tulee levänneenä meitä vastaan, kun pelaavat toisensa pelinsä jo huomenna. Kyllä mä silti odotan, että pistetili saadaan jo heti ekana viikonloppuna auki :D.

Kuten itse kirjoitit, niin jokaisesta joukkueesta pitää nostaa esiin joku asia. HIFK:sta on hyvin vaikea nostaa esiin mitään muuta heikkoutta, koska joukkue on hyvin laadukkaasti rakennettu. Mikään jääkiekkojoukkuehan ei kuitenkaan ole täydellisesti rakennettu. Ei edes tämän kauden HIFK.

Täydellisessä HIFK:ssa 2023-24:

1. Roope Taposen parina olisi Juho Olkunuora. Maalivahtiosasto on mielestäni materiaalin puolesta merkittävin kysymysmerkki. Taposella alkaa perinteisesti vaikea toinen kausi ja jos koppi ei tartu tai tulee loukkaantuminen, niin voi tulla todella hankalaa.

2. Puuttuuko IFK:lta YV:n kiekollinen ykköspakki vai onko Luke Martin ratkaisu tähän? Voi olla, että on jonkin asteinen ongelma tai sitten ei.

3. Hyökkäysosasto on nimekäs, mutta jos siitä haluaa tikun nokkaan nostaa asioita, niin:

-Kuka rightin hyökkääjä naputtelee YV:llä vasemmalta kaarelta +10 maalia Lehterän passeista? Joni Ikonenko? Miksi sellaista ykköspyssyä ei hankittu.

-Miksi Patrik Carlsson ei pelaa meillä?

-Riittääkö hyökkäyksen pelintekotaito? (Tähän pitää tulla panosta osastolta Koivistoinen, Ikonen Kaskimäki, Teissala.

-Onko HIFK riittävän jalkanopea joukkue?

Palataan Peltoseen. Paikataan nuo kaikki puutteet, mutta jos Peltonen ei suorita, niin silläkään ei ole/olisi väliä. Mikäli sakkaa valmentajasta, niin mikään saatavilla oleva materiaali ei riitä. On ihan eri asia rakentaa viime kauden kaltainen tarina, viedä jengi ryminäpronssille tai vaikka finaaliin asti, kun valmentaa joukkue mestariksi. Petri Matikainen lienee hyvä esimerkki tästä viimeisestä. Viime kauden tarinahan on HIFK:n kohdalla hyvin tyypillinen vaikkakin poikkeuksellisen vuoristoratainen, eli vaisu alkukausi, hyvä runkosarjan lopun rutistus ja bensan/materiaalin loppuminen hyvän tsempin jälkeen pudotuspeleissä.

Toki ymmärrän tuon pointin, että Peltosen HIFK pelasi viime kaudella hyvän kevätkauden ja Peltonen oli varmasti tässä avainroolissa. Ei missään nimessä oteta sitä häneltä pois. Silti valmentaja Peltonen on itselleni ja myös aika monelle muulle jopa kiekkoa ammatikseen seuraavalle mysteeri. Itse pidän tällä hetkellä Liigan kovimpana valmentajana menestyksen perusteella Antti Pennasta, kentän tapahtumien perusteella Tommi Niemelää ja sen jälkeen tulee iso aukko. Toki Tapparan Grönborgin näytöt ovat myös kovat. Huomioidaan vielä se, että tässä ovat ne kolme lähtökohtaisesti päävastustajaa. Pelitavallisesti hyvän näköistä lätkää ja myös materiaaliin nähden hyvää menestystä ovat tuoneet Olli Salo sekä Tommi Miettinen. Sitten siellä on mestaruuden voittaneita Dufva sekä Rautakorpi. Peltonen lähinnä Olli Jokisen kanssa on tällä hetkellä sellainen keskikorin valmentaja. Eihän Niemeläkään toki ole mestaruutta voittanut, mutta on se vaan materiaaliin suhteutettuna tolkuttoman hyvää lätkää vrt. Peltosen HIFK tähän mennessä. Kari Jalonen on sanonut Peltosesta, että hänestä tulee ehdoton suomalainen seuraava huippuvalmentaja, mutta onko hän sitä nyt? En ole hänen pelissään nähnyt joukkueen ylisuorittamista enkä sellaisia asioita, joista HIFK saa pelitavallista etua. Hän lähinnä viime kaudella sai joukkueen sitoutumaan ja suorittamaan niin sanotusti tasollaan. Sehän on aika tuttukin tarina HIFK:n osalta ollut, että kun joutuu noin pitkän pätkän vetämään runkosarjan lopussa ihan limitillä edes pudotuspeleihin päästäkseen, niin lento ei riitä loppuun asti millään, koska niin pitkään on jo stressitilassa vedetty ja akkuja kulutettu. Se on kuitenkin se kokonaisuus joka lasketaan. Ei Peltosen viime kauden aloitusta voi pyyhkiä pois. Itselläni on sellainen pieni uhkakuva tässä, että runkosarjan alku ei tule olemaan nytkään mitään suurta tykitystä.
 
