('dominoinnin' oikeaoppista määritelmää odotellessa)
Nyt on taas hyvä aika kuitenkin muistuttaa kaiken tämän Mikke-hehkutuksen aikana, että Ruotsista ponnistaa sellainen seuraava ruotsalainen supertähti NHL:ssä nimeltään Hampus Lindholm. Esimerkiksi Lindholmin puolustuspelaaminen on huomattavasti parempaa kuin Granlundin. On ilo katsoa Hampuksen liukua ja varmuutta ympäri jään.
Tämän johdosta Sami Vatanen ei kuulu NHL:ään.
Nyt on taas hyvä aika kuitenkin muistuttaa kaiken tämän Mikke-hehkutuksen aikana, että Ruotsista ponnistaa sellainen seuraava ruotsalainen supertähti NHL:ssä nimeltään Hampus Lindholm. Esimerkiksi Lindholmin puolustuspelaaminen on huomattavasti parempaa kuin Granlundin. On ilo katsoa Hampuksen liukua ja varmuutta ympäri jään.
Tämän johdosta Sami Vatanen ei kuulu NHL:ään.
Sarkasmi ja sarkasmin tunnistaminen ovat taitolajeja, eihän tuota nyt voinut ottaa mitenkään tosissaan, eihän?Vai että Sami Vatanen ei kuulu NHL:ään?
Täytyy vielä erikseen mainita, että Tripp Tracy kehui NBC:n lähetyksessä Granlundin luistelua tyyliin "yhdessä kesässä heikkoudesta vahvuudeksi", kuvaili tämän teränkäyttö-harjoituksia joukkueen jokaisissa treeneissä, jne. Kyllä Granlund on tehnyt paljon asioita oikein ja pelaa huikeata lätkää juuri nyt. Vielä kun saisi karsittua loukkaantumisia pelistään, niin ura voisi olla vähemmän rikkonainen.
Mites muuten kävi MG:n pelaamiselle tuon viimeisen loukkaantumisen jälkeen?
Ainakaan minä en ole pystynyt erottamaan mitään lisääntynyttä varovaisuutta MG:n pelissä, en tosin ole nähnyt jokaista peliä, en lähellekään.
On siinä muutosta tapahtunut. MiG ei mene samalla tavalla järjettömästi tilanteisiin tai pyri taklaamaan. Laidan lähelle ja mahdollisen taklauksen kohteena hän hakee aiempaa paremmin asennon (jos taklaus tulee). Voi tuntua myös oudolta, mutta esimerkiksi osa Chicagon pelaajista hieman varoo taklaamista kun kohteena on MiG.
On siinä muutosta tapahtunut. MiG ei mene samalla tavalla järjettömästi tilanteisiin tai pyri taklaamaan. Laidan lähelle ja mahdollisen taklauksen kohteena hän hakee aiempaa paremmin asennon (jos taklaus tulee). Voi tuntua myös oudolta, mutta esimerkiksi osa Chicagon pelaajista hieman varoo taklaamista kun kohteena on MiG.
No, siinä Avalanche-sarjan Wildin ensimmäisessä kotipelissä, jossa Granlund dominoi koko kenttää, hän kyllä meni joka ahtaaseen rakoon ja haki vauhdikkaita taklauksiakin. Voittomaalikin syntyi tilanteesta, jonka kaltaisia oli ollut monta pelissä, mutta Varlamov oli vain ryöstänyt Miken muutaman kerran.
Voi kai olla, että hänen pelinsä on järkevöitynyt, mutta ainakin omaan silmääni monissa loukkaantumisissa on ollut vain huonoa tuuria. Ei vaadi huikeaakaan pelikäsitystä tajuta, että ainakaan Chicagoa vastaan ei kannata sentterin höntyillä mahtipommeja hakemaan. Heti soi omissa, jos ajaa itsensä tilanteesta ulos.
En muistaakseni nähnyt tuota peliä mutta noin muuten olen seurannut Minnesotan otteluita tällä kaudella paremmin kuin minkään muun joukkueen pelejä (Jokerit mukaan lukien). Olen ainakin näkevinäni nyt playoffeissa viisastuneen MiG:n mutta tiedä sitten onko pelkästään kuvitelmaa.
Näkyykö siinä pelityylissä mitään varovaisuutta edelleenkään, vai vieläkö mennään täyttä häkää kaikista väleistä?
Tarkoituksenani kertoa vain oli, että omasta mielestäni Blackhawksia vastaan MG pelaa "järkevämmin", koska vaikeissa peleissä on pakko olla pelin sisällä eikä antaa vastustajalle yhtään ylimääräistä tilaa. Kahden suunnan sentterinä tämä näkyy juuri oman paikkansa pitämisenä, jotta vastustaja ei missään tapauksessa pääse syöttelemään keskustan läpi tai saa ylivoimahyökkäyksiä. Parhaiten tätä keskiössä pysymistä kuvaa, että Granlund on näissä playoffeissa ollut yksi parhaista ellei paras vetojen blokkaaja Minnesotan hyökkääjistä.
En siis usko, että Granlund ennen loukkaantumistakaan olisi pelannut eri tavalla näissä pudotuspeleissä. Pelikäsityksensä ansiosta sijoittuu vain lähes täydellisesti, kun kovissa peleissä keskittymisen pitää olla 100%.
Mutta kaipa tärkeintä on, että Granlund on pystynyt pelaamaan huikealla tasolla nämä pudotuspelit aiemmista ylävartalovammoistaan huolimatta. Jos nyt sitten jääkiekkojumalat soisivat terveemmän loppu-uran...
Granlundilla on muuten noussut laukaisuprosentti runkosarjan 7.7:sta 16.7:aan. Se on ihan pelimiehen merkki pleijareissa, että nostaa tasoaan.
Voi tuntua myös oudolta, mutta esimerkiksi osa Chicagon pelaajista hieman varoo taklaamista kun kohteena on MiG.
Mihin tämä väite perustuu? Faktoja pöytään, tämä on yksi typerimmistä jutuista mitä olen palstalta lukenut.
