Kyllä, huomenna vedonlyöntiin kerhoa ja heimon nollaa pelattava… joko tulee rahaa tai hieman parempi mieli, jos heimo sattuisi voittamaaan… en käsitä miten me ei saada tehtyä maaleja tolla rosterilla, kun saipa mättää päivä päivältä useita maaleja ”kärkikastin” jengeihin….Kovarcikin veljeksille kehut tästä pelistä. Pelaaminen on parantunut viime peleissä. Siihen ne kehut jäikin. Huuhtanen aivan yössä niin kuin on ollut jo jonkin aikaa, v samoin Puistola ja Jormakka. Aaltosta en mainitse, kun teki maalin.. Larsenilta aivan hirveitä töppäyksiä ja vielä monta. Liikaa jo luottaa kykyihinsä? Voisihan tähän luetella melkein kaikki.
Huomisessa jännittää lähinnä se, että saadaanko edes yksi maali. Epäilen. Siellä on jo etukäteen mietittynä hyvä mv.
Tekisikö Olli ns. Fränät kauden jälkeen? Sopimuksen purku ja uusiin haasteisiin...Tämä on pistänyt silmään jo Pelicansia vastaan. Sellaista samanlaista paloa ei ole näkynyt ainakaan tv-kuvissa.
Tämä on hyvä huomio. Veljekset teki Aaltosestakin hyvän pelaajan. Muutamasta vaihdosta on piirtynyt kuva, kun veljekset siintää hyökkäyspäähän, niin Aaltoska vasta virittelee luistimiaan samaan suuntaan tai vaihtoaitioon.Mun puolesta KovarciVeljekse voi pelata kahestaan hyökkäyksessä ja pelataan vaikka kolmella pakilla
Tämän kauden kaikki käänteet ja sekoilut huomioiden ei edes yllättäisi.Tekisikö Olli ns. Fränät kauden jälkeen? Sopimuksen purku ja uusiin haasteisiin...
Unohtui edellisestä... mitä veikkaatte Larsenin sanoneen Mccoshenille, kun niin kovin suuttu..?
Tämä on hyvä huomio. Veljekset teki Aaltosestakin hyvän pelaajan. Muutamasta vaihdosta on piirtynyt kuva, kun veljekset siintää hyökkäyspäähän, niin Aaltoska vasta virittelee luistimiaan samaan suuntaan tai vaihtoaitioon.
On se Aaltonen missä ketjussa tahansa, niin kyllä ketju se ketju valitettavan paljon omassa päässä on pyöriteltävänä. Hyödyt/haitat?
Kyllä, Puistola-Juhis akseli ei missään vaiheessa ole ollut paras mahdollinen, kun molemmat tykkäävät olla kiekossa kiinni.Ehdotin jo joku peli sitten ketjua Kovarcik-Kovarcik-Puistola. Ehdotan taas. Voisi Paavokin löytää vielä kipinän.
Veikkaan (eiköhän), että huomenna Hämpton reissun jälkeen perinteinen ristiretki Mikkelin Toria ympäröiviin Baari/Ruokapaikkoihin saa luvan käynnistyä…Korkit vaan auki, ei tässä muu enää auta! Nässen ja Mäksä ainakin jo sunnuntaina olivat olut ostoksilla Salessa, ymmärrän kyllä. On mullakin lusikka nurkassa ollut jo pitkän aikaa tämän kauden suhteen! Viiden ottelun voittoputki sentään jopa hieman sykähdytti mutta ei se kuitenkaan lopulta noussut seisomaan.
Tietyllä, (jopa sairaalla) tapaa ikävä on niitä aikoja kun oltiin rehellisesti paskoja ja joka perjantai/ lauantai löytyi akselilta Sarault-Partanen-P*reskokov jne. ukkoja ravaamassa Wilhelmin & Burger Kingin välistä maastoa kuin kuninkaat konsanaan.Veikkaan (eiköhän), että huomenna Hämpton reissun jälkeen perinteinen ristiretki Mikkelin Toria ympäröiviin Baari/Ruokapaikkoihin saa luvan käynnistyä…
Voi niitä vanhoja ja hyviä aikoja… :)Tietyllä tapaa ikävä on niitä aikoja kun oltiin rehellisesti paskoja ja joka perjantai/ lauantai löytyi akselilta Sarault-Partanen-P*reskokov jne. ukkoja ravaamassa Wilhelmin & Burger Kingin välistä maastoa kuin kuninkaat konsanaan.
Nyt ollaan nimilistan puolesta sellaisella tasolla että poffeihin pitäisi mennä, mutta suoritus täyttä kuraa. Hävettää.
Kyllä. Enemmän miehestä on silti saatava, kun on tähtihankinta jo hinnankin puolesta ja tämän varmaan ymmärrät? Ja jatkossa kannattaa ja pitää hankkia sellainen tähtihankinta joka tämän lisäksi jaksaa painaa kolmantena sinne hyökkäyspäähän. Aaltosen kevyt jalka ja asenne kokonaiskuvassa on lohduttoman korutonta kertomaa.Huomasitko, että sattumoisin Aaltonen oli se, joka syötti tänään Kovarcikeja hyökkäyksiin? Se on katsos hänen tehtävänsä olla alempana, jotta M Kovarcik voi pelata ylempänä lähempänä veljeään. Usein vasen laita oli ensin tukossa, mutta pakin lyhyempi levityssyöttö Aaltoselle oikeaan laitaan toi lisää tilaa.
Aaltonen pelasi tänään useamman ristisyötön toiselle Kovarcikeista laidalle, jotta he voivat lähteä ylöspäin. Kaikki Jukurien pelaajat eivät pysty niin laadukkaita ja kovia passeja jakamaan.
Tykitäppä tää sun tekstis vaikkapa OJ:lle tai Hakille sähköpostissa! Saavat miehet vähän kevätauringon alle pohdittavaa ja pikkulukemista ;)Jossiteltavaahan Jukurien kaudesta jää, se on valitettava tosiasia. Näihin moniin asioihin varmasti tullaan täällä ottamaan kiinni, mutta itse haluan nyt kerralla käsitellä yhden asian, joka itseäni arveluttaa.
Jokinen valehtelee itselleen ja muille laittaessaan tehottomuuden syyksi koko kauden mitassa sen, että kaikki tärkeimmät keskikastin kilpakumppanit varustettuna suunnilleen yhtä laadukkaalla tai osin hieman huonommalla pelaajamateriaalilla ovat jättämässä nyt Jukurit taakseen.
Tänäänkin maaliodottama oli suunnilleen tasan ja pitkän kauden aikana puolestaan "tehottomuus" tasoittuu tai oikeammin paljastuu ennemmin joukkuepelitason kysymykseksi, ellei sitten joukkueen kollektiivista itseluottamusta maalintekoon ole ratkaisevasti saatu tavalla tai toisella murennettua. Huono maalivahtipeli vaikutti kyllä kauden aikana maalinestotehokkuuteen negatiivisesti, mutta se on kuitenkin ollut Jukureilla siitä huolimatta keskitasoa, toisin kuin hyökkäämisen tehokkuus.
En vain itse näe merkkejä siitä, että Jokinen olisi kasvamaisillaan sellaiseksi valmentajaksi, joka analyyttisesti pohtisi/pitäisi kokonaisuuden kannalta merkittävinä/osaisi käytännön tasolla valmentaa niitä pieniä asioita, joita Jukurit ennen kaikkea hyökkäämisessä tekee "sinne päin". Liialliseksi ja myöhästeleväksi luisuneesta prässäämisestä luovuttiin muutama viikko sitten ja saatiin vastustajien suorahyökkäyspelaaminen kuriin eikä puolustusalueen puolustamisessa ole oikeastaan koko Jokisen aikana ollut yksilötason virheiden lisäksi suurta moitittavaa. Sen sijaan siitä miten Jukurit hyökkää (joka vaikuttaa toki myös siihen, miten seuraavaksi joudutaan puolustamaan) on edelleen pakko herättää kysymyksiä. Tästä tulee nyt liian pitkä teksti, mutta on pakko listata näitä asioita, joita ei ole saatu tai oikeammin kaikesta päätellen ei ole haluttu saada näkymään näiden kahden vuoden aikana:
1) Viisikon tiiveyttä silloin, kun sitä ilmiselvästi tarvittaisiin - tämä aiheuttaa valtavaa haastetta jatkuvasti niissä hetkissä, kun vastustaja puolustaa tiiviisti keskialueellaan. Jokinen haluaa pitää viisikon venytettynä, joka antaa mahdollisuuden laadukkaisiin vastahyökkäyksiin silloin kun sellainen pystytään pelaamaan, mutta kustannus on, että vastustajan ehtiessä organisoitumaan tai Jukurien joutuessa lähtemään omista viiveellä se ei kykene luomaan laadukkaita suorahyökkäyksiä usealta kaistalta ja myös prässäämään joudutaan väärän rytmin takia toisteisesti seisovilta jaloilta hyökkäyssiniseltä. Repivällä hyökkäämisellä ja viisikon venyttämisellä on perusteensa, mutta viisikon pitäisi pystyä tunnistamaan, milloin näin kannattaa pelata ja milloin se vain tuhoaa mahdollisuuden jatkaa peliä laadukkaasti keskialueen yli (esim. kontrolloidut lähdöt trapia vastaan).
2) Ei ole pyrkimystä pitää kenttätasapainoa eli hyödyntää koko kentän leveyttä pitämällä painotonta hyökkääjää leveällä ja muitakin hyökkääjiä omilla kaistoillaan, vaan nopea pystyyn pelaaminen on itseisarvo ja tämän toteuttamiseksi hyökkääjät tekevät ylijuoksuja pelin puolelle ja muutenkin leikkailevat kaistoillaan summittaisesti, mikä edelleen vaikeuttaa tai tekee mahdottomaksi suorahyökkäämisen kiihtyvästi ja usealta kaistalta.
3) Ei ole kiekkokontrolliajattelua lähtöpelissä ja keskialueella - kun tulee tilanne, jossa hyökkäämistä ei pysty jatkamaan (esim. voitettu irtokiekko ja samalla vanha viisikko vaihtamassa/alivoimainen lähinnä kiekonmenetykseen tuomittu hyökkäys), Jokisen mielestä on edullisempaa antaa kiekko (ja hyökkäysvuoro) vastikkeetta pois kuin pitää se itsellä
4) Ei ole kiekkokontrolliajattelua hyökkäysalueella - Jukurit toimittaa kiekkoa hyvin pohjoisamerikkalaisesti nopeasti maalia kohti sellaisistakin asemista, jossa maalinteon tukitoimet on heikot (esim. maalivahdin sivuttaisliike, oikea-aikainen maski tai kiekottomien liike kohti maalia puuttuu). Periaatetta pitkiin hyökkäyksiin ja maaliodottaman/jäähyn tuottamiseen niiden kautta ei juurikaan näy, edes toisissa erissä. Jukurien laskennallinen tehokkuus on aivan ansaitusti huonolla tasolla - ratkaisuyrityksiä tulee paljon, mutta ne ovat laadullisesti heikkoja. Tämä oli tilanne jo viime kaudella, lisääntyvässä määrin keväällä, ja jo silloin Jokinen päivitteli asiaa esittäen tietämätöntä.
5) Yltyleensä pelissä ei ole sellaista selvää rakennetta ja toisteisuutta, joka lisäisi pelinopeutta sitä kautta, että pelaajat tietäisivät selkäytimestä toistensa sijainnit ja liikesuunnat kentän eri alueilla. Jukurien pelaama jääkiekko ei mitenkään mahdu "yhteistyön jääkiekon" määritelmään, jossa kilpailuetua haetaan siitä, että yksilöllä on viisikko tukenaan jokaisessa pelitilanteessa. Jokinen on valinnut sellaisen lähestymistavan, jossa pyritään eri tavoin maksimoimaan luistelun, kamppailuiden ja maalipaikkojen vaihdon määrä ja olemaan näissä vastustajaa parempi.
Tämä kaikki toimi viime kauden runkosarjassa parin ylivertaisen kärkipelaajan ja vastustajien sopeutumattomuuden avustuksella hyvin, playoff-sarjassa jouduttiin jo hieman kiusallisella tavalla oppilaan rooliin, tämä kausi päättyy runkosarjaan. Onko Jokisen valmennusprosessi ja Jukurien pelaaminen isossa kuvassa ja kilpailuedun tavoittelun kannalta menossa sellaisella järjestelmällisellä tavalla eteenpäin, että tässä voidaan täysin luottavaisin mielin jäädä odottelemaan, josko ensi kaudelle saataisiin koodinimet Palmu, Räty ja Salminen?
Jopa hieman kevyemmällä asenteella jääkiekkoa seuraavatkin voivat jo ensi kaudella hieman kohotella kulmiaan, jos jokainen peli ratkeaa jälleen tehottomuuteen.
Erinomainen pelitapa-analyysi!! Kun samaan syssyyn eivät avainpelaajien korvausrekryt onnistuneet, niin nyt ollaan sitten Mikkelissä veitsikurkulla tilanteessa.Jossiteltavaahan Jukurien kaudesta jää, se on valitettava tosiasia. Näihin moniin asioihin varmasti tullaan täällä ottamaan kiinni, mutta itse haluan nyt kerralla käsitellä yhden asian, joka itseäni arveluttaa.
Jokinen valehtelee itselleen ja muille laittaessaan tehottomuuden syyksi koko kauden mitassa sen, että kaikki tärkeimmät keskikastin kilpakumppanit varustettuna suunnilleen yhtä laadukkaalla tai osin hieman huonommalla pelaajamateriaalilla ovat jättämässä nyt Jukurit taakseen.
Tänäänkin maaliodottama oli suunnilleen tasan ja pitkän kauden aikana puolestaan "tehottomuus" tasoittuu tai oikeammin paljastuu ennemmin joukkuepelitason kysymykseksi, ellei sitten joukkueen kollektiivista itseluottamusta maalintekoon ole ratkaisevasti saatu tavalla tai toisella murennettua. Huono maalivahtipeli vaikutti kyllä kauden aikana maalinestotehokkuuteen negatiivisesti, mutta se on kuitenkin ollut Jukureilla siitä huolimatta keskitasoa, toisin kuin hyökkäämisen tehokkuus.
En vain itse näe merkkejä siitä, että Jokinen olisi kasvamaisillaan sellaiseksi valmentajaksi, joka analyyttisesti pohtisi/pitäisi kokonaisuuden kannalta merkittävinä/osaisi käytännön tasolla valmentaa niitä pieniä asioita, joita Jukurit ennen kaikkea hyökkäämisessä tekee "sinne päin". Liialliseksi ja myöhästeleväksi luisuneesta prässäämisestä luovuttiin muutama viikko sitten ja saatiin vastustajien suorahyökkäyspelaaminen kuriin eikä puolustusalueen puolustamisessa ole oikeastaan koko Jokisen aikana ollut yksilötason virheiden lisäksi suurta moitittavaa. Sen sijaan siitä miten Jukurit hyökkää (joka vaikuttaa toki myös siihen, miten seuraavaksi joudutaan puolustamaan) on edelleen pakko herättää kysymyksiä. Tästä tulee nyt liian pitkä teksti, mutta on pakko listata näitä asioita, joita ei ole saatu tai oikeammin kaikesta päätellen ei ole haluttu saada näkymään näiden kahden vuoden aikana:
1) Viisikon tiiveyttä silloin, kun sitä ilmiselvästi tarvittaisiin - tämä aiheuttaa valtavaa haastetta jatkuvasti niissä hetkissä, kun vastustaja puolustaa tiiviisti keskialueellaan. Jokinen haluaa pitää viisikon venytettynä, joka antaa mahdollisuuden laadukkaisiin vastahyökkäyksiin silloin kun sellainen pystytään pelaamaan, mutta kustannus on, että vastustajan ehtiessä organisoitumaan tai Jukurien joutuessa lähtemään omista viiveellä se ei kykene luomaan laadukkaita suorahyökkäyksiä usealta kaistalta ja myös prässäämään joudutaan väärän rytmin takia toisteisesti seisovilta jaloilta hyökkäyssiniseltä. Repivällä hyökkäämisellä ja viisikon venyttämisellä on perusteensa, mutta viisikon pitäisi pystyä tunnistamaan, milloin näin kannattaa pelata ja milloin se vain tuhoaa mahdollisuuden jatkaa peliä laadukkaasti keskialueen yli (esim. kontrolloidut lähdöt trapia vastaan).
2) Ei ole pyrkimystä pitää kenttätasapainoa eli hyödyntää koko kentän leveyttä pitämällä painotonta hyökkääjää leveällä ja muitakin hyökkääjiä omilla kaistoillaan, vaan nopea pystyyn pelaaminen on itseisarvo ja tämän toteuttamiseksi hyökkääjät tekevät ylijuoksuja pelin puolelle ja muutenkin leikkailevat kaistoillaan summittaisesti, mikä edelleen vaikeuttaa tai tekee mahdottomaksi suorahyökkäämisen kiihtyvästi ja usealta kaistalta.
3) Ei ole kiekkokontrolliajattelua lähtöpelissä ja keskialueella - kun tulee tilanne, jossa hyökkäämistä ei pysty jatkamaan (esim. voitettu irtokiekko ja samalla vanha viisikko vaihtamassa/alivoimainen lähinnä kiekonmenetykseen tuomittu hyökkäys), Jokisen mielestä on edullisempaa antaa kiekko (ja hyökkäysvuoro) vastikkeetta pois kuin pitää se itsellä
4) Ei ole kiekkokontrolliajattelua hyökkäysalueella - Jukurit toimittaa kiekkoa hyvin pohjoisamerikkalaisesti nopeasti maalia kohti sellaisistakin asemista, jossa maalinteon tukitoimet on heikot (esim. maalivahdin sivuttaisliike, oikea-aikainen maski tai kiekottomien liike kohti maalia puuttuu). Periaatetta pitkiin hyökkäyksiin ja maaliodottaman/jäähyn tuottamiseen niiden kautta ei juurikaan näy, edes toisissa erissä. Jukurien laskennallinen tehokkuus on aivan ansaitusti huonolla tasolla - ratkaisuyrityksiä tulee paljon, mutta ne ovat laadullisesti heikkoja. Tämä oli tilanne jo viime kaudella, lisääntyvässä määrin keväällä, ja jo silloin Jokinen päivitteli asiaa esittäen tietämätöntä.
5) Yltyleensä pelissä ei ole sellaista selvää rakennetta ja toisteisuutta, joka lisäisi pelinopeutta sitä kautta, että pelaajat tietäisivät selkäytimestä toistensa sijainnit ja liikesuunnat kentän eri alueilla. Jukurien pelaama jääkiekko ei mitenkään mahdu "yhteistyön jääkiekon" määritelmään, jossa kilpailuetua haetaan siitä, että yksilöllä on viisikko tukenaan jokaisessa pelitilanteessa. Jokinen on valinnut sellaisen lähestymistavan, jossa pyritään eri tavoin maksimoimaan luistelun, kamppailuiden ja maalipaikkojen vaihdon määrä ja olemaan näissä vastustajaa parempi.
Tämä kaikki toimi viime kauden runkosarjassa parin ylivertaisen kärkipelaajan ja vastustajien sopeutumattomuuden avustuksella hyvin, playoff-sarjassa jouduttiin jo hieman kiusallisella tavalla oppilaan rooliin, tämä kausi päättyy runkosarjaan. Onko Jokisen valmennusprosessi ja Jukurien pelaaminen isossa kuvassa ja kilpailuedun tavoittelun kannalta menossa sellaisella järjestelmällisellä tavalla eteenpäin, että tässä voidaan täysin luottavaisin mielin jäädä odottelemaan, josko ensi kaudelle saataisiin koodinimet Palmu, Räty ja Salminen?
Jopa hieman kevyemmällä asenteella jääkiekkoa seuraavatkin voivat jo ensi kaudella hieman kohotella kulmiaan, jos jokainen peli ratkeaa jälleen tehottomuuteen.