Viimeksi muokattu:

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Saitte ehkä vähän väärän kuvan mun viestistäni, koska en mä itsekään oikein tiedä, onko Ville erinomainen valmentaja vai vasta potentiaalisesti erinomainen valmentaja. Kaikki kuitenkin pitävät Tommi Niemelää erinomaisena valmentajana, mitä hän minunkin mielestäni on, mutta ei hänelläkään sitä mestaruutta ole. Itse en kykene ajattelemaan ihan niin mustavalkoisesti, että on joku yksittäinen asia, kuten vaikka finaalipaikka, joka sen erinomaisuuden määrittää. Jos Liiga-mestaruus on erinomaisen valmentajuuden mittari, tämän hetken Liigassa ei montaa sellaista valmentajaa ole (Pennanen, Marjamäki, Rautakorpi ja Dufva) ja niistäkin kahta pidetään jo vähän reliikkeinä, yhtä vähän väsyneenä ja vain yhtä A-luokan koutsina.

Mä lähestyn asioita todella paljon psykologisesta näkövinkkelistä. Onnistumiset ovat kaiken a ja o menestymisessä. Yksilöiden onnistumiset vaikuttavat koko joukkueen suorittamiseen ja sitä kautta tulokseen.
Valmennus ei todellakaan ole merkityksetön tekijä, mutta pitäisin erikoisena, jos pelaajien onnistuminen olisi aina valmennuksesta tai sen osaamisesta kiinni. Itse uskon, että kokemattomia Liiga-pelaajia lukuunottamatta jokainen kyllä tietää, miten kuuluu pelata, eikä siihen itse pelaamiseen varsinaisesti valmennusta tarvita. Valmennusta tarvitaan ennen kaikkea siihen kaikkeen muuhun: laadukkaaseen harjoitteluun, vaatimustason ylläpitämiseen, heikkouksien huomiomiseen ja kehittämiseen sekä henkisen vireystilan ylläpitämiseen. Pelipäivä on juhlapäivä ja silloin on pelaajien aika näyttää, mitä he ovat harjoituksissa oppineet. Heidän tehtävänsä on toistaa niitä asioita kentällä, mitä on laadukkaasti harjoiteltu treeneissä. Ja iso osa pelaamisestakin on sitä, että pelaaja on henkisesti hereillä ja kaikki jaksavat ja malttavat tehdä niitä asioita, mitä on yhdessä sovittu.

HIFK:ssa on aina paineita ja jos peli ei toimi, hommat lähtee nopeasti väärään suuntaan ja paineet näkyvät. Se nähtiin viime kaudella ja sieltä noustiin. Ja kun asiaa lähestyy tästä näkökulmasta, Ville osoitti viime kaudella, että ei hän nyt ainakaan mikään este joukkueen menestymiselle ole. Ja jos mietitään, keitä pelaajia tämän kauden jengiin ihan puhtaasti nimilistan puolesta on hankittu, Villeen selvästi luotetaan myös näiden nimekkäiden pelaajien toimesta. Aivan varmasti ko. pelaajat ovat selvittäneet Villestä kaiken mahdollisen niiltä pelaajilta, jotka ovat Ville alaisuudessa jo pelanneet. Ja silti he ovat valinneet HIFK:n. Jokainen HIFK:hon hankittu nimimies olisi saanut hyvin todennäköisesti ihan saman liksan jostain muustakin seurasta Liigassa, joten tuskin he puhtaasti rahankaan takia meillä pelaavat. Jos Ville olisi vähänkään epäilyttänyt, tuskin olisivat tulleet.

