Mainos

Mikä on Tapparan tavoite?

  • 28 929
  • 79
Pitkä pätkä diipa daapaa....

Ja toinen seikka, minkä toin jo aiemmin tuossa esille, että mihin perustuu nyt ensi kauden monen liigaseuran taloudellinen satsaaminen, ottavatko he kaikki ensi kaudella taloudellisesti holtittoman riskin?

1) Luulisi se nyt kiekkoa seuraavalle olevan selkeää, että Tappara satsasi rajusti parin edellisen kauden joukkueeseen. Parin kauden pakeista saisi hyvän EHT joukkueen puolustuksen. Suuri osa tuli vielä Elitserienistä ja palkat oli sen mukaiset.Valitettavasti urheilullinen menestys ei seurannut panostusta ja sitten vielä valmentajakin karkasi kesken hankkeen, josta tuloksena vajaa milli tappiota kahdessa vuodessa.

Tässä vaiheessa tyhmempikin tajuaa, että välillä pitää tienatakkin, että voi taas kuluttaa ja siitä budjetin leikkauksiin. Ne tosin toteutettiin niin laadukkaasti, että 10v tavoitteen ensimmäinen mitalli saavutettiin

2) Joukkueiden panostuspuheet perustuvat uuden Canal+ sopimuksen tuomiin huomattaviin rahoihin. Ongelmaksi koituu kuitenkin se, että laatupelaajia ei riitä kaikille halukkaille ja kysyntä nostanee myös palkkatasoa.

X) Ja sitten vielä se ikävä puoli kilpailutilanteessa, että myös kaikki muut seurat yrittävät tehdä asioita menestyksen eteen. Joillain on ylivertaiset resurssit, jotkut vaan tekevät asioita paremmin kuin toiset. Se mikä resursseissa annetaan tasoitusta on vain kirittävä tekemällä asioita muita paremmin. Jos sijoitus on jatkuvasti Top6:ssa, niin kyllä aina joskus (vaikkakin harvoin) se täysosuma sieltä tulee.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tässä vaiheessa tyhmempikin tajuaa, että välillä pitää tienatakkin, että voi taas kuluttaa ja siitä budjetin leikkauksiin. Ne tosin toteutettiin niin laadukkaasti, että 10v tavoitteen ensimmäinen mitalli saavutettiin

Joo ja aika olemattoman lyhyellä matematiikalla pystyy laskemaan, että mikäli se tienaaminen jatkuu vielä pari-kolmekin kautta, niin niiden jäljelle jäävien kolmen mitalin haalimisessa tulee aika tuli perseen alle, joten siellä 2011 kauden tuntumassa on sitten toivottavasti todella paljon, mistä tuhlata.

Mutta jos nyt ajatellaan, että tässä ensi kaudellekin oikein worst case scenario tulisi ja Ojanenkin siitä lopettaisi ja nuorista tähdistä joku karkaisi rapakon taakse, niin ei ainakaan itsellä ole vaikeuksia nähdä Tapparaa taas säälipleijareissa, jos kukkaron nyörit ovat visusti kiinni. Vaikka menot olisivat kuinka minimissä, niin tuskin ne tulotkaan sitäkautta kovin suuret ovat.

Itse näen, että nyt on jo heti uskallettava käyttää tämän kauden onnistumisen tuomia pesetoja hyväksi, jos tälle onnistumiselle halutaan jonkinlaista jatkumoa.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, LA Kings, Raiders, Concordia Stingers
Itse toivoisin Tapparalle samantyylistä toimintaa kuin NHL:ssä on nähtävissä Detroitissa ja Buffalossa. Eli "farmijoukkue" LeKi, joka ikävä kyllä valuu Ipan puolelle enemmän ja enemmän, olisi samantyylinen joukkue kuin nyky-Tappara. Siellä ajettaisiin sisään tulevaisuuden pelaajia rauhalliseen tahtiin ja jos (kun) loukkaantumisia tulee voitaisiin vain tyrkätä kaveri LeKistä sisään, kun pelisyystemit olisivat selviä.

Samaan aikaan (nyt kun on alkuun päästy) luotaisiin Tapparalle se pelisysteemi mitä noudatettaisiin vuodesta toiseen ja haettaisiin sillä menestystä, eli juuri kiekollisella pelillä ja luotaisiin organisaatiolle selkeät kuviot tältä pohjalta. Ulkopuoliset vahvistukset (sekä suomalaiset että ulkomaalaiset) haettaisiin tähän muottiin sopiviksi (Venu-Aho "treidi" sopii tähän trendiin) ja panostettaisiin tähän linjaan.

Samaan aikaan täytyy todeta että Pojun täytyisi avata massiaan sen verran että voitaisiin taata joka vuosi ainakin tehokas ja varma kärkikaarti nousevien pelaajien lisäksi. Ja se päätoiminen UTJ sinne ja heti! Ja hyvällä rahalla! Vaikka organisaation palkkakulut nousisivat sen verran, niin pitkässä juoksussa toimiva TJ/UTJ-parivaljakko säästäisi Tapparalle paljon rahaa.
 

PikkuKasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lempäälän Kisa
Itse toivoisin Tapparalle samantyylistä toimintaa kuin NHL:ssä on nähtävissä Detroitissa ja Buffalossa. Eli "farmijoukkue" LeKi, joka ikävä kyllä valuu Ipan puolelle enemmän ja enemmän, olisi samantyylinen joukkue kuin nyky-Tappara. Siellä ajettaisiin sisään tulevaisuuden pelaajia rauhalliseen tahtiin ja jos (kun) loukkaantumisia tulee voitaisiin vain tyrkätä kaveri LeKistä sisään, kun pelisyystemit olisivat selviä.

Jos ymmärrän tekstisi oikein, kysyn että pahastikko olet päissäsi? LeKiä ei ole eikä aiota farmittaa kummankaan tamperelaisseuran ehdoilla. Pelaajaliikenne on tähänkin asti pidetty suht maltillisena. LeKiä ei olla aikeissa muuttaa Tapparan tulevaisuuden tähden miksikään kaatopaikaksi, piste.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, LA Kings, Raiders, Concordia Stingers
LeKiä ei olla aikeissa muuttaa Tapparan tulevaisuuden tähden miksikään kaatopaikaksi, piste.

En missään nimessä haluaisi nähdä LeKin muuttuvan kenenkään kaatopaikaksi. Lähinnä hain tällä sitä, että LeKi pelaa/pelasi jo valmiiksi ainakin meikäläisen silmiin loistavaa ja iloista nykykiekkoa. Ja olisi luultavasti myös LeKin etu jos sinne saataisiin joka vuosi kaksi-viisi nuorta ja nälkäistä lupausta. En missään nimessä hae mitään putkea junnuista Mestikseen taidoista riippumatta, vaan nimenomaan näitä kavereita LeKiin jotka ovat selkeäsi liigarajalla ja joita palvelee vastuu LeKissä tupinpurentaa enemmän.
 

tutzba

Jäsen
Jahas, huudellaanpa vähän vieraisiin pöytiin.

Kuvitellaan tilanne, jossa Tappara jostakin ihmeen syystä on saanut kasvatettua juniorin X. Juniori X on poikkeuksellisen hyvä mailankäsittelijä kahvailijoiden keskellä, ja pikaluistelijan opit ovat tarttuneet pohkeisiin. Kuitenkaan Tapparan puusilmäinen valmentaja ei näe juniorin X rahkeita, vaan penkittää miestä jatkuvasti.

Vaihtoehto A: Juniori X on vittuuntunut. Kun hän pääsee kentälle Tapparassa, on hänellä mieletön halu näyttää ja ansaita peliaikaa. Kuitenkin hän innoissaan iskee kiekon väärään maaliin. Se siitä, penkille istumaan.

Vaihtoehto B: Juniori X on iloinen. Hän löysi itsensä uudelleen, ja pääsi Lempäälässä taistelemaan peliajasta kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Juniori X nappaa harteilleen ratkaisijan viitan ja on LeKin tähtihyökkääjiä. Mainetta ja menestystä tulee, ja juniori X etenee jokaisella osa-alueella. Pari kautta tahkottuaan Mestistä, on hän valmis Tapparaan.

Ei muuta kuin "farmi"sopimus pystyyn ja nuoria hakemaan peliaikaa Lempäälästä. Siellä sitä on kuitenkin paljon helpompi saada kuin SM-liigassa, ja kaikki osapuolet hyötyvät! LeKi saa hyökkäystehoa, Tapparan puusilmäinen valmentaja saa penkille tilaa, ja juniori X saa nimensä pistepörssin kärkeen.
 

peksa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Crystal Palace, Tappara ja HIFK
Niin, tai jatketaan samaan malliin ja tyhjennetään Ilmalan pajatsosta kaikki huippujunnut tampereelle. Lehteräkin lienee tämän vuosituhannen parhaimpia hankintoja toistaiseksi hinta/laatusuhteessa.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, LA Kings, Raiders, Concordia Stingers
Jahas, huudellaanpa vähän vieraisiin pöytiin.

Kuvitellaan tilanne, jossa Tappara jostakin ihmeen syystä on saanut kasvatettua juniorin X. Juniori X on poikkeuksellisen hyvä mailankäsittelijä kahvailijoiden keskellä, ja pikaluistelijan opit ovat tarttuneet pohkeisiin. Kuitenkaan Tapparan puusilmäinen valmentaja ei näe juniorin X rahkeita, vaan penkittää miestä jatkuvasti.

Vaihtoehto A: Juniori X on vittuuntunut. Kun hän pääsee kentälle Tapparassa, on hänellä mieletön halu näyttää ja ansaita peliaikaa. Kuitenkin hän innoissaan iskee kiekon väärään maaliin. Se siitä, penkille istumaan.

Vaihtoehto B: Juniori X on iloinen. Hän löysi itsensä uudelleen, ja pääsi Lempäälässä taistelemaan peliajasta kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Juniori X nappaa harteilleen ratkaisijan viitan ja on LeKin tähtihyökkääjiä. Mainetta ja menestystä tulee, ja juniori X etenee jokaisella osa-alueella. Pari kautta tahkottuaan Mestistä, on hän valmis Tapparaan.

Ei muuta kuin "farmi"sopimus pystyyn ja nuoria hakemaan peliaikaa Lempäälästä. Siellä sitä on kuitenkin paljon helpompi saada kuin SM-liigassa, ja kaikki osapuolet hyötyvät! LeKi saa hyökkäystehoa, Tapparan puusilmäinen valmentaja saa penkille tilaa, ja juniori X saa nimensä pistepörssin kärkeen.

Olipa hyvin huudeltu :) Juuri tätä hain, en vain heti saanut ilmaistua itseäni näin tehokkaasti (alkoholilla lieni vaikutusta asiaan)
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara

Aleksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & Teppo Numminen
Mestaruus saatiin ratkaistua tältä keväältä, joten lienee aika siirtää ajatuksia ensi kauteen. Samalla voidaan palautella mieleen keväällä 2005 asetettu tavoite:

Ennen Rautakorven kolmatta pestiä (kauden 05-06 alla) Tamhockeyn hallitus määritteli kovat menestystavoitteet seuraavien kymmenen vuoden ajaksi. Tässä suora lainaus Tapparan virallisilta internet-sivuilta;

"Seuraavan 10 vuoden aikana Tapparan minimitavoitteena on voittaa neljä SM-mitalia, joista kaksi mestaruutta. Kuluvan vuoden aikana on tehty paljon töitä, tavoite on menestyä eikä viime kausien kaltaisia tuloksia (9. sija 2004, 8. sija 2005) jatkossa hyväksytä. Tavoitteena on myös nostaa katsojakeskiarvo yli 6000 katsojan, minkä ei pitäisi aiempien menestyskausien valossa olla mahdottomuus."

Kymmenestä vuodesta on nyt kulunut neljä. Tapparan sijoitukset tuolta ajalta ovat 5., 5., 3. ja 11. Kulunut kausi oli siis tuloksellisesti ensimmäinen, joka meni täysin alle tavoitteen. "Tällaisia tuloksia ei hyväksytä", totesi Miesmäki neljä vuotta sitten. Miten tämä näkyy valmistauduttaessa ensi kauteen?

Yleisömäärissä tavoitetta ei ole vielä saavutettu lainkaan (5866, 5619, 5712 ja 5138). Lähellä toki ollaan pyöritty pl. mennyt floppikausi.

Kuusi vuotta jäljellä. Matkaa tavoitteeseen 3 mitalia, joista 2 mestaruutta. Ja se oli minimi.
 

PikkuKasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lempäälän Kisa
Yleisömäärissä tavoitetta ei ole vielä saavutettu lainkaan (5866, 5619, 5712 ja 5138). Lähellä toki ollaan pyöritty pl. mennyt floppikausi.

Kuusi vuotta jäljellä. Matkaa tavoitteeseen 3 mitalia, joista 2 mestaruutta. Ja se oli minimi.

Kyllähän tässä näkee Tapparan syöksykierteen ja väärien ratkaisujen määrän. Ja tietysti suunsoiton kannattamattomuuden. Yleisömäärät vielä olisikin mahdollista saada tasolleen mikäli joukkue saisi taistelevan ilmeen ja menestys kohoaisi tuonne TOP-6:n, mutta mestaruudet eivät tule vahingossa.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nyt saatiinkin oma suosikkiketju taas ylös, eli mikä on Tapparan tavoite ja tuo 10 -vuotissuunnitelma. Kyllähän tällä hetkellä aikalailla näyttää 10 -vuotissuunnitelman suhteen siltä, että se ei toteudu.

Jos nyt ajatellaan, että haluttaisiin edes tavoitella tuota suunnitelmaa vielä, niin nyt pitäisi löytyä sitä paalua pelaajahankintoihin ihan toiseen malliin. Olen peräänkuuluttanut tässä ketjussa, että mikäli mitalinsyrjässä haluttaisiin pysyä kiinni, pitäisi saada vaan kertakaikkiaan jo ennalta laadukkaiksi tiedettyjä hankintoja ja sehän onnistuu tällä jonkun aikanaan oravannahan syrjäyttäneellä neronleimauksella nimeltä raha.

Nyt kun on nähty kausi, jonka mestarina on JYP ja pronssia on pokannut KalPa, niin tässä voidaan tajuta kahden viimevuosien heittopussin nousseen nyt mitalitaistoon ja on nähtävissä, että eivät nämä porukat tätä kautta huonommalla materiaalilla paperilla katsottuna ensi kauteenkaan lähde. Samaan aikaan Jokerit, Kärpät ja Blues ovat edelleen tasollaan ainakin mitä satsauksiin tulee ja IFK:kin satsaa, vaikkei menesty. Kerho palasi kuuden sakkiin, Lukossa tuskin ollaan lainkaan tyytyväisiä tämän kauden mahalaskuun. Ainoa selvästi alamaissa oleva porukka entisistä kovista on ollut TPS ja sielläkin on nyt taas nähtävissä heräämisen merkkejä.

Eli jos seuraavilta kuudelta kaudelta haluttaisiin 5 mitalia, joista 2 kultaa, niin kyllä se ei nyt tapahdu hyvällä juniorituotannolla, eikä pitkäjänteisellä rankentamisella ja sillä pelaajapolitiikalla, mitä menneelle kaudelle nähtiin, mutta tuskin kukaan nyt viitsii tosissaan olla sitä mieltä, että tuo 10 -vuotissuunnitelma olisi nykyään realistinen.


No, sitten siihen realismiin...

Yleisömäärät vielä olisikin mahdollista saada tasolleen mikäli joukkue saisi taistelevan ilmeen ja menestys kohoaisi tuonne TOP-6:n, mutta mestaruudet eivät tule vahingossa.

Tuonne TOP 6:n tässä nyt on mielestäni realistiset mahdollisuudet. Tapparalla on kuitenkin kasassa ihan hyvä runko ja ensi kaudelle jo sitten saatiinkin Mäntylän muodossa yksi ennalta laadukkaaksi tiedetty vahvistus. Jos Tappara nyt hakee yhtä puolustajaa ja yhtä hyökkääjää, niin näiden ollessa hyvää SM-liigatasoa ja puolustajan kiekollinen, niin on siinä nyt kasassa ihan kärjen haastava porukka.

Ajatellaan, että Jussi Halme jatkaa siitä, mihin jäi ja Lasse Korhonenkin nousee entistä paremmalle tasolle ja, että Grönvallin kaltaisia pihallaolijoita ei puolustuksessa ole, niin peräpää olisi kohtalaisessa kunnossa. Hyökkäyksessä onkin nuoria tulijoita mukavasti.

Jos Lehterä ei lähde ja Niko Nieminen lähtee, mutta tilalle saadaan joku uusi 30 pinnaa tekevä hyökkääjä, Säteri ottaa askeleen eteenpäin nousten ykkösmaalivahdiksi ja SM-liigan parhaimpien maalivahtien joukkoon, niin mahdollisuudet on mielestäni olla sijoilla 3-6.

