Oman tähtipelaajan menettäminen lopulta divisioonaviholliselle ei kyllä mitään voittamista ole eikä varmasti sitä mitä Colorado Rantasen kauppaamisella alun perin ajatteli saavuttavansa. Rantassaaga opetus organisaatioille tulee olemaan se, että ilman sopimusta olevaa tähtipelaajaa ei kannata kaupata edes toiseen konferenssiin, jos se ei ole tyyppiä sign&trade, koska riski on hyvin mahdollinen sille, että oma tähtipelaaja päätyykin lopulta divisoonaviholliseen. Voittajia tässä saagassa ovat Dallas ja Mikko-itse.
Colorado sai Rantasesta sen mitä halusi ja trade deadlinen jälkeen joukkue on parempi kuin mitä ennen Rantasen treidiä. Necas on korvannut Rantasen hyvin ja treidin myötä MacKinnonin pelaaminenkin on parantunut, kun Necasin vierelläolo tarjoaa uusia variaatioita pelaamiseen, kun jalat käyvät ja Necas ei ole niin passiivinen kuin mitä Rantanen oli.
Pätkä Carolinassa jo sen näytti, että Rantanen tarvii sopivan pelitavan ja kunnon tarjoilun, jotta tulosta tulee. Taitoa mieheltä löytyy, mutta työnteon kanssa jää vähän vajaaksi. Tuosta isä Lehkonenkin mainitsi, eikä tainnut kovin väärässä olla.