Mestarivalmentajaksi tullaan vain voittamalla mestaruus ja siksi se ei ole mun mielestäni paras keino arvioida, onko joku erinomainen tai huono valmentaja. Jos ihan sama joukkue pelaa välillä todella hyvin, välillä todella huonosti, mutta keskiarvollisesti vähintäänkin tyydyttävällä tasolla, kyllä mun sormeni osoittaa kummankin ääripään osalta enemmänkin pelaajiin kuin valmennukseen. Valmennus lienee illasta toiseen aika samalla tasolla eikä heidän "päivän kuntonsa" heittele, kuten pelaajien kohdalla toisinaan on.

Itseäni kiinnostaa tämän kauden osalta erityisesti seurata sitä, miten valmennus pitää koko jengin samalla sivulla koko runkosarjan ajan. Joukkueessa on niin paljon kokeneita pelaajia, jotka eivät varsinaisesti enää kehity ja jotka eivät ehkä jaksa ihan jokaiseen matsiin syttyä aivan täysillä, mutta silti heistä pitää saada se korkealuokkainen rutiinitaso revittyä illasta toiseen irti. Ja sitten on niitä vähän tai vähän enemmän nuorempia pelaajia, joista osaa tähtää vielä ehkä ulkomaille ja osalla kehitystä tulee tapahtumaan vielä paljon ja parhaat vuodet ovat vasta kaukana edessä. Heitä pitää valmentaa eri tavalla ja opettaa eri asioita. Aika monenlaista roolia saa valmennus pystyä vetämään, että kaikki toimivat saumattomasti yhteen ja tekevät tulosta. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että pelaajat pitäisi pystyä pitämään myös tyytyväisinä. Erittäin mielenkiintoista seurattavaa.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Rekrytäänkö myös Kyösti Majava takaisin maalin suulle - porukka kun spennaa kakkosveskasta?

Spennaako porukka vielä? Minusta Hovinen on huomattavasti varmempi kakkonen kuin Karhunen, kunhan se loppukauden sopimus aktualisoituu, ja se nuori Eliás pystynee myös kevääseen mennessä hätätilassa kannattelemaan joukkuetta pudotuspeleissäkin, jos kaikki edeltä loukkaantuisivat (ja todennäköisyydet sille ovat niin alhaiset, ettei tuon parempaa Plan D:tä voi ollakaan). En näe syytä spennata, jos nämä kaikki ovat vahvuudessa keväällä (Taponen, Hovinen, Karhunen ja Elias).

Mä ihmettelen noita kommentteja siitä, että nimenomaan Villeen ei löydy luottoa ja hän olisi suurin yksittäinen kysymysmerkki. Mun silmissäni viime kausi oli nimenomaan osoitus Villen ja muun valmennuksen osaamisesta. Ellei se sitten ollut yksinomaan Cory Murphyn ansiota, mutta siihen en kuitenkaan usko.
...
Jos ajatellaan viime kautta ja ennen kaikkea sitä, miten päin persettä homma lähti heti alusta asti rullaamaan ja miten onnettomista lähtökohdista joukkue lopulta nousi välieriin, se ei todellakaan tapahtunut valmennuksesta huolimatta, vaan...
sitä en ymmärrä, miksi jaksetaan muistuttaa HIFK:n viime kauden huonosta alusta? Miksi sen merkitys on suurempi kuin loppukauden hyvä loppu?

Mutta olihan se alkukausi myös osoitus valmennuksen osaamisesta. Ihan yhtä lailla en ymmärrä miksi jaksetaan muistuttaa hienosta noususta, miksi sen merkitys on suurempi kuin alkukauden fiasko? Cory Murphyn "ansiota" osittain oli huonosti toimiva ylivoima, toivon mukaan Marko Ojanen (ja Georg Lehterä) tuo siihen parannusta.

Joukkue oppi selättämään peikot ja nousemaan ojan pohjalta, mutta oliko se kuitenkin enemmän tahdonvoimalla ja simplifioimalla pelitapaa eikä siksi että pelikirjaan löytyi uusia nerokkaita sivuja?

Minusta Peltosella on vielä opittavaa ja todistettavaa. Luottoa löytyy siihen että hän pystyy kehittymään ja hänellä on mieletön draivi niin tehdä, mutta en allekirjoita sitä, että hän olisi jo kehittynyt ja todistanut sen.

Toivotaan, että Ojanen on juuri se upgrade mitä valmennus tarvitsi.
 

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Kyllä nyt toimistolla pitää olla hereillä. Tällä hetkellä ollaan sijalla 11. Siis jumalauta yksitoista. Ei olla edes menossa sääleihin. Tobias yllätä meidät ja hommataan yksi pelaaja lisää
 
4

444

Lippu avausmatsiin perjantaille hommattu. Oikein hyvällä fiiliksellä. Koskaan en ole Tampereella nähnyt IFK:n voittavan, vaikka pitkälle toistakymmentä mahdollisuutta olen antanut. Josko sitten huomenna jo..?
 

WPK

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK , Chicago Blackhawks, Leeds United
Valmennuksen tärkeästä roolista yksi esimerkki on Suomen maajoukkue ja se, miten iso ero sen suorittamisessa oli JJalosen ja Marjamäen kausilla. Samat pelaajat, eri valmennus, aivan eri lopputulokset.
 

Incognito

Jäsen
Saitte ehkä vähän väärän kuvan mun viestistäni, koska en mä itsekään oikein tiedä, onko Ville erinomainen valmentaja vai vasta potentiaalisesti erinomainen valmentaja. Kaikki kuitenkin pitävät Tommi Niemelää erinomaisena valmentajana, mitä hän minunkin mielestäni on, mutta ei hänelläkään sitä mestaruutta ole. Itse en kykene ajattelemaan ihan niin mustavalkoisesti, että on joku yksittäinen asia, kuten vaikka finaalipaikka, joka sen erinomaisuuden määrittää. Jos Liiga-mestaruus on erinomaisen valmentajuuden mittari, tämän hetken Liigassa ei montaa sellaista valmentajaa ole (Pennanen, Marjamäki, Rautakorpi ja Dufva) ja niistäkin kahta pidetään jo vähän reliikkeinä, yhtä vähän väsyneenä ja vain yhtä A-luokan koutsina.

Mä lähestyn asioita todella paljon psykologisesta näkövinkkelistä. Onnistumiset ovat kaiken a ja o menestymisessä. Yksilöiden onnistumiset vaikuttavat koko joukkueen suorittamiseen ja sitä kautta tulokseen.
Valmennus ei todellakaan ole merkityksetön tekijä, mutta pitäisin erikoisena, jos pelaajien onnistuminen olisi aina valmennuksesta tai sen osaamisesta kiinni. Itse uskon, että kokemattomia Liiga-pelaajia lukuunottamatta jokainen kyllä tietää, miten kuuluu pelata, eikä siihen itse pelaamiseen varsinaisesti valmennusta tarvita. Valmennusta tarvitaan ennen kaikkea siihen kaikkeen muuhun: laadukkaaseen harjoitteluun, vaatimustason ylläpitämiseen, heikkouksien huomiomiseen ja kehittämiseen sekä henkisen vireystilan ylläpitämiseen. Pelipäivä on juhlapäivä ja silloin on pelaajien aika näyttää, mitä he ovat harjoituksissa oppineet. Heidän tehtävänsä on toistaa niitä asioita kentällä, mitä on laadukkaasti harjoiteltu treeneissä. Ja iso osa pelaamisestakin on sitä, että pelaaja on henkisesti hereillä ja kaikki jaksavat ja malttavat tehdä niitä asioita, mitä on yhdessä sovittu.

HIFK:ssa on aina paineita ja jos peli ei toimi, hommat lähtee nopeasti väärään suuntaan ja paineet näkyvät. Se nähtiin viime kaudella ja sieltä noustiin. Ja kun asiaa lähestyy tästä näkökulmasta, Ville osoitti viime kaudella, että ei hän nyt ainakaan mikään este joukkueen menestymiselle ole. Ja jos mietitään, keitä pelaajia tämän kauden jengiin ihan puhtaasti nimilistan puolesta on hankittu, Villeen selvästi luotetaan myös näiden nimekkäiden pelaajien toimesta. Aivan varmasti ko. pelaajat ovat selvittäneet Villestä kaiken mahdollisen niiltä pelaajilta, jotka ovat Ville alaisuudessa jo pelanneet. Ja silti he ovat valinneet HIFK:n. Jokainen HIFK:hon hankittu nimimies olisi saanut hyvin todennäköisesti ihan saman liksan jostain muustakin seurasta Liigassa, joten tuskin he puhtaasti rahankaan takia meillä pelaavat. Jos Ville olisi vähänkään epäilyttänyt, tuskin olisivat tulleet.

Mestarivalmentajaksi tullaan vain voittamalla mestaruus ja siksi se ei ole mun mielestäni paras keino arvioida, onko joku erinomainen tai huono valmentaja. Jos ihan sama joukkue pelaa välillä todella hyvin, välillä todella huonosti, mutta keskiarvollisesti vähintäänkin tyydyttävällä tasolla, kyllä mun sormeni osoittaa kummankin ääripään osalta enemmänkin pelaajiin kuin valmennukseen. Valmennus lienee illasta toiseen aika samalla tasolla eikä heidän "päivän kuntonsa" heittele, kuten pelaajien kohdalla toisinaan on.

Tässä on selkeästi kahta eri koulukuntaa. Minä olen vahvasti sitä mieltä, että ilman tiettyjä valmentajan ominaisuuksia joukkue ei voita mestaruutta, vaikka materiaali olisi miten kova. Kuten itse sanoit, niin noita mestaruuden voittaneita valmentajia ei kauhan monta ole ja niistäkin Dufva ja Rautakorpi ovat reliikkejä. Toki pitää tiedostaa myös se, että koska parasta päiväys meni. Silti väitän kyllä, että Rautakorpi Tapparassa kovaa tulosta edelleen tekisi. Sinne se arvomaailma ja systeemi on helppo myydä. Tämän kauden liigavalmentajia kun katsoo, niin niitä jotka tulevat liigamestaruuden joskus voittamaan, ei tule myöskään olemaan montaa. Myöskin kun katsoo taaksepäin, niin niitä liigamestaruuden voittaneita coacheja ei 20-vuoden otannalla ole montaa. Samat valmentajat niitä kannuja pääsääntöisesti nostavat.

On olemassa tämä yksi valmentajaprofiili, jolle kasvot voisi antaa Doug Shedden. Pelaajat tykkäävät, saa joukkueen sitoutumaan, pääsääntöisesti materiaaliin nähden hyvää tulosta, mutta koskaan ei loppuun asti. Jossain vaiheessa tulee vastaan taktisesti pätevämpi valmentaja ja pelikirjasta loppuu sivut kesken ja tämä tapahtuu viimeistään finaalissa. Monesti tämä "dougsheddenin" jengi on vielä ollut runkosarjassa huomattavasti alempana ja sitä kautta pelannut lähes tuplat enemmän pelejä, kuin se joka mestaruuden tulee voittamaan ja tämä on myös osa sitä voittamista. Aina kun HIFK on mestaruuden voittanut, niin kyllä runkosarjakin on ollu aika solidi, vaikka harvoin se HIFK:lla mitään juhlaa on. Siksi en tämän kauden runkosarjasta haluaisi mitään "stressitestiä."

Mitkä ovat Liigan suurimmat yllätysmestaruudet 20-viime kauden aikana? Karri Kiven Ässät, HPK Jukka Jalosen ja Antti Pennasen kanssa sekä, Suikkasen TPS. Kivellä, Jalosella ja Pennasella on aika kovat näytöt myös U20 joukkueesta. Tuo Suikkasen mestaruus on mielestäni vähän sellainen outolintu, jossa nyt vain kävi niin, että kaikki isot sukelsivat syystä tai toisesta ja sitä ei tapahdu kauhean usein.

Peltonen on HIFK:n aikana ollessaan muokannut runkosarjan aikana pelisysteemiään moneenkin kertaan. rehellisesti sanottuna en tiedä onko se hyvä vai huono asia, mutta sen takia en tiedä vielä oikein mikä se Peltosen pelisysteemi on. Teoriassahan se on hyvä, että valmentaja pystyy tunnistamaan tilanteen eikä hakkaa päätään seinään, mutta sitten toisaalta saadaanko siihen pelisysteemiin sitten kauden aikana riittävästi toisteisuutta. Viime kaudella HIFK esim. taisteli peruspelinsä kanssa niin valtavasti, että YV:n kanssa oli vaikeuksia koko kauden.

Yksi asia johon kannattaa ensi kaudella kiinnittää huomiota on sentteripeli. HIFK:lla on joukkueessa kaksi mestaruuden viime aikoina voittanutta keskushyökkääjää eli Koivistoinen ja Lehterä. Lisäksi meillä on ollut täällä vielä kolmas mestarijengin sentteri eli Paajanen. Etenkään Koivistoisesta ja Paajasesta ei saatu läheskään maksimeita irti viime kaudella. Kaikki kolme vielä tyyliin pudotuspelien mvp:tä omissa mestarijengeissään? Nyt jos Lehterä jää kauheasti 5vs5 pelissä siitä viime kauden tasosta, niin se alkaa olemaan aika huolestuttava merkki ja tämä rupeaa sitten oireilemaan myös ylivoimaan. HIFK:n täytyy pystyä ottamaan paljon enemmän irti tuosta sentteriosastosta, kuin mitä se on viime kausina ottanut.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta olihan se alkukausi myös osoitus valmennuksen osaamisesta. Ihan yhtä lailla en ymmärrä miksi jaksetaan muistuttaa hienosta noususta, miksi sen merkitys on suurempi kuin alkukauden fiasko? Cory Murphyn "ansiota" osittain oli huonosti toimiva ylivoima, toivon mukaan Marko Ojanen (ja Georg Lehterä) tuo siihen parannusta.

Joukkue oppi selättämään peikot ja nousemaan ojan pohjalta, mutta oliko se kuitenkin enemmän tahdonvoimalla ja simplifioimalla pelitapaa eikä siksi että pelikirjaan löytyi uusia nerokkaita sivuja?

Minusta Peltosella on vielä opittavaa ja todistettavaa. Luottoa löytyy siihen että hän pystyy kehittymään ja hänellä on mieletön draivi niin tehdä, mutta en allekirjoita sitä, että hän olisi jo kehittynyt ja todistanut sen.

Toivotaan, että Ojanen on juuri se upgrade mitä valmennus tarvitsi.

Meinaat, että valmennus kävi alkukauden jälkeen pari kurssia Vierumäellä ja sen jälkeen olivatkin oppineita? Kunnes eivät enää olleetkaan, kun jo pelkästään paperilla ylivertainen Tappara juhli yllätysmestaruutta?

Itsekin ihmettelin ylivoimaa ja ennen kaikkea sen mielikuvituksettomuutta pitkin kautta, mutta en mä sitä surkeutta pelkästään yv:stä vastanneen Murphyn (ja muun valmennuksen) piikkiin kykene laittamaan. Uskallan laittaa vaikka pääni pantiksi, että yksikään valmentaja ei sellaista sekoiluja ole ohjeistanut, mitä pääsimme pahimmillaan todistamaan.

Mulle on sinänsä ihan sama, mitkä ne tekijät olivat, joilla joukkue peikkonsa murhasi ja sai pelin uomiinsa. Haastattelujen perusteella joukkueessa keskityttiin ihan samoihin asioihin kuin aiemminkin, mutta hienosäädettiin pienempiä asioita. Varmasti siellä on sovellettu monenlaisia asioita tilanteen mukaan, mikä on ihan normaalia, mutta koko palettia ei ole laitettu uusiksi. Kovin vaikea on kommentoida tämän enempää, kun en ole ollut paikalla. Yksinkertaistaminen on hyvä asia silloin, kun monimutkaiset asiat eivät toimi ja ihan perusasioiden suorittamisessa on pahoja puutteita. Ja näin mun mielestäni viime kaudella oli asiain laita aika pitkäänkin. Tämä taas on mielestäni osoitus enemmänkin siitä, että hommat sakkasi ennen kaikkea korvien välistä kuin olisivat olleet yksinomaan pelitavallisia. Monisyisiä hommia siis.

Se on ihan totta, että Peltosella ja koko tiimillä on paljon todistettavaa ja opittavaa. Ei kai kukaan muuta ole väittänytkään? Mielestäni Ville (ja muu valmennus) on kuitenkin viime kauden perusteella pystynyt osoittamaan, että hän kykenee luomaan nimenomaan HIFK:ssa ilmapiirin, missä epäonnistumisten jälkeen pelaajat pystyvät verrattain nopeasti pelikauden aikana pääsemään tilanteeseen, missä epäonnistumisten pelko tai uhka sekä alisuorittaminen eivät pidättele liikaa. Toki negatiivisten asioiden katkaisemisessa tarvitaan aina ripaus onneakin ja usein se eka maali pitkään aikaan voi olla vaikka joku räkäpersemaali. Mutta itseluottamuksen syntymisessä ja ylläpitämisessä onnistumisilla on iso merkitys. Viime kauden nousu on mielestäni HIFK:n kannalta erinomainen asia ja toivottavasti toimii monella tavalla esimerkkinä. Epäonnistumisista ei seuraa maailmanloppua ja vaikka epäonnistuisikin, niistä voi nousta myös HIFK:ssa.

Uhkana pidän sen sijaan sitä, että pelaajat itse tuudittautuvat alitajuisesti ajatukseen, että koska sillasta nouseminen onnistui viime kaudella, se tulee aina automaattisesti onnistumaan jatkossakin. Pitää löytää oikea balanssi, jossa vanhat hyvät ja huonot kokemukset otetaan omaan kikkaboksiin mukaan, mutta ymmärretään, että samoja asioita ei välttämättä pysty toistamaan sellaisenaan enää uudelleen. Tämä on kuitenkin enemmän pelaajista itsestään kiinni. Ja uhan lisäksi tässä on tietenkin olemassa myös mahdollisuus. Mahdollisuus siihen, että mitään monen pelin alisuorittamisvaihetta ei enää kollektiivisesti tulekaan, koska jo etukäteen tiedetään, ettei sellaista tarvitse pelätä.

Uskon, että Ojanen on merkittävä lisäys valmennustiimiin. Silti näen menestyksen kannalta olennaisimpana sen, että pelaajat onnistuvat kentällä. Olen itse aika kypsä siihen, että HIFK:n pelaajat jättävät "varmat maalit" kovalla prosentilla tekemättä ja vastustaja käyttää omat paikkansa paremmin. Tai tältä se ainakin punalasein katsottuna tuntuu. Valmennuksella on todistettavaa, mutta niin on pelaajillakin. Mitä nimekkäämpi pelaaja, sitä enemmän todistettavaa. Mutta sama se on muuallakin.
 

sixpack

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kesä mennyt vauhdilla mutta onhan sitä kait vielä jäljellä. Monena vuonna tullut pettymyksiä ja ei sitä koskaan opi. Alusta lähtien hyvää suorittamista. Kahden joukossa runkosarjassa ja finaaleihin.
Sitten mää heräsin. Paniikki päällä lokakuun lopussa. Määkin huudan kurkku suorana Peltoselle kenkää ja kiroan kaikki narrit. Vaivoin kuuden joukkoon ja välierissä tipahtaminen. Tai sitten kausi menee niin että…..
Samaa mieltä edelleen eli toiveita on mutta pelot kurkistelee edelleen. Helsingforcelta hyvä kirjoitus eli Peltosella näytön paikka. Nythän varmaan voidaan vedotaan loukkaantumisiin jos ei pärjätä. Rosteria ja Tobbea ei voi syyttää jossei menestystä. Kaikille kiitosta jos menestytään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös