Uleåborgirin subjektiivisia mielikuvia muutamista paikkakunnista
E-Pohjanmaata on täällä kovasti hehkutettu niin myönteisessä kuin kielteisessäkin mielessä. Kemiä taas pääosin kielteisessä. Itselläni alkaa olla varsin runsaasti kokemusta kyseisestä maakunnasta ja tuosta pohjoisemmasta kaupungista koskapa on muijani kotoisin Ähtäristä, E-Pohjanmaan reunimmaisesta linnakkeesta ennen Pirkanmaata ja Keski-Suomea. Vietin myös Lapualla yhden lukuvuoden kansanopistossa vuosina 1k+0,998k-1k+0,999k.
Vanhempani ovat Kemistä ja asuin siellä kolme ja puoli vuotta.
Niinpä annan omat mielikuvani tulla julki.
Ähtäri:
E-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hybridimäinen sekoitus, jossa on kauniit maisemat, eläinpuisto ja Club 52 -niminen teinihelvetti, jossa käy yllättävän paljon väkeä Ähtärin verraten alhaiseen väkilukuun, vähän reilut 7000, suhteutettuna. Ähtäri sisältää todellisen perusraitin, Ostolantien, jonka varrelle on pystytetty kaikki keskeiset palvelut.
Ihmiset ovat siellä varsin ystävällisiä, mutta tietty sisäpiirimäinen sulkeutuneisuus leimaa kunnan kulttuuria, nuoria ihmisiä tosin vähemmän. Nuorisolla on tapana lähteä opiskelemaan joko Tampereelle tai Helsinkiin. Seudulla on voimallinen kärppäkannatus; ilmeisesti pohjoisen seura assosioituu tuolla eläinpuiston ja sikäläisten partiolaisten Kärppä-viestin (erittäin suosittu harrastus tuolla seuduin) omiin paikallisiin asioihin ja näkyy siten myönteisinä mielikuvina Kärppiä kohtaan. Olen tuosta itsekin osallinen - olen saanut lämpöisiä kommentteja kärppäkannatajuudestani.
Toisaalta E-Pohjanmaalle tyypillinen Tappara-fanitus on täällä enemmän Ilves-fanitusta. Ähtäri on suhteellisesti kepulaisempi kunta kuin moni muu EP:n kunta. Oikeistolaisissa eli kokoomuslaisissa kunnissa on Tappara vahvempi brändi. Silti Ähtärissäkin on Tappara- ja myös TPS-kannatusta. Jälkimmäistä on vaikea ymmärtää.
Lapua:
Joo-o. Kovin uhoisa, mutta jollakin tapaa harras super-ep-pitäjä - nykyisin kuitenkin kaupungin statuksella jylläävä myyttinen EP:n metonymia. Ulkopuolisen on tuolla todella vaikeaa päästä paikkakunnan piireihin. Nuoriso tulee traktoreilla iltaisin keskustaan ja erittäin suosittu kohde on Karhunmäen kristillisen opiston parkkipaikka. Satunnainen ulkopaikkakuntalainen pitkätukka kävelee helposti nyrkkiin keskustassa, varsinkin iltaisin. Kosolalainen uho ja ylpeys ovat täällä voimakkaasti esillä. Silti tuossa näin itse paljonkin myönteisiä puolia.
Yhteisöllisyys oli vahvaa ja herännäis- eli körttikulttuuri oli sangen suvaitsevaa verrattuna ahdasmieliseen lestadiolaisuuteen, jota tapaa paljon täällä Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjalainen uho ei ole pelkästään pelottavaa tai uhkaavaa, näen sen itse alueen voimavarana ja uskona urheilutermillä "omaan tekemiseen". Kärjistettynä tämä ilmenee vaikkapa siten, että jos pohjalainen asuinrakennus on jostain homehtunut, voi isäntä sanoa: "täs on harvinaasta hometta, tällaasta hometta on täs pitäjäs vain kaharees taloos."
Töysä:
Töysän alueella on Tuurin taajama ja siitähän Töysä parhaiten tunnetaan - Keskisen kyläkaupasta. Itse kirkonkylä on hiljainen maalaiskylä, jossa on yksi kauppa ja pari pankkikonttoria. Nesteeltä saa Rolls -burgereita ja Kotipizzaa. Koska Keskisen kyläkauppaan on Töysän kirkonkylästä matkaa vain kuutisen kilometriä, hoitavat paikkakunnan asukkaat suuremmat ostoksensa ja muut palvelun tarpeet siellä, eikä raitilla siksi näy juurikaan ihmisiä.
Töysä on paikkakuntana erittäin maaseutumainen ja ihmiset elättävät siellä itsensä kovalla työllä, mutta valituksia ei kuule. Paikkakuntaa leimaa myönteinen maahenki peruna- ja viljapeltoineen.
Se Etelä-Pohjanmaasta. Siirryn 400 kilometriä pohjoiseen, Kemiin.
Kemi:
Täällä on kovasti rienattu Kemiä. On totta, että se ei viehätä imagollaan, mutta ei se niin kamala paikka ole kuin täällä on annettu ymmärtää. Itse olen asunut Kemissä opiskeluaikoinani kolme ja puoli vuotta, vanhempani ovat sieltä kotoisin kuten myös isovanhempani (3/4 heistä R.I.P).
Vuosituhannen vaihteessa Kemissä vaikutti useita todella vaarallisia jamppoja. Yksi kerrallaan he ovat kuitenkin painuneet autuaammille sähköshokkilaite-, haulikko-, ja puukotusmaille. Ovat joko kuolleet yliannostuksiin tai sitten toisten vastaavien suorittamiin henkirikoksiin. Rikollisuuden puolesta Kemi ei ole läheskään sama pelottava paikka kuin oli 2000-luvun alussa.
Kemi on muutenkin pessyt kasvojaan ja uusi venesatama on komea ilmestys. Kesällä Kemi onkin todella siedettävä paikka. Talvella paska haisee ja viima käy hermoille. Kaupungissa on kuitenkin ilmeisesti ikävien luonnonolosuhteitten vastapainoksi rakentunut vahva kulttuurielämä teattereineen ja etenkin muusikoineen. Jokainen kemiläinen vähintään tuntee hyvin jonkun muusikon ellei ole sitä itse. Etenkin progressiivinen rock Afterglow- ja Body By JAyk-yhtyeineen on erikoista. Sonata Arctica ponnistaa Kemistä. Näin myös Thyrane. Ilmeisesti pimeä pohjoinen ulottuvuus innoittaa laulamaan pimeyden ruhtinaasta tai lähellä tuota olevista ilmiöistä.
Kommunistisuus on läsnä Kemissä, sitä ei voi kieltää. Se ei kuitenkaan näy jokapäiväisessä elämässä. Kemissä eivät liehu punaliput tangoissa ja itse asiassa Kemi on yksi eniten "ryssävihaisista" kunnista Suomessa. Kommunistisuus ja vasemmistolaisuus johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei Kemin alueella ole maanviljelystä, kuten 25 km pohjoisemmassa sijaitsevassa Torniossa, ja väki joka on töissä, on palkattuna pääasiassa joko Stora Ensolla tai Metsä-Botniassa.
Tornio:
Kuljin Kemistä tuon kolme ja puoli vuotta Torniossa opiskelemassa medianomiksi. Minulla myös oli kämppä Torniossa puolen vuoden ajan. Torniosta minulla ei ole paljonkaan hyvää sanottavaa. Se on myönteistä, että Torniossa ei tarvitse juurikaan pelätä väkivaltaa. Kielteisiä seikkoja löytyy useita: Tornio on täysin kuollut kaupunki etenkin arki-iltaisin. Siellä ei ole mitään tekemistä. Toistan: ei mitään tekemistä. Viikonloppuisin kaupungin kapakat eli Umpitunneli ja Kaupunginhotelli vetävät opiskelijoita. Siellä rastatukkaiset neekerit ja ranskalaisopiskelijat vikittelevät suomalaistyttöjä ja ulkomaalainen pääseekin helpommin laittamaan rasiaa väärinpäin soikeaksi kuin suomalainen tallukka.
Kepulaisuus on täällä yhtä lähellä kuin sukka jalkaa. Tornion alue on valtava (~1227 km2), eli yli 12 kertaa Kemin pinta-alaa (~97 km2) suurempi. Sinne mahtuu kovasti peltoa ja maanviljelijöitä. Haaparantalaiset nuoret pörräävät Tornion kujilla mopoiksi luokitelluilla traktoreilla ja viima käy Perämereltä.
Ylimäen liikenteen bussit tuovat Kemi-Tornion alueelta runsaasti katsojia kärppämatseihin. Kärppien kannatus onkin täällä itsestään selvä asia, ja todiste siitä, että Kärpät on puolen Suomen joukkue.