Jos taas ne tulijat, joita vielä tulee, eivät ole selviä vahvistuksia joukkueeseen, niin suunnilleen säälipleijareissa ollaan.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Olen peräänkuuluttanut tässä ketjussa, että mikäli mitalinsyrjässä haluttaisiin pysyä kiinni, pitäisi saada vaan kertakaikkiaan jo ennalta laadukkaiksi tiedettyjä hankintoja ja sehän onnistuu tällä jonkun aikanaan oravannahan syrjäyttäneellä neronleimauksella nimeltä raha.

Olihan täällä myös hengenheimolaisia. Tätä samaa olen itsekin paukuttanut moneen kertaan. Ilman panostuksia ei tule menestystä, ja sillä sipuli. Tappara ei ole vielä tähän päivään mennessä toiminut tuon asettamansa tavoitteen mukaisesti, vaikka toki onnistui hienosti pronssikaudella.

Kun tämä suunnitelma pistettiin tulille, niin Tappara iski rahaa kiinni joukkueeseen. Tuloksena oli katkera tappio Ässille, Rautakorpi lähti pihalle ja jäljelle jäivät savuavat rauniot. Urama tuli ja nosti itsensä liigavalmentajaksi, ja sai Tapparan pelaamaan hyvää lätkää. Mikään mestarikandidaatti ei Uraman Tappara kuitenkaan ollut missään vaiheessa.

Nyt ovat tietysti ajatkin muuttuneet vuodesta 2005 ja tällä hetkellä pidän nykyistä linjaa ihan luonnollisena. Mutta kuten olen aiemminkin sanonut, niin koko kymmenvuotisprojekti on mitä ilmeisimmin haudattu vähin äänin, tai ainakin siirretty odottelemaan parempia aikoja. Mikään huoneentaulu se ei ole ollut viime vuosina.

Nyt kun on nähty kausi, jonka mestarina on JYP ja pronssia on pokannut KalPa, niin tässä voidaan tajuta kahden viimevuosien heittopussin nousseen nyt mitalitaistoon ja on nähtävissä, että eivät nämä porukat tätä kautta huonommalla materiaalilla paperilla katsottuna ensi kauteenkaan lähde. Samaan aikaan Jokerit, Kärpät ja Blues ovat edelleen tasollaan ainakin mitä satsauksiin tulee ja IFK:kin satsaa, vaikkei menesty. Kerho palasi kuuden sakkiin, Lukossa tuskin ollaan lainkaan tyytyväisiä tämän kauden mahalaskuun. Ainoa selvästi alamaissa oleva porukka entisistä kovista on ollut TPS ja sielläkin on nyt taas nähtävissä heräämisen merkkejä.

Eli jos seuraavilta kuudelta kaudelta haluttaisiin 5 mitalia, joista 2 kultaa, niin kyllä se ei nyt tapahdu hyvällä juniorituotannolla, eikä pitkäjänteisellä rankentamisella ja sillä pelaajapolitiikalla, mitä menneelle kaudelle nähtiin, mutta tuskin kukaan nyt viitsii tosissaan olla sitä mieltä, että tuo 10 -vuotissuunnitelma olisi nykyään realistinen.

Kuinka moni itse asiassa huomasi, että JYP ja KalPa panostivat tälle kaudelle lähes yleisen trendin vastaisesti? Ei tarvitse olla Sherlock Holmes ymmärtääkseen, että varsinkin Jyväskylässä otettiin ihan tietoinen riski, ja se riskinotto palkittiin kultamitaleilla.

Tapparan kohdalla olen kritisoinut tätä samaa, varsinkin niinä keväinä kun joukkueessa on ollut potentiaalia. Ikinä sitä ei kuitenkaan ole vahvistettu ja tuloksena on ollut yhtä vuotta lukuunottamatta vain jotain sinnepäin. Aina se pärjääminen ja varsinkin mestaruuden tavoittelu tarvitsee myös riskinottoa. On vain uskottava siihen, että riskinotto onnistuu ja palkitsee myöhemmin.

Ja huomatkaa, Tapparan 2000-luvun alun jälkeiset menestyskaudet ovat aina olleet niitä jolloin rahaa on käytetty enemmän. Toinen asia on ollut valmennus, mutta en voi olla miettimättä sitä, että Saarinen & Saarinen on ollut halpa vaihtoehto verrattuna Rautakorven tasoisiin koutseihin. Urama oli sitten toisenlainen riski ja lopulta se tuotti hyvän tuloksen.

Tappara-fanikin on siitä erikoinen otus, että se toisaalta vaatii menestystä mutta toisaalta se kuitenkin haluaa pelata hommat varman päälle. Sitähän on saanut moneen kertaan kuulla, että turha ottaa riskejä jos niistä ei ole varmuutta ja mielummin mennään näillä ja katsotaan mihin se riittää. Ja kuitenkin koko ajan on selkeä halu nähdä menestyvä Tappara, se on jokaisen fanin intresseissä korkealla ja aina kuitenkin se syy miksi jotain jengiä kannustetaan. Ja joo, tiedän että siihen liittyy muutakin, mutta väitän että jokainen faniksi tunnustautuva haluaa nähdä joukkueensa voittavan, ja mieluummin vaikka joka matsin.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tappara-fanikin on siitä erikoinen otus, että se toisaalta vaatii menestystä mutta toisaalta se kuitenkin haluaa pelata hommat varman päälle. Sitähän on saanut moneen kertaan kuulla, että turha ottaa riskejä jos niistä ei ole varmuutta ja mielummin mennään näillä ja katsotaan mihin se riittää. Ja kuitenkin koko ajan on selkeä halu nähdä menestyvä Tappara.

Näin se taitaa olla, mutta kyllä tällä hetkellä jotenkin on luottoa, että joukkueeseen tulevat hankinnat eivät ole ihan huuhaa kavereita, sillä kyllä tässä tilanteessa jo omasta mielestä homma kääntyy päälaelleen:

Jatketaan Saarisen kanssa, saatiin nyt tavallaan Saarisen sairauden myötä hyvään paikkaan sellaista sympatiaa, kun kausi meni perseelleen, mutta ei sitä sympatiaa enää ensi jouluna ole, jos Tappara on pahasti pihalla kärkikahinoista. Itse en nyt Leinosena suorastaan uskaltaisi olla lainkaan satsaamatta pelaajiin, kun on nyt todella tuoreessa muistissa esimerkki, mihin se Saarisen kanssa johtaa.

Jos menneen kauden kaltainen suoritus toistuu, on edessä Saarisen erottaminen, kun ei tässä nyt enää Barkoviakaan voida ottaa valmennusjohtoon, kun hän jo siellä on. Eli kyllä nyt jos halutaan pelata varman päälle, niin se mielestäni tarkoittaa, että satsataan.
 

PikkuKasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lempäälän Kisa
Katselin viikonloppuna Jääkiekkolehden SM-liigan kausiopasta tälle juuri päättyneelle kaudelle 08-09 ja Tapparan rosteria 1-2 viikkoa ennen sarjan alkua. Pakiston kaksi kovinta nimeä Jääkiekkolehden paremmuusjärjestyksessä olivat Janne Grönvall ja Miska Kangasniemi. Molemmat täysiä floppeja. Jo tässä vaiheessa kevättä ykköspakki(Mäntylä) tiedetään varmaksi suorittajaksi, ehkäpä jopa yllättäjäksi. Ja kakkospakki on hankinnassa. Mikäli tämä kakkospakki onnistuu, Ilvonen ja Malkamäki ovat kehittyneet suunnitellusti ja Halme-Korhonen kehittyy vielä hivenen, voidaan odottaa ainakin pakiston puolelta aivan erilaista kautta. Eli lähtökohtien pitäisi ehdottomasti olla vähintään säälipleijareissa. Hyökkäyspäässä turvaudutaan enemmän omiin nuoriin ja kotimaisiin pelaajiin, joten tuskin hyökkäyspää ainakaan dramaattisesti huononee. Varsinkin, jos Nimo ja Janne ovat kunnossa.

Panostaminen on aina sellainen asia, josta varmasti syntyy keskustelua. Omasta mielestäni niin kauan kuin Mikko Saarinen ei ole pystynyt osoittamaan kykyä johtaa SM-liigassa joukkue mitaleille, ei kannata joukkueeseen satsata hullunlailla. Tehdään vain nämä hankinnat huolella ja ensi kaudella lähdetään parantamaan. Mahdollisesti jopa puolivälieräpaikkaan päättyvän kauden jälkeen olisi aivan erilaiset lähtökohdat lähteä ottamaan riskiä ja panostaa joukkueeseen ja eritoten valmennukseen. Tähän sitten kokenut ja auktoriteettia omaava kehäkettu päävalmentajaksi ja kärkipään osaamista ykkösketjuun ja voitaisiin jo olettaakin menestystä.
 

Borre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tapparan menestyksen takana ei ole ollut isolla rahalla hankitut täsmävahvistukset, vaan kauttaaltaan laadukas pelaajarunko yhdistettynä hyvään valmennukseen. Leinonen on osannut hommata kohtuuhintaisia, nousussa olevia liigapelaajia hyvällä osumatarkkuudella.

Viime kesänä Tappara kotiutti Ville Niemisen kahden vuoden sopimuksella. Se tuli varmasti kalliiksi. Tänä keväänä Leinonen nappasi Tuukka Mäntylän kymmenen vuoden sopimuksella. Sekin tuli varmasti kalliiksi. Onko tässä kyse muuttuneesta pelaajapolitiikasta vai ovatko sekä Nieminen että Mäntylä ns. pakon edessä tehtyjä hankintoja? Heidän pelaamisensa toisessa SM-liigaseurassa olisi nostanut myrskyn.

Joka tapauksessa, toiseen liigaseuraan monivuotisella sopimuksella hankitut villenieminen ja tuukkamäntylä olisivat varmasti aiheuttaneet kateutta tapparalaisten keskuudessa. Ehkä molempien tapparalaisuus jotenkin estää näkemästä, että Tappara on hankkinut kaksi ehdotonta liigatähteä ja vielä useammaksi kuin yhdeksi kaudeksi. Näistä on myös maksettu ja paljon. Vastaavia hankintoja ei vielä joitain vuosia sitten tehty.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
pitäisi saada vaan kertakaikkiaan jo ennalta laadukkaiksi tiedettyjä hankintoja ja sehän onnistuu tällä jonkun aikanaan oravannahan syrjäyttäneellä neronleimauksella nimeltä raha.
En nyt haluaisi liian rankasti tyrmätä sinänsä ansiokasta pohdiskelua, mutta tuohon lainaamaani kohtaan on pakko puuttua. Siksi että se nimenomaan pääsääntöisesti ei onnistu! Ei onnistu Jokereilla eikä HIFK:lla - eikä se onnistu myöskään Tapparalla. Leinosen aikana Tappara on tasan yhden kerran yrittänyt hankkia (paluumuuttajat poisluettuna) pelaajan, jolla oli taustallaan kovia pistelukemia SM-liigasta ja jonka piti pistää varmuudella verkot tötterölle joka ottelussa. Se pelaaja oli Thomas Chlubna...

Ennalta laadukkaiksi tiedettyjä hankintoja ei kertakaikkiaan ole olemassa. Käytännössä jokaiseen pelajaan sisältyy hirvittävän suuri epäonnistumisen riski. Jos ei pelillisen floppaamisen kautta, niin sitten loukkaantumisten. Ja vaikka aina silloin tällöin rikkaat joukkueet onnistuvat tekstiTV-scouttaamisessaan, niin harhalaukauksien hinta on liian suuri. Siksi joukkuetta ei kannata yrittää kasata rahalla.

Toki rahaa tarvitaan, mutta Tapparan kokoisen organisaation pitää automaattisesti hylätä juuri ne pelaajat, joita "kaikki" pitävät varmoina onnistujina - koska juuri heidän hintansa nousee korkeammaksi kuin mitä onnistumisen todennäköisyys on.

Suurten liigaseurojen takana operoivan joukkueen on pakko löytää halvempia pelaajia. Heidän kohdallaan on ihan samalla tavalla riski epäonnistumiseen, mutta jos joukkue on koottu tällaisista keskihintaisista lupauksista tai tasaisista liigajyristä, heitä on paljon helpompi siirrellä omien taitojensa mukaan ykkös- ja neloskentän välillä. Siten joukkueesta tulee paljon suuremmalla todennäköisyydellä tasapainoinen ja "terve" kuin investoimalla "takuuvarmaan" ykkösketjun laitaan. Tapparan ainoa mahdollisuus on löytää uusia "pirneksiä", "lehteröitä", ja "strömbergejä" - vaikka välillä käteen osuisi "matti aho".

Sen kuitenkin ymmärrän, että suurempia summia käytetään pelaajiin, joilla on edes jotenkin poikkeuksellinen asema organisaatiossa. Suuria rahasummia voidaan edes harkita maksettavan sellaisille omille pelaajille, jotka ovat antaneet näyttönsä Tapparassa. Ojanen, Nieminen tai Mäntylä ovat sellaisia. Heidän täyttää arvoaan ei mitata pistepörssillä. Lehteräkin kyllä ison palkkapussin ansaitsisi, jos vielä joskus on uutta sopimusta Tapparan kanssa väsäämässä - sama pätee Kontiolaan. Mutta varsinaisesti Tapparan ei tule kilpailla markkinoiden halutuimmista vahvistuksista, vaan jättää heidät isompien kalojen saaliiksi. Koko kiekkoilevassa maailmassa on vain muutama pelaaja, joihin Tapparalla on sellainen erityisintressi, että kannattaa investoida vaikka riskillä. Uutta "chlubnaa" varten ei saa ottaa pikavippiä...
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Hieman huono trendi kasata joukkueesta sen hintainen, että positiiviseen tulokseen vaaditaan vähintään välieräpaikka. Tai sinänsä tuo ei ole huono, mutta viime kaudella joukkue kasattiin erittäin epätasapainoiseksi puolustuksen ja hyökkäyksen osalta.

Joukkueeseen pitää panostaa joko kunnolla tai sitten pitää kypsyttelykausi (tai useampi), jonka aikana palkkabudjetti minimoidaan. Molemmissa on suuret riskinsä, joten ei tuo Leinosena olokaan varmasti ihan sitä yksinkertaisinta hommaa ole. Kovan panostuksen kausi tai kaksi ja menestys budjetoitua vaisumpaa sekä yleisömäärien pienus voisivat johtaa katastrofiin. Pienen budjetin joukkueella yleisön kiinnostus pienenee ja saatetaan jämähtää "pienten" joukkueiden joukkoon useaksikin vuodeksi.

Tapparan resursseilla ei tosiaan voida näitä valmiita pelaajia ostella 3 kentällistä, vaan eurot pitää sijoittaa viisaasti. Nyt tulisi aika antaa junioreille rohkeasti peliaikaa 3-4 ketjuissa. Luisteluvoimaiset ja fiksusti pelaavat hyökkääjät täyttävät paikkansa varmasti yhtä hyvin kuin 4-5 kertaa kalliimmat Savianot, Ahot & kumppanit.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suurten liigaseurojen takana operoivan joukkueen on pakko löytää halvempia pelaajia. Heidän kohdallaan on ihan samalla tavalla riski epäonnistumiseen, mutta jos joukkue on koottu tällaisista keskihintaisista lupauksista tai tasaisista liigajyristä, heitä on paljon helpompi siirrellä omien taitojensa mukaan ykkös- ja neloskentän välillä.

No kyllähän kirjoittamasi pitkälti tosi on ja noin varmastikin Tapparan pitäisi menetellä, mutta ei tuo lainauksen kohta mielestäni päde siihen, mikä päättyneellä kaudella eniten päähän otti, eli ulkomaalaisvahvistuspolitiikka.

Meillä on ensiksi Cook ja Schneider, Schneider näistä selkeästi vahvistus, mutta ennalta jo selvää, ettei pelaa kuin alun. Sitten saadaan Harmeria ja Jacinaa ja lopulta saadaan Petré, mutta kuitenkin aivan liian myöhään. Steve Saviano ei mahdu kahteen ensimmäiseen ketjuun (mainitaan nyt silti, että Saviano ei ottanut kuitenkaan päähän).

Ei ulkomaalaispelaajia hankkiessa ole järkeä menetellä siten, että jos ei onnistu, niin nelosketjuun. Tai että tryoutillahan se nähdään ja sitten seuraava tryoutille, niin että lopulta joulun jälkeen löydetään sitten mies, jonka kanssa tehdään sopimus.

Chlubna aikanaan floppasi, mutta siitä huolimatta ulkomaalaisten osalla pitäisi ottaa laatua, tai sitten olla täysin ilman. Kyllä mielestäni André Benoitin ja Charlie Cookin välillä on selvä ero, vaikka miesten statsit amerikan puolelta ennen SM-liigaan tuloa ovat suunnilleen samanlaiset. Cook oli nähty jo IFK:ssa, eikä hän siellä täydellisesti onnistunut, kun sai lähteä kesken kauden Tsekkiin. Niin otettiin silti Tapparaan periaatteella, että "jos se nyt meillä onnistuisi". Greg Jacina ei onnistunut Lukossa, niin otettiin samalla periaatteella. Ja Harmer ei ollut pelannut kauden alussa missään.

Kyllä tuo on mielestäni todellista toivotaan-toivotaan ulkomaalaishankintapolitiikkaa. Ja haluan kysyä mitä järkeä siinä on? Se, että kun Tapparassakin on nähty tässä menneinä vuosinakin hyviä ulkomaalaisia, niin ei minulle kelpaa selitykseksi, että se on aina vähän arpapeliä ulkomaalaisten kanssa. Kyllä onnistuminen ulkomaalaishankinnoissa on mielestäni yksi niitä asioita, jotka ovat olleet merkittäviä niillä kausilla, kun menestystä on tullut. Ja siinä valossa mennyt kausi on aika surkuhupaisa.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Cook oli nähty jo IFK:ssa, eikä hän siellä täydellisesti onnistunut, kun sai lähteä kesken kauden Tsekkiin. Niin otettiin silti Tapparaan periaatteella, että "jos se nyt meillä onnistuisi".

Eikös Cook pelannut loppukauden IFK:ssa lähes piste/peli, kunnes sai lähteä. Taisi IFK:lla olla silloin liikaa ulkkareita ja yksi piti ulostaa? Itselle jäi sellainen mielikuva, että ihan kelvosti mies Helsingissä lopulta pelaili.

EDIT: No jos puhutaan "täydellisesti onnistumisesta" niin sitähän Cook ei IFK:ssakaan tehnyt. Mikä on täydellistä onnistumista? Miten se voidaan määrittää? Kuka ulkomaalainen on liigassa onnistunut täydellisesti?
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No jos puhutaan "täydellisesti onnistumisesta" niin sitähän Cook ei IFK:ssakaan tehnyt. Mikä on täydellistä onnistumista? Miten se voidaan määrittää? Kuka ulkomaalainen on liigassa onnistunut täydellisesti?

No täydellinen onnistuminen IFK:ssa olisi tarkoittanut sitä, että hintalappu olisi miehen rintamuksessa ollut Tapparalle liian kova, ainakin Vaughanin filosofiassa.

No, tiesin, että tämän kanssa ollaan harmaalla alueella sinänsä, että eihän 15 pistettä IFK:ssa Cookille voi ihan heikko esitys olla, mutta siltikin se, että IFK ei miestä kauden loppuun pitänyt jätti hieman kyseenalaisen fiiliksen. Se, että helppohan se on nyt sanoa, mutta näistäkin viestiketjuista varmaan löytyy joitain omia ajatuksia, että Cook ei tule niihin saappaisiin kykenemään mitä edelliskaudelta auki jäi ja niinhän siinä kävi. Ja Cook oli se, jolle tehtiin suora sopimus.

Eli ei ollut suoraan fiilis, että tässä nyt on mies, joka korvaa yhden niistä menetetyistä kolmesta, jotka toissakauden päätteeksi lähtivät, niin kyllä tämän voi mielestäni silloin toivotaan-toivotaan osastolle tuupata.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tavoite ei tietenkään ole koskaan sama kuin lupaus, joka pidetään. Ja kaikkein vähiten se on varmasti toteutuva profetia.

Mikäli minä näen asian oikein, niin Tappara tavoittelee edelleen huomattavasti korkeampia sijoja kuin 9 tai 11. Johtoajatuksena varmaankin on edelleen, että Tappara "kuuluu" suunnilleen sijalle 6. Osa kausista menee tätä paremmin, osa juuri sille tasolle ja osa heikommin. Eli jos otetaan se 10 vuoden aikajana, niin siinä voisi olla 4 mitalikautta, 2 kautta kuudentena ja 4 kautta huonompana kuin kuudes.

En näkisi, että suurinkaan osa tämän kauden menestymättömyydestä olisi ollut suunnitelmallista alasajoa. Suunnitteluvirheitä siinä saattoi olla, mutta myös erittäin paljon sellaista, joka on korkeammissa käsissä (loukkaantumiset, sairaudet jne.). Se, että on luotettu liikaa vanhoihin sotaratsuihin (Grönvall, Kangasniemi) on jälkeenpäin katsottuna virhe, mutta ei siltikään tietoinen alasajo.

Ulkomaalaispolitiikka on itseänikin nyppinyt useana kautena. Barkov on paras esimerkki siitä, miten ulkomaalaistaustainenkin pelaaja voi kasvaa kiinni seuraan. Siinä en näe suurtakaan järkeä, että otetaan kokeeksi ja koulutetaan ja sitten kun fysiikka on kohentunut ja pelitapa jotenkin tiedossa, niin lasketaan takaisin luontoon.

Eli jos satsataan, niin suosittelisin enemmän sitä, että satsataan niihin, jotka on hyväksi havaittu nimenomaan Tapparassa (näitäkin tulee, vaikka ei uskoisi). Tietysti pakkohan on uusiakin joskus kokeilla, mutta tuollaisessa koko kauden ulkomaalaiskarusellissa seura on aina häviäjä.

Eli en näe kyllä kauhean suurta ongelmaa Tapparan toiminnassa noin organisaation tasolla, vaikka toki viime kauden tyylisiä kausia ei kukaan haluakaan nähdä. Päällimmäinen kausi vaikuttaa aina voimakkaimmin fiiliksiin, mikä voi johtaa syyllisjahtiin (kuten on suurimmassa osassa seuroja tälläkin hetkellä).

Jos taas katsotaan muiden seurojen toimintaa, niin mielelläänhän niiltä ottaisi menestyksen, mutta keneltäpä haluaisi sukelluksen. Ei ole 2000-luvun mestariseuroissakaan yhtäkään, joka ei olisi samalla vuosikymmenellä vähintään yhtä kautta kyntänyt syvällä tai hakenut ei-niin-kauan-sitten vauhtia sarjaporrasta alempaa pidemmän kaavan kautta.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Mestaruudesta on kulunut kohta 7 vuotta. Viimeistä mestaruutta odoteltiin 15 vuotta. Näyttää siltä, että vähintään samanlaisella aikahaarukalla ollaan nytkin liikenteessä. Syön pääni, jos ensi syksynä juhlitaan mestaruusviirin hinausta.

Onko tämä nyt laitaa? zorbas ei oikein jaksaisi venailla näin kauaa.

Mikä neuvoksi? Näyttää siltä, että Tapparan resursseilla ei mestaruutta nykyliigassa juhlita. Toisaalta edellisenkään mestaruuden resepti, pitkäaikainen kehitystyö samalla rosterilla, ei enää tunnu toimivan; parhaat viedään rahakkaampiin ympyröihin ennen sellaisen täyteläistä sulkeutumista.

Tilanne näyttää siis varsin lohduttomalta. Itse en näe lyhyellä tähtäimellä (= nykyisten olosuhteiden vallitessa) kuin yhden ratkaisun: tamumainen riskisatsaus. Vedetään kirstu tyhjäksi kaudeksi tai kahdeksi ja katsotaan, mitä jää käteen. Huonoin seuraus on tietenkin konkka, paras mestaruus. Jos tulee jotain siltä väliltä, kestetään seurakset, oli se sitten putoaminen divariin tai jotain muuta, kyllä sieltä noustaan. Tai sitten jos edessä on konkka, niin morjesta vaan, mutta ei tämä nykyinenkään niin kauheasti innosta.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Itse en näe lyhyellä tähtäimellä (= nykyisten olosuhteiden vallitessa) kuin yhden ratkaisun: tamumainen riskisatsaus.
Ymmärrän kyllä tämänkin näkökulman, mutta en kannata sitä. Ei se 2003 mestaruuskaan niin hyvältä tuntunut, että siitä hyvästä olisi ollut valmis näkemään konkurssin seuraavalla kaudella. Riskinoton huono puoli on siinä, että mitään takeita menestyksestä ei silti ole. Mutta siitä on takeet, että jos riskinottoa jatkaa, kankkunen seuraa varmasti ennemmin tai myöhemmin. Taloudellinen riskonotto on vähän kuin jos päättäisi heittäytyä heroinistiksi vain pariksi vuodeksi, mutta sitten lopettaa - vähän aikaa on kyllä kivaa...

Minun mielestäni ainoa vaihtoehto on yrittää edelleen pitkäjänteisesti, ja luottaa että joskus se täysosuma tulee. Ja sen parempi meille, jos muut sortuvat samaan aikaa lyhytjänteisyyden miinakentälle. Saravon ja Mäntylän pitkät sopimukset olivat hyvä liike oikeaan suuntaa - ja mistä vetoa, että ne eivät jää viimeisiksi yli kolmevuotisiksi sopimuksiksi lähiaikoina...

Ei kannata vaipua epätoivoon. Viimeisen 10 vuoden aikana SM-liigassa on ollut jo kolme mestaria, jotka ovat tulleet liigan rikkaimman TOP-3 ulkopuolelta. Tappara ja HPK eivät onnistuneet luomaan pysyvää dynastiaa menestyksestään - enkä usko sitä myöskään Jypiltä. Kuitenkin kaikkien kohdalla näkyy, että menestys ei tullut kertaheitolla vaan samaan syssyyn saatiin kohtuullisen menestyvä joukkue muutamaksi kaudeksi putkeen: Tapparan pari hopeaa, HPK:n pronssit ja kyllä Jyppikin varmaan muutaman kauden kärkikahinoissa sinnittelee.

Ja näinhän sen pitääkin mennä: menestys vaihtelee! Tappara on silti liigan onnistuneimpia organisaatioita, jos mitataan sitä kuinka alhaalla on käyty huonoimmillaan. Ainakin itselleni tämä on tärkeä ulottuvuus - että ei koskaan käytäisi ihan pohjalla. Ja siinä onnistutaan parhaiten pitkäjänteisyydellä ja riskien välttelyllä.
 

Draco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Minun mielestäni ainoa vaihtoehto on yrittää edelleen pitkäjänteisesti, ja luottaa että joskus se täysosuma tulee. Ja sen parempi meille, jos muut sortuvat samaan aikaa lyhytjänteisyyden miinakentälle. Saravon ja Mäntylän pitkät sopimukset olivat hyvä liike oikeaan suuntaa - ja mistä vetoa, että ne eivät jää viimeisiksi yli kolmevuotisiksi sopimuksiksi lähiaikoina...

Tämä on kyllä lempiketjuni täällä Tapparan foorumilla kautta aikain, mutta vaikka aikain saatossa, olen puoltanut kovia satsauksia, kyllä itsekin nyt kallistun Vauhganin linjoille. Omasta mielestäni Tappara osoitti tässä hiljattain hyvällä voittoputkella, että se pystyy pelaamaan voittavaa kiekkoa, joten ei mun mielestä materiaali ole liian huono kuuden sakkiin tällä hetkellä. Enemmänkin katse alkaa kallistua valmennusjohtoon sitten kuitenkin lopulta, siinä on nyt hävitty pelejä todella tyhmillä tavoilla tuon voittoputken jälkeen ja voi sanoa, että pisteet olisivat olleet monessa pelissä vähintäänkin käden ulottuvilla.

Ehkä se Saarisen kolmas ja viimeinen hyppy putosi sitten kuitenkin riman päälle sen verran, että se rima tulee sieltä alas ja on jonkun muun vuoro. Kuri ei vaan riitä porukassa ottamaan niitä voittoja tärkeissä paikoissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös