Millä mielin kauteen 2010-2011?

  • 42 943
  • 115
Itse lähden kauteen kaksijakoisin fiiliksin, toisaalta joukkueessa on paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia löytyy. European trophy -peleistä voi vetää muutamia johtopäätöksiä joukkueen tämän hetken tasosta, mutta toivottavasti kaikki saavat runkosarjan alettua esiin vielä yhden lisävaihteen. European trophyn peleissä HIFK päästi luvattoman paljon maaleja, 27 päästettyä 10 ottelussa tekee keskiarvoksi 2,7/ottelu. Viimeiset viisi ottelua tekevät niinkin huikean tuloksen, kuin 3,4/ottelu. Jos lasketaan tuon 2,7 mukaan, niin tasaisella tahdilla tuo tekisi runkosarjassa (58 ottelun) 157 päästettyä maalia, joka on ehdottomasti liikaa, mikäli halutaan taistella runkosarjan voitosta. Laitetaan vertailukohtana viime kausi, jolloin kolmen realistisesti runkosarjan voitosta taistelleen joukkueen (JYP, KalPa, Lukko) päästettyjen maalien määrät olivat 132, 135, 136. Oikeastaan, kun katsotaan tarkemmin 2000-lukua, niin sijat, joihin HIFK:n pitäisi pyrkiä, eli runkosarjan ykkösen ja kakkosen päästetyt maalimäärät kausittain:

00-01: 128 / 115
01-02: 109 / 138
02-03: 125 / 108
03-04: 112 / 129
04-05: 122 / 96
05-06: 105 / 136
06-07: 125 / 144
07-08: 129 / 114
08-09: 112 / 135
09-10: 132 / 135

Tuosta huomaa, että runkosarja voitettiin viime kaudella ensimmäistä kertaa 2000-luvulla yli 130 päästetyllä maalilla ja HIFK:lla tulisi tällä tahdilla lähemmäs 160, ei ole yksinkertaisesti mahdollista voittaa runkosarjaa noin heikolla maalivahti- & puolustuspelillä. Oikeastaan vielä päästettyjen keskiarvoa enemmän pelottaa fakta, että HIFK pelasi 10 ottelua ja noista viidessä (5) HIFK päästi 3 maalia tai enemmän ja vastaavasti ainoastaan kahdessa noista kymmenestä HIFK päästi alle 2 maalia. Nykyjääkiekossa on todella hankala ottaa kolmea pistettä, mikäli omiin menee 3 tai enemmän ja kaksikin päästämällä on ajoittain todella hankala ottaa kolmea pistettä. Puolustus, nimenomaan viisikkopuolustus on saatava kuntoon ennen kauden alkua.

Siinä joukkueesta, otetaan käsittelyyn muutamia yksilöitä:

Hyökkäyksestä haluan nähdä Teemu Ramstedtin ottavan paikkansa (ja haluan, että KJ antaa hänelle mahdollisuuden ottaa tuon paikan) kakkossentterinä, nyt on se hetki, kun Ramulle on annettava tilaisuus näyttää, jos ei haluta menettää häntä muualle. Nyt on ihan turha ruveta puhumaan mitään "ei osaa puolustaa, peluutetaan nelosessa opettelemassa", nimittäin nelosessa alle 10 minuutin peliajalla Ramu ei edes opi puolustamaan. Siksi toisekseen, kuinka ikinä Ramun varaan uskalletaan laskea, jos ei anneta sitä mahdollisuutta. Ensi kaudelle Granlund poistunee joukkueesta ja silloin on oltava selvää, onko Ramusta kakkossentteriksi. Vai tehdäänkö niinkuin Penan aikoihin ja jätetään näille lupaavia esityksiä antaneille pelaajille paikka nelosessa ja katsotaan, kun he lähtevät breikkaamaan SaiPaan tai vastaavaan? HIFK:lla on erittäin laaja hyökkäys, kasaan saadaan kolme hyökkäävään peliin kykenevää ketjua, joissa tutkapareina toimii Granlund - Haataja, Ahtola - Ramstedt, Wirtanen - Kuhta ja laitoihin heille on heittää vielä Haataja, Vainiola, Nyholm, Wärn yms. Listasta puuttuu sitten yksi nimi: Lennart Petrell, jolle en yksinkertaisesti näe paikkaa hyökkäävissä ketjuissa, Lennun peli on liian paikallaan pyörivää ja Lennun tehosuhde peliaikaan nähden on jäätävän huono, yksi tehopiste kymmenessä harjoitusottelussa, vaikka varsinkin alkupeleistä pelasi ykkösessä Haden ja Tykin kanssa heidän saadessa onnistumisia. Toinen vanhemman koulukunnan pelaaja, jolle en näe enää paikkaa kokoonpanossa on Turo Järvinen. Jos minä saisin päättää, Töykkälän puolustusvoittoinen ketju koostuisi pelaajista Lennu - Tykki - Liivik. Liivik nimittäin osoitti jo viime kaudella olevansa kykenevä puolustamaan, mutta mielestäni Liivikillä on enemmän käsiä hyökkäyspäässä, kuin Turrella ja Liivikillä on vielä mahdollisuus kehittyä, Turren linkkuveitsiluistelu on jo mielestäni nähty.

Puolustuksessa sitten onkin tasonnostoa vaadittavissa kokonaisuutena, mutta myös yksilöiden pitää pystyä osoittamaan olevansa valmiita nostamaan tasoaan. Kanki - Järventie toimi viime kauden alulla loistavasti, mutta hiipui todella paljon pudotuspelejä kohti mentäessä, heidän odotan löytävän saman tasonsa, kuin viime kaudella ARGin takana luutiessa. Söderholmin on nostettava tasoa, viime kaudella onneksi loppua kohti mentäessä, Clarkesta erotessa Söde olikin jo lähempänä liigapuolustajaa, kuin turistia. Del Grossosta ei uskalla sanoa, mitä hänen varaansa voidaan laskea, erittäin potentiaalinen ja onnistuessaan huippuluokan hankinta, ET:n peleissä näytti omaavansa pelirohkeutta.

Tällä hetkellä tuntuu, että kotiedustakin joudutaan taistelemaan, toivottavasti taskussa on vielä ainakin yksi hankinta tarpeen mukaan, vaikka verorajalla ja HIFK onnistuu nousujohteisesti taistelemaan runkosarjan kärkipaikoista.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä mun mielestä vähintä mitä viime kevään sekoilun jälkeen olisi voinut tehdä, olisi se, että kerrottaisiin oma analyysi siitä, mikä meni vikaan. Ja tunnustettaisiin mahdolliset virheet.

Tämä olisi käytäntö missä tahansa yrityksessä minkä tahansa muun alan yhteydessä. Vaan ei lätkässä ja varsinkaan HIFK:ssa. Sitäpaitsi, jos ne olisivat tunnustaneet vaikkapa Kojon neppailuperuuttelun yhdeksi pääsyyksi minkä vuoksi lähdettiin rannalle, olisi todella vaikeaa selitellä tänä syksynä/jouluna miksi ei olla opittu mitään.

Menneisiins ei kannata jäädä rypemään, mutta virheistä on hyvä ottaa opiksi.

Amen Bro. Pitäisikö tämä mennä tatuoimaan vaikka jonkun helvetin hyvännäköisen isotissisen mimmin rintoihin ja sitten laittaa hänet dallaa ympäriinsä Nordiksen pihaa? Jos vaikka oppisivat jotain...
 

Samart

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen monta kertaa teroittanut sitä, että valmentajien pitää olla tiettyyn pisteeseen asti jääräpäitä oman visionsa toteuttamisessa ja oman tekemisen perinpohjainen arviointi tulee monilla eteen vasta totaalisen floppauksen (ja potkujen) jälkeen. Jotenkin tuntuu siltä, että Jalonen & co on edelleen sitä mieltä, että oma tekeminen on lähtökohdiltaan oikealla tiellä ja vaatii vain "pientä jalostamista". Toki asian laita voi näin ollakin ja joudun nostamaan käden pystyyn virheen merkiksi, mutta kyllä HIFKn valmennus on ensi kautta silmällä pitäen melkoinen kysymysmerkki ja kun se nyt perinteitä kunnioittaen on saanut seurakseen orastavan maalivahtiongelman, niin suuria odotuksia kaudesta ei ole. Isoin mielenkiinto suuntautuu siihen, miten VP lunastaa johtajan ominaisuudet joukkueessa, ottaako Granlund suvereenisti liigan parhaan pelaajan viitan itselleen ja kuka palkataan kauden 2011-12 koutsiksi.

Hyvä pointti Dennis, historia on osoittanut, että kannun voittoa on edeltänyt pitkä prosessi, jossa faneilla on usko välillä alkanut horjua. Tässä viittaaan juuri tohon jääräpäisyyteen. Esim. Tapparan mestaruus oli kohtuu pitkän tien päässä, tosin finaaleissa kävivät ainakin kerran ennen mestaruutta. Mietitään HPK:n viime kautta, kuka olisi joulun aikoihin uskonut, että jengi pelaa finaaleissa, puhumattakaan tepsukoista. Näin toivon käyvän IFK:kin, mutta KAHTENA vuotena peräkkäin joukkue on lamaantunut kauden tärkeimmissä peleissä. Tässä ei kehitystä ole tapahtunut, tämä on HUOLESTUTTAVAA. Väitän, että Summasen komennossa vastaavaa ei olisi tapahtunut, sen verran voimakkaasti Rami reagoi pelätessään Suomi-Ruotsi-matsin, eli 5-1 johdosta 5-6 tappioon jossain ennytmuistamissä olympia- tai WC-matsissa. Tämä pätee KJ:n kohdalla, puheet ei ratkaise vaan teot. Miten KJ reagoi HPK-sarjassa, kun ottelusarja oli karkaamassa.EI MITENKÄÄN!
Muttamutta, olen kausarin hankkinut siinä uskossa, että KJ seisoo penkin takana, näillä mennään, eli periaatteessa mulla ei ole oikeutta maalata piruja seinille. Toivottavasti äijällä on joku suunnitelma, ettei moinen tapahdu enää kolmatta kertaa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Väitän, että Summasen komennossa vastaavaa ei olisi tapahtunut, sen verran voimakkaasti Rami reagoi pelätessään Suomi-Ruotsi-matsin, eli 5-1 johdosta 5-6 tappioon jossain ennytmuistamissä olympia- tai WC-matsissa.

En ole ihan varma, mitä tarkoitat Ramin reagoimisella, koska Rami ei ollut maajoukkueen päävalmentajana tuossa surullisenkuuluisassa pelissä kevään 2003 MM-kisoissa, vaan se oli vielä Aravirran aikaa. Taisi jäädä Aravirran viimeiseksi otteluksi.

edit. taisit tarkoittaa myöhempää tapahtumaa.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Väitän, että Summasen komennossa vastaavaa ei olisi tapahtunut, sen verran voimakkaasti Rami reagoi pelätessään Suomi-Ruotsi-matsin, eli 5-1 johdosta 5-6 tappioon jossain ennytmuistamissä olympia- tai WC-matsissa. Tämä pätee KJ:n kohdalla, puheet ei ratkaise vaan teot. Miten KJ reagoi HPK-sarjassa, kun ottelusarja oli karkaamassa.EI MITENKÄÄN!
Muttamutta, olen kausarin hankkinut siinä uskossa, että KJ seisoo penkin takana, näillä mennään, eli periaatteessa mulla ei ole oikeutta maalata piruja seinille. Toivottavasti äijällä on joku suunnitelma, ettei moinen tapahdu enää kolmatta kertaa.

Taisi olla se surullisenkuuluisa Saksa-matsi (World Cup 2004), jossa Rami kurmuutti Niinimaata erätauolla.

Samoin kuin sinä olen hankkinut kausarini 'hyvässä uskossa'. Pääosin tietenkin siksi, että kannatan joukkuetta, jonka nimi on HIFK, enemmän kuin mitään tai ketään muuta. Tänä vuonna meillä on mukana toisen sukupolven IFK-lainen - mies joka on kasvanut joukkueen teeseihin ja kaikesta päätellen kunnioittaa historiaansa. Se on hieno juttu ja antaa paljon uskoa tällaiselle pitkän linjan kannattajalle.

Samoin kuin sinä odotan Jaloselta jotain muuta kuin sinänsä hassunhauskoja 'neekeri'-heittoja - peliin reagointia. Jalosen trademark taitaa paha kyllä olla kuin juna, joka ei raiteiltaan pal poikkea. Kolmatta vuotta mennään samoja kiskoja ja toivotaan, että tänä vuonna emme pysähdy Keravalle vaan päästään kotiin. Mutta nyt on sentään kehissä konnari, joka hätätilassa osaa viedä perille :)!
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
HIFK kun sattuu olemaan salainen suosikkini, niin Nenältä joskus voisi tulla jonkunlaista avautumista. Vaikkapa näin. Ja tämä ei ole mitään vittuilua. (Linkki youtbeen ja RD:n avautumiseen)

Lumiukot ja sfinksit ovat erikseen.(Nenä, Aravirta).
 

Samart

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taisi olla se surullisenkuuluisa Saksa-matsi (World Cup 2004), jossa Rami kurmuutti Niinimaata erätauolla.

Just sitä tarkoitin, naisiin voi aina luottaa. :-)

Ruoska, tarkoitin juuri tota Ruotsi-matsia, jossa Aravirta katseli ajokoiran näköisenä, kun Ruotsi viiletti ohi.
 

Sakari78

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En tiedä johtuuko se siitä, että pettymyksiä on vihdoin tullut tarpeeksi, mutta vuoden takaiseen fiilikseen verrattuna ei ole samanlaisia toiveita näin kauden alla. Haatajan loukkaantuminen synkisti tilannetta aika nopeasti ja vanhat paskat muistot palasi mieleen.

Peltonen ja Granlund on pelaajia, joiden takia hallille varmasti jaksaa illasta toiseen raahautua ja mm. Vallin on loistava hankinta, mutta en tiedä. Ei tässä vaan hirveän luottavainen olotila ole. Maalivahtiosastokin pelottaa taas kerran. Veikkaan, että sijoista 1-4 taistellaan, mutta voidaan tippua taas jo ekalla kierroksellakin. Puolivälierissä siis.
 

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Peltonen ja Granlund on pelaajia, joiden takia hallille varmasti jaksaa illasta toiseen raahautua
Jos näitä kahta herraa ei joukkueessa olisi, en kausaria olisi hankkinut. Ai miten niin henkilöpalvontaa? Muiden takia en viitsisi hallille raahautua, en tod.
 

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tänään 3-1 johto kääntyi tappioksi, mikä on tuttu kuvio viime kauden lopusta. Ihan sama kuka valmentaa tai ketkä pelaa, niin HIFK:ssa mikään ei muutu tämän asian suhteen. Mistä HIFK:hon löydetään ihminen/ihmiset, jotka tekevät HIFK:sta sellaisen joukkueen, joka HIFK aina hehkuttaa olevansa?

Juuri tuossa HIFK:n facebook kirjoituksessakin hehkutettiin: "Asiat jotka usein ratkaisevat urheilussa ovat halu ja pelko". Siihenhän HIFK juuri viime kaudella kaatui, kun ei uskallettu voittaa. On ihan sama onko treenipeli vai ei, mutta jos treenipeleleistä lähtien harjoitellaan antamaan näpeissä olleita pelejä pois, niin miten sitten voidaan kevään pudotuspeleissä kuvitella, että homma pysyy lapasessa loppuun asti. Pidän vähän vastaavana asiana myös niitä pelejä, joissa annetaan vastustajalle 0-4 eteen, kuten mm. viime kaudella tapahtui kotipelissä Tapparaa vastaan. Näitäkin pelejä tulee HIFK:lle lähestulkoon joka kausi. Kummassakin tapauksessa ei voida puhua ammattimaisesta asenteesta peliin ja kyse on kuitenkin ammattiurheilusta.

Kari Jalonen ei ole osannut ammattimaisuutta tuoda tarpeeksi HIFK:n joukkueeseen kahdessa kaudessa. Nyt alkaa se kolmas ja toivottavasti viimeinen kausi. Toivottavasti Peltonen tuo HIFK:hon edes osan siiitä johtajuudesta ja ammattimaisuudesta, jota Veikkaajan SM-liigaliitteessä hehkutetaan. Huonosti vaan on asiat, jos homma on yhden miehen varassa.
 
Viimeksi muokattu:

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Kyllä täytyy sanoa, kun on viikko aikaa liigan ensimmäiseen peliin, josta saa jo tärkeitä sarjapisteitä, niin pakka on aika sekaisin. AV ihan perseellään ja mv:t totaali kysymysmerkki. Ei näytä hyvältä. Mutta tämähän on IFK-fanin arkea. Tähän on jo turtunut.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Kyllä täytyy sanoa, kun on viikko aikaa liigan ensimmäiseen peliin, josta saa jo tärkeitä sarjapisteitä, niin pakka on aika sekaisin. AV ihan perseellään ja mv:t totaali kysymysmerkki. Ei näytä hyvältä. Mutta tämähän on IFK-fanin arkea. Tähän on jo turtunut.

Odotitko jotain muuta? Jalonenhan se siellä pipertää penkin takana edelleen. Mutta hei, eteenpäin on menty ja pojat yrittää kyllä.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suurin ongelma tulee jälleen kerran olemaan joukkueen puolustus joka on taas koottu liian yksipuolisesti - luulisi viime kausista jotain opitun mutta ei. Liikaa ns. yleispuolustajia joilla ei ole vahvuuksia millään osa-alueella. Kuka tuossa pakistossa osaa oikeasti puolustaa? Yksi Kanki ei riitä varsinkin, kun itse yleensä todistaa jäähypenkillä niitä vastustajan YV-maaleja. On kiekon ylöskuskaajia, mutta ei pakkeja jotka hoitaa hommat oman maalin edessä.

Taas kerran tullaan näkemään kausi jossa omissa soi, vaikkakin myös itse tehdään maaleja, suuri maalisia pelejä joissa useankin maalin johto voidaan menettää ja otteluiden sisällä tulee romahduksia. Samaa koomailua kuin kahtena viime kautena.
 

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Me tarvitsemme edes yhden oikeasti kiekollisena huipputasoa olevan puolustajan, jotta hyökkääjämme saisivat edes jonkin sortin tukea peräpäältä. Nythän meille on suunniteltu kiekollisiksi ykköspakeiksi Järventietä ja Vallinia, joilta kummaltakin on mielestäni aika huuhaata odottaa yli 30 pisteen kautta. Lähelle saatetaan päästä, mutta ei varmasti päästä yli.

Ylivoima pelimme tukee liikaa MG-Peltonen akseliin, joka ei saa tarpeeksi tukea pakeilta ja tämä näkyi eilisessäkin pelissä melko karkeasti. Vallin ja Järventie ovat molemmat loistavia yleispuolustajia, mutta eivät he ole kiekollisessa pelissä niin lahjakkaita kuin HIFK tarvitsisi.

Muut pakkimme taas ovat aika pitkälti kysymysmerkkejä kauden alkaessa pl. Kanki. Saa nähdä miten Söden kausi lähtee käyntiin loukkaantumisesta toipumisen jäljiltä ja mitenköhän pitkään Kurvinen pelaa terveenä... DelGrossosta ei lähtökohtaisesti saa mitenkään top-4 puolustajaa menestystä hakevaan sm-liigajoukkueeseen(pistää mietityttäämään kaverin funktio joukkueessa... eihän Eddie mahdu kokoonpanoon, kun kaikki ovat terveenä ja se yksi pakollinen pakki on hankittuna... ensi kautena valmiimpana vakituisesti kokoonpanoon?) ja Kousa nyt on täysin lapanen.

Vittu kun oltaisi haalittu se Murphy takaisin pelaamaan se ''viimeisen'' kautensa HIFK:ssa mikä kaverilta jäi kesken... Olisi meinaa mielialat tulevaa kohtaan vähän eri planeetalta kuin nyt...
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
http://www.sm-liiga.fi/tilastot/sarjataulukko.html?s=09-10
HIFK oli kauden 09-10 runkosarjassa liigan paras kotijoukkue JYPin kanssa. Saimme 66 pistettä 29 kotipelistä ja saldo oli 20-2-2-5 eli 22 voittoa ja 7 tappiota. Tämä oli hyvää kaudessa 09-10 ja samantasoinen esitys takaa viihdyttävän runkosarjan kausikottikatsojalle Nordiksella. Vieraspelit sujuivat HIFK:lta paljon kehnommin kuin kotipelit ja toiveissa olisi edes n. 1,5p/ottelu vieraspeleistä kaudella 10-11. Söderholm oli oikein malliesimerkki pelaajasta, jonka tilastoista näkyi koti-ja vieraspeleien suuri ero koko kauden 09-10 aikana. "Söde" oli +5 Nordiksella ja -18 vieraspeleissä, runkosarjassa, jos laskin oikein. Nyt kaudella 2010-11 pitää säilyttää hyvä pelaaminen Nordiksella ja nostaa tasoa vieraspeleissä. Playoffeista en vielä kirjoita mitään, kun niihin on yli 6 kk aikaa. En tosin usko, että kehno pelaaminen vieraspeleissä korjautuu helposti playoffeissa, joten olisi mukava todistaa HIFK:lta kaudella 2010-11 parempaa menestystä myös vieraspeleistä kuin kaudella 09-10, ilman että menestys peleissä Nordiksella runkosarjan aikana siitä kärsii.
 
Viimeksi muokattu:

Kajastus

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koska viimeksi Söderholm on pelannut hyvän kauden tai Kurvinen ei olisi ollut loukkaantuneena kauden aikana? Näinpä. Valitettavasti samaa skenaario tulee toistumaan myös tällä kaudella. Puolustuken ongelmaksi tulee muodostumaan runkopuolustajien alisuorittaminen ja loukkaantumiset, jota joukkue ei tule kestämään + Jalosen/Raution kykenemättömyys saada viisikkopuolustus toimimaan. Kauteen lähdettäessä näen jo valmiiksi kahden edellisen kauden toisinnon, joka ei paljon riemunkiljahduksia aiheuta.

Söderholmista. Ihmettelen vaan kun viime kaudella Söderholm haastattelussaan kauden puolenvälin kieppeillä kommentoi tyyliin:
"Nyt nautin todella pelaamisesta ja tätä haluan todella tehdä ja kaikki on mallillaan" En sana tarkasti haastattelun sisältöä muista, mutta viestin sisältö oli tämä. Kuitenkaan peliesityksiin tämä fiilis ei välittynyt kauden aikana. Ristiriitaista.
 
Viimeksi muokattu:

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos katsoo HIFKn tämänhetkistä kokoonpanoa ja peilaa sitä aiempien kausien mestaruusjoukkueisiin, niin perusmateriaaliltaan joukkue on sellainen, että sillä voi edetä hyvin finaaliin asti. Toki kysymysmerkkejä on ilmassa, mutta niin niitä on kaikilla muillakin, joten lähtöasetelma on oletusarvoisesti sama kuin muillakin kärkiseuroilla. Toki maalivahdin floppitodennäköisyys on HIFK:lla suurempi kuin esim. TPS:llä, mutta sivuutettakoon nämä "riskianalyysit" nyt tällä kertaa.

Se mikä nyt näkemissäni harjoituspeleissä on erityisesti pistänyt silmään on se, että joukkueen tekemisestä puuttuu tietty "tuoreus" ja into. Pelaajista toki näkee, että kesäharjoittelu on hoidettu oppikirjan mukaan - joukkue on työteliäs sekä kaksinkamppailuvoimainen ja Jalosen teeseihin kuuluva kova työnteko on iskostettu pelaajien selkäytimeen. Tämä heijastuu myös kaikissa pelaajahaastatteluissa, joissa jätkät toistavat samaa mantraa siitä, kuinka on "harjoiteltu hyvin" ja "viime kaudesta jäi hampaankoloon". Lisäksi joukkueessa on yksilötaitoa sen verran hyvin (MG+VP), että jo pelkästään sen siivittämänä HIFK tulee napsimaan useampia voittoja tulevalla kaudella.

Kuitenkin tuntuu nyt siltä, että joukkue on pahasti leipääntynyt ja tympääntynyt Jalosen teeseihin ja sen verran pahasti viime kevät varmasti kummittelee pelaajien takaraivossa, että jos peli ei ala luistaa heti ensimmäisissä matseissa, niin kaudesta tulee todella pitkä niin pelaajille kuin kannattajillekin.

En nyt tietenkään pysty antamaan tälle analyysille mitään tieteellisesti pätevää faktaa, mutta kyseessä on enemmän sellainen "gut feeling", joka tulee, kun katsoo joukkueen peli-ilmettä ja kehonkieltä kentällä. Lisäksi pitää korostaa, että tämä ilmiö ei ole pelkästään HIFKn ongelma, vaan koko SM-liigaa tuntuu vaivaava sama tauti, eli tuntuu välillä siltä, ettei pelaajat nauttisi pelistä lainkaan. Tästähän se Kekäläinenkin (?) taisi jossain haastattelussa puhua, että on se kumma, kun NHL:n monimiljonäärit jaksavat iloita maalia kuin pikkupojat pihapelissä, mutta Suomen sarjassa ollaan vaan duunissa. Onneksi on sentään Mikke, josta vielä paistaa lapsenomainen peli-ilo ja riemu kilometrien päähän.

Tunteen palo ja voitontahto ei synny sillä, että kirjoitetaan sloganeita pukukopin seinälle vaan siitä, että valmennus ohjeistaa joukkueelle riittävät hyvät eväät pelata ja jätkille kentällä syntyy tunne, että "Jumalauta tää homma toimii ja on kivaa!". Tuolla reseptillä TPS leivottiin Suikkasen johdolla mestariksi ja samaa spirittiä oli aistittavissa Sheddenin kaudella, vaikka silloin tie tyssäsikin välieriin.
 
Viimeksi muokattu:

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16

Vittu, kun oli hyvä kirjoitus. Olisin voinut lainata sen kokonaan. Kyllä mullekin tuli sellainen fiilis jo viimekaudella, että käsijarru päällä mennään. Miksi? Siksi, että tärkeintä ei ollut enää itse se peli ja voittamisentahto, vaan virheiden välttäminen ja "koneen" pitäminen ehjänä. Nimenomaan se tappamisen meininki (kieltäydyn käyttämästä jääkiekkoon täysin sopimatonta termiä "kiima"), peli-ilo ja itseluottamus loistaa poissaolollaan.

Ei se ole sattumaa, että paketti hajoaa lähes aina, kun kaveri tulee tuntumaan. Jätkistä tuntuu oikein loistavan se " Ei vittu, ei taas"-tuska noissa tilanteissa.

En jaksa uskoa, että pelaajat olisivat kyllästyneitä Kojoon, mutta pelitavasta en tiedä. Kyllä ammattikoutsin pitää nähdä jos homma ei toimi ja samat asiat tapahtuu kerta toisensa jälkeen. On myös ihan totta, ettei tämä rajoitu vain HIFK:n joukkueeseen. Sarja on täynnä näitä pelikirja-jengejä. Voitot on tietenkin mukavampia kuin tappiot, mutta olisi kiva kyllä nähdä pitkästä aikaa se helvetin nälkäinen joukkue josta paistaa, että nyt vittu mennään.

Kekäläisenkin kanssa olen samaa mieltä. Kyllä niitä tunteita saa näyttää siellä kentällä muutoinkin, kuin finaalissa tehdyn maalin jälkeen. Oli kyseessä sitten minkälainen seppä tahansa. Muistan kun Surenkinin Vepu, jota ei nyt ihan kiekolliseksi pakiksi voi kuvata, teki maalin sarjassa HPK:ta (?) vastaan. Vepu villiintyi ja heilutti mailaansa päänsä ympärillä. Niin villiintyi yleisökin, joka oli aivan haltioissaan. Järkyttävä määrä energiaa välittyi kentälle ja se näkyi myös pelaajissa koko loppupelin. Tunnetta saatana!
 
Viimeksi muokattu:

COLHC1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Deutscher Fußball-Bund, NP #3
Muistan kun Surenkinin Vepu, jota ei nyt ihan kiekolliseksi pakiksi voi kuvata, teki maalin sarjassa HPK:ta (?) vastaan. Vepu villiintyi ja heilutti mailaansa päänsä ympärillä. Niin villiintyi yleisökin, joka oli aivan haltioissaan. Järkyttävä määrä energiaa välittyi kentälle ja se näkyi myös pelaajissa koko loppupelin. Tunnetta saatana!

Eilen oli Vepusta juttua frendin kanssa ja tämä maali tuli itselleni mieleen ja se tuuletus on jäänyt verkkokalvolle. Sitä en tosin muistanut, että oli poffeissa. Muistikuva on, että lämärillä viivalta?
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Eilen oli Vepusta juttua frendin kanssa ja tämä maali tuli itselleni mieleen ja se tuuletus on jäänyt verkkokalvolle. Sitä en tosin muistanut, että oli poffeissa. Muistikuva on, että lämärillä viivalta?

Muistat ihan oikein. Oikea alanurkka ;) Ja se oli siis aivan tavallinen runkosarjan peli. Ei play off peli, niinkuin tuosta minun raapustuksestani voi ymmärtää, kun käytin runkosarjasta termiä sarja.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Minusta tämä jatkoajan HIFK-kirjoittelu potee edelleen kevään 2010 playoff-traumaa. Ei koko kausi 2009-10 ollut kehno HIFK:lta, vaikka kevät oli pahemman luokan pannukakku. Minä näen menneen kauden 2009-10 suurimmaksi ongelmaksi johtajuusvajeen, vaihtoaitiossa ja pelajamateriaalissa. Jalonen & co jatkaa valmennuksessa, joten katseet kääntyvät erittäin paljon nyt Ville Peltoseen ja pieneltä osin Juuso Riksmaniin, joista Peltonen tuo varmasti paljon kokemustaan ja voittamisen osaamista HIFK:hon kaudelle 2010-11. Riksmanin pitäisi taas tuoda voittavia torjuntoja otteluiden ratkaisuhetkillä HIFK:lle. Tämä taas jää nähtäväksi, kun kuvaukset Riksmanin harjoituspeleistä, eivätkä otteluiden tilastot, paljon mairittele Riksmanin torjuntavirettä pre-seasonilla.

No, viime kaudessa oli ehdottomasti hyvää runkosarjan kotipelit ja se varsinainen romahtelu johtoasemasta tappiohin realisoitui vasta playoff HPK-peleissä. Ehkä oppia olisi pitänyt saada enemmän jo runkosarjan aikana siitä miten käy, kun peruutellaan liikaa. Nythän HIFK ei kovin montaa kertaa johtanut peliä runkosarjan aikana Nordiksella ja poistunut ottelusta 0-1 pistettä saalistaneena. Seuraavia pelejä johdettiin ja hävittiin kotona runkosarjassa:
17.10.2009: HIFK-Lukko; 1-0 muuttui 1-3 ja hävittiin 2-3.
24.10.2009: HIFK-JYP; 3-1 muuttui 3-4 tappioksi.
Vieraissa:
29.12.2009: JYP-HIFK; johdettiin 1-0 ja hävittiin 4-3.
30.1.2010: Kärpät-HIFK; johdettiin 1-0 ja 2-1, hävittiin 4-2.
6.2.2010: HPK-HIFK; johdettiin 1-0 ja hävittiin 4-2.
20.2.2010: SaiPa-HIFK; johdettiin 2-1 ja hävittiin 5-2.
20.3.2010: TPS-HIFK; johdettiin 1-0 ja hävittiin 3-2.
Playoffit:
29.3.2010: HIFK-HPK; 3-1 johto muuttui 3-4 tappioksi jatkoajalla.
3.4.2010: HPK-HIFK; HIFK johti 3-1, mutta hävisi jatkoajalla 4-3.
5.4.2010: HIFK-HPK; HIFK johti 1-0 ja 2-1, mutta hävisi 3-2.

Runkosarjassa HIFK hävisi kaudella 2009-10 ainoastaan 7/58 peliä, joissa se johti ottelua jossain vaiheessa peliä, mutta playoffeissa 3/6 peliä, jos tilastoni ovat oikein. Romahdus tapahtui playoffeissa, ei runkosarjassa, toistetaan se vielä kerran. Ehkä valmennus jopa tuudittautui runkosajan menestyksen takia siihen, että playoffeissa peruuttelu otteluiden loppujen johtoasemassa on paras tapa voittaa peli, tiedä häntä. Pieleen meni, kuten tiedämme. Nyt pitäisi varmaan harjoitella rohkeampaa peliä koko ottelun ajan jo runkosarjassa, vaikka välillä tulisikin kuonoon sen pelitavan ansiosta.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Minusta tämä jatkoajan HIFK-kirjoittelu potee edelleen kevään 2010 playoff-traumaa.

Joo, mä haluan hieman selventää tuota omaa kantaani. En ole missään tapauksessa heittänyt kirvestä kaivoon tai edes heittämässä. Luotan tuohon joukkueeseen muutamasta puutteesta huolimatta kuin Neuvostoliittoon. Mutta ainahan meillä HIFK:n kannattajilla pitää olla jotain valittamista. Minulle se on peli-ilme ja tunne. Ei mulla kuitenkaan ole pienintäkään epäilystä etteikö se tulisi sieltä itsestään jos peli vaan loksahtaa uomiinsa ja onnistumiset ruokkivat joukkuetta. Uskon, että HIFK on kovaluu tässä sarjassa. Viikon vielä kun jaksaisi odottaa niitä oikeita pelejä.
 

stroh80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Runkosarjassa HIFK hävisi kaudella 2009-10 ainoastaan 7/58 peliä, joissa se johti ottelua jossain vaiheessa peliä, mutta playoffeissa 3/6 peliä, jos tilastoni ovat oikein.

Mielipiteistä on paha kiistellä, mutta minun mielestä 7 peliä on aika paljon. Täytyy muistaa, että IFK hävisi koko runkkarissa vain 20 peliä, eli yli 1/3 tappioista tuli johtoasemasta. Onko sinulla muuten tilastoa siitä miten usein noustiin tappioasemasta voittoon?
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Dennisiltä loistava kirjoitus. Olen aistinut käsijarrun olemassaolon kahden kuluneen kauden aikana selvästi. Verrokiksi voi ottaa Sheddenin HIFK:n, joka ajoi koneen ihan loppuun ja käytti viimeisetkin bensahöyryt. Kun HIFK pelasi, kuten Johannes pointtaa, jarru päälläkin noin laadukkaan runkosarjan, kuvitelkaa miltä meno olisi näyttänyt jarru hellitettynä. Huh. Aina vaan pitää kohdata valmennuksen, joukkueen ja materiaalin yhtä aikaa ja aina vaan HIFK:lla ontuu joku näistä.

Mutta optimismin kautta kun tähän lähtee, niin Ville, vuoden vanhempi MG ja moni muu saattavat nyt olla se extraboosti, joka polkaisee koneen kunnolla liikkeelle. Nenän ansiot mitataan sitten siinä, että hän on muokannut materiaalista joka tapauksessa luotettavan pitkänmatkan dieselin. Tämä tahtoo sanoa sitä, että huonoimmillaankin HIFK pystyy ottamaan pisteitä. Tästä kehaisin viime kaudellakin ja muistutin, että tyylipisteitä ei jaeta ja eräs klassinen määritelmä voittavalle joukkueelle on se, että "joukkue voittaa huononakin päivänään". Tämän Nenä saavutti jo runkosarjassa viime kaudella, mutta kyllä se jotain kertoo hänen henkisestä kapasiteetistaan, että toista kertaa peräkkäin selkäranka katkeaa nimenomaan niissä tärkeimmissä kevään peleissä. Ei Nokkaa voi päästää näistä vastuuvapauteen ja puhun nyt keväistä -09 ja -10. Ja tietenkin pidemmän päälle vain huonolla pelillä voittaminen on puuduttavaa katsottavaa, mutta kertoo myös liigan oikeasta tasosta. Eivät vastustajatkaan täällä kovin kummoisia ole.

Kyllä tässä mahdollisuuksia on vaikka minne ja ihan hyvin Veikkaaja asemoi HIFK:n sijoille 1-5 runkosarjassa. Jos ollaan seiskoja, eikä lopullisestikaan nousta, KJ jää historiaan surullisena alisuorittajana, joka oli samaan aikaan yliarvostettu. Mutta vain joidenkin omiensa keskuudessa. Tätä en toivo. Sen sijaan lähettäisin Kojon seuraavaan duunipaikkaan ponnistusalustanaan mestaruus HIFK:ssa. Mutta ehdottomasti hänen aikansa tulee loppua oikeastikin ensi keväänä.
 

Mevatron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HC Slavia Praha
Mielipiteistä on paha kiistellä, mutta minun mielestä 7 peliä on aika paljon. Täytyy muistaa, että IFK hävisi koko runkkarissa vain 20 peliä, eli yli 1/3 tappioista tuli johtoasemasta. Onko sinulla muuten tilastoa siitä miten usein noustiin tappioasemasta voittoon?

Viime kaudella runkosarjassa tappioasemasta voittoon noustiin 8 pelissä.

15.9. IFK-SaiPa 3-1 (tappiolla 0-1)
18.9. Ässät-IFK 3-4 ja (t 2-0, 3-2)
10.11. Pelicans-IFK 2-4 (t 1-0, 2-1)
3.12. IFK-Jokerit 3-2 rl (t 1-2)
14.1. IFK-Blues 3-2 (t 0-1, 1-2)
16.1. Pelicans-IFK 3-4 rl (t 1-0)
9.2. IFK-Blues 3-2 (t 0-1)
13.2. IFK-Ässät 3-1 (t 0-1)

Pleijareissa ei IFK ollut tappiolla kummassakaan voittopelissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös