Mikä elokuva koskettaa sinua?

[pekoni]

Itse olen tullut siihen tulokseen, että taideteosten järjestäminen johonkin järjestykseen - oli ratkaiseva ominaisuus sitten mikä vain - on niin pahuksen vaikeaa ettei siinä ole mitään mieltä. Olen ehtinyt nähdä monia elokuvia, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen, mutta niiden järjestäminen johonkin "paremmuusjärjestykseen" on minulle täysin mahdotonta. Ajattelin kuitenkin ottaa vaihteeksi tälläiseenkin ketjuun osaa ja päätin nostaa elokuvana esiin

Milcho Manchevskin "Pred Dozhdot", kansainväliseltä levitysnimeltään Before the Rain.

Kyseessä on yksi niistä harvoista elokuvista, jotka olen käynyt katsomassa teatterissa useammin kuin kerran. Sittemmin tuo on tullut bongattua myös televisiosta. Dvd:tä olen metsästänyt haukkana, mutta toistaiseksi olen saanut tyytyä kaukoidän Vcd:hen.

Äärimmäisen koskettava elokuva, joka kuvaa erittäin hyvin ihmismielen heikkoutta ja sen altiutta ulkopuolisille vaikutteille. Elokuvaa katsoessa viimeistään huomaa etteivät ihmiset todellakaan käyttäydy aina loogisesti, vaan välillä pikemminkin täysin järjettömästi. Miten kompleksinen kokonaisuus ihmismieli onkaan! Ja miten helposti ihminen sokaistuu suuremman ryhmän ajatuksille! Kyseessä on myös oiva matka sodan runtelemaan nuoreen valtioon, jolle tuntuu siunaantuneen painolastia kannettavaksi enemmän kuin riittämiin.

Rade Serbedzija tekee loistavan roolityön elokuvan keskeisenä hahmona. Haluan nostaa esiin myös Anastasian mainion musiikin, joka paitsi tukee elokuvan visuaalista ilmettä täydellisesti - toimii myös itsenäisesti ilman pienintäkään notkahdusta. Hankinnan arvoinen cd, jos vain siihen jossakin törmää.

Suosittelen vilpittömästi. Jos tämä elokuva ei herätä sinussa ajatuksia, niin olen hämmästynyt ja kuulisin mieluusti kommenttia.

 

[fullkelson]

Tigerland - Kukapa ei haluaisi kulkea omia teitään kuten Roland Bozz...

Ja tuo Unelmien Sielunmessu oli tosiaankin eräällälailla koskettava kokemus... itseasiassa hieman järkyttävä. Näin pätkän leffateatterissa, joten siellä se ehkä potkaisi hieman enemmän mitä videolla. Lopussa tosiaankin tuli sellainen fiilis että loppuis jo... sääliksi käy narkomaaneja.

 

[Janos]

Öh, no en ole kyllä ikinä itkenyt leffan aikana, mutta monia leffoja on, mistä tulee tosi haikea ja surullinen fiilis.. Ei nyt tule mieleen kun omista DVD-leffoista katsotut Vihreä maili ja just mainittu Shwshank Redemption eli Rita Hayworth - avain pakoon (yhteistä molemmilla leffoilla: SAMA OHJAAJA, MOLEMMAT PERUSTUU KINGIN ROMAANIIN ja MOLEMMAT TAPAHTUU VANKILASSA). Siinä mestariteoksia molemmat. Molemmat pystyy melkein varmasti koskettamaan ihmistä kuin ihmistä. En ole Darabontin uusinta, The Majestic- nimistä pätkää nähny, onko hyvä?

 

[Pitkä]

Hyviä elokuvia on paljon, koskettavia vähän vähemmän. Philip Ridleyn "The Reflecting Skin", Attenboroughin "Chaplin"-elämäkertaelokuva ja Mike Leighin "Naked" tulevat ensimmäisinä mieleen todella ravistavista elokuvista.

Uudemmista filmeistä, joita en ole vielä ehtinyt katsoa kuin kerran, on tehokkaimpana jäänyt mieleen Alejandro Gonzálezin "Amores Perros".

 

[laiska laita]

Viestin lähetti jounster
Tigerland - Kukapa ei haluaisi kulkea omia teitään kuten Roland Bozz...

Täytyy kyllä sanoa että.... meillä leffa maku hieman eroaa. Näytteliä suoritukset OK! mutta leffan ohjaaja oli aika hanurista, pilasi koko leffan. Eikä elokuvan aihekkaan juuri jaksanut puhutella, juuri ja juuri jakso katsoa loppuun sen leffan.

Mutta toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ja makusa kullakin sano kissa kun muniaan.....

 

[V-man]

Juuri nyt ensimmäisinä tulevat mieleeni:

Hiiriä ja Ihmisiä

Loppukohtaus saa palan kurkkuun.

Schindlerin lista

Samat perustelut kuin edellä. Kolme tuntia kärsimystä pienen elokuvateatterin surkeilla penkeillä, mutta kyllä kannatti.

Katuvarpuset

Elokuvassa vallinnut kostonhimo oli varsin tarttuvaa.

Braveheart

Niin päähenkilön ensirakkauden kuin itse päähenkilönkin kohtalot koskettivat.

Isän nimeen

Loistava elokuva jota katsoessaan samaistuu syyttömänä tuomittujen tunteisiin.

Kaunis mieli

Koskettava kuvaus potilaan läheisille ihmisille erittäin raskaasta sairaudesta.

Leaving Las Vegas

Samat perustelut. Eri sairaus.


Tuossa aluksi muutama...

 

[Sparrow]

Lisäys omaan kommenttiin:

Tuli vielä mieleen, että LOTR:ssa koskettavimpia kohtia on Frodon epätoivoiset sanat "I wish none of this had ever happened, I wish the ring had never come to me.." ja Gandalfin vastauksesta eritoten pätkä "...all we have to do is to decide what to do with the time that is given to us". Se nostatti tässä kesken työpäivän kylmiä väreitä.

Niinhän se on. Elämä on lyhyt ja ihmisen pitää päättää, mitä tehdä sillä lyhyellä ajalla. *sniff* :)

 

[Oiva]

Luetellaan

Nosferatu
Chaplin and the kid
The General

Uudemmista leffoista maininnan ansaitsevat esim. American beauty, Kauas pilvet karkaavat ja Pelon maantiede.

 

[Eisenhower]

Viestin lähetti CMX
Okei, jos koskettavista elokuvista puhutaan, niin sanon nyt (tällä kertaa vakavissani), että koskettavien elokuva, jonka olen nähnyt, on David Lynchin ohjaama Elefanttimies. Sitä katsoessa pala on varmasti kurkussa raavaimmillakin miehillä. Elefanttimies on mielestäni kaikkien aikojen parhaimman elokuvaohjaajan suurin mestariteos. Se kertoo jo paljon. Oletteko te nähneet tätä leffaa?

Hienoa CMX. Olin ihan unohtanut tuon leffan. Elefanttimiehen kohdalla täytyy sanoa, että mustavalkoisuus on upea ratkaisu. Värikuvana juttu luultavasti latistuisi. Hieno leffa.

Kolme muuta, jotka todella koskettivat ja koskettavat:

Elämä on kaunis
- Roberto Benignin upea leffa. Yksi kaikkein hienoimpia ikinä.

Sumujen silta
- Waterloo Bridge. Nyyhkyleffojen aatelia.

Kaupungin valot
- Chaplin oli nero. Surumielistä komediaa, ei silti pateettista.

Ike

 

[Abu]

Platoon.

Kohtaus vietnamilaiskylässä on elokuvahistorian parhaita.

Gilpert Grape ja Isän nimeen ansaitsevat myös tulla mainituiksi. Koskettavia molemmat.

 

[Poison]

En muista leffan nimeä, mutta se on kuitenkin esitetty televisiosta jo pari kertaa. Elokuvassa on rikosjengi, joka aivan alussa nappaa panttivangikseen pienen pojan. Tapahtumien edetessä on loppujen lopuksi jäljellä enää tämä poika ja yksi rikollinen. Näiden kahden välille syntyy suuri luottamus, joka on osattu tuoda todella hyvin esille, vaikka kaksikko onkin koko ajan pakomatkalla. Poika ikäänkuin saa herätettyä tässä rikollisessa sen isällisen ja kunnollisen puolen. Lopussa tämä rikollinen kuitenkin kuolee poliisin harhaluoteihin, enkä voinut olla itkemättä kun näin pojan surun.

Itse olen muutenkin aika herkkä, ja itken usein leffassa. Tai vähintäänkin nieleskelen, jos tulee yhtään koskettavampi kohta. Pearl Harbor ei muuten ollut kovin koskettava, mutta sen aikana itkin suurin piirtein alusta loppuun, kun seurasin epäonnista rakkautta. :rolleyes:

 

[Mr Pilli]

Minut laittoi ajattelemaan elokuva Yksi lensi yli käenpesän. Tuon elokuvan kun katsoi alkoi ruveta oikeasti miettimään kuka meistä oikeasti kuuluu lukkojen taakse ja kennellä oikeus päättää kuka sinne kuuluu?
Lisäksi kotimaiset Tuntematon sotilas (versio1), ja Pekka Parikan Talvisota.

 

[palle fontän]

Viestin lähetti Poison
En muista leffan nimeä, mutta se on kuitenkin esitetty televisiosta jo pari kertaa. Elokuvassa on rikosjengi, joka aivan alussa nappaa panttivangikseen pienen pojan. Tapahtumien edetessä on loppujen lopuksi jäljellä enää tämä poika ja yksi rikollinen. Näiden kahden välille syntyy suuri luottamus, joka on osattu tuoda todella hyvin esille, vaikka kaksikko onkin koko ajan pakomatkalla. Poika ikäänkuin saa herätettyä tässä rikollisessa sen isällisen ja kunnollisen puolen. Lopussa tämä rikollinen kuitenkin kuolee poliisin harhaluoteihin, enkä voinut olla itkemättä kun näin pojan surun.

Ilmeisesti kyse on tästä elokuvasta.
http://us.imdb.com/Title?0107808

Joku täällä jo mainitsi elokuvan Kaunis mieli. Kävin jokin aika sitten katsomassa, ja itseeni ainakin teki vaikutuksen. Voi olla, että johtui osaksi siitäkin, että en ollut tutustunut elokuvan juoneen etukäteen, ja juonenkäänteet tulivat yllätyksenä. Lisäksi pieniä väristyksiä sain siitä, kun huomasin pääosan esittäjässä hieman samoja piirteitä kuin itsessäni.

 

[Poison]

Jep, kiitos sopuli, juuri tuo elokuva se oli! :) Pitäisi varmaan lähteä (kun nyt on nimikin tiedossa!) etsimään sitä tuolta sumista/kirppareilta. Pari vuotta sitten olen nimittäin viimeeksi tuon katsonut, ja olisi kiva nähdä vaikuttaako vieläkin samalla tavalla.

*tsät*

 

[Murmeli]

VAROITUS, ALLA OLEVA TEKSTI SISÄLTÄÄ PARI PIENOISTA SPOILERIA..

Omalla listallani kaksi ovat ylitse muiden.

The last of the mohicans - Viimeinen mohikaani

Itselläni silmät kostuvat kohtauksessa, jossa Cora aiotaan polttaa Huronien kylässä ja Hawkeye tarjoutuu vaihtamaan itsensä Coran tilalle mutta Heyward kääntää Hawkeyen englannin ranskaksi siten, että Heyward ottaakin Coran paikan, jotta tämä ja Hawkeye pääsevät pakoon.

Musiikki tässä elokuvassa on jotenkin niin uskomaton, että jo pelkästään kuuntelemalla soundtrackia saan palan kurkkuun.


Léon - The professional

Loistava, mahtava, upea, täydellinen.

Elokuvan lopussa Matildan istuttaessa Léonin kasvin maahan sanoen "I think we'll be ok here, Léon" on jälleen tämän pojun silmät kosteat varsinkin, kun siitä alkaa Stingin erinomainen "Shape Of My Heart" soimaan..

 

[Milhouse Nixon]

Viestin lähetti Mr Pilli
Minut laittoi ajattelemaan elokuva Yksi lensi yli käenpesän. Tuon elokuvan kun katsoi alkoi ruveta oikeasti miettimään kuka meistä oikeasti kuuluu lukkojen taakse ja kennellä oikeus päättää kuka sinne kuuluu?

Menee vähän sivuraiteille. Onko joku nähnyt dokumenttia kuolemaantuomitusta, joka murhasi vanhempansa psyykkisen sairautensa takia?Kyseinen kaveri saatiin vankilassa hoidettua terveeksi ja osoittautui harvinaisen lahjakkaaksi ja kauniiksi ihmiseksi mieleltään. Viimeisessä käsittelyssä ennen kuolemantuomiotaan hän pyyteli miljoonanteen kertaan anteeksi tekoaan ja esitteli taideteoksiaan ja aikaansaannoksiaan. Asianomaiset, täydet bimbot ja punaniskat huutelivat jatkuvasti ja keskeyttelivät hänen elämänsä viimeistä oikeudellisesti merkittävää puolustuspuhettaan tyyliin "kestä se kuin mies". Täydellisen 15 minuutin määräaikaisen puheen jälkeen hänen hakemuksensa kuolemantuomion muuttamisesta elinkautiseksi hylättiin saman tien yksimielisesti asiasta päättävien taholta. Juuri ennen kuolemistaan teloituskammiossa hän pyysi asianomistajien sanovan lehdistölle olevansa pahoillaan kaikesta ja pyytävänsä anteeksi tekojaan. Nämä tapaukset kuitenkin sanoivat lehdistölle teloitetun esiintyneen viimeiseen asti ylimielisesti vailla minkäänlaista katumuksen merkkiä.

En tiedä oikeastaan mitään mikä on saanut yhtä paljon raivon partaalle, itkemään ja tuntemaan itsensä voimattomaksi. Tämä sairaudestaan parantunut kaveri halusi vain elää, vaikkakin elinkautisen vankilassa.

 

[Senior]

Viestin lähetti Murmeli
Omalla listallani kaksi ovat ylitse muiden.

The last of the mohicans - Viimeinen mohikaani

Itselläni silmät kostuvat kohtauksessa, jossa Cora aiotaan...
***

Léon - The professional

Loistava, mahtava, upea, täydellinen. Elokuvan lopussa Matildan istuttaessa Léonin kasvin maahan sanoen "I think we'll be ok here, Léon" on jälleen tämän pojun silmät kosteat varsinkin, kun siitä alkaa Stingin erinomainen...

Kivat Sulle. Hyvä ettet kertonut KOKO juonta, kun just ajattelin lähteä videovuokraamoon!:D

 

[V-man]

Murmeli ja muutkin: Sovitaanko niin, ettei laiteta mitään spoilereita tähän ketjuun?

 

[Murmeli]

Viestin lähetti Senior
Kivat Sulle. Hyvä ettet kertonut KOKO juonta, kun just ajattelin lähteä videovuokraamoon!:D

Zori, ystäväiseni, unohdin viestin alusta spolerivaroituksen.. :)

Mutta mutta, eivät nämä mitään vielä pilanneet, kun uppoat kumpaankin niin syvälle, ettet edes muista spoilaamistani, kun nämä kohtaukset tulevat kohdalle.

 

[Mike]

Näitä on niin miljoonia. Tälläkin listalla jo mainitut American History X, Leaving Las Vegas, Kuudes Aisti, In the name of the father, Sleepers ja Platoon ovat kaikki olleet todella sykähdyttäviä. Painostavia ja koskettavia tarinoita ihmiskohtaloista.

Muista, joskin tyyliltään erilaisista elokuvista, tulisi äkkiä mietittynä mieleen mm. Seven, Fight Club, Uhrilampaat ja 8mm. Kaikki sävyiltään riittävän tummia ja pitivät tiukasti otteessaan alusta loppuun.

 

[Sumu]

Suomalaiset huiput:
Katsastus
Siivoton Juttu

Ulkom.
Bondit(ainakin vanhemmat)
Fight Club

 

[Spencer]

Viestin lähetti Sumu
Suomalaiset huiput:
Katsastus

Tsaagura että on muuten hyvä pätkä. Eikä ole tainnut pitkään aikaan tulla näköradiosta? Terkkuja Ylelle vaan, näyttäkää Katsatus tai saatte torspoa.

 

[Miksu00]

Braveheart

Viimeisellä Rannalla

Schindlerin Lista


noi nyt ekana tuli mieleen..ja tunnustettava on että kuivin silmin ei tullut oltua..

 

[calvin]

Murmelin kanssa pitkälti samoilla linjoilla. En tiedä muista, mutta ainakin minulla hieno musiikki yhdistettynä toimivaan tarinaan saa aikaan aina suurimmat tunnekuohut.

Viimeinen mohikaani. Todella kaunis elokuva, upeat maisemat, surullisen haikea rakkaustarina ja uskomattoman hieno musiikki.

Veteen piirretty viiva. Elämää suurempi elokuva. Filosofinen ja syvällinen tarina selviytymisestä sodassa ja rakkaudessa. Tarinaan hienosti sopiva Zimmerin musiikki.

Leon. Erilainen rakkaustarina joka sisältää sydäntäriipaisevia kohtauksia. Elokuvahistorian hulluin poliisi ja Stingin Shape of My Heart ovat kuin piste iin päälle.

American Beauty. Sisältää yhden omasta mielestäni elokuvahistorian kauneimmista kohtauksista, jossa naapurin poika näyttää kuvaamaansa kotivideota lentelevästä paperista, ja taustalla soi aivan uskomattoman kaunis pianomusiikki.

Gladiator. Hans Zimmerin mestariteos jolla on paljon myös elokuvallisia ansioita. Sisältää kohtauksia jotka saavat kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä. Ja ainakin elokuvateatterissa katsottuna sai minun silmänurkkani lopussa kostumaan. Soundtrack on u p e a.

Gattaca. Kaikkein kaunein scifi-tarina yhdistettynä Michael Nymanin hieman surulliseen musiikkiin. Ja ah, Uma Thurman...

Siinäpä ne parhaiten mieleen painuneet...

 

[Milhouse Nixon]

Calvin sai oikein hakemaan playlistiltäni Zimmerit soimaan. Jep jep. Jos käytetään tuollaisia kriteereitä niin silloinhan Pearl Harborkin on oikea mestariteos. ;) Toisin kuin kriitikoiden mielestä, oli elokuva minusta oikein viihdyttävä.

Elokuvien ongelma on yleensäkin se, että ne hakevat vaikuttavuutta aivan liikaa ison valkokankaan ja tietynlaisen joukkopsykoosin kautta. Todelliset starat kuten tietysti Oliver Stone vakuuttavat katsojan täydellisesti hyvin pienenkin tv-ruudun kautta. Stonen valtti on jokaisesta toisesta ohjaajasta poiketen "totuus" ja rationaalisuus. Esim. Platoon on yksinkertaisesti täydellisen vakuuttava. Löytyykö maailmasta toista yhtä kovaa jätkää jonka elokuvista pystyy sanomaan samaa? No, makuasioista on turha tapella.

Jos etsitään älyllisesti koskettavinta elokuvaa niin eiköhän Stonen JFK löydy aika yksinäiseltä kärkipaikalta. JFK:n valmistumisen jälkeen Yhdysvaltain kongressi perusti Assassination Records Review Boardin, jonka ansiosta olemme saaneet lisää tietoa menneen vuosisadan karmeimmasta yksittäisestä tapauksesta. Kennedyn murhan on tuoreessa tutkimuksessa katsottu aiheuttaneen moninverroin kovemmat traumat kuin 9-11-terroristi-isku. Aika hurjaa sanoisin.

Killing Fields on myös oikeasti koskettava elokuva. Ja lopussa soi Imagine. Katsojan vedätystä? Kenties..