Mielikuvia ja ennakkoasenteita eri paikkakunnista ja seuduista

[LukkoUkko79]

Pori: Mä oon jollakin tapaa aina tykännyt. Yöelämää en Porissa ole nähnyt muuta kuin tyttöystäväni kanssa yhdellä parkkiksella autossa lasit huurussa (toisilla treffeillä)...Hankala ajaa keskustassa, jos ei ole montaa kertaa käynyt. Yyteri on hieno paikka hellesäällä. Siellä olis silloin vaikka koko päivän aamusta iltaan. Porin murre on jotenkin kiehtovaa, mutta silti niin kauheeta. Tiäksää tua, tul ny kattoo Porriin ko Pata niputtaa hippohiirii oikee kunnol. Huoh...

Turku:Ennen kun en tuntenut Turkua juurikaan, se tuntui isolta, kauniilta ja mielenkiintoiselta paikalta. Nyt olen asunut täällä yli vuoden (+oleskellu toisen) ja sen olen huomannut, että ihmiset ovat todellakin sisään päin lämpeneviä. Mutta jotkut on silti ihan kivojakin. Nyt kun paikkakunta on tuttu, olen jotenkin kyllästynyt tähän. Tosin laajalle levittäytyneet kaupunginosat ovat sinänsä jees. Kauniita paikkoja on paljon, mm. Uittamo, Kuuvuori. Keskusta on myös mieleeni. Parasta Turussa on Radio Majakka. Siitä en haluaisi ikinä luopua.

Rauma:Raumalainen olen syntyjäni ja se on aina ja ikuisesti kotikaupunkini. Olen asunut siellä suurimman osan elämästäni (n. 19 vuotta), mutta tarpeeksi myös muualla (n. 7 vuotta), jotta osaan arvostaa Raumaa eri tavalla kuin nuorempana. Raumalla parasta on Lukko, sukulaiset ja kotoisuuden tunne.

Helsinki:Tähän paikkaan en ikinä muuttaisi, lähellekään. Paljon olen pääkaupunkiseudulla käynyt, mutta kodikseni siitä ei vain olisi. Liian iso mulle. Tosi kiva käydä ja tosi kiva lähteä pois. Minulle Stadissa on suuren kaupungin tuntua.

Hämeenlinna:Kaunis kaupunki; Aulanko, Parola, Hätilä...Hyviä muistoja viime vuosituhannen lopusta. Armeijatouhut Parolassa ja samaan aikaan ensimmäinen heilasteluni Kaurialan lukiolaisen kanssa. Oi niitä keväisiä iltoja Hämeenlinnan kaduilla ja puistoissa kun ihastuneena käveltiin...Jotain huonoakin on jäänyt mieleen. Nakkijonossa saa helposti kuulla vittuilua, jos on länsirannikolta. Ei näin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin mukavan tuntuinen paikka.

 

[Grainger]

Jaahans...

Tampere on tosi kiva pikkupitäjä Pirkanmaalla. Siellähän sitä voisi, vaikka kuvitella asuvansa. Ainoa ongelma on kunnon jääkiekkojoukkueen puute, nöf nöf. Lapinniemi on Tampereen Manhattan.

Turku on kesällä ehdoton ykkönen. Ei kahta sanaa. Tosi upea paikka. Talvella sitä samaa loskaa kuin muuallakin eteläisessä Suomessa. Ihmiset olivat ihan kivoja, mutta saattoi johtua "Åbo rulettaa" - T-paidastani.

Helsinki on kuin huonompi kopio Tampereesta. Paitsi Tampereella osataan ajaa autoilla, vaikka maassa olisikin lunta. Helsinkiläiset ihmiset noin niin kuin osapuilleen pitävät itseään jotenkin muita parempina. Onneksi turhaan.

Oulu. Vaikka Jääkoneenkuljettaja kuinka kehuu tätä kaupunkia, niin itselläni sieltä on muistoina vain ja ainoastaan StoraEnson tehtaan eriskummallinen haju. Kuvastaneeko sitten koko kaupunkia, mene ja tiedä.

Jaa, että Sievi. Kylän ainoassa risteyksessä taisi tulla viitisen vuotta sitten kolari, josta mainittiin oikein alueellisessa sanomalehdessä. Vipinää riittää.

 

[JanJ]

Kukaan tuntemani Espoolainen ei todellakaan kutsu itseään Helsinkiläiseksi, päinvastoin täällä ollaan YLPEITÄ siitä että ollaan Espoolaisia eikä Helsinkiläisiä. Faktat kuntoon!

Lueppas poika ketjun nimi.
Mielikuvia.

Niin no, mielikuva espoolaisista on aika paljon tuon suuntainen. Kun asuin itse vielä Helsingissä, moni espoolainen sanoi itseään stadilaiseksi. Kun kysyi mistä tarkemmin, oli vastaus mumisten: ööö mmm mankkaa...

Mitäs muuta mielikuvaa.
Joensuu! Tuskin missään on niin junttimaista porukkaa. Jaa, onpas. Outokummussa.
Lappeenrannassa ollaan joviaaleja.
Hämeenlinnassa ollaan sisäsiittoisia.
Tampereella ollaan käymässä.
Rauma, no siellä haisee aina paska. Kuten Valkeakoskella.
Turussa turkulaiset on keskenään ja muualta tulleet keskenään.

 

[Alamummo]

Tästä kaupungista sentään löytyy paljasjalkaisia espoolaisia

Paljasjalkainen espoolainen??? Ahahaha ehehheheh hihihihiii voiskos turhempaa määritelmää olla? Ihan sama olis paljasjalkainen äetsäläinen tai paljasjalkainen multialainen. Mitenkäs tämä paljasjalkaisuus (hymiö) määritellään? Eikö Espoosta tullut kaupunki vasta vuonna 1972?

No, kait se on jollekin ylpeydenaihe. Täytyy olla kyllä aika epätoivoinen jos viitsii moisella asialla kehuskella.

EDIT: Anteeksi kun nauroin, kun näyttää käyvän luonnon päälle. Tätä kommenttia on vaan vaikea ottaa vastaan pokkanaamalla. Ovatko keskustahelsinkiläiset sitten eri kastia kuin lähiöhelsinkiläiset? Kaikki espoolaisethan asuvat lähiöissä.

 

[JanJ]

Paljasjalkainen espoolainen??? Ahahaha ehehheheh hihihihiii voiskos turhempaa määritelmää olla? Ihan sama olis paljasjalkainen äetsäläinen tai paljasjalkainen multialainen.

Samaa kastia kuin paljasjalkainen stadilainen.
Eipä taida pahemmin ketään kiinnostaa, onko joku paljasjalkainen seinäjokilainen tai ukrainalainen tai joku helsinkilähiöläinen.

 

[tuuski]

Täytyy olla kyllä aika epätoivoinen jos viitsii moisella asialla kehuskella.

Milloin kaupungin täytyy olla perustettu, että "paljasjalkaisuudella" voi kehuskella? Edelleen, onko sen oltava kaupunki, vai voiko kunnasta olla ylpeä?

 

[JanJ]

Edelleen, onko sen oltava kaupunki, vai voiko kunnasta olla ylpeä?

Entä voiko helsinkiläinen olla ylpeä, koska kaupunki on tehty siirtämällä väkeä muualta ja täten kuin Espoo?

 

[Alamummo]

Vakavasti: paljasjalkaisuus on minun mielestäni nimenomaan stadilaisuuteen liittyvä määritelmä. Ja paljasjalkainen stadilainen on silloin, kun on itse syntynyt Helsingissä ja vanhemmatkin ovat syntyneet täällä.

EDIT: Onpas täällä paljon mimosanherkkää jengiä...

 

[tuuski]

Vakavasti: paljasjalkaisuus on minun mielestäni nimenomaan stadilaisuuteen liittyvä määritelmä. Ja paljasjalkainen stadilainen on silloin, kun on itse syntynyt Helsingissä ja vanhemmatkin ovat syntyneet täällä.

Eli jos minä muuttaisin nyt Helsinkiin, niin minusta, eikä lapsistani voisi tulla paljasjalkaisia stadilaisia, mutta näiden ei-paljasjalkaisten lapsieni lapsista voisi tulla. Lapsenlapseni olisivat aitoja stadilaisia ja minä saisin lasteni kanssa kuulla elämäni loppuun maalaisuudestamme. Empä taida muuttaa.

 

[Alamummo]

Eli jos minä muuttaisin nyt Helsinkiin, niin minusta, eikä lapsistani voisi tulla paljasjalkaisia stadilaisia, mutta näiden ei-paljasjalkaisten lapsieni lapsista voisi tulla. Lapsenlapseni olisivat aitoja stadilaisia ja minä lapsieni kanssa saisin kuulla elämäni loppuun maalaisuudestamme. Empä taida muuttaa.

Lapsenlapsesi eivät olisi paljasjalkaisia vaan vasta heidän lapsensa. Mutta mitä tätä jauhamaan, jos se on noin arka asia näin monelle.

Menee sitäpaitsi jo off topiciksi, kun tässä ketjussa piti puhua mielikuvista muista paikkakunnista kuin omasta asuinpaikasta.

 

[Analyytikko_]

Entä voiko helsinkiläinen olla ylpeä, koska kaupunki on tehty siirtämällä väkeä muualta ja täten kuin Espoo?

Toki voi olla ylpeä. Tosin en ymmärrä mitä erityistä ylpeyttä muualta Helsinkiin muuttanut Helsinkiläinen voi Helsingistä tuntea.

Summa summarum, omista juurista ja syntymäpaikasta saa ja pitää olla ylpeä, oli paikka sitten kylä, pikkukaupunki, suurkaupunki tai entinen Neuvostoliitto.

 

[Ruutuässä]

Vakavasti: paljasjalkaisuus on minun mielestäni nimenomaan stadilaisuuteen liittyvä määritelmä. Ja paljasjalkainen stadilainen on silloin, kun on itse syntynyt Helsingissä ja vanhemmatkin ovat syntyneet täällä.

EDIT: Onpas täällä paljon mimosanherkkää jengiä...

Jos oikeasti olet sitä mieltä, että paljasjalkaisuus on nimenomaan stadilaisuuteen liittyvä määritelmä, niin ei hyvin mene. Kyllähän se liittyy ihan mihin paikkaan vaan, missä on asunut koko ikänsä. Vaikka toisaalta, jos muuttaisin takaisin sinne, missä olen asunut Espoon lisäksi, sanoisin, että olen paljasjalkainen paikkakuntalainen, vaikka olen asunut välissä muualla. Mutta en ole paljasjalkainen Espoolainen, koska mulla on kengät.

Yleensä ihmisten pitää aina ylpeillä kotipaikkakunnallaan. Varsinkin Helsinkiläiset, Kuopiolaiset ja Oululaiset tekee niin. Turenkilaiset myös, mutta niillähän on siihen aihetta.

Kyllähän tämä taas menee Uutislehti 100:n tekstaripalstan tasolle. Kotipaikkakunta on monelle tärkeä, mutta oman itsetunnon pönkittäminen sillä on jo säälittävää. "Kyllä ne böndeläiset on juntteja, kun ne ei osaa matkustaa sporalla". Tai "Onpa hesalaaset tyhymiä, kun eivät ossaa ajjaa raktorilla". Ylpeä voi olla, mutta pitäisi osata arvostaa muitakin paikkakuntia.

 

[tuuski]

Lapsenlapsesi eivät olisi paljasjalkaisia vaan vasta heidän lapsensa. Mutta mitä tätä jauhamaan, jos se on noin arka asia näin monelle.

Siis ei minulla ole vielä lapsia. Eli jos nyt muuttaisin Helsinkiin, ja vasta pääkaupungissa asuessani saisin lapsia, niin silloinhan lapsenlapseni olisivat truu stadilaisia. Edellyttäen, etteivät muuta pakoon.

Tämä paljasjalkaisuuden määritelmä kiehtoo minua kuitenkin sen verran, että pari selventävää kysymystä:

1. Jos on itse aito stadilainen ja puoliso on tullut maalta, putoaako jälkeläisten stadilaisgeenit taas nollaan, eli vaaditaan taas kaksi polvea ennen stadilaistumista?
2. Ulkomailta muuttanut henkilö ja hänen jälkeläisensä, jos ei ole Suomen kansalainen, voiko olla ikinä aito stadilainen?

 

[JanJ]

Vakavasti: paljasjalkaisuus on minun mielestäni nimenomaan stadilaisuuteen liittyvä määritelmä.

Hyvin pyyhkii. Eipä ole taidettu pahemmin ulkona käytyä.

 

[Alamummo]

No enpä tiennyt, mihin muurahaispesään sohaisin. Tottakai jokaisen pitää olla ylpeä omasta syntymäpaikkakunnastaan, olisi pitänyt näköjään lainata laveammin sitä espoolaiskommettia, johon vastasin. Alkoi vaan huvittaa se sepustus siinä kommentissa espoolaisuuden ylivertaisuudesta verrattuna HÖLMÖihin stadilaisiin. Kun täällä stadissa saasteet kirvelevät kurkkua ja espoolaiset ovat muutenkin parempia ihmisiä! Justiinsa juu.

Esimerkiksi Pohjanmaalla sanotaan, että mies voi lähteä Pohjanmaalta mutta Pohjanmaa ei lähde miehestä. Tämä on totta ja Pohjanmaan tilalle voi sitten laittaa haluamansa paikan nimen. Mutta ihmettelen vaan, miksi stadilaisena minun pitäisi nieleskellä kaikenmaailman teinixjuttuja synnyinkaupungistani enkä saisi antaa palautetta?

Olkaa mun puolesta paljasjalkaisia kaikki, jos se teidän elämänne paremmaksi tekee. Kirjoitin jo aiemmin, että paljasjalkaisuus terminä mun mielestäni liittyy stadilaisuuteen. En esittänyt sitä faktana. Jos mulla ei sen takia mene hyvin, niin sitten ei mene.

Kiitoksia, omalta osaltani päätän tähän.

 

[Daespoo]

No kyllähän Espoossa on asiat joka suhteessa paremmin kuin Helsingissä, mittarina voidaan käyttää lähes mitä tahansa järkevää elintasomittaria.

Paremmat tulot, parempi koulutus, vähemmän rikollisuutta, puhtaampi ilma ja yleisesti ottaen vain sivistyneempää jengiä jne.

 

[M10]

Mulla on paljaat jalat ja ne on ihan jäässä.

Mielikuvistani tämän verran; valtaosa tampereella syntyneistä miehistä on rumia. Tämä ei ole mikään provo tai silleen, mutta sellainen erikoinen mielikuva meikäläisellä aina on ollut.

Silloin harvoin kun mansessa käyn, niin kiinnitän huomiota tähän asiaan lähes joka kerta. En tietenkään tiedä, ovatko ne kaikki näkemäni rumilukset todella treella syntyneitä, mutta niin paljon rumia miehiä siellä näkee, että jotkut ovat pakosti myös paljasjalkaisia manselaisia.

Juu, ja olen ihan hetero; en sillä lailla seuraa miltä miehet ylipäänsä näyttävät, mutta tämä fakta(?) on vaan jäänyt vahvasti mieleen.

Joskus kun katson peiliin, ihmettelen että olen syntynyt Tampereen sijasta Hämeenlinnassa.

Syntyikö Martti Syrjä Tampereella?

 

[Juippi]

Kotka: Jos Suomessa on hienoja kaupunkeja, niin Kotka edustaa täyttä ääripäätä. Ihan uskomattoman ankea kaupunki, jossa haisee paska ympäri vuoden paperitehtaiden vuoksi. Paikallinen väestö väittää hajun olevan rahan haju, mutta paska se on mikä haisee. Kotkasta on helppo määrittää nuoren miehen ja naisen prototyyppi. Miehillä suomivaakuna-paita, kalju pää ja napeilla treenatut pään kokoiset hauikset. Nuorilla naisilta löytyy kaikilta tatuointi, he polttavat tupakkaa, ovat hoitoalalla ja seurustelevat näiden miesten prototyyppien kanssa.

Kotkassa asuvana pakko puuttua tekstiisi. Vaikka Kotkassa on paperitehtaita, niin ei täällä todellakaan paska haise jatkuvasti. Hieman rajaa tuollaisiin yleistyksiin. Ei se paskan haju ympäri vuoden haise kaupungissa, jossa sattuu oleman tehtaita. Ja nuo nuorten ihmisten prototyypit. hohhoijaa. Tuleppa käymään Kotkassa, niin lähdetään vaikka yhdessä kiertämään kaupunkia ja katsotaan kuinka monta sinun määrittelemää prototyyppiä osuu kohdalle. Jotain antipatioita sinulla on Kotkaa kohtaan tai sitten olet muodotanut mielipiteesä todella hataralta pohjalta.

 

[Lawless]

Syntyikö Martti Syrjä Tampereella?

Nope. Ylöjärvellä, mutta läheltä liippasi :)

 

[Timbit]

Tampere eli kotikaupunkini. Siihen on monta syytä, miksi täällä asun ja miksi en halua täältä pois. Tai jos haluan, niin en Lempäälää tai Kangasalaa kauemmas. Sopivan kokoinen ja kaunis kaupunki, jonka asukkaat ovat voittopuolisesti fiksuja ja ystävällisiä.

Hämeenlinna. Siinä vieressä tuli vietettyä lapsuus ja melkein koko nuoruus. Kaunis pikkukaupunki fiksuine asukkaineen. Ulkopaikkakuntalaisia jostain syystä ärsyttää, jos hämeenlinnalainen on ylpeä omasta kotiseudustaan, mutta siitä hyvällä itsetunnolla varustettu hämeenlinnalainen vähät välittää.

Pääkaupunkiseutu. Ihan ok paikka käydä, mutta en sinne muuttaisi. Helsinki on ok, kunhan muutamat lähiöt jätetään laskuista pois. Vantaalla asuu yksi hyvä ystäväni. Espoo on siroteltu sinne jonnekin, ja hyvä niin. Käsite "turvaväli" on liian vaikea melkein jokaiselle pääkaupunkiseutulaiselle.

Jyväskylä. Hauska kaupunki, ja näin tamperelaisesta näkökulmasta ihmiset ovat hyvällä tavalla omalaatuisia. Paikoitellen komeaa rantarakentamista. Keskusta-alue on jollain tavalla hämmentävä.

Oulu. Kaupungista itsestään on melko hatarat mielikuvat, kun siellä on tullut käytyä aika harvoin, mutta ne ihmiset. En tiedä, mikä siinä on, mutta ei niistä voi olla pitämättä. Oululainen mentaliteetti on jotain ainutlaatuista, jos minulta kysytään.

Lahti. No kai tämänkin paikan pitää olla olemassa. Ainakin sinne on saatu kasattua ne ihmiset. Jokainen tuntemani lahtelaislähtöinen ihminen on vain ja ainoastaan tyytyväinen, että on sieltä pois päässyt. Itse olen aina paljon mielummin lähtenyt sieltä pois kuin mennyt sinne. Joku saattaa toki tuostakin paikasta tykätä, mutta syyt siihen ovat minulle tuntemattomat.

 

[er_bai_wu]

1. Jos on itse aito stadilainen ja puoliso on tullut maalta, putoaako jälkeläisten stadilaisgeenit taas nollaan, eli vaaditaan taas kaksi polvea ennen stadilaistumista?
2. Ulkomailta muuttanut henkilö ja hänen jälkeläisensä, jos ei ole Suomen kansalainen, voiko olla ikinä aito stadilainen?

Minuakin kiehtoo tämä; olen hukannut oman versioni "Essee eri kupunkien välisestä eriarvoisuudesta", jonka kreivi Artturi de Helsingius kirjoitti ollessaan suurlähettiläänä Tukholmassa 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihinhan perustettiin Helsinkiin, varsinkin nykyiselle Eiran alueelle, useita Helsingius-seuroja, joissa tutkittiin ja tulkittiin Helsingiuksen tekstejä. Turussa nämä aivoitukset saivat jostain syystä vain vähän vastakaikua.

Epäjumalan palvonta sai jopa groteskeja piirteitä 1930- ja 40-luvuilla, jolloin paikallinen kuntapolitiikko Aatu Hildèn (1889-1945; oli kylläkin syntynyt epävirallisten tietojen mukaan Porvoossa) ajoi voimakkaasti paljasjalkalaisuutta väittäen sen olevan edellytyksenä saada ja nauttia kaupungin palveluja. Kaikkien kaupunkilaisten, Hildèn esitti, tuli osoittaa paljasjalkalaisuutensa aina 1750-luvulle asti (tätä valvoisi SS, Stadin Suojajoukot), eikä lapsiakaan saisi hankkia ilman että em. ehto täyttyi. Onneksi – riippuen toki näkökulmasta – Hildèn teki kohtalokkaat johtopäätökset keväällä 1945 ja poistui aikalaisiaan kiusaamasta.

 

[mtmela]

Olkaa mun puolesta paljasjalkaisia kaikki, jos se teidän elämänne paremmaksi tekee. Kirjoitin jo aiemmin, että paljasjalkaisuus terminä mun mielestäni liittyy stadilaisuuteen. En esittänyt sitä faktana. Jos mulla ei sen takia mene hyvin, niin sitten ei mene.

Olenko oikeassa jos sanon, että Stadilainen on henkilö joka asuu kolmannessa polvessa KANTAKAUPUNGIN alueella? Jostain muistan tälläisen määritelmän. Itseäni ihmetyttää nämä maakuntien miehet ja naiset, joista tulee stadilaisia heti kun on muuttoilmoitus on tehty kotikaupungin postiin. Hesalainen on yleensä henkilö, johon maakunnissa tunnettu maine perustuu. Näin siis avojalakasena oululaisena asian näen.

6 viikon työreissu edessä Hellsinkiin, saas nähdä tippuuko tuona aikana toinen l-kirjain pois.

 

[mjr]

Vakavasti: paljasjalkaisuus on minun mielestäni nimenomaan stadilaisuuteen liittyvä määritelmä. Ja paljasjalkainen stadilainen on silloin, kun on itse syntynyt Helsingissä ja vanhemmatkin ovat syntyneet täällä.

Joo, kyllähän tämän termin useimmiten kuulee Helsingin yhteydessä. Mieleeni ei ikinä tulisi sanoa olevani "paljasjalkainen" etelä-pohjalainen. Taivahan jumala, kuulostaisi todella epätoivoiselta ja epäarvokkaalta. Me käytetähän kenkiä eikä juuri olla verentuomia, ja jos sitä jotenkin korostaisi niin tuntuisi siltä, että ikään kuin se ei olisikaan itsestäänselvää. Tietysti Helsingin yhteydessä tähän alleviivaamiseen on tarvetta koska niin moni ei ole mutta vähän vastenmielisesti uskottelee olevansa. Tosin kyllä minusta stadilaisuudesta puhuttaessa puhutaan varsinaisesti siitä vanhasta kaupunki-kulttuurista aivan keskustassa ja sen tuntumassa, joka edelsi tätä valtavaa sodanjälkeistä lähiö-paisumista. Eli siinä mielessä varsinaisia "paljasjalkaisia" stadilaisia on melkoisen vähän jäljellä. Kolmannen polven mellunmäkeläisyys on sitten jotain muuta (mutta ei siis sinänsä mitenkään väheksyttävää tai epä-autenttisempaa). Aivan mukava ei-eteläpohjalainen kaupunkihan Helsinki on, aivan siinä missä esim. Kajaani tai Joensuu tai Peking, etenkin kesällä oikein hieno paikka.

 

[Veijari]

oma maa mansikka, muu maa mustikka

Helsinki: Tämänhetkinen asuinpaikkakuntani vähän pakon sanelemana. Töiden perässä tänne tulin ja tänne olen toistaiseksi jäänyt. Kaupunki tuntui aluksi varsin suurelta ja vei yllättävänkin paljon aikaa ennen kuin oppi tuntemaan muutakin kuin Mannerheimintien, johtuen pitkältikin siitä, että aluksi käytössäni ei ollut autoa vaan liikuin julkisilla. Nykyään kun pääsee omalla autolla liikkumaan ja tutustumaan muihinkin maisemiin kuin mitä raitiovaunun ikkunasta näkyy, on kaupunki tullut tutummaksi.

Muistan miten ensimmäisillä ostoksilla ollessani, lähikaupassani ihmettelin jogurtin ja pääasiassa kaikkien ruoka-aineiden kalliista hintaa. Taitaa olla euron tulon myötä tämäkin ero pääkaupunkiseudun ja muiden alueiden välillä tasaantunut.

Ihmisistä en osaa sanoa juuta enkä jaata, oikeastaan tuttuja on vain työkaverit. Eroa ulkopaikkakuntalaisiin en tunnista muuten kuin murteen perusteella. Kaupunki on kaunis, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Varsinkin keskustan lukemattomat vanhat rakennukset ja kaupungin arkkitehtuuri on sävähdyttävä. Hyvin on kaupunkia suojeltu ryssän hyökkäyksiltä.

Turku: Kotiin on aina mukava palata ja nyt kun kaupunkia harvemmin näen ja katson sitä ikäänkuin ulkopaikkakuntalaisena, olen vasta huomannut miten kauniita kaupunki ja sen asukkaat lopulta ovat. Haaveilen palaavani jonakin päivänä takaisin kotikaupunkiini, mutta meneekö siihen kaksi vai kaksikymmentä vuotta, sitä en tässä vaiheessa vielä tiedä.

 

[Tami Talk]

Mielikuvia...

Omia mielikuviani...aakkosjärjestyksessä:

Espoo - insinööri-ekonomipariskunta muuttanut kolme vuotta sitten, rivitalo, farmariauto vm.2004, kaksi alle kouluikäistä lasta yksityisessä päiväkodissa. Arkipäivisin ajetaan farmariautolla päiväkodin kautta rouvan työpaikalle, josta mies jatkaa Kiloon/Pitäjänmäkeen/Otaniemeen. Paluumatkalla käänteinen järjestys. Illalla haravoidaan pihaa, samanaikaisesti lapset keinuvat pihakiikussa pyöräilykypärät päässä. Tämän ulkoilun jälkeen syödään iltapalaksi paahtoleipää ja juodaan pillimehua. Kun lapset on saatu nukkumaan, on aikaa "itselle" - eli rouva lukee sisustuslehteä ja mies katsoo canal+. Viikonloppuna ajetaan farmariautolla isoon omenaan ja tehdään viikon ruokahankinnat, laitetaan "parempaa ruokaa" eli tomaatti-mozzarella -salaattia ja juodaan punaviiniä. Sunnuntaisin tehdään retkiä Nuuksioon, Linnanmäelle, Fiskarsiin ja käydään ystävien purjeveneellä kiertelemässä Suvisaaristoa. Ei ole mahdollista muuttaa, koska en halua farmariautoa.

Helsinki - Suomen ainoa kaupunki, jota ei voi stereotypisoida. Opiskelijoita, spurguja, Haagan mummoja, Eiran ökyjä, Malmin kreikkalaisia, steissin somaleita, säälittävät "VIP-julkkikset", lähiöiden tuulipukuja, metro, sporat, lähijunat, merellisyys, keskuspuisto, keskustan ruuhkat ja ihmisten kiire. Siinä näin aluksi. kaupunki, jossa on jokaiselle jotain. Viihdyn mainiosti.

Jyväskylä - Suomen Ateena, tosin vähän kylmempi ja metsäisempi. Opiskelijakaupunki, jossa opiskelijoiden tuoma eloisuus ja vilkkaus näkyy positiivisella tavalla. Urheilullisuus, reippaus, järvet...Voisin muuttaa!

Kajjaani - Oulun köyhempi ja syrjäisempi pikkuserkku. Ei Stockmannia, ei kärppiä, eikä paljoa muutakaan. Kajjaanissa on kolomia työtä: kaupungin työtä, Prikkaatin työtä ja sossun työtä - en muuttaisi!

Kuopijo -voe tokkiinsa, kalakukko, Kups, Puijo, tori, Kallavesi ja piiritystilanteet. Lupsakas yleisilmapiiri, jonka idylli rikkoontuu kerran kuussa, kun mies linnoittautuu kerrostaloasuntoon seuranaan haulikko. Vastuu siirtyy kuulijalle. Poissa on kiire ja stressi, tilalla on...niin mitä? En muuttaisi!

Lappeenranta - sekava keskusta, venäjänkieliset mainoskyltit, saimaa, laivaravintolat, kesä. Kaupunki, joka ei tiedä mistä on tulossa ja minne menossa. En muuttaisi!

Oulu - Nokia, Kärpät, toripolliisi, rotuaari ja valakosipuliyöt. Lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunki, jossa edelleen runsaasti hyviä kavereita. Valoisat kesäyöt, jolloin ravintolasta ulostauduttaessa tarvitaan aurinkolaseja. Pimeät lumiset talvet, jolloin oululaiset pyöräilevät työmatkat, vaikka pakkasta olisi -27. Kaupunki, jossa ei ole kiirettä ja stressiä, mutta ei myöskään äksöniä. Ostokset tehdään prismassa ja Stockmania vierastetaan "hienouden vuoksi". Ravintoloissa ei käydä syömässä, koska se on kallista. Helsinkiläisiä pidetään ylimielisinä ja kapeakatseisina, Kehä III on kirosana. Ollaan ylpeitä siitä, että ei olla helsinkiläisiä - vaikka sisimmässä ollaan hieman kateellisia siitä, että helsinkiläiset ovat tyytyväisiä omasta kaupungistaan. Kärppien menestystä tärkeämpää on se, että jokerit ja ifk ei menesty. Murre, jota muut eivät pysty matkimaan. Voisin palata!

Pori - jazzit, yyteri, kyllain se on sit sillain-murre, kiva kävelykatukeskusta. Synkeä nuoriso; autovarkaita, kapeita farkkuja, läppäkenkiä ja bootseja, pitkäksi kasvaneet pystytukat ja niskaletit. Huikeita mummoja ja pappoja, jotka torilla miettivät ostaisko uuden pärekorin vai ei. Sympatiaa ja alakuloa samassa paketissa. En muuttaisi; ei uskoa tulevaisuuteen, työmahdollisuuksia ja inspiraatiota.

Tampere - kuten Jyväskylä, mutta suurempi, "kansainvälisempi" ja parempi sijainti. Tammerkoski, Hämeentie, Särkänniemi,, Tappara ja Ilves, iloinen meininki, hymyilyttävä r-murre. Ainoana negapilkkuna Juti - presidentti on kansakunnan numero Uno ja Elmerin lätyt. Voisin muuttaa!

Turku - satamasta Ruotsiin, Jortikka, Tps, tuomiokirkko, Suomen joutsen, aurajoki, Turun palo ja Suomen historiallinen pääkaupunki. Murre, jota voi yrittää matkia. Sisäänpäinlämpeävyys, jonka olemassaolosta ei voi tietää onko se faktaa vai legendaa. En muuttaisi!

Vantaa - Helsingin maalaiskunta, köyhempi serkku (miinuksena Helsinkiin metro, sporat, Haagan mummot, Eiran ökyt, malmin kreikkalaiset, "VIP-julkkikset", merellisyys, ruuhkat). Rumat lähiöt ja viihtyisät omakotialueet. Imagon vuoksi ostin asunnon Helsingistä, en Vantaalta - ei ole kaduttanut.

Pohjanmaa - leviä murre ja leviät otteet, joilla peitellään omaa epävarmuutta. Ehdottoman hymyilyttävä paikka, jossa kaikkialle mennään autolla - jopa ulkohuussiin. En muuttaisi! Ai niin, lisäyksenä ruotsinkieliset maanviljelysseudut, huh huh!

Lappi - erämään kauneus ja rauha. Epäluuloiset ja kateelliset ihmiset, joiden luottamuksen voittaminen vie vuosikymmenen. Voisin muuttaa - eläkkeellä!

Nämähän on jo kliseitä nämä mun mielikuvat...