Miksi parempaan kulkeva maailma ahdistaa konservatiiveja?

  • 3 739
  • 45

Byvajet

Jäsen
Olen varma, että ihmiset, jotka naureskelevat Marinin avaukselle kuusituntisista työpäivistä, ovat luonteenpiirteiltään samanlaisia kuin aikaisemmin vallassa olleet ihmiset, jotka vastustivat kahdensantuntista työpäivää, viisipäiväistä työviikkoa ja työntekijöille tarjottuja lomia. He eivät olisi myöskään halunneet antaa naisille tai mustille äänioikeutta tai oikeutta opiskeluun. Tuskin heille myöskään olisi kelvannut viisipäiväinen kouluviikko. Seksuaalivähemmistöt olisivat olleet heille kauhistus, josta ei olisi edes voinut puhua.

Sukupolvi toisensa jälkeen asenteet avartuvat. Räikeinkään konservatiivi ei enää mielellään totea ääneen etenkään politiikassa toimiessaan, että naisten tulisi pysyä kotona ja että mustien tehtävä on palvella valkoisia.

Samaan aikaan kuitenkin jokainen sukupolvi keksii omat rajoitteensa. Tällä hetkellä talouskonservatiivit pitävät mahdottomana, että maailma pyörisi jonkin muun kuin talouskasvun ja edistysuskon varassa. Jotkut heistä saattavat myöntää, että luonnonvarojen kestämättömään käyttöön perustuva järjestelmä tuhoaa ympäristön, mutta silti heidän mielestään talouskasvu on tärkeämpää kuin ympäristön suojelu. Heidän mielestään talous tulee aina asettaa ympäristön edelle. Lasku jää maksettavaksi tuleville sukupolville. Tällaisessa asennoitumisessa kysymys on tulevaisuuteen siirretystä ihmisoikeusrikollisuudesta.

Sama umpimielisyys koskee suhtautumista heikko-osaisiin. Monet talouskonservatiiveista ovat aidosti sitä mieltä, että kun ihminen syntyy tähän maailmaan ilman mahdollisuuksia parantaa merkittävästi asemaansa, hän on asemansa ansainnut. Tätä ajattelua talouskonservatiivi toteuttaa sekä kansallisessa että globaalissa ajattelussa. Hänen mielestään köyhien kuuluukin tehdä halpoja tuotteita länsimaihin mitättömällä palkalla ja kurjin ehdoin, eikä syrjäytyneen ja alkoholisoituneen sossuluuserin tukien leikkaamisella ole väliä. Talouskonservatiivi ei luota tieteeseen vaan tunteeseen. Talouskonservatiiville on ensisijaisen tärkeää uskoa, että ihmisellä on tahto, jolla hän pystyy hallitsemaan elämäänsä, vaikka tieteessä tahtoa ei ole osoitettu. Päinvastoin mitä pitemmälle luonnon- ja käyttäytymistieteet etenevät, sitä ilmeisemmältä vaikuttaa, että ihmisen tahto on harha, joka kyllä auttaa lajin selviämisessä, mutta jolla ei ole yhteyttä totuuteen.

Kokemus tahdosta on eri asia kuin tahto. Olen minäkin lukenut menestyksekkäästi ja vimmaisesti useampiin yliopiston pääsykokeisiin, mutta en minä valinnut motivaatiotani. Se vain tupsahti jostakin. Kun en raiskaa enkä tapa, en valitse olla raiskaamatta ja tappamatta. Minä vain toimin niin.

DDR:stä ja Neuvostoliitosta kirjoitetussa kirjoissa vanhukset suhtautuvat usein myötämielisesti menneeseen. He eivät kiellä menneen järjestelmän mädännäisyyttä, mutta sen sijaan he muistelevat peruselämän toimivuutta. Vaikka niukkuutta riitti, niin useimmiten riitti myös terveydenhoitoa ja ruokaa. Työtä oli vähän ja sivistystä enemmän, koska ihmiset käyttivät runsaan vapaa aikansa esimerkiksi lukemiseen. Ihan sama koskee nykymaailmaa. Ei ole paskankaan väliä, mitä kilkkeitä uusimmassa kännykässä on, jos ihmisen perustarpeet toteutuvat, hän kokee olevansa turvassa ja hän saa sosiaalista ja henkistä ravintoa. Eeva Kolu ei palanut loppuun siksi, että hänen elämänsä olisi ollut jotenkin erityisen vaikeaa, vaan siksi, että markkinataloususkoisessa maailmassa hän on ajautunut vaatimaan itseltään enemmän kuin mitä tarvitsee ja mihin pystyy.

Loppumattomia tarpeita luova ja loppumattomia vaatimuksia esittävä ihmisen tuotteistamista ja kilpailuttamista vaativa markkinatalous ei suinkaan vapauta ihmistä vaan vangitsee hänet. Nykyjärjestelmässä ihminen voi olla vapaa vain pärjätessään äärettömän kovassa kilpailussa. Mitä pitemmälle teknologia etenee ja mitä suuremmaksi rahan valta kasvaa, sitä vähemmän pärjääjiä on. Siksi kilpailuun ja tuottavuuteen perustuva järjestelmä tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän.

Ylen uskonnollisessa Horisontti-ohjelmassa pohditaan asiantuntijavoimin sitä, että maailmaa ei pelasteta nykyisin mallein. Tämä koskee sekä ympäristöä että tasa-arvoa. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa myönnetään tosiasiat ja asennoidutaan elämään toisin. Pahoinpa kuitenkin pelkään, että ihminen, joka on panostanut koko elämänsä pärjäämiseen kilpailussa ja vieläpä menestynyt siinä, ei halua luopua nykyisestä itseään hyödyttävästä mallista, jossa on monia ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä puutteita, mutta onneksi yhä enemmän on toisenlaisiakin ääniä, eivätkä ne kaikki tule edes vasemmistosta. Oikeistossakin on ihmisiä, jotka pystyvät turvautumaan tunteen sijasta järkeen, vaikka järkiperäinen ajattelu oikeistossa harvinaista onkin. Oikeisto kun keskittyy nykyhetkeen ja perusrakenteisiin vaikuttavien uudistusten vastustamiseen eikä tuleviin vuosisatoihin, vaikka syitä ja seurauksia ymmärtämään kykenevän ihmisen sivistystä mittaa nimenomaan kyky ennakointiin ja hetkellisistä tarpeista luopuminen.

Vaikka markkinatalouden ajama tekninen kehitys laantuisi muutamiksi vuosisadoiksi tai vuosituhansiksi, ei se tarkoita, että ihmiskunta pysyvästi lopettaisi kehittymisen. Tällä hetkellä kuitenkin olemme tilanteen edessä, jossa perusongelmat on ratkaistava ennen kuin voidaan jatkaa eteenpäin. Talouskasvuun ja kilpailuun perustuva malli ei ratkaisuja tarjoa.

P.s. En ole Marinin kanssa samaa mieltä siitä, että palkan pitäisi pysyä samana. Päinvastoin sekä työtunteja että palkkaa pitäisi laskea rajusti, jotta ihmiset menettäisivät mahdollisuutensa turhan kuluttamiseen ja ympäristön tuhoamiseen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
"Miksi parempaan kulkeva maailma ahdistaa konservatiiveja?" kysyy konservatiivi, jotka parempaan suuntaan kulkeva maailma ahdistaa.
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Valtaisan hieno avaus! Tätä problematiikkaa on tullut paljon itsekin mietittyä, ja pohjimmiltaan ihminen on ahne, typerä ja itsekäs eläin. Usealle riittää että salkkarit pyörii ja kännykkäappsien, twitterin, youtuben, you name it kehitys on kova juttu. Ja rahan tekeminen määrittää ihmisarvon? Ei tarvitse avata kuin päivän IS tai IL ja katsoa mitä "uutisia" siellä on tarjolla (pl korona). Likimain 90% niistä on roskaa tai rikoksia jos otetaan OP viitekehys tarkasteluun.

Halpa öljy monen asian takana, olemme eläneet jo pitkään velaksi. Uskon ja toivon, jopa tiedän, että tulevat nuoremmat sukupolvet ovat meitä parempia ja muuttavat nykyisen markkinatalouden perustat.

Uskonnot ovat olleet ja ovat iso jarru ongelmien ratkaisemissa. Tieteen ja koulutuksen kautta päästään eteenpäin

Myöhemmin lisää...
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Uskon ja toivon, jopa tiedän, että tulevat nuoremmat sukupolvet ovat meitä parempia ja muuttavat nykyisen markkinatalouden perustat.
Mitä ovat nämä "nykyisen markkinatalouden perustat"? kysyntä ja tarjonta? vapaa vaihdanta? yksityisomistus ja omaisuuden suoja?
 

Big Joe

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, IPK, Manchester United, San Jose Sharks, NFL
Mitä ovat nämä "nykyisen markkinatalouden perustat"? kysyntä ja tarjonta? vapaa vaihdanta? yksityisomistus ja omaisuuden suoja?

Erittäin hyvä kysymys. Jos nämä mainitsemasi asiat ovat ne perusteet, miksi ja mihin ne pitäisi vaihtaa?
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mitä ovat nämä "nykyisen markkinatalouden perustat"? kysyntä ja tarjonta? vapaa vaihdanta? yksityisomistus ja omaisuuden suoja?
Sen voi joku taloustieteilijä tai ekonomi korjata paremmaksi jos terminologia ei kelpaa. Haen lähinnä sitä takaa että tulevat sukupolvet eivät osta ajatusta rajattomasta kasvusta ympäristön ja muiden ihmisten kustannuksella. Ainakin kun olen omille lapsilleni selittänyt että teknologisesti meillä olisi jo kauan ollut mahdollisuudet torjua ilmastonmuutos mutta sitä ei tapahdu koska mm. halpa öljy, kansainvälinen politiikka ja markkinatalous, niin ne kattoo mua ihmeissään. Ja kysyy miksi? Tai jos pitää selittää miksi maailman meret on täynnä muovia, niin epäusko paistaa läpi

Nykyinen malli ei tule ratkaisemaan yhtään mitään, lähinnä se tuottaa yritysten omistajille voittoa. En uskalla ajatellakaan että jos nykyinen meno jatkuu, lähinnä lapsieni ja tulevien sukupolvien takia
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sen voi joku taloustieteilijä tai ekonomi korjata paremmaksi jos terminologia ei kelpaa. Haen lähinnä sitä takaa että tulevat sukupolvet eivät osta ajatusta rajattomasta kasvusta ympäristön ja muiden ihmisten kustannuksella. Ainakin kun olen omille lapsilleni selittänyt että teknologisesti meillä olisi jo kauan ollut mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta mutta sitä ei tapahdu koska mm. nykyinen talousmalli, politiikka ja markkinatalous. Se ei tule ratkaisemaan yhtään mitään, lähinnä tuottaa yritysten omistajille voittoa. En uskalla ajatellakaan että jos nykyinen meno jatkuu, lähinnä lapsieni ja tulevien sukupolvien takia
Miksei tuotettujen palveluiden määrä voisi kasvaa? Sehän on väitteenä sama kuin sanoisi, että tekniikan kehitys saavuttaa jossain vaiheessa huippunsa. Ei kannata alkaa tässäkään asiassa konservatiiviksi, vaan olla avoin uusille ajatuksille ja kuunnella juuri niitä taloustietelijöitä ja tulevaisuustutkijoita ja opettaa lapsillekin mitä mahdollisuuksia meillä on.

Taloudellisen kasvun pullonkaula on aina ollut energiansaanti ja me emme hyödynnä ympärillämme olevasta energiasta promilleakaan. Fuusio-energia esim nostaisi meidän rajat monikymmenkertaisiksi aivan samoin kuin öljyn hyödyntämisen keksiminen aikoinaan teki. Sitten on vielä sellainenkin pallo tuossa vieressä kuin aurinko, joka tuottaa käytännöllisesti katsoa loputtoman määrän energiaa kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi. Toki se ei kirjaimellisesti rajaton ole.
 

Tuamas

Jäsen
Ei esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa kyse ole juuri miltään osin markkinatalouden ongelmasta, vaan siitä että poliitikoilla ei ole halua ja/tai kykyä hoitaa asiaa kuntoon.

Ilmastonmuutos, samoin kuin esimerkiksi ylikalastus ovat molemmat yhteismaan ongelmia, jos ilmakehän ja valtameret omistaisi esimerkiksi YK, joka hinnoittelisi niiden käyttöoikeuden kestävästi, olisi molemmat kysymykset ratkaistu markkinatalouden keinoin jo ajat sitten.

Heti kun saastuttaminen ja muu perseily saadaan aidosti hinnoiteltua esimerkiksi huutokaupattavien kalastuslupien sekä hiiliveron/-osingon kautta, siirtyy saastuttaminen hintoihin ja markkinat ratkaisevat ongelmat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Kyse on pitkälle ideologinen, sosialistit, kansallissosialistit ja muut degrowth-hömpöttäjät uskovat että virasto osaa päättää mitä ihmiset haluavat ja että ongelma on pakko ratkaista kielloilla ja keskusjohdolla hintamekanismin sijaan.

Tämä vain johtaa ja on historiassa aina johtanut siihen, että asiat hoidetaan tehottomasti ja hyvinvointitappio tulisi olemaan valtaisa.

Sinänsä kuvaavaa on, että koronan aiheuttama pakko degrowth ei ole laskenut päästöjä juurikaan.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllä se saattaisi isoja massoja ahdistaa kun palattaisiin sinne jonnekin kultaisille vuosikymmenille viime vuosituhannen puoliväliin.

Ensimmäisenä ongelmana olisi sähköjen puute taajamien ulkopuolella ja silloin taisi puolet asua tuommoisissa paikoissa. Toisena ongelmana juoksevan veden puute, kaakelipaskalla käyntiin tottuneille talvinen ulkohuussi on ensimmäisen kolme minuuttia elämys mutta sen jälkeen harmitus. Veden nouto joko järvestä tai kaivosta on ihan kivaa kesäkeleillä iltavilppeillä mutta talvella ihan työhön verrattavaa toimintaa.

Seuraavana tuleekin sitten sen päivittäisen ruuan ja rahan hankinta työllä, kaupungeissa ja isommissa taajamissa oli hivenen nykyiseen tehdastyöhön verrattavia töitä tarjolla mutta maaseudulla pääelinkeinoja oli maanviljelys ja/tai tuohon liittyvät puhdetyöt (metsätyöt yms). Käsityöläisiä oli tietenkin mutta ei kai kaikki seppiä tai suutareita voi olla. Rakentaminenkin oli enemmän sivutyönä toteutettua kaupunkien ulkopuolella.

Jos nämä kaikki olisikin vielä jotenkin tehtävissä niin viimeistään kompastuttaisiin olemattomaan terveydenhoitoon ja sairauksien hoitoon. Nykyajan monisairas keski-ikäinen olisi kuollut jo köyhänä, hyljeksittynä ja laiskana pidettynä suurperheen vanhempana.

Jos nyt kuitenkin jatkettaisiin edes nykyisellä hyvinvoinnin tasolla ja markkinataloudella, toki luontoa kunnioittaen. Jos semmoista menneiden vuosikymmenien elämää haluaa testata niin täällä löytyy siihen hyvin mahdollisuuksia, eiköhän marras-helmikuun välinen majoittuminen johonkin saareen tai inarin korpiin tuo riittävästi tunnelmaa.

Suosittelen kaikille lämpimästi kokeilemaan.
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Miksei tuotettujen palveluiden määrä voisi kasvaa? Sehän on väitteenä sama kuin sanoisi, että tekniikan kehitys saavuttaa jossain vaiheessa huippunsa. Ei kannata alkaa tässäkään asiassa konservatiiviksi, vaan olla avoin uusille ajatuksille ja kuunnella juuri niitä taloustietelijöitä ja tulevaisuustutkijoita ja opettaa lapsillekin mitä mahdollisuuksia meillä on.
Voihan ne kasvaa ja uskon tieteeseen, sen "kaikkivoipaisuuteen" ja erityisesti sen mahdollisuuksiin. Ihmiskuntahan on kehittynyt aivan valtavasti ja sitä rataa jatkuu. Kysehän on lähinnä siitä että monet ilmastonmuutoksen liittyvät prosessit ovat irreversiibeleitä kuin sukupuuttoon kuolemiset. Kun reunan yli astutaan, moneen asiaan ei ole paluuta. Laskun maksavat ensi kädessä jotkut muut kuin suomalaiset. Tulevat sukupolvet. Mä pärjäisin vähemmälläkin.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kysehän on lähinnä siitä että monet ilmastonmuutoksen liittyvät prosessit ovat irreversiibeleitä kuin sukupuuttoon kuolemiset. Kun reunan yli astutaan, moneen asiaan ei ole paluuta.
Tämä on ihan totta, mutta ei ongelma ratkeaa sillä, että tehdään jotain kosmeettisia säästöjä eikä koko lähestymistapa toimi muutenkaan. Markkinatalous on ainoa tunnettu keino jolla asia on ratkaistavissa. Päästöt pitää hinnoitella. Se joka saastuttaa maksaa. Jos CO2 päästöistä tulisi riittävästi kustannuksia, niin voin taata, että markkinatalous kehittää parhaat vähäpäästöiset tai jopa päästöttömät ratkaisut. Mikään keskusjohto siihen ei tule ikinä pystymään.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa kyse ole juuri miltään osin markkinatalouden ongelmasta, vaan siitä että poliitikoilla ei ole halua ja/tai kykyä hoitaa asiaa kuntoon.
Tämä on juuri näin. Tämä on vielä niin naurattava asia, että meillä olisi varsin päteviä keinoja kun olisi vielä järkeä ja tahtoa. Esim rakentamalla tähän maailmaan 1000-1500 ydinvoimaa saataisiin kaikki sähköntuotanto käytännössä päästöttömiksi. Sen kustannus olisi varsin marginaalinen. Kun muut tuet lopetettaisiin, niin sähkön hinta nousisi tuo huomioiden ehkä jonkun pari tai muutaman kymmenen pinnaa.

Toki sähköntuotanto ei ole ainoa energiantarve, mutta iso siivu kuitenkin ja kun tuo saataisiin, niin erilaisten polttomoottorivempeleiden korvaaminen sähköillä saisi melkoisen buustin.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Niin diippi aihe ettei jaksa, mutta voisiko ajatella niin että päästöjen vähentämisen vaikeus ja niiden hinnoittelun tökkiminen johtua juuri siitä että maat ja kansat kilpailevat keskenään?

Eikö se ole keskusjohtomeininkiä jos mikä jos YK tai muu vastaava näitä arpoo. Aina kuitenkin löytyy uusia trumppeja jotka vetää kotiinpäin oma taloudellinen pikavoitto pontimenaan.
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
ei tapahdu koska mm. halpa öljy, kansainvälinen politiikka ja markkinatalous,
Markkinatalous on ainoa tunnettu keino jolla asia on ratkaistavissa. Päästöt pitää hinnoitella. Se joka saastuttaa maksaa. Jos CO2 päästöistä tulisi riittävästi kustannuksia, niin voin taata, että markkinatalous kehittää parhaat vähäpäästöiset tai jopa päästöttömät ratkaisut. Mikään keskusjohto siihen ei tule ikinä pystymään.
Joo, CO2-verotuksen kautta markkina-ehtoiset ratkaisut. Toimii teoriassa mutta kuten nähty, ei reaalimaailmassa. Ja tullaan tuohon mun aikaisemmin mainitsemaan kansainvälisen politiikan vaikutukseen. Ohessa esim tuore artsu Yleltä Linkki vie Ylen uutiseen ajatuspajasta Siellä todettiin mm. "Verotusuudistukseen liittyy myös hiilivuodon riski. Sillä tarkoitetaan teollisuuden siirtymistä maihin, joissa saastuttaminen on halvempaa. Jos teollisuus karkaa maihin, joissa sääntely on kevyempää, voivat kansainväliset päästöt kasvaa entisestään." Tää on hirveän vaikea yhtälö ratkottavaksi, eikä vielä ole puhuttu öljystä ja sen hinnasta.

Loppujen lopuksi mulla olisi ihan sama mikä "markkinasysteemi" siellä olisi taustalla jos asiat ratkeaisivat. Ihmisen luomia systeemejä ja ongelmia, ja niitä ei osata enää ratkaista. Taitaa se ahneus sittenkin voittaa

Ja lopuksi, kiitokset hyvistä ajatusten vaihdoista, olen suorastaan yllättänyt että kukaan ei (vielä) kerennyt trolleilemaan. Nyt katsomaan PHI-NYI
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Resursseiltaan rajallisella maapallolla rajattomaan kasvuun perustuva talousjärjestelmä törmää ennemmin tai myöhemmin omaan mahdottomuuteensa. Toivottavasti ennemmin, mutta pahoin pelkään, että näitä jatkuvaan kasvuun luottavia, omista saavutetuista eduistaan viimeiseen asti kiinni pitäviä teknologiauskovaisia on liikaa ja se törmäys tulee vasta sitten, kun mitään ei ole tehtävissä. Istutellaan sitten niitä omenapuita.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Resursseiltaan rajallisella maapallolla rajattomaan kasvuun perustuva talousjärjestelmä törmää ennemmin tai myöhemmin omaan mahdottomuuteensa. Toivottavasti ennemmin, mutta pahoin pelkään, että näitä jatkuvaan kasvuun luottavia, omista saavutetuista eduistaan viimeiseen asti kiinni pitäviä teknologiauskovaisia on liikaa ja se törmäys tulee vasta sitten, kun mitään ei ole tehtävissä. Istutellaan sitten niitä omenapuita.

Onkohan yllä oleva oletus "omaan mahdottomuuteen törmäämisestä" yksittäinen näkemys vai tutkittu fakta?

Moneen kertaan on vuosikymmeniä sitten pohdittu erilaisia rajoja, joita ei voi ylittää. Esimerkiksi 6-7 miljoonaa olisi maksimi, mitä voidaan ruokkia jne. Tähän asti näistä on selvitty. Mutta on 100 % varmaa, että on mm. tuottavuuden kasvu on rajallista. Siihen ei voida nojata kymmeniä tai ainakaan satoja vuosia. Toistaiseksi teknologian kehitys on mahdollistanut kasvumme.

Sitran blogisarja "kestävtyydestä" on mielenkiintoinen kokonaisuus yllä olevasta. Linkitän yhden, Jaakko Kianderin kirjoituken "Kasvun rajoja ei voida ylittää":


En minäkään usko, että kasvumme rajoja vielä tunnetaan. Ja olen samaa mieltä Kianderin kanssa: Jotta globaalit ympäristöongelmat olisivat jotenkin hallittavissa, on kehittyvien maiden kasvun perustuttava entistä enemmän vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen teknologiaan. Tällaisten ratkaisujen kehittäminen onkin olennaisen tärkeää.

Sama pätee myös kehittyneisiin maihin, joissa on kyettävä ratkaisemaan vähäpäästöisyys liikkumisesta lämmittämiseen ja kaikkeen muuhun.
 
Viimeksi muokattu:

ipaz

Jäsen
Ensin pitäisi saada pysähtymään ihmisten määrän kasvu. Ja se on itseasiassa tapahtumassakin tämän vuosisadan loppupuolella. YK ennusti vielä muutama vuosi sitten, että maapallon väestö kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 11 miljardiin ihmiseen. Nyt meitä on vajaa kahdeksan mrd. Kesällä kuitenkin julkaistiin Washingtonin yliopiston uusi ennustus, jonka mukaan väestömäärä kääntyy laskuun jo 50 vuoden kuluttua. Se nousee ensin vajaaseen 10 miljardiin, mutta laskee sen jälkeen nopeasti yli miljardilla vain 30 vuodessa. Eniten ihmisiä telluksella olisi vuonna 2064. Linkki Hesarin juttuun aiheesta.

Syynä tähän kehitykseen on luonnollisesti naisten koulutus ja taloudellisen tilanteen paraneminen ympärin maailman. Nykyinen maailmanlaajuinen hedelmällisuusluku on jotain 2,4, mutta vuonna 2100 sen ennustetaan olevan enää 1,7 ja silloinhan väkimäärä vähenee. Eniten väkeä katoaa Aasiasta, jossa ennusteiden mukaan Japanissa olisi puolet vähemmän asukkaita vuonna 2100 kuin nyt. Samoin Kiinan väkimäärä kääntyy rankkaan laskuun nykyisestä 1,4 miljardista 730 miljoonaan vuosisadan loppuun mennessä. Euroopan isoista valtioista Italia ja Espanja menettävät lähes puolet asukkaistaan seuraavan 80-vuoden aikana. Sielläkin lasku on jo käynnissä. Länsimainen nykynuoriso ei enää tee lapsia entiseen malliin. Oma vapaus ja päätösvalta omasta elämästään menee nykyään usein perus lapsiperhe-elämän edelle.

Mm. USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa väestönkasvu tulee olemaan maltillista verrattuna Nigeariaan, jonka väestö kasvaa ennusteiden mukaan nykyisestä 206 miljoonasta lähemmäs 800:aan miljoonaan vuosisadan loppuun mennessä. Nigerian väkiluku tulee ohittamaan Kiinan, joka on jo melkoista ihan ajatuksen tasolla. Muutenkin Afrikan väki on se joka kasvaa, kun kaikkialla muualla vähenee.

Tämän alustuksen myötä voidaan siis ennustaa, että seuraavat vuosikymmenet tulevat olemaan isojen mullistusten aikaa monissa valtioissa ja varsinkin Euroopassa, jonka väki vanhenee ja vähenee. Yhteiskunnat tulevat muuttumaan. Miten tämä sitten vaikuttaa talouden jatkuvaan kasvuun? Euroopassa se tuskin ainakaan voi kasvaa, jos työtätekevien ihmisten määrä vähenee ja eläkeläisten (ilkeästi sanottuna tuottamattomien) määrä kasvaa. Ainoastaan työperäinen maahanmuutto voi pitää talouden rattaat pyörimässä - ellei sitten tekniikka tule kehity (ja miksi ei kehittyisi) niin että koneet tekevät työt.

Elämme mielenkiintoisia aikoja maailmanhistoriassa, kun tekniikka kehittyy valtavaa vauhtia ja tuo väestönmuutos tulee muokkaamaan yhteiskuntia.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Mä pärjäisin vähemmälläkin.

Mulla on sinulle ehdotus: ala toteuttamaan tätä. Pari mahdollista vinkkiä:
-alenna asuntosi sisälämpötila talvella pari astetta.
-käy (kylmässä) suihkussa vain 1-2 kertaa viikossa.
-älä ihan oikeasti osta mitään, mitä et tarvitse. Sijoita ylijäävä raha maailmaa pelastavien yhtiöiden osakkeisiin.

Yksilöistä muutos alkaa. Jokainen voi päättää, onko ensimmäisen tapojaan muuttavan kymmenen, sadan, kymmenentuhannen, miljoonan vai miljardin joukossa.

Minä aion huomenna ottaa lämpöisen suihkun, juoda kahvia ja ajaa autolla 45km työpaikalle.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joo, CO2-verotuksen kautta markkina-ehtoiset ratkaisut. Toimii teoriassa mutta kuten nähty, ei reaalimaailmassa. Ja tullaan tuohon mun aikaisemmin mainitsemaan kansainvälisen politiikan vaikutukseen. Ohessa esim tuore artsu Yleltä Linkki vie Ylen uutiseen ajatuspajasta Siellä todettiin mm. "Verotusuudistukseen liittyy myös hiilivuodon riski. Sillä tarkoitetaan teollisuuden siirtymistä maihin, joissa saastuttaminen on halvempaa.
Käytännössä on nähty, että mm. päästökauppa toimii reaalimaailmassa. On myös nähty, että verotusratkaisut ohjasivat onnistuneesti minun autovalintaani. Hybridin 38 grammaa satasella tarkoitti yli viiden tonnin säästöä autoverosta.

Tuo maintsemasi riski on hyvinkin helppo torjua. Päästövero tuotteille jotka on tuotettu tai tuotu maista, jotka eivät hinnoittele päästöjään. Markkinatalouden hienous on siinä, että Kiinalaisetkin osaavat laskea, että jos 250 ydinvoimalaa pykäämällå välttyy 1250 miljardin päästöveroilta kahdenkymmenen vuoden aikana, niin homma kannattaa.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ilmastonmuutos, samoin kuin esimerkiksi ylikalastus ovat molemmat yhteismaan ongelmia, jos ilmakehän ja valtameret omistaisi esimerkiksi YK, joka hinnoittelisi niiden käyttöoikeuden kestävästi, olisi molemmat kysymykset ratkaistu markkinatalouden keinoin jo ajat sitten.

Heti kun saastuttaminen ja muu perseily saadaan aidosti hinnoiteltua esimerkiksi huutokaupattavien kalastuslupien sekä hiiliveron/-osingon kautta, siirtyy saastuttaminen hintoihin ja markkinat ratkaisevat ongelmat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Kyse on pitkälle ideologinen, sosialistit, kansallissosialistit ja muut degrowth-hömpöttäjät uskovat että virasto osaa päättää mitä ihmiset haluavat ja että ongelma on pakko ratkaista kielloilla ja keskusjohdolla hintamekanismin sijaan.

Puhtaasti yhden talousjärjestelmän teoreettisista perusteista lähtevä ajattelu on kyllä suorastaan hellyttävän naiivia. Tulee ihan mieleen käymäni utopia-ajatteluun syvääluotaavat opinnot tieteiden ja aatteiden historiassa, ne olivat aidosti lähes mielenkiintoisinta kamaa koko opiskeluaikana. Toki siellä opiskellut teoriat olivat lähes aina sosialistisesta tai anarkistisesta ajattelusta lähtöisin.

Jos nyt kysyisi vaikka ensialkuun yhden kysymyksen. Mistä ajattelet johtuvan, että kuvailemasi kaltaiset "helpot" ratkaisut eivät ole käytössä/toteutuneet? Miksi YK ei omista maata ja valtameriä?
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tuo maintsemasi riski on hyvinkin helppo torjua. Päästövero tuotteille jotka on tuotettu tai tuotu maista, jotka eivät hinnoittele päästöjään. Markkinatalouden hienous on siinä, että Kiinalaisetkin osaavat laskea, että jos 250 ydinvoimalaa pykäämällå välttyy 1250 miljardin päästöveroilta kahdenkymmenen vuoden aikana, niin homma kannattaa.
Hieno homma jos on helppoa! Kuten sanoin, niin minulle ainakin kelpaisi mikä tahansa systeemi tai järjestelmä joka johtaisi globaaliin sopimukseen. Ainut mikä tässä nyt sitten mietityttää, niin osaatko sanoa että miksei globaali yhteisö ole asiaa ratkaissut tässä viimeisen parin vuosikymmenen aikana?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitä tulevaisuuteen tulee, niin maailman BKT per capita suunnilleen kahdeksankertaistui vuosina 1900-2000. 2000-luvun ensimmäisellä kahdella vuosikymmenellä kehitys on jatkunut. Sitä tekisi mieli olla konservatiivinen ja sanoa, että maailmantalous ei tule 2000-2100 vuosina kuin vain viisinkertaistumaan, mutta historia on niin monesti osoittanut että ihmiset eivät vaan osaa ennustaa talouskasvua, jonka perusteita he eivät osaa ennustaa (daa?) ja markkinatalous on joka kerta ylittänyt ennusteet, joten en uskalla vetoa lyödä sitä vastaan etteikö se niin tekisi taas.

Olisi helppoa (ja typerää) sanoa, että nyt on koronaa ja sitä ja tätä, mutta oli 1900-luvullakin pari maailmansotaa, espanjalainen flunssa, kommunismi ja monta muuta pikku hidastetta.

Tässä ylempänä on todettu, että resursseista on niukkuutta. Se pitää paikkansa. Tärkein resurssi on ihmiset ja vaikka niukkuus onkin taloustieteelinen fakta, niin on niitä sen verran etteivät todnäk tule kasvun pullonkaulaksi vielä tällä vuosisadalla.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Jos nyt kysyisi vaikka ensialkuun yhden kysymyksen. Mistä ajattelet johtuvan, että kuvailemasi kaltaiset "helpot" ratkaisut eivät ole käytössä/toteutuneet? Miksi YK ei omista maata ja valtameriä?

Toki kännykällä kirjoitettuna tuli tiivistettyä, mutta tartutaan nyt tähän lyhyesti.

Tuolla esimerkillä yhteismaan ongelmasta oli tarkoitus tuoda esiin se syy, miksi markkinat eivät ole toimineet näiden ulkoishaittojen osalta tehokkaasti.

Kun jollain (ilmakehä, valtameret jne.) ei ole omistajuutta, ei sille muodostu arvoa, jonka kautta ulkoishaitoille syntyisi hinta.

Tuo YK:n omistajuus oli utopistinen heitto jonka olen varastanut jostain (olisiko kirjasta Markkinat ja Demokratia) ja jolla on ainoastaan tarkoitus demota ongelmaa.

Jos ihan käytännön tasolla lähdetään ratkaisuja miettimään, olisi looginen lähtökohta hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu päästökaupan ja/tai hiiliosingon kautta, yhdistettynä hiilitulleihin. Ensin EU-tasolla ja toivottavasti sen jälkeen mukaan saataisiin muutkin isot pelurit.

Libera julkaisi sopivasti aiheeseen liittyen raportin ”Saastuttaja maksaa”, jossa on käyty ratkaisumalleja sekä ongelmia läpi:

Jos ei ole jaksamista lukea koko raporttia, ohessa ketju jossa tiivistetty raportin sisältö:



Sinänsä historia on osoittanut, että markkinamekanismi on tehokkain tuntemamme keino allokoida kehityspanokset mahdollisimman tehokkaasti.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Hieno homma jos on helppoa! Kuten sanoin, niin minulle ainakin kelpaisi mikä tahansa systeemi tai järjestelmä joka johtaisi globaaliin sopimukseen. Ainut mikä tässä nyt sitten mietityttää, niin osaatko sanoa että miksei globaali yhteisö ole asiaa ratkaissut tässä viimeisen parin vuosikymmenen aikana?
Tärkein syy on, että ei ole ollut pakko. Demokratia on aika hidas keino saada muutoksia aikaan. Toki sen voisi muotoilla niinkin, että ihmiset ovat tyhmiä, mutta eivät he ole. He kyllä löytävät sen oikean vaihtoehdon. Kokeiltuaan sitä ennen kaikkia muita...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös