Niin vaan vaihtoehdottomuudesta huolimatta Seppänen alkaa vaikuttaa kuin Manngardin toisinnolta. Ilveksen uusi nousu alkoi, kun Ilvestaustainen väki ( liekö ne, joilla oli sitä vanhaa Ilvesidentiteettiä) saivat Vinnie-sedän syrjään ja aloittivat ”jälleenrakennuksen”. Mahtaisiko Jypissäkin olla tarvetta tai edes kykyä vastaavaan…
Asia voi olla näin, tai voi olla olematta, mutta kovasti ihmettelen, jos nyt hypoteettisesti, siis kuvitteellisesti moista pohtisi. Lukien täältä ranteitten aukomista jo noin kymmenen kierroksen kohdalla, niin millä päättömällä lapsen uskolla joku vaihdos ja hyppy tuntemattomaan toimisi kun se muutos veisi nopeassakin tahdissa vähintään 4 - 5 kautta, että jotakin olisi näkyvissä? no, usko on usko, lapsenkin.
Sinällään, vissiin psykologiassa voi erotella luonnetyypit impulsiivinen ja laskelmoiva ja moinen toki kuuluu siihen impulsiivisen kuvaukseen. Joissain tapauksissa tämä on ollut ns. voittava taktiikka, mutta taitaa riippua asioista jotka on kyseessä. Kun puhutaan työyhteisöstä ja monen suunnan sidosryhmistä, olen vissiin tuota laskelmoivaa edustava minä. Sitten kun on tiedossa vastuun ottava taho, kun on julki analyysin tulema, eli suunta, joka on toteutuskelpoinen niin mun puolesta siitä vaan.
Sääli vaan kun mitään tähän viittaavaa ei ole kenelläkään esittää(olemassakaan), vaan samaa yhden nimen( Seppänen ) jankkausta ilman järkeen käyvää sisältöä, tässä kohden minä tuon keskusteluun sen, että kukin haaveilkoon mitä pukki jouluna tuo, todellisuus on kuitenkin tässä ja nyt ja sen ehdoilla kaikki tapahtuu ja siihen nojaten tapahtuu muutos jos on tapahtuakseen. Rikkaat amerikan sedät ja viisaat uudet omistajat, ei niistä saa mitään villoja keskustelun juureksi, satuiluksi toki.
Jos oikeasti haluaa satuilla ja sen pohjalta sanaa veistää, niin ok, mainiota, mutta kyllä sen reilusti voi ilmaista, kuten tuolla on jo se haaveiluketju. Niissä varmaan sen asian puolesta kiinnostuneet käyvät keskustelua, mikä on ok, mutta esim. minä en, koska minua se ei kiinnosta lainkaan. Minä tuon näkemykseni ja osuuteni keskusteluun niissä topikeissa joissa koen olevan jotakin kiinnostavaa otsikonkin pohjalta, sitä en kuitenkaan ymmärrä, että heitellään asiaa sisältävään keskusteluun kuvitelmia, haaveita ja satuja vaatien niille samaa arvostusta ja asemaa keskusteluun jossa käsitellään oikeita ja olevia asioita. Toisaalta, aikahan on kuulu tasapuolisuus harhoistaan, joten lie sen kanssa pakko elää.