Mikael Granlund

  • 1 592 613
  • 3 133

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Poislukien mm. Sidney Crosby joka ainakin jostain lukemani mukaan käytti kesällä 2009 aikaa laukauksen kehittämiseen mm. täyttämällä mailat hiekalla ja seuraavalla kaudella rikkoi ensimmäisen kerran 50 maalin rajan.

Kyllä melkein mitä taitoa tahansa voi kehittää vielä aikuisenakin. Ei tietenkään siinä määrin että ihan paskasta laukojasta voi tulla maailmanluokan laukoja. Kyllä näissäkin luonnonlahjakkuudet on asia erikseen.

Olin tulossa kertomaan juuri tätä, mutta olit näemmä ennättänyt jo. Olisikohan tuo laukauksen kehittäminen sitten Miken ensi kesän treenilistalla?

On muuten todella virkistävää seurata Miken otteita NHL:ssä juuri nyt, sillä siinä on nyt niin paljon samoja viitteitä kuin aikoinaan meillä pelatessaan. Älyttömän viihdyttävä ja symppis pelaaja!
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara, Laine, Barkov
Huvittavinta tuossa on se, että kun kännissä tuon postasin niin tarkistin vielä googlesta, että kirjoitettiinhan se noin? Ja silti meni väärin :D

Surullisinta puolestaan se, että jatkoajassa on jo niin nuoria kirjoittajia että Sakicin kaltaisen pelaajan kirjoitusasu täytyy googlettaa. Älä ota tätä henkilökohtaisesti, Sakic on varmaan nyt jo joillekin samanlainen kuin joku Gordie Howe minulle, kyllä se joskus pelasi...

Granlundin kehitys ei kyllä ole yllättänyt. Noilla lahjoilla läpimurron pitääkin tapahtua. Nyt se tapahtui yllättävän nopeastikin. Saa nähdä onko Koivu enää tämän kauden jälkeen Wildin suomalaisten pörssikärki, jos enää tälläkään kaudella...
 
Surullisinta puolestaan se, että jatkoajassa on jo niin nuoria kirjoittajia että Sakicin kaltaisen pelaajan kirjoitusasu täytyy googlettaa. Älä ota tätä henkilökohtaisesti, Sakic on varmaan nyt jo joillekin samanlainen kuin joku Gordie Howe minulle, kyllä se joskus pelasi...

Granlundin kehitys ei kyllä ole yllättänyt. Noilla lahjoilla läpimurron pitääkin tapahtua. Nyt se tapahtui yllättävän nopeastikin. Saa nähdä onko Koivu enää tämän kauden jälkeen Wildin suomalaisten pörssikärki, jos enää tälläkään kaudella...
Itsellä ainakin on joku pakkomielle tarkistaa lähes kaikki nimet ja muut, vaikka olisin 99,9% varma asiasta. Juuri tällaisia tilanteita varten, ettei tarvi sitten kuulla asiasta myöhemmin.

En usko, että Koivu enää kauan se pörssikärki on. Granlund menee pisteissä ohi nyt ja tulevaisuudessa, kun Koivu ottaa vielä aikaisempaa puolustavamman roolin. Näin sen itse näkisin ja tämähän on oikein hyvä tilanne Wildille.
 
Viimeksi muokattu:

Konowalchuk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Hokki, NHL, KHL
Surullisinta puolestaan se, että jatkoajassa on jo niin nuoria kirjoittajia että Sakicin kaltaisen pelaajan kirjoitusasu täytyy googlettaa. Älä ota tätä henkilökohtaisesti, Sakic on varmaan nyt jo joillekin samanlainen kuin joku Gordie Howe minulle, kyllä se joskus pelasi...
Onpa surullista ikärasismia. Hienoa, että nuoremman sukupolven kiekkotyypit ylipäänsä seuraavat lajia! Ikä on sellainen asia, johon ei voi ihminen vaikuttaa ja sen perusteella syrjiminen rikkoo yhdenvertaisuutta.
 

la vida loca

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Poislukien mm. Sidney Crosby joka ainakin jostain lukemani mukaan käytti kesällä 2009 aikaa laukauksen kehittämiseen mm. täyttämällä mailat hiekalla ja seuraavalla kaudella rikkoi ensimmäisen kerran 50 maalin rajan.

Kyllä melkein mitä taitoa tahansa voi kehittää vielä aikuisenakin. Ei tietenkään siinä määrin että ihan paskasta laukojasta voi tulla maailmanluokan laukoja. Kyllä näissäkin luonnonlahjakkuudet on asia erikseen.

Olin tulossa kertomaan juuri tätä, mutta olit näemmä ennättänyt jo. Olisikohan tuo laukauksen kehittäminen sitten Miken ensi kesän treenilistalla?

On muuten todella virkistävää seurata Miken otteita NHL:ssä juuri nyt, sillä siinä on nyt niin paljon samoja viitteitä kuin aikoinaan meillä pelatessaan. Älyttömän viihdyttävä ja symppis pelaaja!

Tässä mietin vaan sitä, että esim. Crosby aloitti jo vuonna 2005 NHL-uransa
ja vuonna 2009 keskittyi ilmeisesti huomattavasti enemmän laukauksen parantamiseen (varmasti keskittynyt jo aikaisemminkin, mutta otin tuon vain tuosta kun sanoitte vuodeksi 2009).
Eli oli kerennyt jo monta kautta NHL:lää pelata ja sen lisäksi kehittää kesäisin eri asioita, joita näki puutteinaan (ei kuitenkaan Vladimireina).

Mitä muita asioita Granlundin kannattaisi ennen laukomista painottaa? Jos taas vertaa Crosbyyn, niin oli tosiaan kyseisenä 2009 vuonna 22-vuotias, mutta oli jo ehtinyt useamman vuoden shown puolella pyöriä, toisin kuin MG. Eli olisiko nyt kuitenkin niin, että optimaalinen ikä laukauksen kehittämiselle (on varmaa näyttöä, että se voi parantua) 22 ikävuotta ja ensi kesänä MG:n tulisi keskittyä laukauksen parantamiseen.

Tosin, eiköhän tässäkin asiassa ole aika huomattavia yksilöllisiä eroja. No tässä vaan muutamia ajatuksia..
 

WildThing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät ja Minnesota Wild
Surullisinta puolestaan se, että jatkoajassa on jo niin nuoria kirjoittajia että Sakicin kaltaisen pelaajan kirjoitusasu täytyy googlettaa. Älä ota tätä henkilökohtaisesti, Sakic on varmaan nyt jo joillekin samanlainen kuin joku Gordie Howe minulle, kyllä se joskus pelasi...

Granlundin kehitys ei kyllä ole yllättänyt. Noilla lahjoilla läpimurron pitääkin tapahtua. Nyt se tapahtui yllättävän nopeastikin. Saa nähdä onko Koivu enää tämän kauden jälkeen Wildin suomalaisten pörssikärki, jos enää tälläkään kaudella...

En ota henkilökohtaisesti. Kun on humalatila + lievä lukihäiriö niin on ihan jees joskus tarkistaa ulkoasua :)

Olen itse 32v ja seurannut/fanittanut aikanaan Sakicia, joten se siitä surusta ettei miestä tunne. Pahoittelut kuitenkin jos aiheutin sinulle suurta surua.

Terveisin Dani Heatly ;)

Ps. Mikähän muuten Mikellä tuli edellis pelissä, kun joutui jättään parivaihtoa väliin?
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä muita asioita Granlundin kannattaisi ennen laukomista painottaa? Jos taas vertaa Crosbyyn, niin oli tosiaan kyseisenä 2009 vuonna 22-vuotias, mutta oli jo ehtinyt useamman vuoden shown puolella pyöriä, toisin kuin MG. Eli olisiko nyt kuitenkin niin, että optimaalinen ikä laukauksen kehittämiselle (on varmaa näyttöä, että se voi parantua) 22 ikävuotta ja ensi kesänä MG:n tulisi keskittyä laukauksen parantamiseen.

No en nyt näe että on olemassa mitään optimaalista ikää jonkin noinkin yksityiskohtaisen taidon kehittämiselle. Tai siis tarkoitan ettei se mene niin, että 20-vuotiaana on paras ikä käyttää kesä luisteluun, 21-vuotiaana fysiikkaan, 22-vuotiaana laukomiseen, 23-vuotiaana harhauttamiseen, 24-rystylättyyn jne.

Pointti oli se, että Crosby tuon tarinan mukaan näki itse puutteenaan laukomisen ja käytti kesällä paljon aikaa sen kehittämiseen ja kehittyi siinä edelleen. Ja viime kesänä Granlund käytti paljon aikaa fysiikan parantamiseen (josta on muuten tässä ketjussa hyvä lehtijuttulinkki) ja fysiikka tällä tavalla parani.

Tuosta Granlundin myöhäisestä lähtemisestä NHL:ään on puhuttu paljon tällä palstalla ja itse olen sitä mieltä että Granlund ei tehnyt mitään virhettä suomeen jäädessään. Granlund oli Harri Hakkaraisen fysiikkavalmennettavana koko junnu-uransa ja Jalosen aikana HIFK:ssa. Olen vahvasti siinä uskossa, että Hakkarainen on suomen parhaita fysiikkavalmentajia kiekon suhteen ja tuossa myöhäisessä lähdössä oli varmasti sellaiset syyt että Mikke teki päätösensä perustuen niihin faktoihin.

Se viimeinen suomessa vietetty kausi meni monella tapaa vituiksi, syksyllä tuli vakava aivotärähdys, Mikke pelasi nuorten kisat ja liigaa, siihen päälle vielä MM-kisat. Varsinkin nuorten kisojen jälkeen Mikestä huomasi kaikki ettei putki kulje sitäkään vähää ja karjalakansa odottaa ilmaveiviä ja isoja tehoja joka peliin.

Viime kaudella AHL:ssä ja NHL:ssä Mikke pärjäsi siten, että AHL:ssä Mikke dominoi samalla tapaa kuin SM-Liigassa, mutta the showssa oltiin koko ajan katollaan eikä aikaa ja tilaa ollutkaan enää. Herääkin kysymys, että mitä Mikke olisi saanut pärjäämällä tuon viimeisen suomikauden sijasta AHL:ssä?

Ainoana mieleeni tulee "rauha", eli kotimainen media ei olisi hengittänyt koko ajan niskaan joka pelin jälkeen. Toisena tulee varmaan joku hormoonikuuri, mutta ei siitä sen enempää.

Tuota P-Amerikassa pelaamista nuorena pidetään jotenkin automaattisena hyveenä. Meillä on kuitenkin esimerkkejä siitä että lähdetään nuorena ja tullaan takaisin vähin äänin ja niitä että maltetaan odottaa (Ruutu, Koivut, Selänne, Lehtinen jne.) ja pärjätään. AHL on kuitenkin aika paska sarja tasoltaan, ei sinne kannata bussissa istumaan lähteä ihan huvikseen tai ei voi sanoa automaattisesti, että paras tie NHL:ään on siitä vierestä odotella että paikka aukeaa ja raivata tie ketju ketjulta ylöspäin supertähteyteen.
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Tuosta Granlundin myöhäisestä lähtemisestä NHL:ään on puhuttu paljon tällä palstalla ja itse olen sitä mieltä että Granlund ei tehnyt mitään virhettä suomeen jäädessään. Granlund oli Harri Hakkaraisen fysiikkavalmennettavana koko junnu-uransa ja Jalosen aikana HIFK:ssa. Olen vahvasti siinä uskossa, että Hakkarainen on suomen parhaita fysiikkavalmentajia kiekon suhteen ja tuossa myöhäisessä lähdössä oli varmasti sellaiset syyt että Mikke teki päätösensä perustuen niihin faktoihin.

Itse taas olen eri mieltä. Mietin jo taannoin kun Granlund päätti vielä tuon yhden vuoden Suomessa viettää, että se on virhe. Miksi? Mies oli juuri voittanut Suomen-mestaruuden IFK:ssa sekä maailmanmestaruuden leijonapaita päällä. Mitä saavutettavaa/voitettavaa Granlundilla Euroopassa enää oli? Tutut ympäristöt, broidin kanssa asusteli kämppiksinä ja vanhemmat lähellä sekä taso kotiliigassa jo keväällä suorastaan dominoiva. Voitaisiin jopa sanoa, että mies oli mukavuusalueellaan. Tuossa tilanteessa on vaikea dramaattisesti kehittää itseään ja jääkiekon ulkopuoliset asiat tulee helposti mieleen.

Mitä lähtö AHL:n olisi muuttanut? Noh, ainakin voidaan jossitella sillä, että tuo paha loukkaantuminen olisi saattanut jäädä pois sekä median raastava hype ja kansan odotukset eivät olisi päässeet väsyttämään niin pahasti. Pohjoisamerikassa mies oli kuitenkin suht tuntematon toisin kuin täällä Suomessa missä miehestä painettiin postimerkkiä ja keltainen media otsikoi lähes päivittäin, puhumattakaan siitä, että miestä oltiin viemässä ties mihin kissanristijäisiin sekä haastiksiin. AHL, vaikka tasoltaan on mitä on, olisi opettanut Mikelle pohjoisamerikkalaista pelityyliä sekä kiekkokulttuuria. Kaukalo, tempo, fyysisyys. Sellaiset pikkuasiat kuten kieli, asuminen, asioiden hoito ja perusasiat joutui opettelemaan uudestaan. Ja todennäköisesti mies olisi päässyt myös kokeilemaan Wildissa miltä se peli tuntuu joka olisi ajanut Miken jo aiemmin tuolle kuntokuurille.

Pointtini joka tapauksessa on se, että mielestäni Mikke heitti vuoden hukkaan kehityksensä kannalta jäämällä Suomeen. Voitettavaa oli todella vähän jos ei ollenkaan kun taas kehittyminen olisi alkanut välittömästi mukavuusalueelta poistuttaessa jos mies olisi heti lähtenyt pohjoisamerikkaan. Kun pakolliset asiat olisi saatu pois alta niin miehen focus olisi ollut 100% lätkässä. Näin ei välttämättä Suomessa ollut koska grillaus oli niin valtavaa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Pointtini joka tapauksessa on se, että mielestäni Mikke heitti vuoden hukkaan kehityksensä kannalta jäämällä Suomeen. Voitettavaa oli todella vähän jos ei ollenkaan kun taas kehittyminen olisi alkanut välittömästi mukavuusalueelta poistuttaessa jos mies olisi heti lähtenyt pohjoisamerikkaan. Kun pakolliset asiat olisi saatu pois alta niin miehen focus olisi ollut 100% lätkässä. Näin ei välttämättä Suomessa ollut koska grillaus oli niin valtavaa.

Joo, onhan tuo siis ihan ymmärrettävä pointti mitä sinä ja moni muu puhuu tuosta viimeisestä vuodesta.

Jotenkin Granlundista puhutaan jotenkin spesiaalitapauksena, mitä tietysti tuon kultakauden ja poikkeuksellisen lahjakkuutensa puolesta osittain onkin. Tuntuu että Mikeltä odotettiin myös NHL:n suhteen poikkeuksellisen kovaa suoritusta ja heti, eli se grillaaminen ei kyllä hellittänyt viime kaudellakaan. Siellä missä toinen odottaa Granlundista oikeasti jotain supertähteä, jota hänestä ei välttämättä ikinä tulekaan löytyy aina ne jotka toivoo kuplan puhkeamista.

Mutta mikä tekee Mikestä nyt sitten vaikka Koivuihin, Ruutuun, Lehtiseen ja Selänteeseen nähden spesiaalimman tapauksen että vain pohjoisamerikka voi opettaa pohjoisamerikan tavoille?

Se mitä minä oletan tuossa Granlundin tapauksessa olleen kyseessä on todella jonkin monivuotisen suunnitelman viimeisen vuoden toteuttaminen suunnitelman mukaisesti. Oletan, että Granlundin kohdalla puhutaan sellaisista asioista (yhtään Hakkaraisen ideologiaa tuntien) kuin valmiudesta treenata ja pelata kovaa. Eli lyhyesti, uskon että Hakkarainen, Jalonen ja Granlund olivat tietoisia jostain sellaisista puutteista jotka oli tarkoitus laittaa viimeisen kauden aikana kuntoon ennen NHL-uran aloittamista.

Ja vielä vertauskuvana, opeteltiin vielä kävelemään kunnolla ennen juoksemista.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara, Laine, Barkov
[Offtopic]fat of the land, olen itsekin vasta 20, että ikärasismi kohdistuu aika lailla omaan ikäpolveeni ;). Ja en tarkoittanut sinua viestissäni WildThing, koska itse otit Sakicin laukaisutyylin puheeksi niin oletinkin sinun tunteneen hänet. Edittiä sen verran, että tapaan nostalgioida 90-luvun NHL:ää joka on hienointa aikaa jääkiekon historiassa. Peli oli kovaa, maaleja tuli vielä mukavasti, kaikki hienoimmat/parhaat pelaajat pelasivat... Sääli etten kokenut muuta kuin Dallasin 1999-Stanley Cup-finaalin 7-vuotiaana. Toivottavasti selvensi kantaani.[/Offtopic]

Jatkakaa.
 
Viimeksi muokattu:

Razzers

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, Marian Gaborik
Itse taas olen eri mieltä. Mietin jo taannoin kun Granlund päätti vielä tuon yhden vuoden Suomessa viettää, että se on virhe. Miksi? Mies oli juuri voittanut Suomen-mestaruuden IFK:ssa sekä maailmanmestaruuden leijonapaita päällä. Mitä saavutettavaa/voitettavaa Granlundilla Euroopassa enää oli? Tutut ympäristöt, broidin kanssa asusteli kämppiksinä ja vanhemmat lähellä sekä taso kotiliigassa jo keväällä suorastaan dominoiva. Voitaisiin jopa sanoa, että mies oli mukavuusalueellaan. Tuossa tilanteessa on vaikea dramaattisesti kehittää itseään ja jääkiekon ulkopuoliset asiat tulee helposti mieleen.

Mitä lähtö AHL:n olisi muuttanut? Noh, ainakin voidaan jossitella sillä, että tuo paha loukkaantuminen olisi saattanut jäädä pois sekä median raastava hype ja kansan odotukset eivät olisi päässeet väsyttämään niin pahasti. Pohjoisamerikassa mies oli kuitenkin suht tuntematon toisin kuin täällä Suomessa missä miehestä painettiin postimerkkiä ja keltainen media otsikoi lähes päivittäin, puhumattakaan siitä, että miestä oltiin viemässä ties mihin kissanristijäisiin sekä haastiksiin. AHL, vaikka tasoltaan on mitä on, olisi opettanut Mikelle pohjoisamerikkalaista pelityyliä sekä kiekkokulttuuria. Kaukalo, tempo, fyysisyys. Sellaiset pikkuasiat kuten kieli, asuminen, asioiden hoito ja perusasiat joutui opettelemaan uudestaan. Ja todennäköisesti mies olisi päässyt myös kokeilemaan Wildissa miltä se peli tuntuu joka olisi ajanut Miken jo aiemmin tuolle kuntokuurille.

Pointtini joka tapauksessa on se, että mielestäni Mikke heitti vuoden hukkaan kehityksensä kannalta jäämällä Suomeen. Voitettavaa oli todella vähän jos ei ollenkaan kun taas kehittyminen olisi alkanut välittömästi mukavuusalueelta poistuttaessa jos mies olisi heti lähtenyt pohjoisamerikkaan. Kun pakolliset asiat olisi saatu pois alta niin miehen focus olisi ollut 100% lätkässä. Näin ei välttämättä Suomessa ollut koska grillaus oli niin valtavaa.

Se mitä minä oletan tuossa Granlundin tapauksessa olleen kyseessä on todella jonkin monivuotisen suunnitelman viimeisen vuoden toteuttaminen suunnitelman mukaisesti. Oletan, että Granlundin kohdalla puhutaan sellaisista asioista (yhtään Hakkaraisen ideologiaa tuntien) kuin valmiudesta treenata ja pelata kovaa. Eli lyhyesti, uskon että Hakkarainen, Jalonen ja Granlund olivat tietoisia jostain sellaisista puutteista jotka oli tarkoitus laittaa viimeisen kauden aikana kuntoon ennen NHL-uran aloittamista.

Ja vielä vertauskuvana, opeteltiin vielä kävelemään kunnolla ennen juoksemista.

Hyviä pointteja kummaltakin. Olen yleisesti ollut tässä tapauksessa pallen linjoilla: mielestäni Granlund toden totta lähti vuoden liian myöhään ison veden toiselle puolen. Kaikki mahdollinen oli käytännössä jo saavutettu. Viime tynkäkauden alussa hiipi jo itselläkin puseroon pelko menetetystä lupauksesta. Jopa case Rob Schremp kävi mielessä. Tämän kauden alussa oli aivan uskomattoman hienoa olla väärässä, kentällä oli aivan toinen #64.

Mutta niin, vielä tuohon viimeiseen kauteen Suomessa. Mielenkiintoinen näkökulma fat of the land, eipä ole moinen sinänsä tullut mieleen. Varmasti mieheen on kiinnitetty erityishuomiota harjoittelussa. Muistetaan kuitenkin sekin miksi Mikke lähti Oulusta. Tässä valossa siis, jos viimeisen HIFK-kauden aikana on pyritty rakentamaan pohjaa sille viimeisen pykälän harjoittelulle, päätös jäädä oli oikea. Asiaahan ei tiedä varmaksi kuin Mikke itse, ja hän on pitänyt ratkaisua oikeana.
 
Tämän kauden alussa oli aivan uskomattoman hienoa olla väärässä, kentällä oli aivan toinen #64.

Tästä samaa mieltä että poika on mennyt paljon eteenpäin. Mutta noin muuten eihän tähän rapakon taakse lähtemiseen ole mitään nyrkkisääntöä. Olkoonkin että liiga on valahtanut huonotasoiseksi niin esimerkkejä löytyy puolin ja toisin. Granlundin tapauksessa taas olisi ehkä kannattanut lähteä kaukalon ulkopuolisista asioista johtuen. Kun Kummola ja muut suomikiekon suuret kehittäjät sulloivat taskujaan täyteen Granlundia "kehittäessään".
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Jotenkin Granlundista puhutaan jotenkin spesiaalitapauksena, mitä tietysti tuon kultakauden ja poikkeuksellisen lahjakkuutensa puolesta osittain onkin. Tuntuu että Mikeltä odotettiin myös NHL:n suhteen poikkeuksellisen kovaa suoritusta ja heti, eli se grillaaminen ei kyllä hellittänyt viime kaudellakaan. Siellä missä toinen odottaa Granlundista oikeasti jotain supertähteä, jota hänestä ei välttämättä ikinä tulekaan löytyy aina ne jotka toivoo kuplan puhkeamista.

Mutta mikä tekee Mikestä nyt sitten vaikka Koivuihin, Ruutuun, Lehtiseen ja Selänteeseen nähden spesiaalimman tapauksen että vain pohjoisamerikka voi opettaa pohjoisamerikan tavoille?

Se mitä minä oletan tuossa Granlundin tapauksessa olleen kyseessä on todella jonkin monivuotisen suunnitelman viimeisen vuoden toteuttaminen suunnitelman mukaisesti. Oletan, että Granlundin kohdalla puhutaan sellaisista asioista (yhtään Hakkaraisen ideologiaa tuntien) kuin valmiudesta treenata ja pelata kovaa. Eli lyhyesti, uskon että Hakkarainen, Jalonen ja Granlund olivat tietoisia jostain sellaisista puutteista jotka oli tarkoitus laittaa viimeisen kauden aikana kuntoon ennen NHL-uran aloittamista.

Ja vielä vertauskuvana, opeteltiin vielä kävelemään kunnolla ennen juoksemista.

Itse kuulun siihen ryhmään joka on Granlundin tekemistä seurannut maltillisemmin ilman utopistisia ajatuksia siitä, että mies olisi välittömästi eliittitason pelaaja NHL:ssa. Grillaaminen ei hellittänyt mutta ei se ollut lähellekään saman tasoista ja miehen ei tarvinnut sitä paskaa kuunnella paikan päällä, olihan mies kuitenkin jo toisella puolella maailmaa kun täällä vielä kohistiin ja ihmeteltiin. Mutta kyllähän se Granlundin lahjakkuus oli silmiinpistävää nuorena ja kovin kaivattua ja hype sitä kautta ymmärrettävää. Meillä oli kuitenkin junnutuotannossa aikamoinen suvantovaihe käynnissä 80-luvun lopun ikäluokkien huonon menestymisen suhteen. Erityisesti 87-ikäluokasta odotettiin manttelinperijöitä meidän männävuosien tähdille mutta näin ei käynyt. Tosin nyt paine helpottaa koska lahjakkaita suomalaispelaajia on kehitteillä ja mikä hienointa, joukossa on paljon isoja pelaajia. Tässä huomaa myös sen tietynlaisen kulttuurimuutoksen täälläkin, isommatkin pojat saavat nyt sitä kaivattua ja ansaittua yksilövalmennusta sekä lahjakkuuden huomioimista toisin kuin muutama vuosi sitten jolloin suomalaisen pelaajan prototyyppi tuntui olevan pieni pelintekijä.

Mitä tulee tuohon aikaiseen pohjoisamerikan komennukseen suhteessa muihin tasonsa osoittaneisiin pelaajiin niin tätä voidaan analysoida moneltakin kantilta. Esimerkkipelaajista valtaosa on aloittanut uransa 90-luvun alkupuolella jolloin oli selvää, että urheilullisuuden suhteen oli ihan erilainen vaatimustaso kuin tänä päivänä. Mikko Koivuhan aloitti pohjoisamerikan uransa AHL:sta, tosin tämä varmasti osittain lockoutin ansiota. Mutta kyllähän se helpottaa jo pelkästään erilaisen kulttuurin omaksumisen ansiosta, ettei tarvitse ihmetellä epäolennaisuuksia kun sinne the showhun asti pääsee. Sitten voidaan vetää fysiikkakortti esiin. Tuomo Ruutu esim. oli jo fyysisesti kovassa kunnossa mennessään NHL:n ja kooltaan aika optimaalinen joten se ei ollut jarruttavana tekijänä asiassa, samoin Mikko Koivu. Varmaan jokainen on yhtä mieltä siitä, että isona ja fyysisesti hyväkuntoisena pelaajana on helpompi pelata omilla vahvuuksillaan kuin pienenä ja heiveröisenä? Näiden aikaisemmin aloittaneiden pelaajien sisäänajon mainitsinkin jo tosin täytyy muistaa sekin, että Teemu Selänne oli jo maailmanluokan luistelija ja ollut nuoresta asti urheilulahjakkuus jonka johdosta mies oli suorastaan dominoiva aikakaudella jolloin hampurilaiset ja olut oli hyvä palautusape otteluiden jälkeen.

Varmasti herroilla jonkinlainen suunnitelma olikin jota jarrutti myös Granlundin loukkaantumiset ja todella intensiivinen tahti etenkin viimeisenä vuotena kun oli junnujen kisoja, sm-liigaa, EHT-höntsää ja skoda cuppia, tosin silloin oli eri mies puikoissa. En tiedä sitten mikä meni loppujen lopuksi vikaan koska kehityskaari luistelun suhteen ei ollut mitenkään jyrkästi ylöspäin nouseva. Olin alusta asti kiinnittänyt huomiota Miken verkkaiseen luisteluun ja toivoin, että isoja harppauksia oltaisiin nähty aiemmin koska fakta on se, että sen tilan ja ajan saaminen NHL:ssa vaatii myös fyysisiä erityisominaisuuksia kuten viime kausi sen raa'asti osoitti. Tämä on myös jotain mitä Liiga ei opeta koska Mikke oli etenkin viimeisenä vuotenaan aikamoinen erityistapaus kaukalossa. Hän oli Liigalle sitä mitä Crosby on NHL:lle. Ja kauden aikan jonkin niinkin oleellisen asian kuin luistelun kuntoon saaminen on likipitäen mahdotonta. Jalosen prioriteetti numero yksi oli IFK:n menestyminen, samoin Matikaisen. Eikä kauden aikana ole yksinkertaisesti aikaa kehittää jotain fyysistä osa-aluetta koska ottelutahti on kohtuu tiukka ja treenit käytetään pitkälti kuvioiden hiomiseen yms. ennemmin kuin intensiiviseen jalkarääkkiin ennen pelipäivää. Kuormitus on valtava ja pelaajilla on valtava työ ylipäätään ylläpitää kesällä treenattuja kiloja, saati siihen saada vielä fysiikkaa parannettua kauden kuluessa.

Granlundhan itsekin sanoi, että ei ymmärtänyt todellisuudessa mitä NHL:ssa pelaaminen omilla vahvuuksillaan vaatii. Ja vaikka taustalla olisi minkälaisia fysiikkavalmentajia tai terapeutteja niin kyllä se itsensä kehittäminen lähtee aina pelaajasta itsestään ja jos Liigan antama haaste oli jo selätetty edellisenä vuonna niin onhan se sanomattakin selvää, että kotisuomessa ja omalla mukavuusalueellaan on vaikea valmistautua siihen maailman kovimpaan liigaan. Etenkin kun kyse on fyysisesti puutteellisesta pelaajasta. Tätähän tukee jo se fakta, että yksi vaikea kausi ajoi Granlundin treenaamaan kesällä kovempaa kuin koskaan ja tulokset ovat nyt nähtävissä. Ja toivon mukaan kehittyminen jatkuu jatkossakin.
 
Poislukien mm. Sidney Crosby joka ainakin jostain lukemani mukaan käytti kesällä 2009 aikaa laukauksen kehittämiseen mm. täyttämällä mailat hiekalla ja seuraavalla kaudella rikkoi ensimmäisen kerran 50 maalin rajan.

Sidney Crosbyn maalintekohaluista en tiedä paljoa, mutta 20 vuotta sitten luin erään jääkiekkoilijan elämäkerran, jossa puhuttiin nimenomaan siitä, miten syöttelijäksi profiloitunut voi halutessaan tehdä myös enemmän maaleja. Tuon elämäkerran päähenkilö teki kesällä 1981 tietoisen päätöksen ruveta ampumaan enemmän, kun kaudella 1980-81 hän sai tehtyä vain 55 maalia. Taisi taustalla olla myös hieman sellainen ajatusmaailma, että puolustajien olisi vaikeampi lukea hänen pelaamistaan, jos laukauksen uhka olisi konkreettisempi. Tämän pelaajan nimiin laitetaan yleisesti myös ajatelma "you miss 100% of the shots you don’t take".

Päätös tuotti siinä mielessä hedelmää, että päätöstä seuranneella kaudella 1981-82 kyseinen pelaaja teki sitten 92 maalia.
 
Viimeksi muokattu:

Largo

Jäsen
Sidney Crosbyn maalintekohaluista en tiedä paljoa, mutta 20 vuotta sitten luin erään jääkiekkoilijan elämäkerran, jossa puhuttiin nimenomaan siitä, miten syöttelijäksi profiloitunut voi halutessaan tehdä myös enemmän maaleja. Tuon elämäkerran päähenkilö teki kesällä 1981 tietoisen päätöksen ruveta ampumaan enemmän, kun kaudella 1980-81 hän sai tehtyä vain 55 maalia. Taisi taustalla olla myös hieman sellainen ajatusmaailma, että puolustajien olisi vaikeampi lukea hänen pelaamistaan, jos laukauksen uhka olisi konkreettisempi. Tämän pelaajan nimiin laitetaan yleisesti myös ajatelma "you miss 100% of the shots you don’t take".

Ei se ollut maalintekohalusta kiinni, vaan siitä, että miehen laukaus oli vain keskitasoa NHL:ssä. Hänen laukaisumäärät nousivat hieman 2009-2010 kauden aikana, mutta ei kuitenkaan mitenkään merkittävästi. Crosby on itsekriittinen pelaaja, joka haluaa olla paras. Hänen vetonsa oli hänen heikoimpia ominaisuuksia ja hän päätti kehittää siitä itselleen vahvuuden.

Päätös tuotti siinä mielessä hedelmää, että päätöstä seuranneella kaudella 1981-82 kyseinen pelaaja teki sitten 92 maalia.

Siis kenestä tässä nyt puhutaan?
 

Largo

Jäsen
#99

Meninkö miinaan?

Ehkä vähän.

No mites tuota MG:tä on hehkuteltu/arvosteltu amerikan mediassa tämän kauden näyttöjen osalta? Jäänyt seuraaminen vähän vähemmälle.

Kyllä häntä on hehkutettu ja arvosteltu aika paljon. Vertaukset Gandalfiin voidaan tietysti tulkita monella tavalla, mutta pääsääntöisesti hänen peliään on pelkästään kehuttu. Fysiikka alkaa riittämään NHL-tasolle ja se näkyy taululla. Ensi kesänä vielä kova rääkki, niin Grandalf alkaa lunastamaan niitä häneen kohdistettuja suuria odotuksia.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
AHL on kuitenkin aika paska sarja tasoltaan, ei sinne kannata bussissa istumaan lähteä ihan huvikseen tai ei voi sanoa automaattisesti, että paras tie NHL:ään on siitä vierestä odotella että paikka aukeaa ja raivata tie ketju ketjulta ylöspäin supertähteyteen.

AHL ei ole sen paskempi sarja tasoltaan kuin SM-liiga, luultavasti parempi ja kun puhutaan pienen kaukalon pelistä, AHL:n joukkueet ovat ihan varmasti parempia kuin liigajoukkueet. AHL:n etu eurokaukaloihin verrattuna on nimenomaan se, että peli on tyyliltään huomattavasti lähempänä NHL:ää kuin mikään lentokenttäliiga.

Granlundille olisi ihan varmasti tehnyt hyvää lähteä vuotta aikaisemmin selvittämään pienen kaukalon saloja ja NHL:n vaatimustasoa. Mutta kun lahjakkuutta ja taitoa riittää, niin jälkiviisastelu on sikäli turhaa, että ei asiassa mitään NHL-uran kannalta kriittistä vahinkoa päässyt tapahtumaan.

Mitä tulee tuohon keskusteluun laukauksesta, niin ihan varmasti sitä pystyy kehittämään, ja kyse onkin nähdäkseni siitä, riittääkö Granlundilla motivaatio nyt kun taso on osoittanut NHL:ään riittäväksi ja ura Pohjois-Amerikassa alkaa olla selviö. Kesällä olisi varmasti mukavampaakin tekemistä kuin puristella tennispalloa ja ampua kiekkoa vanerilta. Kun esimerkkiä haetaan Crosbystä, niin sitä haetaan pelaajasta, jolle jääkiekko ja siinä kehittyminen on aikalailla koko elämä, harjoittelumotivaatio ihan eliittiä.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
AHL ei ole sen paskempi sarja tasoltaan kuin SM-liiga, luultavasti parempi ja kun puhutaan pienen kaukalon pelistä, AHL:n joukkueet ovat ihan varmasti parempia kuin liigajoukkueet. AHL:n etu eurokaukaloihin verrattuna on nimenomaan se, että peli on tyyliltään huomattavasti lähempänä NHL:ää kuin mikään lentokenttäliiga.

Granlundille olisi ihan varmasti tehnyt hyvää lähteä vuotta aikaisemmin selvittämään pienen kaukalon saloja ja NHL:n vaatimustasoa. Mutta kun lahjakkuutta ja taitoa riittää, niin jälkiviisastelu on sikäli turhaa, että ei asiassa mitään NHL-uran kannalta kriittistä vahinkoa päässyt tapahtumaan.

AHL varmasit kehittää pelaajaa pienen kaukalon peliin. Näkisin kyllä että liian aikasin sinne ei kannata lähteä, koska treenaaminen on kyseisessä sarjassa kovin hankalaa. Paljon matkustelua paljon pelejä, ei ole paras yhdistelmä jos nuoren pelaajan viellä tarvitsee kehittää jotain osa-aluetta treenaamalla.

Näkisin että optimi aika on noin vuosi tai alle AHL kentillä, jolloin siellä tottuu kovaan pelirytmiin, sekä pienen kaukalon peliin. Enempi aika alkaa lähinnä tekemään hallaa pelaajan kehitykselle, kun et pääse kunnola treenaamaan kuin kesäisin niitä heikkouksiasi.

