Jospa sitten laitettaisiin vähän jotain ajatuksia pelistä, kun ensimmäinen neljännes on aikalailla takanapäin.
Plussan puolelle kuuluvat ehdottomasti maalivahdit. Kumpikin maalivahti on hoitanut hommansa hienosti ja näihin poikiin tuskin tullaan kaatumaan.
Puolustuksesta esiin positiivisessa valossa nousee nimet JP Purolinna, Rony Ahonen ja Ilkka Vaarasuo.
Purolinna on tosiaan parantanut otteitaan kuin sika juoksuaan. Viime kauden hasardit ovat loistaneet poissaolollaan ja tekee hyökkäyspäässä rauhallisia ja hyviä ratkaisuja. Nyt jopa välillä näyttää, että miehessä olisi vielä enemmän ulosmitattavaa tehoa kuin mitä on nähty. Tässä voi myös pakkikaverilla olla jotain tekemistä asian kanssa.
Rony Ahonen on ollut itselleni pienoinen yllätys myös. Oletin kyllä, että viime kauden allstars-puolustaja on varmasti kova vahvistus, mutta on ollut odotettuakin kovempi. Kolmessa näkemässäni pelissä ei ensimmäistäkään harhasyöttöä, kuskaa rohkeasti kiekkoa itse hyökkäysalueelle ja on vielä omassa päässäkin mies paikallaan. Kuten tuolla Vantaa-otteluketjussakin sanoin, kokonaisvaltaisesti yksi parhaita pakkeja koko sarjassa.
Vaarasuo on Jukureiden puolustuspään herra ja hidalgo. Alivoimissa todella tärkeä työjuhta, heittelee miestä seinälle ja siinä sivussa varmoja purkukiekkoja. Ei hienouksia, mutta toisaalta ei tee juuri lainkaan virheitäkään.
Hyökkäyspäässä onnistujia ovat Koivisto, Juntheikki,Partanen, Hyvärinen sekä Laine.
Vantaalaisakseli on toiminut yhdessä hyvin ja tehoja on tullut. Taitoa molemmilla riittää ja näitä miehiä on ilo seurata.
Hyvärinen tekee kentällä kaikkea; taklaa, karvaa, rakentaa peliä ja osaa myös itse viimeistellä.
Samat sanat pätevät myös Partaseen. Huikealla itseluottamuksella pelaava kaveri ja on näyttänyt muutaman kerran sellaiset haastot pakeille, joista kannattaa muidenkin jukurimiesten ottaa mallia. Toivottavasti jatkaa loppukauden Jukureissa.
Floppiosastolle sitten kuuluukin omasta mielestäni vain muutama nimi. Iivo Hokkanen, Turo Asplund ja Pablo Järvinen.
Hokkasen tehot 0+5 eivät päätä huimaa siinä roolissa, missä Iivo alkukauden on saanut pelata. Noistakin pisteistä suurin osa, ellei kaikki, on tulleet ylivoimalla, joten jotain Iivon pelissä on pielessä. Tasakentällisillä pelaaminen on todella näkymätöntä. Positiiivista tässä on se, että suunta on vain ylöspäin
Asplund on floppi oikeastaan vain tehojensa puolesta. 8 ottelun tehot 0+2 eivät mairittele ykkössentteriä, mutta ero Hokkaseen näkyy muussa tekemisessä. Turo sentään erottuu kentällä luomalla paikkoja ja tekemällä arvokasta työtä puolustussuuntaan. Nyt kun Turre vielä saa sen ketsuppipullon auki, niin hyvä tulee.
Sitten ehkä Iivon ohella syksyn kovin floppaaja Pablo. Pistetilastossa sitä ei huomaa, mutta kentällä tekeminen varsinkin omassa päässä on karmeaa katseltavaa. Harhasyöttöjä, ylivoimassa laukaukset poikkeuksetta ensimmäiseen vastustajaan ja liike ei oikein tunnu riittävän. Jotenkin tuntuu,että Pablo ei pääse pelaamaan omilla vahvuuksillaan, vaan joutuu pelaamaan "väärässä" roolissa, jonka vuoksi kokonaisuus kärsii.
Itse tekisin sellaisen muutoksen, että vaihtaisin Vaarasuon Pablon rinnalle. Viime keväänä Pablo pelasi hyvin, kun parina oli varmistavampi Vaarasuo.
Akkanen Purolinnan vierellä voisi taas tuoda vielä lisää rohkeutta JP:n hyökkäyspeliin, kun tietää että rinnalla on pelaaja, joka hoitaa oman pään varmasti.
Hyvin Jukureilla kuitenkin on homma hallussa tällä hetkellä. Sarjasijoitus toisena pelin enemmän pelanneen Hokin perässä ja muutenkin otteet kaukalossa ovat olleet vahvoja melkolailla kautta linjan. Kokonaisarvosana ehkä sellainen 8½- 9-.