Näillä perusteilla näkisin, että Granlund teki oikean valinnan jäädessään viellä vuodeksi Suomeen. Otti ikäänkuin varman päälle, ja vietti viellä vuoden sarjassa jossa pystyy harjottelemaan hyvin pelaamisen ohessa. Sitten vuosi P-amerikan pelejä, joissa kaveri huomasi puutteensa ja kesällä hanskat käteen kovaa duunia ja korjaamaan puutteitaan. Vuoden aikasemmin menessään olisi saattanut joutua tahhkoamaan AHl pelejä huomattavasti enemmän, joka ei mielestäni ole se optimaalisin tilanne.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Mielenkiintoinen seikka on se, että MG oli paljon hanakampi laukomaan Sotshissa kun mitä on taalajäillä. Toki pelaa huikealla tasolla, mutta vilaamista tällä hetkellä löytyy nimenomaan tuosta, jos jotain haluaa siihen kohtaan hakea. Tuntuu, että hakee ihan viimeiseen asti syöttöä ja jokin määrä hyökkäyksiä sitten tyrehtyy kun ei suostu miettimään edes laukaisua. Maajoukkueessa taas tuntui vetävät todella paljon ja ei-mikke-paikoista. Vetoja, vetoja!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mitä tulee tuohon keskusteluun laukauksesta, niin ihan varmasti sitä pystyy kehittämään, ja kyse onkin nähdäkseni siitä, riittääkö Granlundilla motivaatio nyt kun taso on osoittanut NHL:ään riittäväksi ja ura Pohjois-Amerikassa alkaa olla selviö. Kesällä olisi varmasti mukavampaakin tekemistä kuin puristella tennispalloa ja ampua kiekkoa vanerilta. Kun esimerkkiä haetaan Crosbystä, niin sitä haetaan pelaajasta, jolle jääkiekko ja siinä kehittyminen on aikalailla koko elämä, harjoittelumotivaatio ihan eliittiä.

En ymmärrä, mikä peruste olisi olla tavoittelematta omaa maksimiaan, vaikkei crosbyksi yltäisikään. En väitä, että Granlund tulee harjoittelemaan laukaustaan varmasti, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö häneltä löytyisi motivaatiota siihen. Se on sitten eri asia, kokeeko hän ja taustajengi sitä tarpeelliseksi.
 
Pierre McGuire mainosti antaumuksella Boston-Minnesota-matsissa Teemu Selänteen opetusten merkitystä Mikael Granlundille. McGuire kertoi olleensa "inside the glass" Sotshissa ja hänen mukaansa oli tosi siistiä päästä todistamaan läheltä sitä, miten Teemu jatkuvasti rohkaisi Granlundia haluamaan kiekkoa enemmän ja tekemään omia ratkaisujaan kiekollisena.

Teukan ja Miken keskustelujen sisällössä ei minusta ollut mitään mullistavaa, mutta se tuli minulle täysin puskista, että NBC:n kaukalonlaitatoimittaja osaa suomea.
 
Teukan ja Miken keskustelujen sisällössä ei minusta ollut mitään mullistavaa, mutta se tuli minulle täysin puskista, että NBC:n kaukalonlaitatoimittaja osaa suomea.

Älä käsitä väärin, pohdiskelen vain mahdollisuutta:

Olisiko jopa niin, että Teemu on ollut tuolla lätäkön takana jo niin kauan, että tuo engelska on helpompaa pelitilanteessa Temelle kun suomen länkyttäminen ?

Pierre muutenkin on kyllä vähän... Noh, joku voi tykätä, itse lähinnä hymyilen kaverin jutuille.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
...Olisiko jopa niin, että Teemu on ollut tuolla lätäkön takana jo niin kauan, että tuo engelska on helpompaa pelitilanteessa Temelle kun suomen länkyttäminen ?

Itse veikkaan juuri tätä! Selänteellä on ollut englanti ns. työkielenä niin kauan, että samojen asioiden selittäminen suomeksi voi olla jopa hiukan haastavaa, varsinkin nopeasti. Todella harmi, että Barkovin turnaus jäi niin tyngäksi, siis tuon Selänteen mentoroinnin osaltakin.

Itse Granlundista sen verran, että kyllähän mies on nyt jo lunastanut ns. paikkansa ja ainakin ne odotukset, joita henkilökohtaisesti häneen kohdistin. Viime kauden päätteeksi oli tosiaan usko hiukan koetuksella ainakin sen suhteen, että mies jo tällä kaudella on lunastanut (toki Koivin loukkaantumisen myötä...) ykkössentterin paikan joukkueesta. Parasta tässä on se, että urahuippu on vasta jokusen vuoden päästä edessä... olen satavarma, että parasta Granlundia ei olla vielä nähty, eikä nähdä vielä ensi kaudellakaan. Muutama vuosi sitten veikkasin Granlundin yltävän Saku Koivun tasoiseen (kunnioitettavaan) uraan (tarkoittamatta, että samantyylisistä pelaajista olisi kyse...), enkä nyt nähdyn valossa näe epäilystä sille etteikö tämä olisi täysin mahdollista saavuttaa. Mutta aika näyttää...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös